Kantori veivaa urkuja, esittäen kirkkoon ympärilleen kerääntyneille töllistelijöille mekaanista, kuollutta musiikkia, vailla tulkintaa tai taiteilijan sielukkuutta.
Uskova puhuva aasi tanssii kuitenkin täysin tyytyväisenä urkujen musiikin tahdissa, vailla vähäisintäkään ymmärrystä siitä, että urkujen musiikki on vain surkea kopio elävästä elämästä, siitä paremmasta ja kauniimmasta maailmasta, todellisen taiteilijan tuotannosta.
Heitän kuitenkin kolehtiin lantin, koska säälin sitä, syytön se on omaan osuuteensa tässä aivokääpiöpelissä.
Uskova puhuva aasi tanssii kuitenkin täysin tyytyväisenä urkujen musiikin tahdissa, vailla vähäisintäkään ymmärrystä siitä, että urkujen musiikki on vain surkea kopio elävästä elämästä, siitä paremmasta ja kauniimmasta maailmasta, todellisen taiteilijan tuotannosta.
Heitän kuitenkin kolehtiin lantin, koska säälin sitä, syytön se on omaan osuuteensa tässä aivokääpiöpelissä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.