Melko monet koulut ja lukiot, vaikkakaan eivät kaikki, järjestävät, ymppäävät ja tyrkyttävät oppilaiden ja opettajien koulupäivän ohjelmaan "pääsiäiskirkkoja" eli tunnustuksellisia ev.lut. uskonnonharjoitustilaisuuksia.
Nyt on huoltajien hyvä aika varmistaa, että lapsen, oppilaan koulussa ei tarvitse osallistua sellaiseen, vaan hän pääsee osallistumaan vaihtoehtoiseen, rinnakkaiseen ei-uskonnolliseen ohjelmaan.
Samalla on hyvä esittää rehtorille toivomus siitä, että koulu julkisen palvelun instituutiona ei enää jatkossa jakaisia oppilaita tälla lailla kahteen ryhmään yhden uskonnon uskonnonharjoitusrituaalien takia. Uskonnolliset perheet ja nuoret voivat aivan nhyvin päästä ja mennä jumalanpalveluksiin koulutyöpäivän ulkopuolella. Samoin opettajat.
Julkisen vallan neutraalisuusvaatimuksen takia koulujen ei enää tule henkilökunnan tylöajalla ja oppilaiden koulupäivän aikaan pitää ohjelmassaan jumalapalvelusmenoja.
Uskonnonharjoitus ei kuulu peruskoulun eikä lukion lakisääteisiin tehtäviin. Ja ops-perusteiden mukaan toiminta on uskonnollisesti sitoutumatonta... samoin puoluepoliittisesti ja kaupallisesti sitoutumatonta...
Ns. pääsiäiskirkkojen virittämänä
6
<50
Vastaukset
- SanonVaan
Vieläkin voi saada vanhemmilta lapun, jonka perusteella voi olla pois kiirastorstain jumalanpalveluksesta kirkossa. Voi olla oma lappukin.
Toivottavasti teillä on joku vaihtoehtoinen tilaisuus tai ohjelma, esim. opintokäynti tms. samaan aikaan. - SanonVaan
Kevään lähestyessä on hyvä korostaa, että "kevätkirkko" ja "kevätjuhla ovat kaksi eri asiaa.
"Kevätkirkko" on tunnustuksellinen jumalanpalvelus tai hartaus kirkossa tai koulun tiloissa, mutta kevätjuhla on kaikille tarkoitettu koulun yhteinen juhla, jossa silti saattaa ohjelmassa olla yksittäinen virsi eli kevätvirsi, joka ei tee koko juhlasta uskonnonharjoittamistilaisuutta.
Jos koulupäivään on ympätty tyrkylle "kevätkirkko", sille pitää olla tarjolla uskonnoton vaihtoehto. Se voi olla myös retki jonnekin. Pelkkä video hikisessä luokassa ei ole tarpeeksi hyvä vaihtoehtoisen tilaisuuden ohjelma. - HyväIdea
Keväällä, jos koulu tyrkyttää "kevätkirkkoa" (jumalanpalvelus), kannattaa valita vaihtoehtoinen, ei-uskonnollinen ohjelma. Semmoinen pitää olla, ja se on avoin kaikkille, myös uskonnonopetuksessa oleville. Se siis ei ole vain ET-oppilaiden, vaikka jossain on näin virheellisesti rajattu.
Näin valitsemalla vaikuttaa siihen, että ensi lulkuvuonna ei ole niin paljon jumalanpalveluksia ja aamuhartauksia. Uskonnonharjoitus ei kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin. Se voisi siirtyö kokonaan kouluajan ulkopuolelle, kotien ja seurakuntieen ja yksilöiden asiaksi.
Selvyyden vuoksi, "kevätkirkko" on aivan eri asia kuin koulun yhteinen kevätjuhla lukuvuoden päätteeksi. - Humanistisesti
Tiedoksi Islannista Reykjavikin kaupungin säännöt yhteistyöstä uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten kanssa kouluissa, tarhoissa ja kerhoissa.
1. Koulun tehtävä on opettaa uskonnoista ja katsomuksista opetussuunnitelmien ja oppikirjojen mukaan
2. Uskonnolliset ja katsomuksellisten yhdistysten eivät saa harjoittaa toimintaansa koulu- ja työaikana. Tämä koskee kaikkia käyntejä ja materiaalin jakamista.
3. Opettajat ja ohjaajat voivat pyytää kouluihin uskonnollisia ja katsomuksellisia järjestöjä osana opetusta. Se tulee olla opettaja/ohjaajavetoista ja opetussuunnitelman mukaista.
4. Tutustumis- ja muut käynnit kirkoissa ja vastaavissa tulevat olla opettaja/ohjaajavetoisia ja opetussuunnitelman mukaisesti.
5. Oppilaat voivat seurata mutta ei osallistua rituaalisiin seremonioihin eikä saa olla kyse indoktrinaatioista tai materiaalin jakamisesta.
6. Uskonnolliset ja katsomukselliset järjestöt eivät saa järjestää konfirmaatioita ja siihen liittyvää opetusta kouluaikana, ettei se häiritse koulutyötä.
7. Koulujen tulee sopia vanhempien kanssa mitä kriisipalveluja voidaan käyttää. Lähiympäristössä voi olla kyse asiantuntijoista, uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten edustajista tai muita ammattiryhmiä. Jumalanpalvelukset ja rukoilut järjestetään kouluajan ulkopuolella.
8. Perinnelaulut ja tiettyihin vuodenaikoihin kuuluvat virret ja kuvaelmat katsotaan kuuluvan yleissivistykseen ja perinteisiin.
Näillä säännöillä halutaan varmistaa, että kaikkiin uskonto- ja katsomuskuntiin kuuluvat voivat osallistua koulutyöhön. Kristinuskosta ja maailmanuskonnoista, filosofiasta, filosofeista, etiikasta ja islantislaisesta kulttuurista opettaminen on kaikkien kaupungin koulujen tärkeä tehtävä. Indoktrinointi ja vain jostakin yhdestä uskonnosta opettaminen ei kuulu julkisen koulun tehtäviin. Vanhempien tehtävänä on opettaa omaa uskontoaan ja filosofiaansa. Reykjavikin kaupungin henkilökunnan kuuluu toimia Islannin hyväksymien ihmisoikeussopimusten ja konventioiden mukaan.
Jos näiden sääntöjen tulkinnasta tulee erimielisyyttä, ne käsitellään Koulu- ja kerhoneuvostoissa. Koulu- ja kerhoneuvostoissa tulee valita komitea joka arvio kokemuksia vuoden päästä tämän sopimuksen alkamisesta ja käydä läpi ongelmat. Tässä komiteassa tulee olla jäseniä ihmisoikeusneuvostosta (sellainen on osana kaupungin organisaatiota), koulusta, vanhemmista, akateemikoista, uskonnollisista ja katsomuksellisista yhdistyksistä.- Humanistisesti
Siis
"Reglur um samskipti leikskóla, grunnskóla og frístundaheimila Reykjavíkurborgar við trúar- og lífsskoðunarfélög
a) Hlutverk skóla borgarinnar er að fræða nemendur um ólík trúarbrögð og lífsskoðanir samkvæmt gildandi aðalnámskrá og námsefni.
b) Trúar- og lífsskoðunarfélög skulu ekki stunda starfsemi sína innan veggja leik- og grunnskóla borgarinnar á skólatíma né heldur á starfstíma frístundaheimila. Þetta á við allar heimsóknir í trúarlegum tilgangi og dreifingu á boðandi efni*. Um almenna kynningu gagnvart foreldrum og börnum á viðurkenndu barna- og æskulýðsstarfi trúfélaga skal fara líkt og með kynningu á hliðstæðum frístundatilboðum frjálsra félagasamtaka.
c) Skólastjórnendur grunnskóla geta boðið fulltrúum trúar- eða lífsskoðunarhópa að heimsækja kennslustundir í trúarbragðafræði/lífsleikni sem lið í fræðslu um trú og lífsskoðanir samkvæmt gildandi aðalnámsskrá og námsefni, og skal heimsóknin þá fara fram undir handleiðslu kennara og vera innan ramma námsefnisins.
d) Heimsóknir á helgi- og samkomustaði trúar- og lífsskoðunarfélaga á skólatíma grunnskóla skulu eiga sér stað undir handleiðslu kennara sem liður í fræðslu um trú og lífsskoðanir, samkvæmt gildandi lögum og aðalnámskrá. Þar sem ekki er sérstaklega getið um vettvangsheimsóknir leikskólabarna á helgi- og samkomustaði trúar- og lífsskoðunarfélaga sem lið í fræðslu um trú og lífsskoðanir í aðalnámskrá leikskóla er eðlilegt að miða fjölda slíkra heimsókna við það sem fram kemur í aðalnámskrá grunnskóla til að gæta samræmis milli skólastiga.
e) Þess verði gætt við allar heimsóknir til og frá grunnskóla vegna fræðslu um trú og lífsskoðanir að nemendur fylgist með en séu ekki þátttakendur í helgisiðum og athöfnum, og að þær séu ekki vettvangur fyrir innrætingu eða dreifingu á boðandi efni.*
f) Skólayfirvöld beini því til trúar- og lífsskoðunarfélaga að þau skipuleggi fermingarfræðslu og barnastarf með það að leiðarljósi að það hvorki trufli lögbundið skólastarf um skemmri eða lengri tíma.
g) Þær stofnanir borgarinnar sem hafa starfandi áfallaráð tryggi að samráð verði haft við foreldra/forráðamenn þeirra sem áfallið snertir áður en fagaðilar eru fengnir til stuðnings. Í nærsamfélagi leik-og grunnskóla getur verið um að ræða sérfræðinga, fulltrúa trúar- eða lífsskoðunarfélaga eða aðra fagaðila. Helgistundir sem tengjast viðbrögðum við áfalli skulu að öllu jöfnu fara fram utan skólatíma.
h) Sígildir söngvar, dansar, leikir og handíðir sem teljast hluti af gamalgrónum hátíðum og frídögum þjóðarinnar halda sessi sínum í árstíðabundnum skemmtunum og starfi frístundaheimila, leik- og grunnskóla. Jólasálmar og helgileikir tengdir jólum falla hér undir.
Til grundvallar þessum reglum liggur sá vilji að tryggja rétt barna til þátttöku í skólastarfi óháð þeirri trúar- og lífsskoðun sem þau alast upp við. Upplýst fræðsla um kristna trú, trúarbrögð heimsins, lífsskoðanir, siðfræði, heimspeki og íslenska menningu, er mikilvæg í öllu starfi skóla borgarinnar. Trúarleg innræting og boðun tiltekinna lífsskoðana á þar ekki heima. Það er á hendi foreldra að ala börn sín upp í þeirri trúar- og lífsskoðun sem þeir kjósa. Um það munu starfsmenn Reykjavíkur standa vörð samkvæmt mannréttindastefnu borgarinnar og þeim mannréttindasáttmálum sem Ísland hefur undirgengist.
Rísi ágreiningur um túlkun þessara reglna úrskurðar skóla- og frístundasvið í þeim efnum. Skóla- og frístundasviði er jafnframt falið að skipa nefnd sem meti reynslu af reglunum innan eins árs frá setningu þeirra og leggi mat á álitamál sem upp kunna að koma. Um setu í nefndinni verði m.a. leitað til mannréttindastjóra, fulltrúa úr skóla-, foreldra- og háskólasamfélaginu auk fulltrúa trúar- og lífsskoðunarfélaga.
*Með boðandi efni er átt við hluti sem gefnir eru eða notaðir sem hluti af trúboði, það er tákngripir, fjölfölduð trúar- og lífsskoðunarrit, bækur, hljóðrit, prentmyndir og kvikmyndir.
Samþykkt í borgarráði Reykjavíkur 4. október 2011"
Jos ateistit eivät kerran usko Jeesukseen tms, miksi heillä on joulu- pääsiäis- ja muut sellaiset lomat?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1453076- 1082493
- 502492
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2392161Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2461771Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä
"Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä4621730- 1011719
Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j91614Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää151567R.I.P. Kristian Antila
Entinen huippumaalivahti ja -kiekkoilija menehtyi äkillisesti 44-vuotiaana. Kunnia muistolleen. https://www.iltalehti.fi221384