Otsikoksi "Tampereen läntinen" on aivan hyvä, sillä Tampereen läntinen kehätie jää demarien ja keskustan yhteispäätöksellä molemmista päistään torsoksi. Siis kehätie jää kehätien verran vailinaiseksi.
Ote alla olevasta tekstistä: "Tampereen läntisellä kehätiellä on Rajasalmen sillan kohdalla mitattu 31 000 autoa vuorokaudessa ja ruuhkat ovat päivittäisiä." Kun keskimäärin Pirkanmaalaisella palaa 75 € vuodessa tuohon liikennesumppuun ja päivittäin sen läpi työmatkaa ajavalla jopa 400 €/v, luulisi hallituspuolueidenkin kansanedustajiakin kiinnostavan se, kuinka moni maan toisiksi suurimman talousalueen kansalainen äänestää heidän puoluettaan.
Historiaa: Kokoomuksen Sasi teki viime töikseen päätöksen Tampereen läntisen kehätien I ja II vaiheiden rahoittamiseksi, Vanhasen hallituksen ministerit tekivät ensi töikseen päätöksen poistaa II-vaihe pois listalta. Nykyisiä hallituspuolueita ei siis näytä kiinnostavan Pirkanmaan asiat. Perustelut: Pirkanmaan tärkein liikennehanke puolitettiin ja päätettiin siirtää nekin rahat muihin - huomattavasti kustannusyhödyltään pienempiin - kohteisiin, jotka sijaitsivat vähintään 100km Tampereelta, eli Pirkanmaan ulkopuolelta. Yksikään Vanhasen hallituksen liikennepäätös ei tainnut taloudellisilta vaikutuksiltaan mitattuna olla yhtä kiireinen, kuin Tampereen läntinen kehätie.
Ei olisi uskonut, mutta ministerin uupuminen maakunnasta näyttää olevan; ainakin punamultahallituksissa; maakunnan elinehto. "Ministerin mökkitiekin" (Lahti-Heinola) on tärkeämpi, kuin maalle erittäin tärkeän talousalueen kehittäminen.
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=870
Tampereen läntinen kehä odottaa päättäjien ymmärrystä
Seitsemän kilometriä uutta moottoritietä ei auta mitään, vaan ongelmat poistuvat vasta 21 kilometrin rakentamisen myötä.
Ismo Alhoniemi
Uutispäivä Demari, Tampere
Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Niemi ja Hämeen tiepiirin tiejohtaja Mauri Pukkila ovat korkeasti koulutettuja, kokeneita ja arvostettuja pirkanmaalaisia vaikuttajia.
Siltikään he eivät ymmärrä, miksi Suomen tärkeimmän maantien pahin pullonkaula ei saa päättäjiltä osakseen ymmärrystä eli jatkorahoituksen varmistamista.
Ensimmäistä seitsemää kilometriä rakennetaan moottoritieksi, mutta loppujen 14 kilometrin kohtalosta ei ole mitään tietoa. Tampereen läntisellä kehätiellä on Rajasalmen sillan kohdalla mitattu 31 000 autoa vuorokaudessa ja ruuhkat ovat päivittäisiä.
- Kaikki tunnusluvut, perusteet ja muut tosiasiat ovat hallituksen sekä eduskunnan tiedossa. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että muut hankkeet nousevat Tampereen läntisen kehän toisen vaiheen rahoituksen edelle?
- Päättäjillä on riittävästi tietoa, mutta kysymys on siitä, missä järjestyksessä asioita ratkaistaan, sanoo Niemi.
Ei sortoa, mutta jotain
on kuitenkin vialla
Pukkila jakaa Niemen mielipiteet ja tunteet.
- Jatkuvasti kasvavan liikenteen aiheuttamia ongelmia ei ratkaista rakentamalla vain seitsemän kilometriä moottoritietä, vaan ongelmat siirtyvät toiseen paikkaan, Pukkila sanoo.
Miehet ovat liian kokeneita ja asiallisia käyttääkseen sanaa sortaminen. Sen sijaan puheissa vilahtaa muun lause " me olemme esittäneet kaikki mahdolliset faktat, mutta lisärahoituksen myöntäminen on poliitikkojen käsissä.
Ensimmäisen vaiheen kustannus on 57 miljoonaa euroa ja saman verran tarvitaan lopun 14 kilometrin muuttamiseksi moottoritieksi siltoineen ja ramppeineen.
- Tämä on sitä, mitä sanotaan politiikaksi. Tampere on ehkä Suomen merkittävin liikenteen solmukohta ja tänne on satsattava paljon, jotta koko maan liikenne toimisi kunnolla. Miksi pullonkaulat jäävät silti hoitamatta, Pukkila kysyy.
Osuudella kolisee tavallista enemmän
Niemi ja Pukkila korostavat, ettei Tampereen läntinen kehä nimestään huolimatta tarkoita vain Tampereen seudun hyötymistä.
- 21 kilometrin moottoritiestä hyötyisivät monet maakunnat asukkaineen ja yrityksineen. Valtatie kolme on merkittävä liikenneväylä pohjois-eteläsuunnassa ja näin ollen kaikki tieosuudella tapahtuva liikenne hyötyisi jatkorahoituksesta, Niemi sanoo.
Tieosuudella tapahtuu onnettomuuksia yli kaksi kertaa enemmän, kuin keskimäärin valtateillä. Vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä on erityisen korkea kohtaamisonnettomuuksien vuoksi.
- Nykyiset ongelmat heijastuvat esimerkiksi elinkeinoelämään, koska ruuhkautunut tie nostaa kuljetuskustannuksia. Huono tieyhteys heikentää yritysten kilpailukykyä ja estää muuten houkutteleville paikoille tehtäviä investointipäätöksiä, Pukkila sanoo.
KAINALO:
Elinkaarimallilla uusia kilometrejä
Jussi Niemi ja Mauri Pukkila kannattavat Tampereen läntisen kehän kakkosvaiheen rakentamista elinkaarimallilla. Moottoritie Järvenpäästä Lahteen rakennettiin elinkaarimallin avulla ja samaa rahoitustapaa käytetään myös moottoritien rakentamiseksi Muurlan ja Lohjan välille.
Elinkaarimallissa rahoitusvastuu on yksityisellä palveluntuottajalla, joka rakentaa tien sekä vastaa tien hoidosta ja ylläpidosta sopimuskauden ajan. Sen jälkeen tie siirtyy palvelun tilaajalle eli tässä tapauksessa valtiolle.
Tampereen läntisen kehän osalta kunnossapitosopimus olisi 20 vuotta moottoritien valmistumisesta. Pukkila arvioi vuosimaksuksi valtiolta tieyhtiölle 6,3 miljoonaa euroa.
- Muurla-Lohja -moottoritieosuudella sopimuskausi on 25 vuotta. Moottoritien valmistuttua Tiehallinto alkaa maksaa palvelutuottajalle palvelumaksua, sanoo Pukkila.
Pukkilan elinkaarimallissa korkokulut ovat jonkin verran suuremmat kuin valtion tai kunnan ollessa rahoittajana, mutta hankkeiden toteuttamista voidaan aikaistaa ja rakentamisaikaa lyhentää.
Elinkaarimallin yhtenä hyvänä puolena pidetään riskin siirtymistä palveluntuottajalle, kun urakkamuodossa tilaaja kantaa pääosan riskeistä. Tuottajan kannattaa rakentaa tie laadukkaasti, jotta sen tarvitsee korjata väylää mahdollisimman vähän.
- Riski ja vastuu tien kunnosta on siis toteuttajalla eikä tilaajalla, sanoo Pukkila. (IA)
Ote alla olevasta tekstistä: "Tampereen läntisellä kehätiellä on Rajasalmen sillan kohdalla mitattu 31 000 autoa vuorokaudessa ja ruuhkat ovat päivittäisiä." Kun keskimäärin Pirkanmaalaisella palaa 75 € vuodessa tuohon liikennesumppuun ja päivittäin sen läpi työmatkaa ajavalla jopa 400 €/v, luulisi hallituspuolueidenkin kansanedustajiakin kiinnostavan se, kuinka moni maan toisiksi suurimman talousalueen kansalainen äänestää heidän puoluettaan.
Historiaa: Kokoomuksen Sasi teki viime töikseen päätöksen Tampereen läntisen kehätien I ja II vaiheiden rahoittamiseksi, Vanhasen hallituksen ministerit tekivät ensi töikseen päätöksen poistaa II-vaihe pois listalta. Nykyisiä hallituspuolueita ei siis näytä kiinnostavan Pirkanmaan asiat. Perustelut: Pirkanmaan tärkein liikennehanke puolitettiin ja päätettiin siirtää nekin rahat muihin - huomattavasti kustannusyhödyltään pienempiin - kohteisiin, jotka sijaitsivat vähintään 100km Tampereelta, eli Pirkanmaan ulkopuolelta. Yksikään Vanhasen hallituksen liikennepäätös ei tainnut taloudellisilta vaikutuksiltaan mitattuna olla yhtä kiireinen, kuin Tampereen läntinen kehätie.
Ei olisi uskonut, mutta ministerin uupuminen maakunnasta näyttää olevan; ainakin punamultahallituksissa; maakunnan elinehto. "Ministerin mökkitiekin" (Lahti-Heinola) on tärkeämpi, kuin maalle erittäin tärkeän talousalueen kehittäminen.
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=870
Tampereen läntinen kehä odottaa päättäjien ymmärrystä
Seitsemän kilometriä uutta moottoritietä ei auta mitään, vaan ongelmat poistuvat vasta 21 kilometrin rakentamisen myötä.
Ismo Alhoniemi
Uutispäivä Demari, Tampere
Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Niemi ja Hämeen tiepiirin tiejohtaja Mauri Pukkila ovat korkeasti koulutettuja, kokeneita ja arvostettuja pirkanmaalaisia vaikuttajia.
Siltikään he eivät ymmärrä, miksi Suomen tärkeimmän maantien pahin pullonkaula ei saa päättäjiltä osakseen ymmärrystä eli jatkorahoituksen varmistamista.
Ensimmäistä seitsemää kilometriä rakennetaan moottoritieksi, mutta loppujen 14 kilometrin kohtalosta ei ole mitään tietoa. Tampereen läntisellä kehätiellä on Rajasalmen sillan kohdalla mitattu 31 000 autoa vuorokaudessa ja ruuhkat ovat päivittäisiä.
- Kaikki tunnusluvut, perusteet ja muut tosiasiat ovat hallituksen sekä eduskunnan tiedossa. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että muut hankkeet nousevat Tampereen läntisen kehän toisen vaiheen rahoituksen edelle?
- Päättäjillä on riittävästi tietoa, mutta kysymys on siitä, missä järjestyksessä asioita ratkaistaan, sanoo Niemi.
Ei sortoa, mutta jotain
on kuitenkin vialla
Pukkila jakaa Niemen mielipiteet ja tunteet.
- Jatkuvasti kasvavan liikenteen aiheuttamia ongelmia ei ratkaista rakentamalla vain seitsemän kilometriä moottoritietä, vaan ongelmat siirtyvät toiseen paikkaan, Pukkila sanoo.
Miehet ovat liian kokeneita ja asiallisia käyttääkseen sanaa sortaminen. Sen sijaan puheissa vilahtaa muun lause " me olemme esittäneet kaikki mahdolliset faktat, mutta lisärahoituksen myöntäminen on poliitikkojen käsissä.
Ensimmäisen vaiheen kustannus on 57 miljoonaa euroa ja saman verran tarvitaan lopun 14 kilometrin muuttamiseksi moottoritieksi siltoineen ja ramppeineen.
- Tämä on sitä, mitä sanotaan politiikaksi. Tampere on ehkä Suomen merkittävin liikenteen solmukohta ja tänne on satsattava paljon, jotta koko maan liikenne toimisi kunnolla. Miksi pullonkaulat jäävät silti hoitamatta, Pukkila kysyy.
Osuudella kolisee tavallista enemmän
Niemi ja Pukkila korostavat, ettei Tampereen läntinen kehä nimestään huolimatta tarkoita vain Tampereen seudun hyötymistä.
- 21 kilometrin moottoritiestä hyötyisivät monet maakunnat asukkaineen ja yrityksineen. Valtatie kolme on merkittävä liikenneväylä pohjois-eteläsuunnassa ja näin ollen kaikki tieosuudella tapahtuva liikenne hyötyisi jatkorahoituksesta, Niemi sanoo.
Tieosuudella tapahtuu onnettomuuksia yli kaksi kertaa enemmän, kuin keskimäärin valtateillä. Vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä on erityisen korkea kohtaamisonnettomuuksien vuoksi.
- Nykyiset ongelmat heijastuvat esimerkiksi elinkeinoelämään, koska ruuhkautunut tie nostaa kuljetuskustannuksia. Huono tieyhteys heikentää yritysten kilpailukykyä ja estää muuten houkutteleville paikoille tehtäviä investointipäätöksiä, Pukkila sanoo.
KAINALO:
Elinkaarimallilla uusia kilometrejä
Jussi Niemi ja Mauri Pukkila kannattavat Tampereen läntisen kehän kakkosvaiheen rakentamista elinkaarimallilla. Moottoritie Järvenpäästä Lahteen rakennettiin elinkaarimallin avulla ja samaa rahoitustapaa käytetään myös moottoritien rakentamiseksi Muurlan ja Lohjan välille.
Elinkaarimallissa rahoitusvastuu on yksityisellä palveluntuottajalla, joka rakentaa tien sekä vastaa tien hoidosta ja ylläpidosta sopimuskauden ajan. Sen jälkeen tie siirtyy palvelun tilaajalle eli tässä tapauksessa valtiolle.
Tampereen läntisen kehän osalta kunnossapitosopimus olisi 20 vuotta moottoritien valmistumisesta. Pukkila arvioi vuosimaksuksi valtiolta tieyhtiölle 6,3 miljoonaa euroa.
- Muurla-Lohja -moottoritieosuudella sopimuskausi on 25 vuotta. Moottoritien valmistuttua Tiehallinto alkaa maksaa palvelutuottajalle palvelumaksua, sanoo Pukkila.
Pukkilan elinkaarimallissa korkokulut ovat jonkin verran suuremmat kuin valtion tai kunnan ollessa rahoittajana, mutta hankkeiden toteuttamista voidaan aikaistaa ja rakentamisaikaa lyhentää.
Elinkaarimallin yhtenä hyvänä puolena pidetään riskin siirtymistä palveluntuottajalle, kun urakkamuodossa tilaaja kantaa pääosan riskeistä. Tuottajan kannattaa rakentaa tie laadukkaasti, jotta sen tarvitsee korjata väylää mahdollisimman vähän.
- Riski ja vastuu tien kunnosta on siis toteuttajalla eikä tilaajalla, sanoo Pukkila. (IA)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onpahan mahoton poru tieasioista.
Jos sietämättömia ruuhkia tulee nyt rakennettavalle tielle,niin onhan siellä vaihtoehtoja, joille ohjata osa ruuhka-ajan liikenteestä. Tampereen itäisen ohikulkutien kautta pääsee koukkaamaan Vaasaan ja Tampereen läpikin kulkee useita vaihtoehtoja.
Joskus tuntuu, että nämä tievalittajat eivät oikein hallitse yhteiskuntaa kokonaisuutena, sillä minusta leikkausjonoissa ja syrjäseutujen köyhälistössä olevien ihmisten valitus on oikeutetumpaa.
Et taida tuntea tamperelaisia liikenneolosuhteita?
Läntisen kehätien ruuhkat olivat olemassa jo ennen rakennustöiden alkamista. "Rantatiellä" (Hervannan-Paasikiven-Kekkosen valtaväylä) on ihan samat, ellei pahemmat, ruuhkat. Seuraava maantie-vaihtoehto on kiertää Teiskon kautta, joka on yli 40km pidempi lenkki välillä Tampere-Ikaalinen - siis täysin järjetön reittivaihtoehto Tampereelta Porin suuntaan, entisen Vaasan-Läänin tai Etelä-Pohjanmaalle suuntaan meneville.
Sitä seuraavat vaihtoehdot ovat kiertää Jämsän tai Jyväskylän kautta. Lähtisitkö sinä kiertämään Kehä III:n ruuhkaa Turun tai Hämeenlinnan kautta?
Parempi vaihtoehto on koittaa välttää ruuhka-aikoina ajamista, mutta aina se ei onnistu. Ruuhka-aikaan nopein reitti välillä Lempäälä-Ylöjärvi löytyy silloin tällöin jopa ajamalla Ratinan-sillan kautta, siis käytännössä keskeltä kaupunkia (keskinopeus selvästi 30km/h:n alle).
Meillä täällä Lehtimäellä, e-pohjanmaalla valitsimme viisaasti Eino Uusitalon,kesk. hoitamaan tiet kuntoon. Tiet ovat loistavassa kunnossa olleet aina. Ongelmana tänään on vain se, että ei ole käyttäjiä.
Minusta Jämsän ja Jyväskylän vetäminen näihin kuvioihin on kyllä jo jonkinasteista arvostelykyvyn puutetta. Kaipa tämä joitakin huruja naurattaa.
Olen sitä mieltä, että jos Tampereen seudun ruuhkista tai ruuhka-ajoista tiedotetaan autoilijoille niin lisää kohtuullisia vaihtoehtoja löytyy lähempääkin esimerkiksi kartasta katsottuna Vesilahden sekä Lempäälä-Pirkkalan kautta.
Molempia mainitsemiasi reittejä kokeilleena poistin listalta alitajuisesti. Vesilahti = talvikelillä 30-45 min lisämatka-aikaa ja hirvi/peuraeläinkolarin todennäköisyyden nouseminen monikymmenkertaiseksi.
Ylinopeutta voi tietysti mutkamäessä kuka tahansa koittaa ajaa, mutta talvikeleillä todellinen nopeus ollee useammalla osuudella alle nopeusrajoituksen.
Lempäälä-Nokia välillä Pirkkalan läpiajaminen ei tuo 95% tapauksissa minkäänlaista aikahyötyä, sillä aina joskus ruuhka alkaa Partolassa, kun kehätiellä pääsee lentokentän risteykseen asti. Paras aikasäästö on ollut luokkaa 5 min. Tampereelta tullessa ko. reitti on kehätietä 2km lyhempi, joten kehätieltä kannattaa pysyä pois Suinulan rampille asti, kun tulosuunta on Tampere.
Jämsä ja Jyväskylä olikin vain heitto, joka osoittanee etelä-pohjoissuuntaisten vaihtoehtojen vähyyden Tampereen talousalueella.