Hyvä kirjoitus oodinin partioista: http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2016/03/17/vakivaltaiset-rasistit-ry/
Väkivaltaiset rasistit ry.
piyutyret4wrytujhkil
30
<50
Vastaukset
- skeidaa
Eikö tuolla vinkujalla ole tosiaan muuta tekemistä kuin näpytellä päivästä toiseen tyhjänpäiväisiä jorinoita natsirasisteista. Tasokin on Suoli24 luokkaa.
- kuulepoika
Kommentistasi päätellen tiomsen kirjoitus oli täyttä faktaa
- On.siinä.onasistit
Jaa että puheenjohtajana aito naisten hakkaaja!
- re5tyui
Mitä sanoo Jussi Halla-aho nyt opetuslapsistaan?
- realismi
kaikki yhdistykset joiden jäseniltä on löydetty keittiöveitsiä tai aseita on lopetettava välittömästi?
- takaisin.todellisuuteen
realismi kirjoitti:
kaikki yhdistykset joiden jäseniltä on löydetty keittiöveitsiä tai aseita on lopetettava välittömästi?
Jos nyt kuitenkin aloitettaisiin niistä, joiden johtajat poseeraavat ak47 kanssa, kuten Öödin-pojujen pomo?
- SivustaSeurannut
Poliisi on kirjannut ulkomaalaisperäisten maahanmuuttajien tekemiä katuväkivallantekoja kuluneen viimeisen vuoden aikana jo lukuisia, on ryöstöjä, ahdisteluja, pahoinpitelyjä ja raiskauksia. Soldiers of Odinin vastaavat luvut ovat luokkaa tasan 0 mutta valtavaa pelkoa ja ahdistusta ne silti herättävät jokusissa kansalaisissa, siksi on perusteltua että katupartiot pitää lopettaa.
Mistäs sinä Odinin solttujen luvut tiedät? Ainakaan tasan nolla eivät ole, koska viimekesäisiä Rannan väkivallan tekoja käsitellään pian oikeudessa. Mutta ei meillä ole rikostilastoa, jossa olisi erikseen tämän järjestön jäsenten rikokset. Liekö edes tiedossa kellään, ketkä kaikki siihen kuuluvat, että edes voisi moista tilastoa tehdä.
- retret
TheUrbanLegends kirjoitti:
Mistäs sinä Odinin solttujen luvut tiedät? Ainakaan tasan nolla eivät ole, koska viimekesäisiä Rannan väkivallan tekoja käsitellään pian oikeudessa. Mutta ei meillä ole rikostilastoa, jossa olisi erikseen tämän järjestön jäsenten rikokset. Liekö edes tiedossa kellään, ketkä kaikki siihen kuuluvat, että edes voisi moista tilastoa tehdä.
Mitä vajaaälyinen näsäviisas pelle taas lässytät?
- realismi
Hyvä aloitus.
- Ville_Ranta
Saku Timonen on vajaaälyinen pelle.
- kallonkutittaja
Timotein Sakkeri osaa pykälät ja laittomaltahan tuo Oodineitien yhdistys niiden valossa vaikuttaa. Ei muuta kuin yhdistys pakettiin ja pojat vapaan kerhotoiminnan piiriin. Sitten ihan vaan vinkiksi, että jos housun persaukset roikkuvat polvitaipeissa, niin sen viesti turvattaville on täysin päinvastainen kuin oli tarkoitus.
- suomisuohon
Suomesta on tehtävä mahdollisimman sietämätön paikka maahantunkeilijoille. On hyvä, että Odinin kaltaiset joukot edesauttavat tässä tavoitteessa siinä missä vajakkisuvakit ja paskaläjähallitus tekevät kaikkensa, että maasta saataisiin mahdollisimman houkutteleva röyhkeille elintasoshoppareile. Yhtään ei tänä hallituskautena olisi tarvinnut leikata mistään, mikäli ovet kullankaivajilta ja onnenonkijoilta olisivat pysyneet visusti kiinni.
- valehtelu-seis
Leikkaustarve ei johdu turvapaikanhakijoista, vanhusten kohtelu ei johdu turvapaikanhakijoista, työttömyys ei johdu turvapaikanhakijoista, köyhyys ei johdu turvapaikanhakijoista, tietämättömyys ei johdu turvapaikanhakijoista jne. Pitääkö sinulle tolvanalle selittää sekin, mistä ne johtuvat?
- realismi
valehtelu-seis kirjoitti:
Leikkaustarve ei johdu turvapaikanhakijoista, vanhusten kohtelu ei johdu turvapaikanhakijoista, työttömyys ei johdu turvapaikanhakijoista, köyhyys ei johdu turvapaikanhakijoista, tietämättömyys ei johdu turvapaikanhakijoista jne. Pitääkö sinulle tolvanalle selittää sekin, mistä ne johtuvat?
nyt tulee sellaista paskaa että oksat pois kasvaako raha puussa vai?
- suvakki.on.vajakki
realismi kirjoitti:
nyt tulee sellaista paskaa että oksat pois kasvaako raha puussa vai?
Kasvaa se suvakkien mielestä. Mitä luulet että ne työttömät narkkiluuserit taloudesta mitään tietävät, muuta kuin että rahaa tulee ilmaiseksi seinästä kerran kuussa? Matuille syydetyt miljardit eivät ole suvakkien mielestä keneltäkään pois, muuten vain kantiksilta leikataan samaan tahtiin kuin matuille annetaan...
- realismi
toisaalta onko se rasismia jos vastustaa mamujen tekemiä rikoksia?
- yx_suvakki
On.
- KysynVaanTätä
Lain 3 §:n mukaan yhdistys, joka on katsottava jäseniltä vaadittavan kuuliaisuuden ja joukkomuodostelmiin tai ryhmityksiin jakautumisen perusteella taikka aseellisen varustautumisen vuoksi kokonaan tai osittain sotilaalliseen tapaan järjestetyksi, on kielletty.
Eikös vapaamuurareilta vaadita kuuliaisuutta? Ja on sielläkin se päällystö ja alemmat jäsenet.- jepjeppjepjep
Rappareilla on selvä hierarkia, ylemmät veljet antavat käskyjä alemmilleen. Vapaamuurarit vannovat noudattavansa oman tai minkä tahansa muun loosin tai ylemmän veljen käskyjä, sääntöjä ja ohjeita. Käskyjen noudattamista lievennetään hieman sillä, että niitä ei ole välttämätöntä noudattaa, mikäli ne vahingoittaisivat vapaamuuraria itseään tai hänen velvollisuuksiaan, esimerkiksi hänen perhettään. Toisaalta sopii miettiä, kumpi ylenee nopeammin: veli, joka noudattaa käskyjä vai veli, joka vetoaa velvollisuuksiinsa.
http://www.hymy.fi/uutiset/vapaamuurarit-rituaalit-ja-salat - realismi
jepjeppjepjep kirjoitti:
Rappareilla on selvä hierarkia, ylemmät veljet antavat käskyjä alemmilleen. Vapaamuurarit vannovat noudattavansa oman tai minkä tahansa muun loosin tai ylemmän veljen käskyjä, sääntöjä ja ohjeita. Käskyjen noudattamista lievennetään hieman sillä, että niitä ei ole välttämätöntä noudattaa, mikäli ne vahingoittaisivat vapaamuuraria itseään tai hänen velvollisuuksiaan, esimerkiksi hänen perhettään. Toisaalta sopii miettiä, kumpi ylenee nopeammin: veli, joka noudattaa käskyjä vai veli, joka vetoaa velvollisuuksiinsa.
http://www.hymy.fi/uutiset/vapaamuurarit-rituaalit-ja-salatjuu jäseniltä löytyy aivan varmasti metsästys aseita ja rikoksia joten ei muutako tutkintaan?
- oubpiunin
jepjeppjepjep kirjoitti:
Rappareilla on selvä hierarkia, ylemmät veljet antavat käskyjä alemmilleen. Vapaamuurarit vannovat noudattavansa oman tai minkä tahansa muun loosin tai ylemmän veljen käskyjä, sääntöjä ja ohjeita. Käskyjen noudattamista lievennetään hieman sillä, että niitä ei ole välttämätöntä noudattaa, mikäli ne vahingoittaisivat vapaamuuraria itseään tai hänen velvollisuuksiaan, esimerkiksi hänen perhettään. Toisaalta sopii miettiä, kumpi ylenee nopeammin: veli, joka noudattaa käskyjä vai veli, joka vetoaa velvollisuuksiinsa.
http://www.hymy.fi/uutiset/vapaamuurarit-rituaalit-ja-salatHerraseurueen metsästysreissusta tuomio - Yrittivät vaientaa silminnäkijät
Tiistai 29.10.2013 klo 09.52
Lapin käräjäoikeus on tuominnut tamperelaisen yrittäjäneuvoksen Markku Koskenniemen metsästysrikoksesta ja metson luvattomasta pyynnistä 3840 euron sakkoihin.
LUE MYÖS
Metsästysrikoksesta tuomittu yrittäjäneuvos: "Valitettavasti todistajani kuoli"
Eläkeläisia epäillään rikoksesta: Metsästivät autosta
Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi metsästyksessä käytetyn haulikon valtiolle menetetyksi. Koskenniemi määrättiin metsästyskieltoon vuodeksi ja viideksi kuukaudeksi.
Koskenniemi on tamperelaisen valomainoksia valmistavan Tammerneonin perustaja.
Tuomioon johtanut linnunpyynti sattui parisen vuotta sitten Rovaniemen Marrasjärvellä. Koskenniemi oli Lapin Kansan entisen päätoimittajan Heikki Tuomi-Nikulan metsästysvieraana. Metsästysseurueeseen kuuluivat muun muassa myös entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen ja autoliike Pörhön toimitusjohtaja, vakuutusyhtiö Fennian hallituksen varapuheenjohtaja ja Alkon hallituksen jäsen, kauppaneuvos Matti Pörhö.
Koskenniemi ampui metson tien yli ja auton takana seisten. Tapahtuman näki kaksi paikallista hirvenmetsästäjää. Koskenniemi oli tarjonnut silminnäkijöille 3 000 euroa, jotta poliisia ei kutsuta paikalle. Silminnäkijät eivät tähän suostuneet vaan asiasta ilmoitettiin poliisille.
Pörhöä syytettiin avunannosta metsästysrikokseen, mutta syyte jätettiin tutkimatta. Tuomi-Nikula ja Viinanen eivät olleet osallisena ampumisessa, eikä heitä epäilty rikoksesta. - ouypui
MOT: Vapaamuurarit hallitsevat ja uhkailevat suomalaisissa kaupungeissa
Julkaistu: 21.1.2013 23:20
Vapaamuurarit ovat sopineet suurista rakennushankkeista ja uhkailleet "ikävillä seurauksilla", TV1:n MOT kertoi.
Vapaamuurareihin keskittyneessä maanantai-illan Ylen MOT-ohjelmassa esitettiin syytöksiä, joiden mukaan järjestö käyttäisi suurta valtaa suomalaisissa kaupungeissa.
Turun kaupungin entisen yleissuunnitteluarkkitehdin Jukka Paason mukaan vapaamuurarit ovat vaikuttaneet suuresti Turun ulkoilmeeseen.
- Se toteutuu varmaan kaavoituksessa, kun tontteja jaetaan ja urakat jaetaan. Siinä ovat rahavalta, poliittinen valta ja virkavalta yhteistyössä.
Paaso joutui toimessaan MOT:n mukaan vapaamuurarien painostuksen kohteeksi.
- Minulle on sanottu suoraan, että jos teen työni hyvin, niin se ei auta mitään. Joustavuutta pitää olla toisella tavalla. Se tarkoittaa, että asioita pitää valmistella siten, että joku menee läpi, vaikka se olisi lainvastaista. Jos ei suostu siihen, niin joutuu vaikeuksiin, Paaso kuvailee MOT:ssa.
MOT:n vapaamuurari-ohjelmassa kerrotaan, että myös sen tekijöitä varoitettiin "mahdollisista, ikävistä seurauksista".
MOT kertoo, että Seinäjoen suurissa rakennushankkeissa olisi ollut taustalla "vapaamuurariketju".
- 2000-luvun puolivälissä meillä oli sellainen tilanne, että kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja suurimman rakennusliikkeen toimitusjohtaja kuuluivat vapaamuurareihin ja käsittääkseni samaan loosiin. Samaan aikaan suurin osa kaupungin rakennusurakoista meni tälle rakennusyhtiölle, kaupunginvaltuutettu, toimittaja Erkki Valtamäki sanoi.
MOT esittää myös, että Tampereella vapaamuurareilla olisi merkittävä rooli keskustatunnelihankkeessa. - tfghd
ouypui kirjoitti:
MOT: Vapaamuurarit hallitsevat ja uhkailevat suomalaisissa kaupungeissa
Julkaistu: 21.1.2013 23:20
Vapaamuurarit ovat sopineet suurista rakennushankkeista ja uhkailleet "ikävillä seurauksilla", TV1:n MOT kertoi.
Vapaamuurareihin keskittyneessä maanantai-illan Ylen MOT-ohjelmassa esitettiin syytöksiä, joiden mukaan järjestö käyttäisi suurta valtaa suomalaisissa kaupungeissa.
Turun kaupungin entisen yleissuunnitteluarkkitehdin Jukka Paason mukaan vapaamuurarit ovat vaikuttaneet suuresti Turun ulkoilmeeseen.
- Se toteutuu varmaan kaavoituksessa, kun tontteja jaetaan ja urakat jaetaan. Siinä ovat rahavalta, poliittinen valta ja virkavalta yhteistyössä.
Paaso joutui toimessaan MOT:n mukaan vapaamuurarien painostuksen kohteeksi.
- Minulle on sanottu suoraan, että jos teen työni hyvin, niin se ei auta mitään. Joustavuutta pitää olla toisella tavalla. Se tarkoittaa, että asioita pitää valmistella siten, että joku menee läpi, vaikka se olisi lainvastaista. Jos ei suostu siihen, niin joutuu vaikeuksiin, Paaso kuvailee MOT:ssa.
MOT:n vapaamuurari-ohjelmassa kerrotaan, että myös sen tekijöitä varoitettiin "mahdollisista, ikävistä seurauksista".
MOT kertoo, että Seinäjoen suurissa rakennushankkeissa olisi ollut taustalla "vapaamuurariketju".
- 2000-luvun puolivälissä meillä oli sellainen tilanne, että kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja suurimman rakennusliikkeen toimitusjohtaja kuuluivat vapaamuurareihin ja käsittääkseni samaan loosiin. Samaan aikaan suurin osa kaupungin rakennusurakoista meni tälle rakennusyhtiölle, kaupunginvaltuutettu, toimittaja Erkki Valtamäki sanoi.
MOT esittää myös, että Tampereella vapaamuurareilla olisi merkittävä rooli keskustatunnelihankkeessa.Voitko lopettaa tuon vitun spämmäämisen joka ketjuun?
- ouybpiupi
Rakenteellinen korruptio selittää Suomen nykytilan
Transparency International on Berliinssä toimiva kansainvälisten liikeyritysten omistama järjestö. Se listaa maailman maat järjestykseen niissä olevan korruption perusteella.
Suomi on ollut vähiten korruptoituneiden maiden joukossa. Usein jopa ykkösenä. Kuten muissakin mittauksissa, mittauksen tulos riippuu tässäkin tapauksessa siitä, mitä mitataan ja miten.
Kansainvälisten yritysten kannalta haitallista korruptiota on se, mikä haittaa liiketoimintaa. Sellaista on vaikkapa virkamiesten lahjominen. Se aiheuttaa kustannuksia. Sen sijaan rakenteellinen korruptio voi olla jopa hyödyksi liiketoimille. Rakenteellista korruptiota on lakien ja säädösten venyttäminen joidenkin eduksi tai vallan, asemien ja julkisten varojen jakaminen esim. poliittisin perustein.
Transparencyn korruptiomittaus ei tunnista rakenteellista korruptiota. Suomen lakikaan ei sitä kiellä. Rakenteellinen korruptio on siis ainakin suurelta osin laillista.
Suomen poliittinen järjestelmä on rakenteellisen korruption läpitunkema. Valtapuolueiden käytössä ovat puoluetuki, puoluekuri ja poliittiset virkanimitykset. Kuvaa täydentää julkisten varojen jakaminen valtapuolueiden järjestöille ja median hallinta. Se on tarkoittanut, että avointa julkista keskustelua ei ole käyty niistä asioista, jotka ovat vallanpitäjille kiusallisimpia.
1970-luvun alussa luotua, verovaroista maksettavaa puoluetukea perusteltiin sillä, että sen piti tehdä puolueet riippumattomiksi elinkeinoelämästä. Näemme nyt, että elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset rahoittavat valtapuolueita merkittävästi. Kansanedustajien lukumäärän mukaan maksettava, nyt noin 40 miljoonan euron vuotuinen puoluetuki on kylläkin tehnyt valtapuolueet riippumattomiksi kansalaisista. Jopa omista jäsenistään. Valtapuolueet voivat ostaa äänet vaaleissa äänestäjien maksamilla verorahoilla. Tätä helpottaa, että samat puolueet hallitsevat suurta osaa mediasta.
Puoluekuri on vielä varmistamassa, että valitut edustajat varmasti toimivat kuten hyväveliverkostot haluavat. Vaikka Suomen perustuslain 29 § selkeästi kieltää puoluekurin, valtapuolueet määräävät yleisesti miten kansalaisten vaaleissa valitseman edustajan on eduskunnassa äänestettävä. Uutiskynnyksen ylittää äänestys, jossa kansanedustaja voi äänestää miten haluaa.
Rakenteellinen korruptio selittää Suomen nykytilan. Se selittää, miksi on tehty ja tehdään kansalaisten enemmistön tahdon vastaisia päätöksiä ja miten on mahdollista, että sellaisia voidaan tehdä.
Kansalaisten enemmistön tahdon vastaisista päätöksistä esimerkiksi käy kolme asiakokonaisuutta. Eriarvoisuutta lisäävä politiikka, vallan siirtäminen Suomesta EU:lle ja Suomen sitominen sotilaalliseen liittoutumiseen EU:n ja Naton kautta.
Kansalaisten tahto ei ratkaise poliittisten päätösten sisältöä, koska vallanpitäjät samaistuvat enemmän taloudelliseen eliittiin kuin äänestäjiinsä. Kansalaisten enemmistön tahdon vastaisia päätöksiä on mahdollista tehdä, koska päättäjät eivät ole riippuvaisia äänestäjistään, vaan ovat luoneet systeemin, joka voi hallita julkisuutta ja ostaa äänet vaaleissa.
Tällainen demokratian, kansanvallan rappio kestää aikansa. On luultavaa ja toivottavaa, että monilla suomalaisilla on mielikuva toisenlaisesta politiikasta. Aidommasta demokratiasta, joka pyrkii avoimen julkisen keskustelun kautta löytämään kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ja joka aidosti kuuntelee kansalaisia. Laillisuuden lisäksi on kysyttävä mikä on oikein ja mikä väärin. Ja kenen ehdoilla ja keiden hyväksi päätöksiä tehdään.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja - pinpiuon
Rakenteellinen väkivalta
Rakenteellinen väkivalta tarkoittaa ihmisen perustarpeiden rajoittamista. Ihmisellä ei saa olla esteitä elää niin kuin itse oikeana pitää. Jokainen haluaa merkityksellisen elämän. Rauhantutkijat (Johan Galtung) ovat puhuneet syvällisemmin väkivallasta. Sen mukaan aktuaalinen somaattinen tai henkinen itsensä toteuttaminen ei saa olla heikompi kuin potentiaalinen kyky, elämää ei tule rajoitta sen alapuolelle, mikä olisi potentiaalisesti mahdollista. Tämän mukaan rakenteellisesta väkivallasta joutuvat kärsimään kaikki, jotka ovat erilaisia, myös ne jotka kärsivät epäoikeudenmukaisen talouselämän haasteista, koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja saastumisen seurauksista.
On monenlaisia tappamisen muotoja. Ihmisen mahaan voi työntää puukon, olla antamatta hänelle ruokaa, parantamatta sairaudesta, jättää huonoon asuntoon, näännyttää työnteolla, johtaa itsemurhaan, käskeä sotaan. Monikaan näistä menetelmistä ei ole kielletty siinä mitä valtioksi kutsumme.
(Bertol Brect)
Herbert Marcuse oli vielä tiukempi vuonna 1964 kirjoittaessaan yksiulotteisesta ihmisestä. Institutionaalista väkivaltaa ei voi päihittää reformeilla, uudistuksilla, vaan vaaditaan täydellistä muutosta.
Rakenteellista väkivaltaa on se, että vaikka kuinka säästän sähköä, siirtohinta on aina sama. Jatkuvasti suurempi kuin kuluttamani sähkö! Vaikka kuinka vältän jätteen syntymistä, jätemaksuni on aina sama. Jätemaksuni on itse asiassa suurempi kuin kuukauden ruokalaskuni! Miten tämmöisissä olosuhteissa ihminen ylipäätään voi elää ympäristöystävällisesti? Rahoitan tuhlaajien kulutusta?
Yhteiskunnan rakenteet eivät anna joillekin jäsenille mahdollisuutta toimia. Kuvaavaa on, että kukaan ei tunne syyllisyyttä, koska väkivalta on kuulunut jo pitkään rakenteisiin. Vammaiset kärsivät kroonisesta rakenteellisesta väkivallasta. Uhrit eivät useinkaan tunnista kohtaamaansa rakenteellista väkivaltaa, koska he ovat jo sisäistäneet yhteiskunnan instituutioiden rajoittavat määräykset ja käytännöt. Beckin sanoin: he ovat nielaisseet sen kepin, jolla heitä on lyöty. Rakenteellinen väkivalta johtaa joko luovuttamiseen, lannistumiseen tai fyysiseen väkivaltaan. Kansalaisten tulee ymmärtää, että on vaihtoehtoja.
Yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus on esimerkki
strukturaalisesta väkivallasta
Näkymätön väkivalta
Rakenteisiin periytynyt väkivalta kuuluu tiiviisti vallitsevaan järjestelmään ja siksi sille ei voi nimetä varsinaisia tekijöitä. Kuka on narunvetäjä? Instituutiot, viranomaiset, säännöt vai toimintaympäristö? Rakenteellinen väkivalta vahtii, manipuloi, eristää, vieraannuttaa, erottelee. Meitä käsittelee väkivaltaisesti järjestelmä, eivät ihmiset. Raskasta on, että ”järjestelmää” ei voi hahmottaa. Rakenteisiin sidottu väkivaltakoneisto aiheuttaa passiivisuuta, köyhyyttä, ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen tunnetta, huonoa sosiaalista sopivuutta, häpeää, alemmuudentunnetta.
Yhteiskunnallinen, taloudellinen ja kulttuurinen järjestelmä estävät jokaista ihmistä toimimasta parhaakseen
suoraa väkivaltaa ei voi osoittaa eikä siitä voi syyttää yksittäistä ihmistä
ihminen ei osaa yhdistää rajallisia elinmahdollisuuksiaan hallitsevan luokan idologiaan
heikko-osaisuutta ei voi tuntea aistilla vaan on ymmärrettävä rakenteita, järkeilemällä
ihmisen estot nousevat normeista ja perinteistä, joita ei voi rationaalisesti ajattelemalla huomata.
Kulttuurinen väkivalta tulee esille rasismina, seksisminä, kolonialismina, ympäristön tuhoamisena.
Sielulliseksi väkivallaksi kutsutaan koulu- ja työpaikkakiusaamista.
Johan Galtung The amateur who wants to dominate uses guns, the professional uses sosial structure
Galtungin mukaan strukturaalinen, rakenteisiin sidottu väkivalta, hyväksikäyttö tulee esille, jos työntekijät jaotellaan ja erotetaan toisistaan. Silloin edut jakautuvat epäsymmetrisesti ja työntekijöiden mielipiteitä ja tietoisuutta pystytään helpoiten kontrolloimaan ja muovaamaan. Fragmentaatio ja marginalisaatio johtaa siihen, että yläluokalla on omat säännöt ja toimintatapa.
Miten tulee suhtautua rakenteisiin sidottuun väkivaltaan?
Väkivallattoman toiminnan korkein arvo on, että ei edes tavaroita rikottaessa oteta riskiä, että samalla tuhotaan myös ihmisiä. Ihmisen arvon ja hänen ruumiillisen koskemattomuutensa kunnioittaminen kuuluvat väkivallattomaan käyttäytymiseen. Petra Kelly kirjoittaa:
"Ihmiselämän koskemattomuus on kaiken muun yläpuolella. Väkivallattomuus tarkoittaa ihmiselämän puolustamista toimimalla valtaa vastaan ilman valtaa. Väkivallattomuuden periaatteen taustalla on vakaumus siitä, että valtaa käyttävät vastustajatkin ovat ihmisiä. Siksi heidät tulee vapauttaa heitä orjuuttavasta väkivallasta. Väkivallattoman toiminnan periaatteena on aseistariisunta, tiedottaminen, uhkaavan vaaran estäminen. Niin sanotulle vastustajalle tulee antaa mahdollisuus muuttaa käyttäytymistapaansa ja samalla oppia tiedostamaan, että ei hän vaan hänen virka-asemaansa sisältyvä väkivaltaisuus on syytöksen kohteena.”- uibpnnoåinå
.” (Um Hoffnung kämpfen! Gewaltfrei in eine grüne Zukunft. Lamuv-Verlag, Bornheim-Merten 1983)
Tämän mukaan vastustajassa nähdään enemmänkin ekologista tietämättömyyttä, ymmärryksen puutetta, lyhytnäköisyyttä ja välinpitämättömyyttä kuin pahantahtoisuutta. Siksi toimenpiteet on suunniteltava vastustajaa arvostaen, mutta selväsanaisesti: elämän edellytyksiä ei saa vaarantaa.
Mielenosoituksissa ja protestitempauksissa “tottelemattomat kansalaiset" pyrkivät osoittamaan, että valtio on valinnut väärän kurssin. Tempauksilla on symbolinen merkitys.
Verisissä poliittisissa vallankaappauksissa muutetaan oikeuslaitosta, hallitusta, poliittisia järjestelmiä ja poliittisia johtajia. Sen sijaan väkivallattomassa vastarinnassa tavoitellaan syvällisempää muutosta. Tarkoitus on muuttaa koko sitä ajattelutapaa, jolla perustellaan nykyinen elämäntapa. Erityisesti vastustetaan liiaksi itsenäistynyttä valtiollista valtaa. Vastustus kohdistetaan valtion rakenteisiin ja virkamiesten kasvottomuuteen. Väkivalta luo vastaväkivaltaa. Vastustamisessa ei haluta toimia samalla lailla kuin vallitseva valta toimii.
Valtion, politiikan ja talouden rakenteelliset uudistukset ovat aina olleet yhteiskuntatieteilijöiden tutkimuksen kohteena. Tieteen ja tekniikan edistyminen on kiihdyttänyt tarvetta rakenteellisiin uudistuksiin. Kuten aina kun kasvu on suurta. Nopean kasvun aikana rakenteelliset muutokset tulisi olla suuria ja siinä ongelma, sillä taantuman aikana rakenteelliset ongelmat nousevat erityisen suuriksi. Paikallispolitiikankin tasolla on taipumus ajatella vaadittavia rakennemuutoksia etupäässä taloudellisina ja siinä erityisesti työllisyytenä. Kysyntä muuttuu ja työn tuottavuus nousee.
Hyvinvointivaltion muuttuvat tarpeet, tuotteiden suhteellisen hinnan muuttuminen, tuotteiden saatavuus ja hinta. Modernia paikallispolitiikkaa ajatellen nämä muutokset ovat kyseenalaisia. Uudeksi tarkastelun kohteeksi ovat tulleet sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat. Taloudellisia tosiasioita on laajennettava sosiaalisiin ja ekologisiin. Paikallinen talouspolitiikka laajenee paikalliseen sosiaalipolitiikkaan. (Wohin fuhrt der strukturelle Wandel, Hans Elsasser 2012)
Rakenteellinen korruptio ja hyväveli-kerhot
Tutkija Paavo Isaksson (Korruptio ja julkinen valta 1997, Veera Luoma-aho hs 19.7.2009) kritisoi kirjassaan lahjonnan kevyttä tulkintaa. Transparencyn vuosittainen eri maiden korruptiota vertaileva havaintoindeksi CPI perustuu kokemuksiin viranomaisten toiminnasta, ei varsinaiseen empiiriseen aineistoon. "En ole koskaan tykännyt Transparencyn ajattelusta. Indeksissä korruptio käsitetään lahjonnan synonyymiksi. Transparencyn indeksin heikkous on, että se tunnistaa huonosti yhteiskunnan rakenteissa olevaa korruptiota - siis sellaista jossa ei välttämättä makseta palveluista."
Isaksson ilmaisee asian kärkevästi: ”Hyvä veli -verkostot, puoluerahoitus ja muut eliitin yhteydet ovat täällä niin systeemisiä, että eihän täällä edes tarvitse lahjoa ketään… ja poliittisten päätöksentekijöiden ratkaisuihin vaikuttavat pienen maan tiiviit henkilösuhteet (tutkittu Ruotsissa). Yritykselle hyvät yhteiskuntasuhteet ovat rahanarvoista pääomaa. Suomen poliittis-hallinnollisessa systeemissä on niin sisäänrakennettuja käytäntöjä ja menettelytapoja, etteivät termit laiton ja laillinen avaa kyseenalaisia käytäntöjä. Suomessa korruption ytimessä ovat ne kuuluisat hyväveli -verkostot. Niissä ei vaihdu raha. Kirjekuoreen sujautetun setelinipun sijaan systeemi voi tuottaa hyviä yhteiskunnallisia tehtäviä, arvonimiä, työpaikkoja ja monenlaista sosiaalisen aseman pönkittämistä. … Suomalaisessa korruptiossa on kyse yhteistyöstä ja kiitollisuudenvelasta, ei suorasta vastikkeellisuudesta. Huomio pitäisi kiinnittää siihen, miten henkilökohtaiset suhteet vaikuttavat virkamiehiin.”
”Suomelle tyypillisiä korruption muotoja ovat hyvä veli -verkosto, poliitikkojen ja virkamiesten liialliset sidonnaisuudet elinkeinoelämään sekä huonon hallinnon erilaiset piirteet”, arvioi Transparency Suomi -yhdistyksen toteuttama NIS-tutkimus vuonna 2012. Verkostoissa palveluksia ei makseta rahalla, vaan esimerkiksi vaihdetaan luottamustoimia, tietoja tai etuja. Suomalaisessa korruptiokeskustelussa keskitytään raportin mukaan lakeihin. ”Minusta ratkaisu ei ole juridiikan lisäys, vaan yleisen moraalikäsityksen kehitys, sanoo tutkimusryhmän vetäjä Ari Salminen. Kansalaisyhteiskunnan vähäinen aktiivisuus nähdään heikkoutena. (hs 17.2.2012)
Keskusrikospoliisin korruptiotilannekuvassa 2008 sanotaan, että korruptiivinen toiminta ei välttämättä ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa, vaan hallinnollisesti tai moraalisesti moitittavaa. Isaksson selventää: "Meillä on paljon sellaisia liike-elämän ja kunnallisen päätöksenteon rajapintaan liittyviä käytäntöjä, joissa näyttää olevan kummallista kihinää. Ei kai se voi tapahtua aina aatteen puolesta." - 87vugoub
”Korruptio vaikeuttaa hallintoa, heikentää demokratiaa ja vääristää markkinataloutta. Tiiviit verkostot päättäjien ja liike-elämän välillä johtavat helposti siihen, ettei päätöksiä tehdä asiaperustein. Reilu kilpailu jää toteutumatta. Laeilla ja poliisitoimilla asiaan on Suomessa vaikea puuttua. Myös Transparency puhuu laillisesta ja laittomasta korruptiosta. Suoraan lahjontaan suhtaudutaan tyrmistyneesti, mutta monenlaiset suhdeverkostot ja kiitollisuudenvelat jäävät huomaamatta.”
”Katukorruption tarkoituksena ei yleensä ole saada lisäetuuksia vaan turvata elämän perusedellytykset kuten veden ja muiden julkishyödykkeiden saatavuus. Pitkälle kehittyneissä maissa ei tarvita korruptiota perusedellytysten turvaamiseen. Siksi katukorruptiota on vähemmän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettei kehittyneissä maissa esiintyisi korruptiota. Nyrkkisääntö on: mitä kehittyneempi maa, sitä kehittyneempiä muotoja korruptio saa. Korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallista valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Jos yhteiskunta ei tunnista tätä ongelmaa, korruptiosta tulee osa virallista taloutta. Suomessa korruptiota esiintyy esimerkiksi kuntien julkisissa hankinnoissa. Global Corruption Barometerin mukaan korruptio on lisääntynyt kaikkialla, myös Suomessa. Sen havaitsemiseksi on otettava käyttöön rakenteellisen korruption määritelmä: valta-aseman väärinkäyttö omaksi tai taustayhteisön hyväksi. (Erkki Laukkanen, Transparency Suomen puheenjohtaja hs 12.9).
Ruotsissa hallinnon avomielisyys osin todettu myytiksi. Pohjoismainen julkisuusperiaate on johtanut asioiden suullista valmistelua suosivaan hallintokulttuuriin, joka vähentää kansalaisen ja median tiedonsaantimahdollisuuksia. Ongelma ei haittaa pelkästään lehdistöä ja historiantutkijoita. Se haittaa myös äänestäjiä, jotka eivät voi tietää varmasti, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet päätöksiin. Päätöksentekoprosessien huono dokumentointi houkuttelee korruptioon. (Pekka Henttonen yliassistentti Tampereen yliopisto hs 24.4.2010)
Lapin Kansasta erotettu päätoimittaja Johanna Korhonen on pyytänyt tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta kannanottoa tutkijatohtori Päivi Tiilikan oikeudelle antamista kirjallisista lausunnoista. Korhosen mukaan Tiilikan lausunnon keskeinen ajatus on peräisin Alma Median asianajajan aikaisemmasta lausunnosta. ”Olen vakavasti huolissani tästä riippumattomaksi uskottujen tieteentekijöiden roolista oikeudenkäyntien maksullisina lausunnonantajina.” Riita-asioita käsittelevissä oikeudenkäynneissä on käytäntö, että molemmat osapuolet voivat tilata kirjallisia lausuntoja haluamiltaan asiantuntijoilta. Asiantuntijat voivat olla esimerkiksi oikeustieteilijöitä, lääkäreitä tai vaikkapa homevaurioita kommentoivia rakennusmestareita Lausunnon maksaa sen tilaaja, ja hinta on salainen tieto. Palkkiot voivat olla jopa kymmeniätuhansia euroja. Tupakkaoikeudenkäyntejä ja niihin vaikuttamista tutkinut Heikki Hiilamo sanoo että oikeudenkäynnin osapuolet kääntyvät suosiollisten asiantuntijoiden puoleen. ”Jotkut kirjoittava myös lausuntoja palkkiota vastaan. Nämä voivat olla esimerkiksi oikeustieteen tai jonkun muun alan professoreita. Lausunnosta voi laskuttaa niin paljon kuin maksaja on valmis maksamaan. Jos oikeudenkäynnin osapuoli on vakavarainen, se voi olla valmis maksamaan todella isoja summia.” Professori Jukka Kekkosen mukaan asiantuntijapalkkioiden pitäisi olla julkisia. Professori Jarno Tepora sanoo kuulleensa tapauksesta, jossa tilataan useita lausuntoja, kun ensimmäisen asiantuntijan näkemys ei ole miellyttänyt. Eipä mieluisia lausuntoja ole pakko tuoda oikeuteen. (hs 26.4.2010 Esa Mäkinen)
J P Roos (hs mielipide 1.7.2009): ”Jos poliitikko osallistuu päätöksentekoon, joka suoraan edistää hänen rahoittajansa etuja, kyse on lahjonnasta... Nyt olisi aika avata myös arkistot ja keskustella poliittisesta korruptiosta 1960-70-luvuilla… Miten olisi jos tämä paise avattaisiin vihdoinkin? Jarkko Vesikansan erinomainen väitöskirja siitä, miten suomalainen talouselämä taisteli 1960-70-luvuilla laittomin ja salaisin keinoin uhkaksi kokemaansa vasemmistolaisuutta vastaan on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.”
”Nyt-liite kysyi kansanedustaja Ilkka Kanervalta vuonna 2000, ketkä ovat hänen kavereitaan. Luettelon henki välittyy lyhyesti otteesta: Yhteensä sportista tunnen yli 500 ihmistä, reilusti… Ministerit ja virkamiehet ovat tuttuja ministeriajoilta. Mahdoton laskea, satoja ihmisiä… Sitten tietenkin politiikka. Kansanedustajat 25 vuoden ajalta. Teollisuus, pankit, vakuutuslaitokset, joka sektorilla on peruskontaktit kunnossa. Ketä tämän pitäisi yllättää? Ikehän on vuosia painottanut tuntevansa väkeä ja järkkäävänsä heidän asioitaan: Minne tahansa soittaa, löytyy tuttu – usein sellainen, jota on itse ollut saattamassa tähän positioon. (toimittaja Juhani Mykkänen hs 18.6.2011)
Hyvä veli -perinne lie kirkkaana myös Paavo Nikulan tapauksessa. Hän on istunut komiteoissa liki 30 vuotta (Jaakko Hautamäki, hs 4.10.1997): "Nikulalla on mahtava kontakti - piubnpin
Nikulalla on mahtava kontaktiverkosto. Jos istuu komiteoissa lähes 30 vuotta, tulee tunteneeksi suomalaisen asiantuntijakatraan nuppi nupilta. Heitä Nikula on tavannut mm. Lakimiesharjoittelukomiteassa, asuntoturvatoimikunnassa, oikeusasiamiestoimikunnassa, oikeushallintokomiteassa, metsätalouskomiteassa, tasa-arvotoimikunnassa, lepäämäänjättämissäännösten uudistamistoimikunnassa... Nikula pyrki komiteauralle, koska näki siinä mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen."
Tampere on kunnostautunut, kuten usein Turkukin, toisin kuin jähmettynyt Helsingin yliopisto. Rehtori Marko Nenonen kirjoitti (hs 30.8.2010), millä perusteilla tutkimusrahaa ja virkoja todellisuudessa jaetaan:
"Vuosikausien yliopistotyöni perusteella voin sanoa, että useilla aloilla vain muutamat ihmiset päättävät kaikesta siitä, mitä yliopistossa tutkitaan ja miten sitä arvioidaan. Joutuminen epäsuosioon lopettaa pätkätöidenkin ketjun. Epätavallisuus katsotaan riskiksi eikä mahdollisuudeksi, ja se voi päättää työsuhteen. Harvat voivat tarttua haastaviin ja merkityksellisiin tutkimustehtäviin... yliopistot ovat vanhanaikaisia ja hierarkkisia laitoksia. Kun samat henkilöt hallitsevat yliopistovirkoja, apurahasäätiöiden salaisia paneeleja sekä hyvä veli- ja siskoverkostoja, yhdenmukaisuudesta tulee pätevyysvaatimus... niiden asiantuntijoiden nimiä, joita säätiöt kuulevat rahoituksesta päättäessään, ei julkisteta, eivätkä näiden lausunnotkaan ole julkisia."
Ja Nenonen ehdottaa: "Meidän pitäisikin rahoittaa ja tukea ihmisiä, joissa on särmää. Jos valitsemme vain yhdenmielistä porukkaa, emme koskaan luo Suomeen uutta Nokiaa."
Lörpettely toimii eräänlaisen nomenklatuuran pääsykokeena. Eliittiryhmän jäseneksi pääsevät ne, jotka ilkeävät teeskennellä ymmärtävänsä sellaista, mitä eivät ymmärrä. - suvakkionvajakki
Tässä esimerkki lievimmästä päästä:
Anu Kantolan mukaan Suomen poliittinen ja taloudellinen eliitti omaksui 1990-luvun laman myötä talouden asemaa korostavan puhetavan. On arvostettu konsensusta ja pidetty vastaan väittäjiä vahingollisina veneenkeinuttajina. Poliittisten mielipide-erojen hyväksyminen luonnollisena osana yhteiskuntaelämää ei ole itsestäänselvyys.
Voimakkaana pohjavirtana on pikemmin vaatimus asioiden sopimisesta ”järkevällä” tavalla. Tämä näkyi median ja monien poliitikkojen suhtautumisessa kevään pitkiin hallitusneuvotteluihin: tilannetta kuvattiin farssiksi ja neuvottelujen pitkittyminen tulkittiin puolueiden kyvyttömyydeksi sopeutua ”realiteetteihin”. Mutta eivätkö juuri puolueiden linjaerot ja kamppailu linjojen välillä ole olennainen osa tervettä demokratiaa? Miksi sitä pitäisi paheksua? Pyrkimys poliittisen vastakkainasettelun häivyttämiseen ja asioiden konsensushenkiseen sopimukseen heijastuu nuorten asenteisiin. Heille on muodostunut kuva että politiikka on vaihtoehdottomiin ”realiteetteihin” sopeutumista, ei niiden kyseenalaistamista. Tämä on ongelma: jos kehityksen ei tarjota olevan demokraattisen päätöksenteon ohjattavissa, passiivinen asenne kansalaistoimintaa ja poliittista vaikuttamista kohtaan on odotettu – miksi vaivautua, jos osallistumiseni ei muuta mitään? Jos talouden välttämättömyyksien uskotaan sanelevan tulevaisuutemme, politiikasta tulee sopeutuvaa hallinnointia sen sijaan, että se oli kamppailua eri vaihtoehtojen välillä. Aktiivista suhdetta yhteiskuntaan edistää se, että asiat nähdään aidosti avoimina, kiistanalaisina ja eri tavoin ratkaistavina, siis poliittisina. Aktiivisen kansalaisuuden ”salaisuus” on huomata, että aina on erilaisia vaihtoehtoja ja ne vaikuttavat eri tavalla eri väestöryhmien elämään. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan kansalaiset voivat vaikuttaa sen muotoutumiseen. (Marko van den Berg Kanava 7/2011)
”Yritysmaailman eliitistä on tullut oma itseään täydentävä etujoukko. Yritykset rekrytoivat hallituksiinsa muiden yritysten johtajia tai niin sanottuja hallitusammattilaisia. … Kelvollisten piiri on pieni. Ja laumasieluja yritysjohtajatkin ovat. Esimerkkinä tästä on yritysjohdon palkkaus, joka on 1990-luvun puolivälin jälkeen karannut kauas muun yhteiskunnan palkitsemiskulttuurista. Missä määrin samoissa ympyröissä liikkuva pieni piiri pikemminkin vahvistaa kulloistakin muotivirtausta kuin rohkaisee kyseenalaistamaan vallitsevaa oppia? Finnairin toimitusjohtaja oli myynyt asuntonsa hyvällä voitolla Ilmariselle, joka saman tien vuokrasi sen Finnairin toimitusjohtajalle työsuhdeasunnoksi. Asuntokauppa herätti arvostelua, koska Finnairin toimitusjohtaja istui Ilmarisen hallintoneuvostossa ja Ilmarisen toimitusjohtaja puolestaan Finnairin hallituksessa. Finnair on Ilmarisen tärkeimpiä työeläkeasiakkaita, Ilmarinen on Finnairin suurimpia omistajia ja yhtiöt perustivat asuntokaupan aikaan yhteisen rahdinkuljetusyhtiön... Finnairin oli välttämätöntä löytää rahtiyhtiöön suomalainen vähemmistöosakas. Näin rahtiyhtiö on suomalainen, mutta ei Finnairin tytäryhtiö. Kansainvälisessä lentoliikenteessä sitä kohdellaan suomalaisena yhtiönä, mutta sen ei tarvitse noudattaa Finnairin työehtosopimusta. Oma kysymyksensä tietysti on, miksi suuri suomalainen työeläkeyhtiö lähti osakkaaksi rahtiyhtiöön, jonka yhtenä lähtökohtana on kiertää suomalaista työehtosopimusta." (Antti Blofield hs 16.9.2012)
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskallanko vielä kaivata sinua?
Siitä on niin kauan aikaa. Harmi, kun kaikki meni niin kuin meni. Elämässä oli aika raskasta silloin, ja näen sen sinun5612733T:ltä J-miehelle
Se kaunein jäi välillämme kokematta Sen olisin halunnut kokea. Miten olisit pitänyt mua hyvänä. Sen yhden kerran. Se oli373563Missä meetwursti on keksitty?
Tapasin hiljattain erikoisen rouvan Prisman leikkelehyllyjen välissä pälyilemässä. Kun tulin kohdalle, rouva alkoi raivo372218- 1522071
Finnairin lento myöhästyi PS:n kansanedustajan häiriköinnin vuoksi:
Poliisi poisti koneesta Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja everstiluutnantti evp. Tomi Immonen häiriköi Finnairin lenn3011535Miten se pihvi pitää oikeaoppisesti paistaa?
Törmäsin erikoiseen episodiin eräässä ABC-ravintolassa. Pysähdyin kahvikupilliselle ja kohta ravintolan toisesta nurkast231382Miksi kirjoittelet sinkut-palstalla?
Olet sinkku? Kaipaat jutteluseuraa? Täällä on kivoja keskusteluja? Tapaat mielenkiintoisia ihmisiä? Joku muu syy?2001373- 841337
- 1021154
- 621136