Lasten ja nuorten erottaminen kirkosta

Itse olen sekä liitetty että erotettu. Äitini siis kävi erottamassa minut kirkosta kun olin seitsemännellä luokalla. Kiitos siitä hänelle, sain lopun yläasteen uskonnontunnit vapaaksi. Silloin ei vielä ollut ET-tunteja.

Oma lapseni on kastettu, enkä minä isänä voi asialle mitään. Suomen lainsäädännössä nimittäin vanhemmat päättävät yhdessä kirkkoon kuulumisesta, ja jollei yhteisymmärrykseen päästä, äiti päättää. Isällä ei siis ole tuossa asiassa sananvaltaa.

En liittänyt lapsia kirkkoon enkä itsekään ole koskaan kuulunut siihen. Lapseni eivät liittäneet omiaan kirkkoon. Ikäkausi huomioiden jutellaan penskojen kanssa uskontojen typeryydestä. Viha ei ole mukana eikä saakaan. Lapsia ei saa opettaa vihaamaan uskonjärjestöihin kuuluvia lapsia. Uskonnolliset ideologiat ovat arvostelun kohteena.

Lapsen pääsy koulussa elämänkatsomustiedon (ET) opetukseen edellyttää, että häntä ei ole liitetty ev.lut. kirkkoon TAI että hänet on vauvana tapahtuneen kastamisen jälkeen myöhemmin erotettu kirkkosta.

Kirkon jäsenet eivät siis voi päästä ET-opetukseen. Tällainen holhoava rajaamispolitiikka valtion lainsäädännön kautta on johtanut tämän sisällölllisesti hyvän opppiaineeen vajaakäyttöön.

ET kyllä vastaisi monen perheen katsomuksellista tilannetta paremmin kuin ev.lut. oppiin sitoutunut "oman uskonnon" opetus. Tilanne kannustaa eroamaan kirkosta.

Nyt kuitenkin monin paikoin edes nykyiseen kohderyhmään kuuluvat eivät pääse ET-opetukseen, koska opetusryhmää ei ole aiemmin ollut ja uudet ekaluokkalaiset ohjataan sen takia valitsemaan uskonnonopetus. Osa opetusryhmistä on hankalina aikoina kotikoulun ulkopuolella.

Tarvittavien kohtuullisten mukautusten eli ET-opetuksen tukemisen sijaan sijaan kouluissa/kunnissa ilmenee syrjivää menettelyä. Siihen on ilmeisesti sekä uskonnollisideologisia motiiveja että taloudellishallinnollisia motiiveja. Ne eivät oikeuta syrjintäään.

Tilanne ei vastaa yhdenvertaisuudelle asettuvia vaatimuksia.

ET:n avaaminen kaikille valittavaksi poistaisi holhouksen, lisäisi ET-oppillaiden määrää ja vahvistaisi ainetta. Ilman sitäkin muutosta ET:n asemaa pitää kouluissa parantaa uudenOPS:n käyttöönoton myötä. Asiaan tulee kiinnittää huomiota oppilaitosten yhdenvertaisuusuunnitelmissa.

Kun monet koulut edelleen ymppäävät päiväohjelmaansa jumalanpalveluksia kirkossa, lapsen voi "erottaa kirkosta" siten, että valitseekin sen sijaan uskonnollisesti tunnustuksettoman vaihtoehtoisen ohjelman.

Taustatiedoksi kuviot: http://3rdw.net/eroakirkosta/

Hei.

Me olemme erilaisia, onneksi. Jokaisella meistä on uskonvapaus, onneksi. On myös lupa siihen, että vanhemmat päättävät lapsensa puolesta asioita, kunnen he ovat täysi-ikäisiä, onneksi. Jos vanhemmat ovat sitä mieltä, että heidän lapsensa kuuluu seurakuntaan, syystä tai toisesta, he voivat tehdä sen valinnan ja monet tekevätkin. On myös kaiken aikaa niitä nuoria, joita ei ole kastettu, mutta tahtovat rippikouluun ja sen jälkeen kasteen ja konfirmaation. Iloitsemme jokaisesta. Mielestämme kirkon sanoma ja viesti on ihmiselle paras sanoma; ilo ja toivo ja lohtu vaikeinakin hetkinä Kristuksen tähden. Kohta vietämme pääsiäistä kirkon riemullista ja suurta juhlaa, siinä on se paras ilosanoma; valo ja elämä voittaa. Tätä viestiä viemme eteenpäin ja lapsilla sekä nuorilla on oikeus kuula siitä.

Ystävällisesti,
Pirkko-pappi

Ajankohtainen aloitus nän pääsiäisaikaan.

Eilen erosi yli 400 aikuista kirkosta eroakirkosta.fi -palvelun kautta. Toivottavasti itse eronneet tulostavat nyt myös paperilomakkeen ja hoitavat lastensakin erottamisen kirkosta.
Paperiin tarvitaan molempien huoltajien nimet, ja 12 vuotta täyttäneen nimi myös.
Ja 15-vuotiass on jo itse eroaja, mutta vain molempien huoltajien allekirjoituksen luvalla.

Pääsiäisenä pe-ma 1003 eroa eroakirkosta.fi -palvelun kautta.

Monellako 1000 eroajasta on alaikäisiä lapsia? Arvioita?

Monellako heistä lasten toinen huoltaja on yhä kirkon jäsenenä?
Kirkon jäsenyys ei estä erottamasta lasta kirkosta.

Tulisi mukavaa bonusta, jos pääsiäisen eroajat laittaisivat liikkeelle lasten erolomakkeita. Niitä voi tulostaa netistä mm. em. palvelun sivuilta.

Näyttää aikuisten eroaalto jatkuvan... Miten käy eroajien lasten jäsenyyden?

Aikuisten ja lasten "katsomuksellinen tilanne" on hyvä olla synkronissa.

Jos katsoo vuoden 2016 lukemia, http://www.eroakirkosta.fi/static/ek-tilastot/
aika monella on varmaan alaikäisiä lapsia...

Selvähän tämä. Kun se oikein oivaltaa.

Ja 15 vuotta täyttänyt voi itse erota, kunhan huoltajat ymmärtävät antaa erota. Antaisivat lapsen itsenäistyä, ja eesim. valita kaikki aineet lukiossa.. (Ja huoltajat samalla vaikka myös ymmärtäisivät antaa toisilleen;-)

Manittakoon alla olevaan liittyen, että lasta ei tarvitse erottaa kirkosta sitä varten, että hän voisi sitten jäädä pois koululaisjumalanpalveluksista. Ei, oikeus olla osalistumatta jumalanpalvelluksiin ja aamuharrtauksiin koskee myös kirkon jäseniä, (- vaikka se ei vielä ole kaikille selvää.) Silti ero kirkon jäsenyyteen on paikallaan.

Vapaa-ajattelijain nettisivuilta poimittua:

"Jumalanpalvelukset laskussa – koululaisjumalanpalvelusten osuus kummeksuttaa

Evankelis-luterilaisen kirkon toimintatilastojen mukaan jumalanpalveluksiin osallistuminen väheni vuonna 2015 neljä prosenttia. Koululaisjumalanpalvelusten suuri osuus kirkkokäynneistä kummeksuttaa uskonnottomia.

Keskimäärin kirkon jäsenet osallistuivat tavalliseen jumalanpalvelukseen vähemmän kuin kerran vuodessa, kun käyntejä oli 3,3 miljoonaa ja kirkon jäseniä lähes neljä miljoonaa. Käytännössä suurin osa jäsenperheistä ei osallistu jumalanpalveluksiin, sillä pienehkö vähemmistö osallistuu jumalanpalveluksiin useita kertoja vuodessa.

Koululaisjumalanpalvelukset olivat erityistilaisuuksista suurin ryhmä, kirkkokäyntejä oli lähes miljoona. Uskonnottomia tilanne mietityttää:

– Suurelle osalle koululaisista osallistuminen jumalanpalvelukseen tulee nyt yhteiskunnan koululaitoksen eikä oman perheen kautta. Voidaanko silloin puhua omasta uskonnosta?, kysyy Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski.

– Jumalanpalvelusten liittäminen koulupäivään ei kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin, joten tästä vähemmistön perinteestä voitaisiin luopua, sanoo Ylikoski. Opetus ja koulun yhteiset juhlat ovat eri asia.

– Uskonnonharjoitus kuuluisi kodin ja mahdollisen seurakunnan välille. Uskonnon tai uskonnottomuuden julkinen valta voisi jättää perheelle ja yksilölle itselleen, lisää Ylikoski."

http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/04/13/jumalanpalvelukset-laskussa-koululaisjumalanpalvelusten-osuus-kummeksuttaa/

Kyllä tästä mahdollisesta "ristiriidasta" voi ystävällissestikin keskustella ihmistten kansas.

Lasten kanssa on hyvä jutella ajan kanssa. Ja sitten täyttää ja hoitaa lomake postii.

Ilmoitusviesti postiin riittää. Huoltajien nimet. Ja 12 vuotta täyttäneen suostumus.

Kunpa he vielä erottaisivat lapsensakin: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kirkon-jattavien-maara-nousussa-10-000-ihmista-eronnut-tana-vuonna/5853390

Kuuluminen ja toimiminen sekulaareissa kansalaisjärjestöissä on valinta inhimillisen, humaanin yhteiskunnan puolesta.

Teemalta tuli hyvä ohjelma seksuaalisuuden ja kirkon kipeästä suhteesta. 3-osaisen sarjan eka osa.

Jos olet jo eronnut, lasten erottamisen voi hoitaa kirjallisella ilmoituksella. Ei tarvitse olla valmis llomake. Nimet henkilötiedot allekirjoitukset... 12-vuotiaan suostumus. Molemmat huoltajat.
Ja 15-vuotiashan on se eroaja, huoltajien suostumusallekirjoituksen nuoren nimen alle vaaditaan silti myös.

Vapun kunniaksi!

Kirkkojen rahoitusosuus kansantuotteesta 7 maassa (total revenue in % of GDP):
Suomi 0,61 %
Ruotsi 0,54 %
Tanska 0,43 %
Islanti 0,27 %
Norja 0,22 %
Englanti 0,13 %
Skotlanti 0,12 %
Johtopäätös: Ev.lut. kirkko tulee Suomelle kansantaloudellisesti kalliiksi.

Kun suhteutetaan tuki bruttokansantuotteeseen henkeä kohden, Ruotsin tuki on suhteellisesti suurempi. Sidsel Kjems, joka piti asiasta esityksen Helsingissä, on laskenut suhteessa Tanskan tukitasoon (indeksi 100) indeksit: Ruotsi 127, Suomi 116, Norja 89, Islanti 50, Englanti 22 ja Skotlanti 18.

Kokonaisrahoitus kirkkojen jäsenmäärään laskien muodostuu seuraavasti:
Tanska 100
Ruotsi 151
Suomi 122
Norja 92,
Islanti 52

Ruotsin indeksiluvun suuruus tulee siitä, että siellä kirkon jäsenmäärän lasku on ollut nopeampaa ja on edessä Suomeen verrattuna.

On varmaankin tosi paljon kirkosta ihan viime vuosina eronneita, jotka eivät ole viellä erottaneet lastaan kirkosta, mutta ovat aikeissa sen tehdä...

"Sopusointu" lasten ja vanhempien "uskonnollisen aseman" kanssa on suositeltavaa. Jos huoltajilla eri tilanne, lasten olisi parempi olla neutraalissa vaihtoehdossa. Näion myös valinnan varaa koulun katsomusaineessa.

Tätä nykyä 5-15-vuotiaista lapsista kuuluu kirkkoon paljon useampi kuin 30-40-vuotiaista aikuisista. Näin kertovat tilastot.
Tietenkään kaikilla aikuislla ei ole lapsia. Kuitenkin monilla kirkosta eronneella on kirkkoon kuuluvia lapsia. Asiaa olisi perusteltua säätää...

Oletko jutellut tästä ketjun asiasta kenenkään kanssa? (Tai itsesi?)

"Eikä nuori edes lukiossa saa valita, vaikka opiskelija muuten saa valita kursseja."
Siis ei saa valita ET:oa, vaikka muut kurssivalinnat voi tehdä sekä sen, opiskeleeko lukiosas vai jossain muualla... Ihme holhousta tässä katsomusaineessa!!

Sopusointua koteihin.

Kevään herääminen. Naturalistisesti.
Saman tien, kun tulee hoidettua lapsen ero kirkosta, kannattaa hoitaa siirtyminen koulun uskonnonoptuksesta ET-opetukseen.

Elämänkatsomustietoon vaihtaminen mahdollista

Peruskoulun elämänkatsomustieto (ET) on uskontokuntiin kuulumattomille ensisijainen katsomusaine. Oppilas sijoitetaan lain mukaan ET-ryhmään, mikäli vanhemmat eivät toisin ilmoita. Monin paikoin ET on silti koulun oppiaineena vajaakäytössä.

Käytännössä monet lapset aloittavat opintiensä ET:n sijaan uskonnonopetuksessa vastoin vanhempien vakaata toivetta. Jos tuloinfossa on kerrottu, että ET-opetusryhmää ei ole, vanhemmat ovat vetäneet ruksin uskonnon kohdalle, eikä ryhmää ole taaskaan ”nollakouluun” syntynyt.

Jo ennen koulun alkua syntyneen katsomusaineen valinnan ei tarvitse olla pysyvä. ET-opetukseen oikeutettu oppilas voi siirtyä alaluokilla aloitetusta uskonnosta ET-ryhmään. Vaihtoilmoitusten myötä voi kouluissa syntyä uusia ET-ryhmiä. Juuri nyt lukuvuoden pian vaihtuessa on paras ajankohta siirtoilmoitukseen.

Kysymys on lapsen oikeudesta hänelle lain mukaan tarkoitettuun opetukseen. Kuntien, koulujen, rehtorien tulee tehdä kaikki voitavansa, jotta lapsen pääsy oikeuksiin toteutuu – nyt elokuussa 2016 voimaan tulevan uuden, entistäkin ehomman opetussuunnitelman mukaan. Kohtuulliset tukitoimet edistävät yhdenvertaisuuden tosiasiallista toteutumista. Rehtori esimerkiksi voi ilmoittaa tilanteen kehityksestä muiden ET:oon oikeutettujen oppilaiden huoltajille.

Uskontokuntiin kuulumattomien oppilaiden määrä kasvaa vuosi vuodelta, koska aiempaa harvemmat lapset kastetaan. Vanhempien erotessa kirkosta myös lapsi saatetaan erottaa. Helsingissä ET:ssä on noin 20 prosenttia oppilaista.

Lain mukaan ev.lut. kirkon jäseninä olevat peruskoulun oppilaat ja lukiolaiset eivät voipäästä ET-opetukseen, vaan ev.lut. uskonnonopetus on heille pakollista. Lapsiasiavaltuutetun toimiston lausunnon mukaan tämä tilanne ei vastaa yhdenvertaisuudelle asetettavia vaatimuksia. Lukiolaisten ET-kielto on ristiriidassa myös Lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa; katsotaanhan opiskelijan olevan kypsä kaikkiin muihinkin opiskeluaan koskeviin valintoihin. Nyt vain 18 vuotta täyttäneet saavat valita katsomusaineensa ET:n ja uskonnon väliltä.

ET:n avaamista kaikille mahdolliseksi valittavaksi katsomusaineeksi onkin esitetty eduskunnalle. Tämä muutos lisäisi aineen oppilasmäärää ja vahvistaisi ET:n asemaa kouluissa. Tämä kehitys on tarpeellista myös katsomusopetuksen muun kehittämistyön näkökulmasta. ET:ssä kehitetyt sisällöt ja niiden opetus tulee turvata opetuksen osittaisen yhdistämisen kokeiluissa.

Elämänkatsomustiedosta saa netistä kattavan tietopaketin ja uudistetut esitteet osoitteesta http://et-opetus.fi/et/esittelymateriaalit

Kesäkuussa on yhä hyvä aika ilmoittaa koululle (Wilma, kansia...)

Sopii hyvin "valon juhlaan".

Lapsi joutuu suoraan kirkollisveron pakkomaksajaksi 18-vuotiaana, jos hän on yhä jäsen ja vaikka eroaisi heti kun itsenäisesti voi. Kallista: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/06/08/kansantaloudellisesti-kallis-kirkko/

Vuodesta 2004 vuoteen 2014 on on kaikissa Pohjoismaissa tapahtunut merkittäviä muutoksia kirkollisten siirtymäriittien käytön ja jäsenyhteyksien määrissä.

Kasteiden osuus väheni
Ruotsissa 69 prosentista 46 prosenttiin,
Tanskassa 76 prosentista 64 prosenttiin,
Norjassa 77 prosentista 63 prosenttiin,
Suomessa 86 prosentista 72 prosenttiin.

Konfirmointien osuus väheni
Ruotsissa 38 prosentista 29 prosenttiin,
Tanskassa 73 prosentista 70 prosenttiin,
Norjassa 68 prosentista 63 prosenttiin,
Suomessa 89 prosentista 84 prosenttiin.
Islannissa lukema oli 83 % vuonna 2010.

Kirkollisten vihkimisten osuus väheni
Ruotsissa 54 prosentista 33 prosenttiin,
Tanskassa 41 prosentista 34 prosenttiin,
Norjassa 49 prosentista 38 prosenttiin,
Suomessa 64 prosentista 49 prosenttiin,
Islannissa 81 prosentista 74 prosenttiin.

Kirkollisten hautajaisten osuus väheni
Ruotsissa 89 prosentista 76 prosenttiin,
Tanskassa 90 prosentista 83 prosenttiin,
Norjassa 94 prosentista 90 prosenttiin,
Suomessa x prosentista 92 prosenttiin.
Islannissa vuonna 2014 osuus oli 95 %.

Kirkon jäsenyyksien väestöosuus laski
Ruotsissa 78 prosentista 65 prosenttiin,
Tanskassa 83 prosentista 78 prosenttiin,
Norjassa 85 prosentista 74 prosenttiin,
Suomessa 84 prosentista 74 prosenttiin,
Islannissa 86 prosentista 75 prosenttiin.

Kesä on hyväää aikaa jutskata lasten kanssa ja sitten tehdä ne juridiset toimenpiteet.

Tai antaa nuorelle lupa erota.

Tiedetäänkö esim. että 18-vuotias joutuu maksamaan kirkollisveroa koko vuodelta, vaikka eroasi heti kun täyttää 18 vuotta.

Jos olet eronnut kirkosta, ei ole mitään järkeä roikottaa omia lapsia kirkon jäseninä, vaikka heiddät onkin sinne vauvana kastatettua.

Kesällä aikaa jutskata lasten kanssa. Että ymmärtävät.

Siis 15 vuotta täyttänyt voi erota. Täyttää vaan paperilomakkeen, jonka ensin tulostaa netistä, ja hankkii siihen huoltajiensa allekirjoitukset. Lähetää maistraattiin. On ok erota, jos ei usko kirkon uskontunnustuksen mukaisesti - tai mitenkään.

Oletko erottanut lapsesi kirkosta käyttäen netistä tulostettavaa lomaketta? Mistä tulostit lomakkeen?

Ajankohtaissta nyt viikkonvaitheessa.

Ero kirkkosta mahdollistaa lapsen pääsyn elämänkatsomustietoon koulussa. Vaihdon voi sitten saman tien ilmoittaa koululle, mielellään ennen koulun alkua.

Lukiota aloittavan olisi hyvä päässtä itse vallitsemaan, suorittaako ET:n vai uskonnon.

Mahdollista lapsesi pääsy ET-opetukseen.

Mikä pidättelee? Kerropa.

Peruskoulun osalta on niin, että oppilas voi aivan hyvin siirtyä uskonnonopetuksesta ET-ryhmään vielä tässä vaiheessa lukuvuotta.
Tämä koskee kaikkia, joille ET on ensisijaiseksi tarkoitettu katsomusaine, eli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia.
Ja erityisesti vaihto-oikeus koskee lapsia, jotka erotetaan kirkon jäsenyydestä ja jotka siten saavat oikeuden ET-opetukseen. Huoltajien on paikallaan jatkaa a:n eli erottamisen jälkeen b eli pääsy ET-opetukseen. Koulun tulee tukea lapsen oikeuksien toteutumista ja hänen siirtymistään joustavasti uuteen omaan aineeseensa.