Kolme tärkeintä
Jumala esiintyy raamatun ensimmäisessä jakeessa nimellä El (Jumala). Sen rinnakkaismuotoja ovat Elah ja Elohim אֱלֹהִים. Sana Jehova (Herra) יְהֹוָה tulee esiin 1.Moos.2:4, kuten myös 2.Moos.3:15, myös 2.Moos.34.5, mutta sen merkitystä valotetaan edelleen 2.Moos.3:14. Jehova-nimi esiintyy alkutekstissä muodossa יהוה eli nelikirjaimisena sanana (JHVH), joka kirjoitetaan pelkin konsonantein ilman vokalisointia. Tätä on kutsuttu kreikan kielen pohjalta tetragrammiksi (neljä kirjainta).
Hepreankielinen Vanha Testamentti on säilynyt parhaiten ns. masoreettisena tekstinä, jossa juutalaiset oppineet ovat vokalisoineet tekstin. Tämän vokalisoinnin perusteella sana lausutaan Jehova, mutta vokalisointia tutkittaessa on huomattu, että se on melkein suoraan lainattu sanasta Adonai אֲדֹנָי (Herra), joka on kolmas tärkeä Jumalan nimi (joka esiintyy myös yksinkertaisemmassa muodossa Adon). Juutalaiset eivät lausu raamattua lukiessaan koskaan tetragrammia ääneen, vaan lausuvat sen kohdalla joko HaShem (Nimi), Adonai (Herrani) tai Elohim (Jumala). Heprealaisessa tekstissä esiintyy näiden kolmen eri ääntämistavan mukaista vokalisointia sovellettuna sanaan JHVH. Toisaalla heprealaisessa tekstissä esiintyy muutenkin erilaista ääntämistä, kuten sanassa ”halleluja”. Siinä viimeinen tavu jah merkitsee Herraa. On myös muita syitä, miksi masoreettista vokalisointia ei ole voitu tutkijoiden piirissä pitää yksiselitteisenä. Niinpä nykyään tutkijoiden piirissä on vallalla laajalti käsitys, että nimi tulee lausua Jahve. Todisteita löytyy puoleen ja toiseen ja joukkueet ovat aika tasaväkisiä. Molempia ääntämistapoja voidaan pitää ns. valistuneina arvauksina. El Shaddai (אל שדי) Kaikkivaltias Jumala, 1.Moos.17:1
El Eljon (אל עליון) Korkein Jumala, 1.Moos.14:18
El Roi Jumala, joka näkee minut 1.Moos.16:13
El Olam Ikuinen Jumala, 1.Moos.21:33
El Gibbor Väkevä Jumala, Jes.9:5
Jehova-Jumalan lisämääreet
Jehova Jiree Herra katsoo perään, varustaa ja huolehtii 1.Moos.22:14
Jehova Rapha Herra, sinun parantajasi, 2.Moos.15:26
Jehova Nissi Herra on minun sotalippuni, 2.Moos.17:15
Jehova Shalom Herra on rauha, Tuom.6:24
Jehova Sebaot, יְהֹוָה צְבָאוֹת Sotajoukkojen Jumala, 1.Sam.1:3
Jehova Tsidkenu Herra on meidän vanhurskautemme, Jer.23:6
Jehova Shamma Herra on täällä, Hes.48:35
Muut yhdistelmänimet
Jehova Elohim, 1.Moos.2:4, 2.Moos.34:6
Adonai Jehova, 1.Moos.15:2
Jeesuksen nimiä Vanhassa Testamentissa
Melkisedek, Saalemin kuningas (1.Moos.14:17) Herran voideltu (Ps.2:2) Rauhan ruhtinas ja Ihmeellinen Neuvontuoja (Jes.9:5) Ruhtinaiden ruhtinas (Dan.8:25) Daavidin Poika (1.Kun.2.4 ym.) Ihmisen Poika (Dan.7:13) Minun Paimeneni (Ps.23:1), Immanuel (Jumala kanssamme, Jes.7:14), ja monia muita.
INRI
Vilkaistaan vielä Vanhan Testamentin kirjoitusten lisäksi Uuden Testamentin tekstiä sikäli kuin se on hepreankielistä. Kun Jeesuksen ristin puulle kirjoitettiin hänen tuomionsa syy, se oli raamatun ilmoituksen mukaan kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi. Lyhenne INRI, joka on meille kaikille tuttu, tulee latinasta. Mutta jos kerran vastaava teksti oli myös hepreaksi, mikä olisi INRI heprean kielellä? Lause luetaan yleisesti hepreaksi näin ישוע הנצרי ומלך היהודים (Jeshua HaNotsri U’Melech HaJehudim). Jos tämä tulkinta on oikea, INRI on hepreaksi יהוה – siis Jehova! Ei ihme, että juutalaiset protestoivat Pilatusta vastaan, kun hän oli tällaisen tekstin kirjoittanut (Joh.19:21).
Tämä tulkinta Pilatuksen muotoilusta pitää yhtä sen raamatun ilmoituksen kanssa, joka alkaa 2. Korinttilaiskirjeessä näin:
Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan…
Ja jatkuu evankeliumin julistuksena:
…meille hän uskoi sovituksen sanan. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden. 2.Kor.5:19-21.
Raamattu käyttää Vanhan Testamentin Jumalasta yleensä kahta muotoa: Jumala ja Herra. Mutta alkukielinen Vanha testamentti, joka on pääosiltaan hepreankielinen (lyhyitä katkelmia esiintyy arameaksi) käyttää useita eri nimiä Jumalasta.
Jumala esiintyy raamatun ensimmäisessä jakeessa nimellä El (Jumala). Sen rinnakkaismuotoja ovat Elah ja Elohim אֱלֹהִים. Sana Jehova (Herra) יְהֹוָה tulee esiin 1.Moos.2:4, kuten myös 2.Moos.3:15, myös 2.Moos.34.5, mutta sen merkitystä valotetaan edelleen 2.Moos.3:14. Jehova-nimi esiintyy alkutekstissä muodossa יהוה eli nelikirjaimisena sanana (JHVH), joka kirjoitetaan pelkin konsonantein ilman vokalisointia. Tätä on kutsuttu kreikan kielen pohjalta tetragrammiksi (neljä kirjainta).
Hepreankielinen Vanha Testamentti on säilynyt parhaiten ns. masoreettisena tekstinä, jossa juutalaiset oppineet ovat vokalisoineet tekstin. Tämän vokalisoinnin perusteella sana lausutaan Jehova, mutta vokalisointia tutkittaessa on huomattu, että se on melkein suoraan lainattu sanasta Adonai אֲדֹנָי (Herra), joka on kolmas tärkeä Jumalan nimi (joka esiintyy myös yksinkertaisemmassa muodossa Adon). Juutalaiset eivät lausu raamattua lukiessaan koskaan tetragrammia ääneen, vaan lausuvat sen kohdalla joko HaShem (Nimi), Adonai (Herrani) tai Elohim (Jumala). Heprealaisessa tekstissä esiintyy näiden kolmen eri ääntämistavan mukaista vokalisointia sovellettuna sanaan JHVH. Toisaalla heprealaisessa tekstissä esiintyy muutenkin erilaista ääntämistä, kuten sanassa ”halleluja”. Siinä viimeinen tavu jah merkitsee Herraa. On myös muita syitä, miksi masoreettista vokalisointia ei ole voitu tutkijoiden piirissä pitää yksiselitteisenä. Niinpä nykyään tutkijoiden piirissä on vallalla laajalti käsitys, että nimi tulee lausua Jahve. Todisteita löytyy puoleen ja toiseen ja joukkueet ovat aika tasaväkisiä. Molempia ääntämistapoja voidaan pitää ns. valistuneina arvauksina. El Shaddai (אל שדי) Kaikkivaltias Jumala, 1.Moos.17:1
El Eljon (אל עליון) Korkein Jumala, 1.Moos.14:18
El Roi Jumala, joka näkee minut 1.Moos.16:13
El Olam Ikuinen Jumala, 1.Moos.21:33
El Gibbor Väkevä Jumala, Jes.9:5
Jehova-Jumalan lisämääreet
Jehova Jiree Herra katsoo perään, varustaa ja huolehtii 1.Moos.22:14
Jehova Rapha Herra, sinun parantajasi, 2.Moos.15:26
Jehova Nissi Herra on minun sotalippuni, 2.Moos.17:15
Jehova Shalom Herra on rauha, Tuom.6:24
Jehova Sebaot, יְהֹוָה צְבָאוֹת Sotajoukkojen Jumala, 1.Sam.1:3
Jehova Tsidkenu Herra on meidän vanhurskautemme, Jer.23:6
Jehova Shamma Herra on täällä, Hes.48:35
Muut yhdistelmänimet
Jehova Elohim, 1.Moos.2:4, 2.Moos.34:6
Adonai Jehova, 1.Moos.15:2
Jeesuksen nimiä Vanhassa Testamentissa
Melkisedek, Saalemin kuningas (1.Moos.14:17) Herran voideltu (Ps.2:2) Rauhan ruhtinas ja Ihmeellinen Neuvontuoja (Jes.9:5) Ruhtinaiden ruhtinas (Dan.8:25) Daavidin Poika (1.Kun.2.4 ym.) Ihmisen Poika (Dan.7:13) Minun Paimeneni (Ps.23:1), Immanuel (Jumala kanssamme, Jes.7:14), ja monia muita.
INRI
Vilkaistaan vielä Vanhan Testamentin kirjoitusten lisäksi Uuden Testamentin tekstiä sikäli kuin se on hepreankielistä. Kun Jeesuksen ristin puulle kirjoitettiin hänen tuomionsa syy, se oli raamatun ilmoituksen mukaan kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi. Lyhenne INRI, joka on meille kaikille tuttu, tulee latinasta. Mutta jos kerran vastaava teksti oli myös hepreaksi, mikä olisi INRI heprean kielellä? Lause luetaan yleisesti hepreaksi näin ישוע הנצרי ומלך היהודים (Jeshua HaNotsri U’Melech HaJehudim). Jos tämä tulkinta on oikea, INRI on hepreaksi יהוה – siis Jehova! Ei ihme, että juutalaiset protestoivat Pilatusta vastaan, kun hän oli tällaisen tekstin kirjoittanut (Joh.19:21).
Tämä tulkinta Pilatuksen muotoilusta pitää yhtä sen raamatun ilmoituksen kanssa, joka alkaa 2. Korinttilaiskirjeessä näin:
Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan…
Ja jatkuu evankeliumin julistuksena:
…meille hän uskoi sovituksen sanan. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden. 2.Kor.5:19-21.
Raamattu käyttää Vanhan Testamentin Jumalasta yleensä kahta muotoa: Jumala ja Herra. Mutta alkukielinen Vanha testamentti, joka on pääosiltaan hepreankielinen (lyhyitä katkelmia esiintyy arameaksi) käyttää useita eri nimiä Jumalasta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kiitos! Onpa perusteellinen selvitys.
Kysyisin toisiko lisäymmärrystä, jos otettaisiin huomioon, että Jehova/Jahve ja El/Elohim tarkoittavat eri olentoja? Mormonismissa opetetaan näin. Jahve on Kristus ennen syntymäänsä maallisesti kuten Raamatussa sanotaan:
1. Kor. 10:4
ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus. [2. Moos. 17:6; 4. Moos. 20:10,11]
Elohim on Isä-Jumala, joka on meidän kaikkien henkien ja myös Jeesuksen hengen taivaallinen Isä. Lisäksi Elohim on Jeesuksen fyysinenkin Isä. Kristus on Isän Ainosyntyinen lihan mukaan ja siksi itsekin Jumala, mutta ei sama kuin taivaallinen Isä, vaan Hänen tahtonsa täyttäjä.
Olisi mukava tietää minkä uskonnon aloitus oli - onko siis mormonien lisäksi joku muukin ei- kristillinen uskonto joka uskoo että roomalaiset ristiinnaulitsivat Jahven? Kuka on tuon toisen uskonnon jumala Giborim? Roim? Olamim?
Aloittajan hepreaan, siinä ei ollut tolkkua, hänen tekstinsä suomeksi kuuluu näin Jeshua hanotsri ( tuota sanaa en löytänyt edes etymologisesta sanakirjasta se on jonkinlainen väännös ) ja juutalaisten kuningas .Siihen on lisätty tarpeeton ja tekstin toiseksi muuttava ja-sana kai jotta lyhennykseksi saataisiin JHWH. Nasaretilainen hepreaksi on natsrati, ha- määrätty artikkeli, Natsrat on Nasaret eikä se millään taivu muotoon notsri .
El' oli kanaanilaisten uskonnon pääjumala joka sulautui Jahveen, elohim on substantiivi eikä minkään jumalan nimi .
Tarkennetaan nyt vielä ettei Jeesuksen ajan hepreassa ollut tuota sanaa.