Miltä vaikuttavat?
Elämänkatsomustieto:
- Keskiajalla jotkut uskoivat, että maa on litteä. Vielä 1800-luvulla monet uskoivat, että orjuus
on oikein, ja edelleen jotkut uskovat, että naiset ovat alempiarvoisia kuin miehet. Miten tieto
vaikuttaa, ja miten sen pitäisi vaikuttaa uskomuksiimme?
- On väitetty, että holokaustin kauhut merkitsevät eurooppalaisen sivistyksen ja edistysuskon
uskottavuuden loppua. Arvioi, pitääkö väite paikkansa.
- Joulunvietto ja naimisiin meno ovat perinteitä, joihin kuuluu erilaisia tapoja, kuten lahjojen
antaminen. Jotkut ovat sitä mieltä, että tällaiset perinteet ja tavat antavat merkitystä ja sisältöä
elämälle, ne ovat arvokkaita ja niitä pitää kunnioittaa. Toiset puolestaan ovat sitä mieltä, että
kulttuuriset perinteet ja tavat ovat takertumista vanhaan eivätkä ne sovi nykyaikaan.
Arvioi kahta yllä mainittua näkemystä kulttuuristen perinteiden ja tapojen arvosta.
- Pohdi esimerkkien avulla, miten kulttuurien kohtaaminen vaikuttaa osapuolten maailmankuvaan.
- Vertaa sekulaarin humanismin ja kristinuskon käsityksiä ihmisestä.
Elämänkatsomustieto:
- Keskiajalla jotkut uskoivat, että maa on litteä. Vielä 1800-luvulla monet uskoivat, että orjuus
on oikein, ja edelleen jotkut uskovat, että naiset ovat alempiarvoisia kuin miehet. Miten tieto
vaikuttaa, ja miten sen pitäisi vaikuttaa uskomuksiimme?
- On väitetty, että holokaustin kauhut merkitsevät eurooppalaisen sivistyksen ja edistysuskon
uskottavuuden loppua. Arvioi, pitääkö väite paikkansa.
- Joulunvietto ja naimisiin meno ovat perinteitä, joihin kuuluu erilaisia tapoja, kuten lahjojen
antaminen. Jotkut ovat sitä mieltä, että tällaiset perinteet ja tavat antavat merkitystä ja sisältöä
elämälle, ne ovat arvokkaita ja niitä pitää kunnioittaa. Toiset puolestaan ovat sitä mieltä, että
kulttuuriset perinteet ja tavat ovat takertumista vanhaan eivätkä ne sovi nykyaikaan.
Arvioi kahta yllä mainittua näkemystä kulttuuristen perinteiden ja tapojen arvosta.
- Pohdi esimerkkien avulla, miten kulttuurien kohtaaminen vaikuttaa osapuolten maailmankuvaan.
- Vertaa sekulaarin humanismin ja kristinuskon käsityksiä ihmisestä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sama paremmassa muodossa:
- Keskiajalla jotkut uskoivat, että maa on litteä. Vielä 1800-luvulla monet uskoivat, että orjuus on oikein, ja edelleen jotkut uskovat, että naiset ovat alempiarvoisia kuin miehet. Miten tieto vaikuttaa, ja miten sen pitäisi vaikuttaa uskomuksiimme?
- On väitetty, että holokaustin kauhut merkitsevät eurooppalaisen sivistyksen ja edistysuskon uskottavuuden loppua. Arvioi, pitääkö väite paikkansa.
- Joulunvietto ja naimisiin meno ovat perinteitä, joihin kuuluu erilaisia tapoja, kuten lahjojen antaminen. Jotkut ovat sitä mieltä, että tällaiset perinteet ja tavat antavat merkitystä ja sisältöä elämälle, ne ovat arvokkaita ja niitä pitää kunnioittaa. Toiset puolestaan ovat sitä mieltä, että kulttuuriset perinteet ja tavat ovat takertumista vanhaan eivätkä ne sovi nykyaikaan. Arvioi kahta yllä mainittua näkemystä kulttuuristen perinteiden ja tapojen arvosta.
- Pohdi esimerkkien avulla, miten kulttuurien kohtaaminen vaikuttaa osapuolten maailmankuvaan.
- Vertaa sekulaarin humanismin ja kristinuskon käsityksiä ihmisestä.
Hyviä kysymyksiä! Eikö?
Tulee mieleen, ett' ainakin nämä kysymykset vaikuttaat nyt "inhimillisemmiltä" kuin jotkut aikaisempien vuosien kysymykset, jotka olivat ehkä enemmän filosofian kysymysten kaltaisia. Nyt ovat kulttuurisempia. Hyvä suunta.
ETn kirjoittajien määrä kasvaa. Vaikka uskontoa pidetään lällyaineena.
Tilastoja ET:n kirjoittaneista?
Heitä taitaa olla "luvattoman vähän"...
Ainetta pidetään lukiolaisten "syvissä riveissä" hieman vaikeana sen erikoisen syyn takia, että "tiedetään" sitä opiskelevien hyvin usein olevan tosi fiksua sakkia. Mikä sitten gaussin käyrän oloissa saattaa vaikeuttaa m:n ja l:n saamista, ne kun on rajallinen luonnonvara.
Elämänkatsomustietohan ei siis ole uskonto. Vai mitä hait toisella lauseella takaa?
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/stat/FS2016A2007T2010.pdf Kirjoittajien määrä tilaston mukaan laskussa, eikä suinkaan nousussa. Ja kun viidelle prosentille on jaossa L, niin pisteraja on ollut siinä 35 pisteen tuntumassa.
Helpon aineen maine on siirtymässä uskonnosta terveystietoon.. Uskonnon kirjoittajien määrä puolittunut. ET:n laaskenut myös, paitsi viime kerralla pieni nousu.
Itse kysymyksistä: huh huh! Kuinka monelta irtoaisi äkkiseltään hyvä aine aiheesta "Miten tieto vaikuttaa, ja miten sen pitäisi vaikuttaa uskomuksiimme?"?
Verrattuna vaikka johonkin kirkkohistorian kysymykseen tuo tuntuu melkoisen vaikealta.
Hmm... Ei kaikkia uskonnonlukijoita taida kirkkohistoria pietismeineen sun muineen niin kauheasti kiinnostaa...
Kyllä kolme tai kuusi tai jopa 12 vuotta ET:oa opiskelleet ovat tuota tiedon ja uskomusten suhdetta moneenkin kertaan käsitelleet!? Päästää vaan kynänsä valloilleen..
Ei kirkkohistoria varmaan moniakaan kiinnosta. Mutta se on kuitenkin tapahtunutta historiaa josta voi lukea kirjoista, oppia, ja kirjoittaa omin sanoin koepaperiin. Minusta sellainen kuulostaa paljon helpommalta. Tuntuu myös helpommalta arvostella.
Mutta joo, kai tuotakin kysymystä pitäisi peilata ET:n oppikirjojen sisältöön.
Opiskelu ja lukeminen kannattaa aina :-)
Huomenna 19.9 uudet kysymykset, illalla Ylellä sensorit tentittävinä.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/12/elamankatsomustieto-syksy-2016-kysy-yo-kokeesta-ytln-sensorilta