Maataloudesta

...eikö niitäkin ole höynäytetty aika pahasti, jotka luulevat että "landella" elää pelkkiä miljonäärejä?

elukat ruokkivat itsensä lypsävät itsensä ja vielä ilmoittavat teuraaksi itsensä.
On ne maajussit aika epeleitä kun tuonkin onnistuvat tekemään viattomilla eläimillä.

On se hyvä että tiedät nämä asiat niinkuin ne ovat.

Jos ne tuntipalkat ovat niin hyvin kohdallaan, niin sinä varmaankin olet jo jonkin aikaa etsinyt maatilaa ostettavaksi tai vuokrattavaksi?

Sen sijaan, jos olisi työttömänä koko vuoden sais samna verran.

Keskustaporvari kirjoitti:

Jos ne tuntipalkat ovat niin hyvin kohdallaan, niin sinä varmaankin olet jo jonkin aikaa etsinyt maatilaa ostettavaksi tai vuokrattavaksi?

...kun minä tienaan vielä paremmin. :-D

Wiljami

Wiljami kirjoitti:

...kun minä tienaan vielä paremmin. :-D

Wiljami

ja elintaso paranee, jos maalaisten tienestit heikkenee?

tienestit kirjoitti:

ja elintaso paranee, jos maalaisten tienestit heikkenee?

Mieluummin niillä veromarkoilla kunnostaisin lasten kouluja, palkkaisin lisää sairaanhoitajia huolehtimaan vanhuksista ja niin edelleen.

Suomen kunnilla menee heikosti juuri siksi, kun umpikepulaiset kunnanvaltuustot rahoittavat pelkästään maatalouteen liittyviä asioita.

Silloin kun pitäisi päättää esimerkiksi apuhoitajien palkkaamisesta, "ovat rahat aina loppu" ja itsekään valtiota avuksi.

Wiljami

Wiljami kirjoitti:

Mieluummin niillä veromarkoilla kunnostaisin lasten kouluja, palkkaisin lisää sairaanhoitajia huolehtimaan vanhuksista ja niin edelleen.

Suomen kunnilla menee heikosti juuri siksi, kun umpikepulaiset kunnanvaltuustot rahoittavat pelkästään maatalouteen liittyviä asioita.

Silloin kun pitäisi päättää esimerkiksi apuhoitajien palkkaamisesta, "ovat rahat aina loppu" ja itsekään valtiota avuksi.

Wiljami

Lue lisää

edustat, sinut olisi tuomittu kansan vihollisena pakkotyöhön Siperiaan.

sinä.. kirjoitti:

edustat, sinut olisi tuomittu kansan vihollisena pakkotyöhön Siperiaan.

...kantoi kenkälaatikolla lepikon torpan multaa kommunisteille ja kiitoksesi nuoli kommunistien kengänpohjat.

Wiljami

Keskustaporvari kirjoitti:

Jos ne tuntipalkat ovat niin hyvin kohdallaan, niin sinä varmaankin olet jo jonkin aikaa etsinyt maatilaa ostettavaksi tai vuokrattavaksi?

Maanviljelijöiden varallisuus syntyy metsätuloia-
ta.

Paavo Lipponen.

ainakin kirjoitti:

Paavo Lipponen.

tainnut tuossa Ilkan artikkelissa olla mainintaa?

Mutta jos Lipponen kerran on yksi, niin sitten on. Vanhanen on toinen, sehän Ilkan jutussa todettiinkin..

on Kokoomuksen miehiä,tämä vain selvyyden vuoksi.Asiahan ei muutu siitä mitä puoluetta edustaa.

mvv kirjoitti:

on Kokoomuksen miehiä,tämä vain selvyyden vuoksi.Asiahan ei muutu siitä mitä puoluetta edustaa.

Niin on... meidän on - aina minä en jaksa sillä asialla ylpeillä... mutta sakkiin Antti mahtuu siinä kuin joku muukin.

Ei viljelijöillä olisikaan mitään asiaa sossun luukulle. Heille sanottaisiin, että myy maas.
Ei sen puoleen, eivät ne viljelijät sinne luukulle menisi terveen ylpeytensä vuoksi muutenkaan. Armopalojen varassa eläminen ei nimittäin kuulu talonpoikaiseen menoon ollenkaan.

Mistä muuten sinä arvelet johtuvan sen, etteivät kaupunkilaiset emmekä me muutkaan palkansaajat ryhdy viljelemään maata, mutta monet maanviljelijät ryhtyvät joko kokopäiväisiksi tai osa-aikaisiksi maanviljelijöiksi?
Myös maanviljelijäperheiden lapset ryhtyvät lähes poikkeuksetta palkansaajiksi tai yrittäjiksi, mutta enää harvoin maanviljelijöiksi?
Pelkäävätköhän ne rikastuvansa liikaa vai mistä johtuu?

Keskustaporvari kirjoitti:

Ei viljelijöillä olisikaan mitään asiaa sossun luukulle. Heille sanottaisiin, että myy maas.
Ei sen puoleen, eivät ne viljelijät sinne luukulle menisi terveen ylpeytensä vuoksi muutenkaan. Armopalojen varassa eläminen ei nimittäin kuulu talonpoikaiseen menoon ollenkaan.

Mistä muuten sinä arvelet johtuvan sen, etteivät kaupunkilaiset emmekä me muutkaan palkansaajat ryhdy viljelemään maata, mutta monet maanviljelijät ryhtyvät joko kokopäiväisiksi tai osa-aikaisiksi maanviljelijöiksi?
Myös maanviljelijäperheiden lapset ryhtyvät lähes poikkeuksetta palkansaajiksi tai yrittäjiksi, mutta enää harvoin maanviljelijöiksi?
Pelkäävätköhän ne rikastuvansa liikaa vai mistä johtuu?

Lue lisää

Piti siis sanomani, että monet maanviljelijät ryhtyvät kokopäiväisiksi palkansaajiksi.

Se ei tarkoita että ei olisi ollut tarvetta.

Laki vain tehty niin että sieltä ei "maajussi" mitään saa vaikka nälkään kuolisi. Sama koskee kaikkia yrittäjiä. Oletko muuten kuullut että joku ammatinharjoittaja olisi käynyt, tai saanut mitään sieltä?

väärä.

Jos on esimerkiksi metsäkoneyrittäjä ja omistaa ainoastaan yhden metsäkoneen ja menn soskuun, sanotaan että myyde kone, sillähän sinä elät.

Soskun lain mukaan se metsäkone "ylimääräistä" ja "tarpeetonta" omaisuutta, joka pitää ensin myydä ennen kuin sieltä voi saada rahaa ruoan ostoon ja vuokran maksuun.

Sam,a se oli silloin niiden monojen kanssa. Katsoivat että viljelijällä on lehmä jonka myymällä sillä on varaa ostaa ne monot.

sosku ei lähde siitä että perheen toimeentulo turvattaisi pitkällä aikajaksolla, vaan siitä että juuri sillä hetkellä saa ruoan. Yrityksen omaisuus on ensin myytävä, vaikka olisi kysymys yhden kuukauden ruokarahasta. Siinä ei auta vaikka seuraavana kuukautena sillä koneella taas pystyisi leipänsä tienaamaan.

Sosku otta asiakkaansa pitkäaikaisasiakkaakasi tai sitten ei ollenkaan.

...kerrot meille kaikille, että missä kohden Antti kirjoitti totuuden vastaisesti?

Keskustaporvari kirjoitti:

...kerrot meille kaikille, että missä kohden Antti kirjoitti totuuden vastaisesti?

Olen seurannut kirjoitteluasi... tiedät, että osaat lukea - lue itse... kyllä sinä osaat... tiedät... ja ymmärrät.

Mutta miksi se pitäisi antaa taphtua, jäi vastaamatta.

Yleensä kirjoituksessa vastataan itse asetetuun kysymykseen. Tämä sinun juttusi ei vatannut.

Eli vatsaappa nyt.

Heikki K kirjoitti:

Mutta miksi se pitäisi antaa taphtua, jäi vastaamatta.

Yleensä kirjoituksessa vastataan itse asetetuun kysymykseen. Tämä sinun juttusi ei vatannut.

Eli vatsaappa nyt.

Lue lisää

Ei selittänyt kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Juho Koivisto 1987 terkemmin kantaansa, sanoi vaan kokoomuksen kannan, eli perheviljelmät on saatava suurpääoman haltuun , jotta kartanoherrat pääsevät tilanhoitajiksi ja pienviljelijät pakotetaan rengeiksi ja piioiksi niinkuin 1900 luvun alkuvuosina. Taitaa vaan tulla kiire, kun loppuu työntekijät suurten ikäluokkien eli sotien jälkeen syntyneiden siirtyessä eläkkeelle ja nuorison kouluttautuessa kevyempiin ammatteihin.

On kartanoherrojen toivo vielä Virolaisten työvoiman saannissa, mutta sekin loppuu pian. Kuka lähtee toisten eläimiä hoitamaan, tiedän itse asian kun menin työvoimatoimistoon, niin ainoa työ oli Lomittajaksi. Sanoin hyvästit, enkä työvoimahallinnon palveluita tarvitse. On kokemusta eläintenhoidosta tarpeeksi ja se riittää. Siitä vaan vetämään lonkkaa eläinten hoitajaksi uunin pankolle ja välistä käy navetassa potkaisemassa Mansikin ylös, annappas lehmä maitoa.

mistä tuollaisia lukuja olet saanut?

Ja lisäksi hinnoittelu on euro/tonni
esim. rehu vehnä on viljavaraston portilla
100-105 €/tonni josta tietnkin vielä vähennetään rahtikulut.
Puhtaudesta sen verra tutki eri eläintautien levinnäisyys karttaa. Salmonella on tappava bakteeri.

esimerkki eettisestä ja puhtaasta tuotannosta:--->
http://www.yle.fi/mot/kj081203/kasikirjoitus.htm

Elintarvikkeiden hintaerojen syyt Euroopan maiden välillä--->

Tutkimus tarkastelee elintarvikesektorin hintaerojen syitä Euroopan maiden välillä.
Tarkastelemme niin EU:n jäsenmaita (EU-15), hakijamaita (joista suurin osa on liittynyt
unioniin 1.5.2004) kuin Efta-maitakin. Tutkimus vastaa kysymykseen, miksi elintarvikkeet ovat
kalliita joissain Euroopan maissa ja edullisia toisissa.
Tutkimuksen ensimmäinen tulos on, että suuri osa maiden välisistä elintarvikkeiden
hintaeroista on selitettävissä. Maiden välisten hintaerojen määräytymisessä on kuitenkin eroja
elintarvikesektorin sisälläkin, sillä kotimaisten ja tuontielintarvikkeiden hintaerot määräytyvät
eri tavoin. Pääsyyt elintarvikkeiden hintaeroille maiden välillä ovat työvoimakustannusten taso
(korkeat työvoimakustannukset nostavat myös hintatasoa), maan koko (hinnat ovat normaalisti
suurissa maissa alemmat kuin pienissä), tuoteryhmän kulutusosuus (tietyssä maassa keskiarvoa
enemmän käytetyt elintarvikkeet ovat normaalisti edullisia) ja maan avoimuus ulkomaiselle
kilpailulle. Näiden tekijöiden huomioimisen jälkeenkin elintarvikkeet olivat kalleimpia Eftamaissa
ja halvimpia entisissä Hakijamaissa. Yllättävä tulos on se, että arvonlisäveron taso ei
juurikaan vaikuta elintarvikkeiden hintatasoon. Näin arvonlisäveron lasku ei todennäköisesti
merkittävästi laskisi elintarvikkeiden hintoja Suomessa.
Tutkimuksessa on myös kehitetty mittari maan kilpailullisuudelle. Kilpailullisuuden mittarin
mukaan elintarvikesektorin kilpailullisuus on Suomessa kohtuullisen hyvä. Elintarvikkeiden
kuluttajahinnat ovat Suomessa hieman korkeammat kuin niiden Suomen ominaisuuksien
perusteella voisi olettaa olevan. Toisaalta elintarvikkeiden verottomat hinnat ovat Suomessa
jopa alhaisemmat kuin niiden Suomen ominaisuuksien perusteella voisi olettaa olevan.

http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/docs/julkaisu_2004_5_elintarvikkeidenhintaerot.pdf

KMa kirjoitti:

mistä tuollaisia lukuja olet saanut?

Ja lisäksi hinnoittelu on euro/tonni
esim. rehu vehnä on viljavaraston portilla
100-105 €/tonni josta tietnkin vielä vähennetään rahtikulut.
Puhtaudesta sen verra tutki eri eläintautien levinnäisyys karttaa. Salmonella on tappava bakteeri.

esimerkki eettisestä ja puhtaasta tuotannosta:--->
http://www.yle.fi/mot/kj081203/kasikirjoitus.htm

Elintarvikkeiden hintaerojen syyt Euroopan maiden välillä--->

Tutkimus tarkastelee elintarvikesektorin hintaerojen syitä Euroopan maiden välillä.
Tarkastelemme niin EU:n jäsenmaita (EU-15), hakijamaita (joista suurin osa on liittynyt
unioniin 1.5.2004) kuin Efta-maitakin. Tutkimus vastaa kysymykseen, miksi elintarvikkeet ovat
kalliita joissain Euroopan maissa ja edullisia toisissa.
Tutkimuksen ensimmäinen tulos on, että suuri osa maiden välisistä elintarvikkeiden
hintaeroista on selitettävissä. Maiden välisten hintaerojen määräytymisessä on kuitenkin eroja
elintarvikesektorin sisälläkin, sillä kotimaisten ja tuontielintarvikkeiden hintaerot määräytyvät
eri tavoin. Pääsyyt elintarvikkeiden hintaeroille maiden välillä ovat työvoimakustannusten taso
(korkeat työvoimakustannukset nostavat myös hintatasoa), maan koko (hinnat ovat normaalisti
suurissa maissa alemmat kuin pienissä), tuoteryhmän kulutusosuus (tietyssä maassa keskiarvoa
enemmän käytetyt elintarvikkeet ovat normaalisti edullisia) ja maan avoimuus ulkomaiselle
kilpailulle. Näiden tekijöiden huomioimisen jälkeenkin elintarvikkeet olivat kalleimpia Eftamaissa
ja halvimpia entisissä Hakijamaissa. Yllättävä tulos on se, että arvonlisäveron taso ei
juurikaan vaikuta elintarvikkeiden hintatasoon. Näin arvonlisäveron lasku ei todennäköisesti
merkittävästi laskisi elintarvikkeiden hintoja Suomessa.
Tutkimuksessa on myös kehitetty mittari maan kilpailullisuudelle. Kilpailullisuuden mittarin
mukaan elintarvikesektorin kilpailullisuus on Suomessa kohtuullisen hyvä. Elintarvikkeiden
kuluttajahinnat ovat Suomessa hieman korkeammat kuin niiden Suomen ominaisuuksien
perusteella voisi olettaa olevan. Toisaalta elintarvikkeiden verottomat hinnat ovat Suomessa
jopa alhaisemmat kuin niiden Suomen ominaisuuksien perusteella voisi olettaa olevan.

http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/docs/julkaisu_2004_5_elintarvikkeidenhintaerot.pdf

Lue lisää

Tämä puolitotuuksia ja täysiä valheita viljelevä änkyrä on ottanut vertailukohdaksi ajan ennen EU:ta. Joten minäkin vastasin luvuilla ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Eläintaudeista, hullunlehmäntautia ei Suomesta löytynyt kun ei TESTATTU. Heti kun testaukset aloitettiin ja pahin tautivaara oli ja vuosia sitten ohitettu heti tärppäs.

Entäpä elohopealla peittaus? "Puhtaat suomalaiset elintarvikkeet" tarvitsivat tätä myrkkyä pelloille vielä 10-vuotta sen jälkeen kun se kaikissa Länsi-Euroopan maissa oli kielletty. Elohopea Hg muuttuu maassa erittäin myrkylliseksi metyylielohopeaksi joka varastoituu kasvien vihreisiin osiin. Esim. lehmät syövät kasvien vihreitä osia....

KMa kirjoitti:

mistä tuollaisia lukuja olet saanut?

Ja lisäksi hinnoittelu on euro/tonni
esim. rehu vehnä on viljavaraston portilla
100-105 €/tonni josta tietnkin vielä vähennetään rahtikulut.
Puhtaudesta sen verra tutki eri eläintautien levinnäisyys karttaa. Salmonella on tappava bakteeri.

esimerkki eettisestä ja puhtaasta tuotannosta:--->
http://www.yle.fi/mot/kj081203/kasikirjoitus.htm

Elintarvikkeiden hintaerojen syyt Euroopan maiden välillä--->

Tutkimus tarkastelee elintarvikesektorin hintaerojen syitä Euroopan maiden välillä.
Tarkastelemme niin EU:n jäsenmaita (EU-15), hakijamaita (joista suurin osa on liittynyt
unioniin 1.5.2004) kuin Efta-maitakin. Tutkimus vastaa kysymykseen, miksi elintarvikkeet ovat
kalliita joissain Euroopan maissa ja edullisia toisissa.
Tutkimuksen ensimmäinen tulos on, että suuri osa maiden välisistä elintarvikkeiden
hintaeroista on selitettävissä. Maiden välisten hintaerojen määräytymisessä on kuitenkin eroja
elintarvikesektorin sisälläkin, sillä kotimaisten ja tuontielintarvikkeiden hintaerot määräytyvät
eri tavoin. Pääsyyt elintarvikkeiden hintaeroille maiden välillä ovat työvoimakustannusten taso
(korkeat työvoimakustannukset nostavat myös hintatasoa), maan koko (hinnat ovat normaalisti
suurissa maissa alemmat kuin pienissä), tuoteryhmän kulutusosuus (tietyssä maassa keskiarvoa
enemmän käytetyt elintarvikkeet ovat normaalisti edullisia) ja maan avoimuus ulkomaiselle
kilpailulle. Näiden tekijöiden huomioimisen jälkeenkin elintarvikkeet olivat kalleimpia Eftamaissa
ja halvimpia entisissä Hakijamaissa. Yllättävä tulos on se, että arvonlisäveron taso ei
juurikaan vaikuta elintarvikkeiden hintatasoon. Näin arvonlisäveron lasku ei todennäköisesti
merkittävästi laskisi elintarvikkeiden hintoja Suomessa.
Tutkimuksessa on myös kehitetty mittari maan kilpailullisuudelle. Kilpailullisuuden mittarin
mukaan elintarvikesektorin kilpailullisuus on Suomessa kohtuullisen hyvä. Elintarvikkeiden
kuluttajahinnat ovat Suomessa hieman korkeammat kuin niiden Suomen ominaisuuksien
perusteella voisi olettaa olevan. Toisaalta elintarvikkeiden verottomat hinnat ovat Suomessa
jopa alhaisemmat kuin niiden Suomen ominaisuuksien perusteella voisi olettaa olevan.

http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/docs/julkaisu_2004_5_elintarvikkeidenhintaerot.pdf

Lue lisää

Olet täysin oikeassa elintarvikkeiden hinnoista nyky-Suomessa. En väitäkkään että nyt maatalouden tuki olisi sillä tasolla millä se oli ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Tiedän myös, että kun maataliostukien määrä oli suurin (1985-1995)sitä "valui" muuallekin.

En oikein käsitä sitä vihan kylvämistä mitä keskustelun alussa kylvettiin mm. maatalouden alasajosta. Haluluttnko taas se repivä tahtopolitiikka mitä Paavo Väyrynen harjoitti Esko Aho jalosti ja Anneli Jäättenmäen johdella oiken kukoisti.

Osmium kirjoitti:

Tämä puolitotuuksia ja täysiä valheita viljelevä änkyrä on ottanut vertailukohdaksi ajan ennen EU:ta. Joten minäkin vastasin luvuilla ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Eläintaudeista, hullunlehmäntautia ei Suomesta löytynyt kun ei TESTATTU. Heti kun testaukset aloitettiin ja pahin tautivaara oli ja vuosia sitten ohitettu heti tärppäs.

Entäpä elohopealla peittaus? "Puhtaat suomalaiset elintarvikkeet" tarvitsivat tätä myrkkyä pelloille vielä 10-vuotta sen jälkeen kun se kaikissa Länsi-Euroopan maissa oli kielletty. Elohopea Hg muuttuu maassa erittäin myrkylliseksi metyylielohopeaksi joka varastoituu kasvien vihreisiin osiin. Esim. lehmät syövät kasvien vihreitä osia....

Lue lisää

elohopea (kiellettiin 1967)

sori
muuten suomi oli 1995 eu:n jäsen ja sitä vuotta verrattiin tähän päivään. Miltä vuodelta lukusi olivat?


Hullun lehmän tauti on pieni riski siihen että pääsee antibioottia kestävä salmonella bakteeri jota jo Tanskassa on useasti löytynyt. Yksi seikka vain tässä Suomen tapauksessa kyseinen nauta ei ollut sen ikäinen jotta se olisi edes syönyt rehua jossa lihaluujauhoa esiintyy vaan sairastui siihen muuten. Perinnöllisyyttähän siihen ei ole löydetty syyksi.
Niin se vain on että sitä mitä on ei osata arvostaa.

Luitko Mot:in jutun miten niin tomaatteja etelässä viljellään?

KMa kirjoitti:

elohopea (kiellettiin 1967)

sori
muuten suomi oli 1995 eu:n jäsen ja sitä vuotta verrattiin tähän päivään. Miltä vuodelta lukusi olivat?


Hullun lehmän tauti on pieni riski siihen että pääsee antibioottia kestävä salmonella bakteeri jota jo Tanskassa on useasti löytynyt. Yksi seikka vain tässä Suomen tapauksessa kyseinen nauta ei ollut sen ikäinen jotta se olisi edes syönyt rehua jossa lihaluujauhoa esiintyy vaan sairastui siihen muuten. Perinnöllisyyttähän siihen ei ole löydetty syyksi.
Niin se vain on että sitä mitä on ei osata arvostaa.

Luitko Mot:in jutun miten niin tomaatteja etelässä viljellään?

Lue lisää

tietosi perustuu. Taidan saada tästä arvostelupohjan muillekin kirjoituksellesi.

Osmium kirjoitti:

tietosi perustuu. Taidan saada tästä arvostelupohjan muillekin kirjoituksellesi.

Kyllä täytyy olla kateus ja katkeruus jo melkoisissa mitoissaan. Mikä ihme tuollaista saa ihmisessä aikaan.

Osmium kirjoitti:

Olet täysin oikeassa elintarvikkeiden hinnoista nyky-Suomessa. En väitäkkään että nyt maatalouden tuki olisi sillä tasolla millä se oli ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Tiedän myös, että kun maataliostukien määrä oli suurin (1985-1995)sitä "valui" muuallekin.

En oikein käsitä sitä vihan kylvämistä mitä keskustelun alussa kylvettiin mm. maatalouden alasajosta. Haluluttnko taas se repivä tahtopolitiikka mitä Paavo Väyrynen harjoitti Esko Aho jalosti ja Anneli Jäättenmäen johdella oiken kukoisti.

Lue lisää

halulutkttako johdella maataliotsatukkien "valui" reisille!

kysymyksessä on: Halvaava tylsistyminen, (dementia paralytica) mikä on aiheutunut Espanjalaisten tomaattien ja Tanskalaisen sianlihan käytöstä.

Sama tauti vaivaa myös Wiljamia, Rautalehteä ja muutamia muita, jatkuvasti samoja asioita toistelevia raukkoja jotka eivät enään tajua omaa tilaansa.

Tocthor Lecther

Osmium kirjoitti:

tietosi perustuu. Taidan saada tästä arvostelupohjan muillekin kirjoituksellesi.

vastakysymyksellä ohitat kysymykset ja sen jälkeen rupeat arvostelemaan tietoja.

Mutta voinhan minä niitä silti kertoa odottaen vastaavuutta sinulta.
BSE ja muut eläimiin liittyvää tietoa löytyy esim. EELAn sivuilta ati maa- ja metsätalousministeriön sivuilta sieltä niitä etsimään.

Peittauksesta voi etsiä vaikka täältä jos haluaa---->http://www.hum.utu.fi/shistoria/

Tässä yksi artikkeli raskasmetalleista

"Raskasmetallit peltomaan puhtauden uhkana
   
Tarpeettomat ja haitalliset myrkyt saatava vähentymään

Peltojemme puhtautta vaarantavat lähinnä eräät raskasmetallit, kuten kadmium (Cd), lyijy (Pb) ja elohopea (Hg). Ne ovat kasveille tarpeettomia ja haitallisia, eläimille ja ihmisille suorastaan myrkyllisiä. Raskasmetallipitoisuudet ovat lisääntyneet tällä vuosisadalla selvästi.

Erittäin korkeat kadmiumpitoisuudet häiritsevät viljelyksillä typpiaineenvaihduntaa, orgaanisen aineksen hajoamista ja alentavat satoa. Kadmiumia leviää ympäristöön fosforilannoitteista (apatiitista vähiten), jätteiden poltosta ja fossiilisista polttoaineista. Lyijyä on tullut lähinnä autoista sekä pieniä määriä lannoitteista. Lyijyttömään bensiiniin siirtyminen on vähentänyt lyijyä huomattavasti. Kotimaisen liikenteen lyijypäästöjen arvioidaan loppuvan kokonaan vuoteen 2000 mennessä. Viljelysmaiden pääasiallisimpia elohopeakuormittajia ovat olleet siemenviljan elohopeapitoiset peittausaineet. Lannoitteista tulee hiukan elohopeaa, ennen vuotta 1993 tuli myös torjunta-aineista. Suomessa karjanlannan sisältämät raskasmetallit eivät ole ongelma (Heinonen ym. 1992). Karjanlannasta peltoon tuleva raskasmetallikuormitus on keskimäärin samaa tasoa tai hiukan suurempi kuin väkilannoitteiden aiheuttama. Pitoisuudet karjanlannassa ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin kunnallisille puhdistamolietteille asetetut näiden raskasmetallien ylärajat.

Kadmiumia poistuu viljelymaasta veden mukana ja sadoissa. Lyijyä poistuu pääasiassa kulkeutumalla maahiukkasiin sitoutuneena, elohopeaa haihtumalla ilmaan. Elohopeaa lukuunottamatta muiden raskasmetallien pitoisuudet peltomaissa kasvavat. Kestävän kehityksen toteuttamiseksi raskasmetallikuormitus olisi saatava poistuvia määriä vastaavaksi tai pienemmäksi, jolloin viljelysmaan myrkyttyminen päättyisi. Suomessa tilanne on parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa."
http://www.tts.fi/tp/tietoos/artikk/artikk24.htm

Odotan vastausta omista lähteistäsi ---->"Taidan saada tästä arvostelupohjan muillekin kirjoituksellesi."

KMa kirjoitti:

elohopea (kiellettiin 1967)

sori
muuten suomi oli 1995 eu:n jäsen ja sitä vuotta verrattiin tähän päivään. Miltä vuodelta lukusi olivat?


Hullun lehmän tauti on pieni riski siihen että pääsee antibioottia kestävä salmonella bakteeri jota jo Tanskassa on useasti löytynyt. Yksi seikka vain tässä Suomen tapauksessa kyseinen nauta ei ollut sen ikäinen jotta se olisi edes syönyt rehua jossa lihaluujauhoa esiintyy vaan sairastui siihen muuten. Perinnöllisyyttähän siihen ei ole löydetty syyksi.
Niin se vain on että sitä mitä on ei osata arvostaa.

Luitko Mot:in jutun miten niin tomaatteja etelässä viljellään?

Lue lisää

Suomessa ei tilastOjen mukaan käytetty elohopeaa KASVIHUONEISSA vuoden 1967 jälkeen.

Elohopealla peittaus kiellettiin SUOMESSA 1992. HYVÄ ÄNKYRÄ VALEHTE VAAN
KYLLÄ SINUT TUNNETAAN

ÄNKYRYYS VELVOTTAA
VALETTA PÄÄSTÄMÄÄN

selvä! kirjoitti:

kysymyksessä on: Halvaava tylsistyminen, (dementia paralytica) mikä on aiheutunut Espanjalaisten tomaattien ja Tanskalaisen sianlihan käytöstä.

Sama tauti vaivaa myös Wiljamia, Rautalehteä ja muutamia muita, jatkuvasti samoja asioita toistelevia raukkoja jotka eivät enään tajua omaa tilaansa.

Tocthor Lecther

Lue lisää

Ei ole minun vikani, että keskustelun aloittaja otti alkuluvuiksi ajan ennen kuin Suomi oli EU:n jäsen. Ei aikaa ennen EU:ta, siinä on suuri ero.

Totaalinen Kepu valhe on että Suomessa elohopealla peittaus kiellettiin vionnna 1967. Tämän luulisi tyhmemmänkin kepuänkyrän tietävän.

Elohopea kiellettinn Suomessa vasta 1992. Laskutoimitus, taikka harjoitus amalgaamia käytettiin tuolloin (-90 luvulla) noin 50 kg vuosi, se kiellettiin ympäristösyistä. Paljonko meni peltoon elohopeaa peittausaineissa?

Vastaus tonnien tarkkudella. Hyvä ei teideän kanssa voi asioista puhua. No puhutaan sitten sillä kielellä mitä tekin.

Osmium kirjoitti:

Suomessa ei tilastOjen mukaan käytetty elohopeaa KASVIHUONEISSA vuoden 1967 jälkeen.

Elohopealla peittaus kiellettiin SUOMESSA 1992. HYVÄ ÄNKYRÄ VALEHTE VAAN
KYLLÄ SINUT TUNNETAAN

ÄNKYRYYS VELVOTTAA
VALETTA PÄÄSTÄMÄÄN

Lue lisää

esitä NE sen jälkeen voit sitten sanoa että olen väärässä EI ennen.
Et ole vielä esittänyt YHTÄÄN lähdettä mihin tietosi perustat Ja valehtelijaksi syytät.

Torjunta-aineista

"DDT:n ja muiden tuholaistorjunta-aineiden karmaisevia vaikutuksia kuvannut Äänetön kevät ei kuitenkaan nostanut Suomessa vastaavaa kohua kuin maailmalla. Suomalaiset maatalouden ammattilehdet jatkoivat aktiivista kampanjointia kemiallisen rikkakasvien torjunnan puolesta. Torjunta-aineiden tehoa myös liioiteltiin erityisesti mainonnassa surutta, minkä vuoksi moni viljelijä pettyi tulosten jäätyä huomattavasti luvattua vaatimattomammiksi.

Sen sijaan siemenviljan peittaus romahti samoihin aikoihin, kun viljelijät alkoivat kiinnittää huomiota nimenomaan maatalousalan ulkopuolelta tulleisiin tietoihin metyylielohopean vaarallisuudesta luonnolle. Ammattilehdet puolustivat edelleen peittausta, ja sen vaaroja korostaneiden viestien vaikutus viljelijöihin heijastelee heidän epävarmuuttaan ja tiettyä luottamuspulaa torjunta-aineita kohtaan. Elohopeapitoisten peittausaineiden myynti kiellettiin Suomessa vuonna 1967."

www.hum.utu.fi/shistoria/ opiskelu/kurssitiedostot/LUKU3.rtf

Vai että yliopistot vääriä tietoja levittävät.

Keskustaporvari kirjoitti:

Kyllä täytyy olla kateus ja katkeruus jo melkoisissa mitoissaan. Mikä ihme tuollaista saa ihmisessä aikaan.

Mitä minä nyt kadehdin? Sitäkö että, Suomen peltoihin on ajettu satoja tonneja elohopeaa sen jälkeen kun sen on jo Länsi-Euroopassa kielletty?
Vai sitä että ennen EU:ta söimme maaliman kalleinta, paskaisinta ja huoneten valvottua ruokaa? Tuo "p" alkuinen alatyylin sana, jota en yleensä käytä, on suora laina Reporadiosta. Eino S. Repo Urho Kalava Kekkosen luottomies puoluekannaltaan Maalaisliito/SKDL Kepu /Kommunisti. Siis todellinen isänmaallinen kepu kenkeen.

Osmium kirjoitti:

Suomessa ei tilastOjen mukaan käytetty elohopeaa KASVIHUONEISSA vuoden 1967 jälkeen.

Elohopealla peittaus kiellettiin SUOMESSA 1992. HYVÄ ÄNKYRÄ VALEHTE VAAN
KYLLÄ SINUT TUNNETAAN

ÄNKYRYYS VELVOTTAA
VALETTA PÄÄSTÄMÄÄN

Lue lisää

On kaksi eri asiaa puhua elohopealla peittaamisesta tai elohopeapitoisten peittausaineiden käytöstä.

KMa kirjoitti:

esitä NE sen jälkeen voit sitten sanoa että olen väärässä EI ennen.
Et ole vielä esittänyt YHTÄÄN lähdettä mihin tietosi perustat Ja valehtelijaksi syytät.

Torjunta-aineista

"DDT:n ja muiden tuholaistorjunta-aineiden karmaisevia vaikutuksia kuvannut Äänetön kevät ei kuitenkaan nostanut Suomessa vastaavaa kohua kuin maailmalla. Suomalaiset maatalouden ammattilehdet jatkoivat aktiivista kampanjointia kemiallisen rikkakasvien torjunnan puolesta. Torjunta-aineiden tehoa myös liioiteltiin erityisesti mainonnassa surutta, minkä vuoksi moni viljelijä pettyi tulosten jäätyä huomattavasti luvattua vaatimattomammiksi.

Sen sijaan siemenviljan peittaus romahti samoihin aikoihin, kun viljelijät alkoivat kiinnittää huomiota nimenomaan maatalousalan ulkopuolelta tulleisiin tietoihin metyylielohopean vaarallisuudesta luonnolle. Ammattilehdet puolustivat edelleen peittausta, ja sen vaaroja korostaneiden viestien vaikutus viljelijöihin heijastelee heidän epävarmuuttaan ja tiettyä luottamuspulaa torjunta-aineita kohtaan. Elohopeapitoisten peittausaineiden myynti kiellettiin Suomessa vuonna 1967."

www.hum.utu.fi/shistoria/ opiskelu/kurssitiedostot/LUKU3.rtf

Vai että yliopistot vääriä tietoja levittävät.

Lue lisää

Olen lukennut ympäristöaineita jopa Otaniemessä. No ettehän te sitä usko, sehän kuuluu änkyryyteenja änkyryys veloittaa.





Peitatut siemenet ovat täysin homevapaita, peittaamattomat kokonaan sen saastuttamia.


Kesän 2001 aikana tutkittiin neljän erilaisen viljan nestepeittauslaitteen levitystasaisuutta, sekä levitystasaisuuden vaikutusta pelto-oloissa. Tutkimus suoritettiin yhteistyössä Berner Oy:n kasvinsuojeluosaston, Helsingin Yliopiston, laitevalmistajien ja Työtehoseuran kanssa.
Vertailun peittausaineet olivat Prelude 20 LF ja Fungazil A 25 ja peittauslaitteet Jussi 2000, Loma VB 40, Reini NP ja Rosengren R 2.5.
Tutkimuksessa käytetty siemen oli Artturi-ohraa, jossa oli Siementarkastuskeskuksen todistuksen mukaan 72 prosentin tautisaastunta. Taudit olivat siemenlevintäistä verkkolaikkua ja viirutautia.
Tutkimus muodostui kahdesta erillisestä kokeesta. Ensimmäisen osan agarkokeet tehtiin Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitoksen laboratoriossa. Toisen osan muodosti kenttäkokeet, jotka suoritettiin Rajamäellä Työtehoseuran pelloilla.
Tutkimus on Timo Kalliomäen progradu-työ Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitokselle.
Tutkimuksesta ei ole vielä pidetty seminaaria, joten tulokset ovat alustavia.

Peittauksesta lyhyesti

Peittaus on ikivanha kasvitautien torjuntatapa. Taloudellista tulosta ja ympäristöä ajatteleva viljelijä pitää huolen, ettei hänen käyttämänsä kylvösiemen ole satotasoa alentava minimitekijä.
Peittauksen merkitys on korostunut viime vuosina, koska peittauksella torjuttavat kasvitaudit ovat yleistyneet. Yleistymisen pääsyynä ovat Suomen epäedulliset sääolot ja viljelyn yksipuolistuminen. Lisäksi peittauksen merkitys korostuu kosteiden kesien jälkeen, koska niiden jälkeiset olot suosivat monenlaisia kasvitauteja ja itävyyttä heikentäviä homeita.
Kuitenkin peitatun siemenen käyttö on Suomessa melko vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Suomi on kuulunut peittauksen suhteen maailman takapajuisimpiin maihin jo vuosikymmenien ajan. Kuitenkin on hyvin tärkeää muistaa, että peittaus on suuren ja laadukkaan sadon yksi osatekijä. Muita tekijöitä ovat mm. viljelytekniset toimenpiteet, viljelykierto, kasvustoruiskutukset ja lajikevalinta.
Nykyiset peittausaineet asettavat peittaimille korkeat levitystasaisuusvaatimukset. Ne ovat korkeat, koska elohopeapitoisten peittausaineiden käyttö kiellettiin vuonna 1992, vuosikymmeniä kestänyt elohopeapitoisten peittausaineiden aikakausi päättyi. Kiellon pääasiallisin syy oli elohopean suuri myrkyllisyys, pysyvyys ja kiertyminen luonnon ekosysteemiin. Nykyisin markkinoilla olevilta peittausaineilta puuttuu kaasuvaikutus, jonka vuoksi on hyvin tärkeää, että valmiste saadaan levitetyksi tasaisesti jokaisen siemenen pinnalle.
Vielä kymmenen vuotta sitten elohopeavalmisteisten peittausaineiden peittausvaikutus saattoi olla täysin tyydyttävä kaasuuntumisilmiön vuoksi, vaikka valmisteen sekoittuminen siemeniin oli epätasainen.
Nykyisten nestepeittausaineiden käyttömäärät ovat hyvin pieniä, mutta niiden fungisidien käyttöväkevyydet ovat suuria, jolloin myös tehoainemäärät siemenessä saattavat olla hyvinkin suuria, mikäli peittaus on epätasaista. Suurista tehoainemääristä saattaa seurauksena olla peittausvioitus. Kosketusvaikutteisten aineiden ongelmana on ollut hyvin pitkään niiden valikoivuus. Laajatehoista, kaikkiin sienitauteihin vaikuttavaa valmistetta on ollut vaikea löytää.
Tämäkin ongelma on pystytty voittamaan kehittyneen tekniikan ja tutkimuksen avulla. Nykyisin markkinoilla on valmisteita joka tarpeeseen. Viljojen peittaukseen rekisteröityjä kauppavalmisteita oli vuonna 2000 Suomessa tarjolla yhteensä 15 kappaletta. Niissä käytetään osittain samoja tehoaineita eri pitoisuuksina ja seoksina. Kasvinsuojeluoppaat ja pakkausten käyttöohjeet kertovat seikkaperäisesti, mitä tauteja vastaan ne tehoavat.
Peittaustyötä tehdessä tulee ottaa työturvallisuus huomioon. Ainepakkausten ja laitevalmistajien antamia turvallisuusohjeita tulee ehdottomasti noudattaa.

KMa kirjoitti:

On kaksi eri asiaa puhua elohopealla peittaamisesta tai elohopeapitoisten peittausaineiden käytöstä.

Mitä eroa on jos elohopea sekoitetaan johonkin aineeseen, joka mahdollisesti lisää sen myrkyllisyyttä tai lasketaan vain elohopea tonnit.
Niihän ennen kasviravinteet ilmoitettiin K kalium K20:na fosfori P2O5:nä jne. Viljelijät saivat suurempia lukuja kuin jos ne olisi alkuaineena ilmoitettu. Sama juttu on ns. kasvinsuojeluasineissa, on muuten kaunis nimi kasveja eläimia tuhoavista myskyistä.

Elohopea jäejestysluku 80 atomipaino 200,6 suunnilleen en viitsi amatöörien takia kirjaa aukaista. ei se paljon pielessä ole. Kuuluu II ryhmän b metalleihin. On myrkyllinen vaikka Suomessa sai sitä peittausaineissa maahan laittaa vielä vuoden 1992 jälkeen, niin kauan kuin omia varastoja riitti. Puhe vuodesta 1967 on aivan totta kepua, itsekkin olin vielä kotitilalla kun elohoipealla peitattua viljaa kylvettiin -80 luvulla.

Osmium kirjoitti:

Mitä eroa on jos elohopea sekoitetaan johonkin aineeseen, joka mahdollisesti lisää sen myrkyllisyyttä tai lasketaan vain elohopea tonnit.
Niihän ennen kasviravinteet ilmoitettiin K kalium K20:na fosfori P2O5:nä jne. Viljelijät saivat suurempia lukuja kuin jos ne olisi alkuaineena ilmoitettu. Sama juttu on ns. kasvinsuojeluasineissa, on muuten kaunis nimi kasveja eläimia tuhoavista myskyistä.

Elohopea jäejestysluku 80 atomipaino 200,6 suunnilleen en viitsi amatöörien takia kirjaa aukaista. ei se paljon pielessä ole. Kuuluu II ryhmän b metalleihin. On myrkyllinen vaikka Suomessa sai sitä peittausaineissa maahan laittaa vielä vuoden 1992 jälkeen, niin kauan kuin omia varastoja riitti. Puhe vuodesta 1967 on aivan totta kepua, itsekkin olin vielä kotitilalla kun elohoipealla peitattua viljaa kylvettiin -80 luvulla.

Lue lisää

Elohopea

Elohopea (engl. mercury, saks. Quecksilber, ruots. kvicksilver) (lat. hydragyrum = juokseva hopea) on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine n:o 80. Elohopea on tunnettu tuhansia vuosia.

Fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia

* Tiheys (20 °C) 1,354 × 104 kg/m3
* Viskositeetti (18 °C) 1,540 × 10-3 N/m2
* Tilavuuden lämpötilakerroin (20...100 °C) 1,82 × 10-4 /K
* Pintajännitys (18 °C) 0,490 N/m
* Ominaislämpökapasiteetti (0...100 °C) 0,14 kJ/(kg × K)
* Lämmönjohtavuus 10,3 W/(m × K)
* Sulamispiste 234,3 K
* Kiehumispiste 629,9 K
* Ominaissulamislämpö 11,7 kJ/kg
* Ominaishöyrystymislämpö 296 MJ/kg
* Resistiivisyys (50 °C) 9,84 × 10-7 W m
* Resistiivisyyden lämpötilakerroin 9,9 × 10-4 /K
* Termojännite 0 mV/K
* Magneettisuskeptiivisuus -2,85 × 10-5 k
* Suprajohde 4,15 K
* Äänen nopeus elohopeassa (20 °C) 1 450 m/s
* Tavallisimmat hapetusluvut I, II
* Elektronegatiivisuus 1,9
* Hg-atomin säde 150 pm
* Hg2 -ionin säde 110 pm
* Voimakkaimpien spektriviivojen aallonpituudet (1,013 bar, 15 °C)
o 253,65 nm
o 365,01 nm
o 365,48 nm
o 366,33 nm
o 404,66 nm
o 434,75 nm
o 435,83 nm
o 546,07 nm
o 579,07 nm
* Elektronikonfiguraatio 1s2 2s2 2p6 3s2 3p6 3d10 4s2 4p6 4d10 4f14 5s2 5p6 5d10 6s2
* Ionisoitumisenergia
o 1. e
o 1 010 kJ/mol 2. e 1 810 kJ/mol
o 3. e 3 300 kJ/mol
* Atomimassa 200,6 u
o 194Hg 193,965391 u
o 198Hg 197,966743 u
o 199Hg 198,968254 u
o 200Hg 199,968300 u
o 202Hg 201,970617 u
o 203Hg 202,972848 u
o 204Hg 203,973467 u
o 206Hg 205,977489 u
* Suhteellinen runsaus luonnossa/Hajoaminen
o 194Hg
o elektronisieppaus 198Hg 10,1 %
o 199Hg 17,0 %
o 200Hg 23,1 %
o 202Hg 29,7 %
o 203Hg b-
o 204Hg 6,8 %
o 206Hg b-
* Puoliintumisaika
o 194Hg
o 520 a 203Hg 46,6 d
o 206Hg 8,5 min

Elohopea on ainoa huoneenlämmössä nestemäinen metalli. Elohopea muodostaa muiden metallien kanssa seoksen, amalgaamin. Elohopea ja sen yhdisteet ovat toksisia.

Esiintyminen, valmistus ja käyttö

Elohopeaa on luonnossa sellaisenaan ja elohopeasulfidina HgS eli sinooperina. Elohopea erotetaan sinooperista pasuttamalla:

HgS O2 ® Hg (g) SO2 (g)

Elohopeaa käytetään lämpömittareissa, barometreissä, tyhjiöpumpuissa, elohopealampuissa, tieteellisissä mittalaitteissa, lejeeringeissä, kuten hampaan paikoissa sekä lääkeaineissa.

Elohopea ja ympäristö

Elohopeaa on kaikkialla luonnossa. Vesistöön joutuessaan se muuttuu mikro-organismien vaikutuksesta vaaralliseksi metyylielohopeaksi CH3Hg. Se ei hevillä liukene puhtaaseen veteen, mutta humuspitoisesta vedestä se kerääntyy suvereenisti vesieliöihin. Pysyvyytensä takia se rikastuu ravintoketjussa näin: kasviplankton ® eläinplankton ® särkikalat ® petokalat ® vesilinnut.

Metyylielohopean vaarat huomattiin Ruotsissa 1940-luvulla, kun peltosirkkuja kohtasi tuho käytettyä metyylielohopeaa peittausaineena. 1950-luvulla kuoli Japanissa suuret määrät kissoja ja kaloja syöviä lintuja sekä yli 40 ihmistä. Minamata-katastrofina tunnetun tapauksen syynä oli elohopeaa vesistöön päästävä teollisuuslaitos. 1980-luvulla Kanadalaisen teollisuuslaitoksen elohopeapäästöt myrkyttivät laajasti intiaaniväestöä.

Suomalaisten vesien elohopea on kotoisin kloorin tuotannosta elohopeakennoissa sekä elohopeayhdisteitä paperikoneiden limanestoon käyttävästä metsäteollisuudesta. 60-luvulla Suomen vesistöihin joutui yli 10 tonnia elohopeaa vuodessa. 1980-luvun lopussa määrä oli pudonnut vajaaseen neljään tonniin vuodessa. Vuoden 1991 jälkeen Suomessa ei ole käytetty elohopeapitoisia peittausaineita. Selluloosan valkaisussa käytetty kloori on korvattu suurelta osin vetyperoksidilla. Elohopeapäästöjen väheneminen on voitu havaita seuraamalla kalojen elohopeapitoisuutta.

Ihminen saa elohopeansa elintarvikkeista. Suomessa ravinnon elohopeapitoisuus ei ole huolestuttava. Elohopea kulkeutuu ympäri kehoa verenkierron välityksellä. Kymmenisen prosenttia elimistön metyylielohopeasta on aivoissa. Toiseksi suurin elohopean haalija on muu hermosto. Myrkytyksen oireita ovat tuntohäiriöt, pahoinvointi ja näköhäiriöt. Hermostovauriot ovat lokaalisia. Kehnoissa tapauksissa myrkytysoireet jäävät pysyviksi hermosolujen tuhoutuessa. Sikiö on erikoisen herkkä metyylielohopean kauhuille.

Pitäisi sinun ammattilaisena tietää, että puhdas elohopea on eri juttu kuin sitä sisältävä aine.
Ja suurempi riski saada elohopeamyrkytys muualta kuin elintarvikkeista
Niin kaippa minä olen kemian alalla amatööri, mutta en silti täällä menisi aina toisia tuntematta haukkumaan osaamattomaksi kun ei sitä ikinä missä yhteydessä sitä tavataan. MInä kai sitten olen täysin olman koulutusta?
Sulamispiste 3 318 K

Mites ne muut aiheet? lähdetietoja eläintautien määrään meillä ja muualla. Koneviesti on ihan hyvä myös siihen.

KMa kirjoitti:

Elohopea

Elohopea (engl. mercury, saks. Quecksilber, ruots. kvicksilver) (lat. hydragyrum = juokseva hopea) on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine n:o 80. Elohopea on tunnettu tuhansia vuosia.

Fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia

* Tiheys (20 °C) 1,354 × 104 kg/m3
* Viskositeetti (18 °C) 1,540 × 10-3 N/m2
* Tilavuuden lämpötilakerroin (20...100 °C) 1,82 × 10-4 /K
* Pintajännitys (18 °C) 0,490 N/m
* Ominaislämpökapasiteetti (0...100 °C) 0,14 kJ/(kg × K)
* Lämmönjohtavuus 10,3 W/(m × K)
* Sulamispiste 234,3 K
* Kiehumispiste 629,9 K
* Ominaissulamislämpö 11,7 kJ/kg
* Ominaishöyrystymislämpö 296 MJ/kg
* Resistiivisyys (50 °C) 9,84 × 10-7 W m
* Resistiivisyyden lämpötilakerroin 9,9 × 10-4 /K
* Termojännite 0 mV/K
* Magneettisuskeptiivisuus -2,85 × 10-5 k
* Suprajohde 4,15 K
* Äänen nopeus elohopeassa (20 °C) 1 450 m/s
* Tavallisimmat hapetusluvut I, II
* Elektronegatiivisuus 1,9
* Hg-atomin säde 150 pm
* Hg2 -ionin säde 110 pm
* Voimakkaimpien spektriviivojen aallonpituudet (1,013 bar, 15 °C)
o 253,65 nm
o 365,01 nm
o 365,48 nm
o 366,33 nm
o 404,66 nm
o 434,75 nm
o 435,83 nm
o 546,07 nm
o 579,07 nm
* Elektronikonfiguraatio 1s2 2s2 2p6 3s2 3p6 3d10 4s2 4p6 4d10 4f14 5s2 5p6 5d10 6s2
* Ionisoitumisenergia
o 1. e
o 1 010 kJ/mol 2. e 1 810 kJ/mol
o 3. e 3 300 kJ/mol
* Atomimassa 200,6 u
o 194Hg 193,965391 u
o 198Hg 197,966743 u
o 199Hg 198,968254 u
o 200Hg 199,968300 u
o 202Hg 201,970617 u
o 203Hg 202,972848 u
o 204Hg 203,973467 u
o 206Hg 205,977489 u
* Suhteellinen runsaus luonnossa/Hajoaminen
o 194Hg
o elektronisieppaus 198Hg 10,1 %
o 199Hg 17,0 %
o 200Hg 23,1 %
o 202Hg 29,7 %
o 203Hg b-
o 204Hg 6,8 %
o 206Hg b-
* Puoliintumisaika
o 194Hg
o 520 a 203Hg 46,6 d
o 206Hg 8,5 min

Elohopea on ainoa huoneenlämmössä nestemäinen metalli. Elohopea muodostaa muiden metallien kanssa seoksen, amalgaamin. Elohopea ja sen yhdisteet ovat toksisia.

Esiintyminen, valmistus ja käyttö

Elohopeaa on luonnossa sellaisenaan ja elohopeasulfidina HgS eli sinooperina. Elohopea erotetaan sinooperista pasuttamalla:

HgS O2 ® Hg (g) SO2 (g)

Elohopeaa käytetään lämpömittareissa, barometreissä, tyhjiöpumpuissa, elohopealampuissa, tieteellisissä mittalaitteissa, lejeeringeissä, kuten hampaan paikoissa sekä lääkeaineissa.

Elohopea ja ympäristö

Elohopeaa on kaikkialla luonnossa. Vesistöön joutuessaan se muuttuu mikro-organismien vaikutuksesta vaaralliseksi metyylielohopeaksi CH3Hg. Se ei hevillä liukene puhtaaseen veteen, mutta humuspitoisesta vedestä se kerääntyy suvereenisti vesieliöihin. Pysyvyytensä takia se rikastuu ravintoketjussa näin: kasviplankton ® eläinplankton ® särkikalat ® petokalat ® vesilinnut.

Metyylielohopean vaarat huomattiin Ruotsissa 1940-luvulla, kun peltosirkkuja kohtasi tuho käytettyä metyylielohopeaa peittausaineena. 1950-luvulla kuoli Japanissa suuret määrät kissoja ja kaloja syöviä lintuja sekä yli 40 ihmistä. Minamata-katastrofina tunnetun tapauksen syynä oli elohopeaa vesistöön päästävä teollisuuslaitos. 1980-luvulla Kanadalaisen teollisuuslaitoksen elohopeapäästöt myrkyttivät laajasti intiaaniväestöä.

Suomalaisten vesien elohopea on kotoisin kloorin tuotannosta elohopeakennoissa sekä elohopeayhdisteitä paperikoneiden limanestoon käyttävästä metsäteollisuudesta. 60-luvulla Suomen vesistöihin joutui yli 10 tonnia elohopeaa vuodessa. 1980-luvun lopussa määrä oli pudonnut vajaaseen neljään tonniin vuodessa. Vuoden 1991 jälkeen Suomessa ei ole käytetty elohopeapitoisia peittausaineita. Selluloosan valkaisussa käytetty kloori on korvattu suurelta osin vetyperoksidilla. Elohopeapäästöjen väheneminen on voitu havaita seuraamalla kalojen elohopeapitoisuutta.

Ihminen saa elohopeansa elintarvikkeista. Suomessa ravinnon elohopeapitoisuus ei ole huolestuttava. Elohopea kulkeutuu ympäri kehoa verenkierron välityksellä. Kymmenisen prosenttia elimistön metyylielohopeasta on aivoissa. Toiseksi suurin elohopean haalija on muu hermosto. Myrkytyksen oireita ovat tuntohäiriöt, pahoinvointi ja näköhäiriöt. Hermostovauriot ovat lokaalisia. Kehnoissa tapauksissa myrkytysoireet jäävät pysyviksi hermosolujen tuhoutuessa. Sikiö on erikoisen herkkä metyylielohopean kauhuille.

Pitäisi sinun ammattilaisena tietää, että puhdas elohopea on eri juttu kuin sitä sisältävä aine.
Ja suurempi riski saada elohopeamyrkytys muualta kuin elintarvikkeista
Niin kaippa minä olen kemian alalla amatööri, mutta en silti täällä menisi aina toisia tuntematta haukkumaan osaamattomaksi kun ei sitä ikinä missä yhteydessä sitä tavataan. MInä kai sitten olen täysin olman koulutusta?
Sulamispiste 3 318 K

Mites ne muut aiheet? lähdetietoja eläintautien määrään meillä ja muualla. Koneviesti on ihan hyvä myös siihen.

Lue lisää

että elohopeapitoisia peittausaineita in käytetty Suomessa 1990-luvulla. Niitä ei kielletty 1967 kuten alussa ilkeillen väitit. Turpeenpottosta ja joskus kivihiilenpoltosta tulee elohopeaa ilmakehään, mutta se on toinen juttu.

En sanoisi teitä änkyröiksi, ette te niitä olisi. Varmasti tiesit, tai sinuun olisi pitännyt tietää että pitkälle 1990-lukua siemenviljaa peitattiin elohopepitoisilla aineilla. Mutta se kysymys paljonko tonneissa vuodessa elohopeaa pantiin Suomen peltoihin?

Osmium kirjoitti:

että elohopeapitoisia peittausaineita in käytetty Suomessa 1990-luvulla. Niitä ei kielletty 1967 kuten alussa ilkeillen väitit. Turpeenpottosta ja joskus kivihiilenpoltosta tulee elohopeaa ilmakehään, mutta se on toinen juttu.

En sanoisi teitä änkyröiksi, ette te niitä olisi. Varmasti tiesit, tai sinuun olisi pitännyt tietää että pitkälle 1990-lukua siemenviljaa peitattiin elohopepitoisilla aineilla. Mutta se kysymys paljonko tonneissa vuodessa elohopeaa pantiin Suomen peltoihin?

Lue lisää

Käytettiinkö sitä kieltoon asti. Mikä aine, mikä valmistaja, milloin valmistus lopetettu, milloin käytetty, käyttömäärä siementonnia kohti?

Osmium kirjoitti:

että elohopeapitoisia peittausaineita in käytetty Suomessa 1990-luvulla. Niitä ei kielletty 1967 kuten alussa ilkeillen väitit. Turpeenpottosta ja joskus kivihiilenpoltosta tulee elohopeaa ilmakehään, mutta se on toinen juttu.

En sanoisi teitä änkyröiksi, ette te niitä olisi. Varmasti tiesit, tai sinuun olisi pitännyt tietää että pitkälle 1990-lukua siemenviljaa peitattiin elohopepitoisilla aineilla. Mutta se kysymys paljonko tonneissa vuodessa elohopeaa pantiin Suomen peltoihin?

Lue lisää

Ainakin minun kokemukseni oli että vilja lähti tilalata peittaamattomana. Kun keväällä ostettiin siemenet, ne olivat peitattuja.

Haet syyllisä ja väität että viljelijät oli syyllisiä. Kuitenkin tämä minkä kirjoitin alussa, ei kohsidta syyllisyyttä viljelijöihin, vaan johonkin muuhun tahoon.

Olisiko se syyllinen Rehu Raisio?

Voisit myös kertoa sen milloin se paittausaine on kielletty muissa maissa. Kun vertailet elintarvikkeiden puhtautta Suomessa ja muualla, tämä olisi vertailun vuoksi erittäin olennainen tieto.

Muistelen että Sakasassa, Hollannissa ja Tansakassac tämä elohopea oli todellinen ongelma pelloilla vielä 1996 tutkimuksissa.

Vertailun vuoksi elohopeaa ei pidetty vaarallisena hammaspaikoissa vielä 1990- luvun alussa. Sen käyttö kiellettii, ei poltilaiden turvallisuuden vuoksi, vaan lääkärien turvalisuuden vuoksi vasta 1990- luvun puolivälissä. Vieläkin lääketiede pitää amalgaania potilaan kannalta turvallisena paikka- aineena.

Tästä voidaan vetää johtopäätös, että tiede on se joka jarruttaa eniten näiden asioiden korjaamista.

Heikki K kirjoitti:

Ainakin minun kokemukseni oli että vilja lähti tilalata peittaamattomana. Kun keväällä ostettiin siemenet, ne olivat peitattuja.

Haet syyllisä ja väität että viljelijät oli syyllisiä. Kuitenkin tämä minkä kirjoitin alussa, ei kohsidta syyllisyyttä viljelijöihin, vaan johonkin muuhun tahoon.

Olisiko se syyllinen Rehu Raisio?

Voisit myös kertoa sen milloin se paittausaine on kielletty muissa maissa. Kun vertailet elintarvikkeiden puhtautta Suomessa ja muualla, tämä olisi vertailun vuoksi erittäin olennainen tieto.

Muistelen että Sakasassa, Hollannissa ja Tansakassac tämä elohopea oli todellinen ongelma pelloilla vielä 1996 tutkimuksissa.

Vertailun vuoksi elohopeaa ei pidetty vaarallisena hammaspaikoissa vielä 1990- luvun alussa. Sen käyttö kiellettii, ei poltilaiden turvallisuuden vuoksi, vaan lääkärien turvalisuuden vuoksi vasta 1990- luvun puolivälissä. Vieläkin lääketiede pitää amalgaania potilaan kannalta turvallisena paikka- aineena.

Tästä voidaan vetää johtopäätös, että tiede on se joka jarruttaa eniten näiden asioiden korjaamista.

Lue lisää

tiloitta, ainakin pienemmillä loppui varmaan 1950-luvun loppupuolella. Itse olen nähnyt "peitaustynnyrin" käytössä ja äiti kielsi ankarasti menemästä ulos silloin kun isä peitttasi.
Suomi kielsi elohopean käytön peittausaineissa 1992. Ei 1967 kuten täällä on ylimielisesti väitetty. Suomessa todellakin kiellettin Hg noin 10- vuotta sen jälkeen kuin Länsi-Euroopan maissa.

Elohopeaa joutui ilmakehään teollisuudesta. Sitä käytettiin monissa proseissa mm. katalyyteinä, kivihiili sisältää vaihtelevasti elohopeaa ja sitä on käytetty paperiteollisuudessa estämää mikrobien kasvua (kierto)vesissä. Aikaisemmin käytettiin elohopeaa (HgCl2) desifiointiaineena, puunkyllästysaineena, monissa laitteissa ja kojeissa mm. taskulampun pattereissa.

Maataloudessa elohopeaa joutui peltoon peittausaineena, kasvinsuojeluaineina so. myrkkyinä ja väkilannotteissa. Rikkihappo sisälsi usein elohopeaa ja rikkihappo on yksi tärkeimpiä lannoiteiden raaka-aineita.

Muistini mukaan vielä 1990 tai 1980-luvun lopulla eräs suuri valtiojohtoinen lannotteita valmistava yritys osti ulkomailta rikkihappoa jonka tiesi sisältävän elohopea. Samaan aikaan sama yritys laittoi huimia summia likoon mainostaessaan valmistamiensa lannoiteiden puhtautta ja vähäistä kadmium Cd pitoisuutta.

Kun elohopeapitoisilla aineilla huomattiin olevan valtavan hyvä torjuntateho harmaahomeeseen, joka oli pahin uhka kylvöjen onnistumiselle, ei vielä elohopean kiertomekanismia luonnossa tunnettu ja sen todellista myrkyllisyyttä tajuttu.
Viljelijöitä on kohtuutonta syyttää peittaisaineiden käyttöönotostaja käytöstä, maa-ja metsätalousminsiteriötä ja MTK:ta kylläkin todellisen tiedon pimittämisestä ja elohopealla saastuttamisen jatkamisesta vaikka haitat olivat siellä tiedossa.
Ravinnossa saatava elohopea on metyylielohopeaa ja se varasoituu, amalgaamin elohopea ei juurikaan varastoidu ihmiseen.

Osmium kirjoitti:

Mitä eroa on jos elohopea sekoitetaan johonkin aineeseen, joka mahdollisesti lisää sen myrkyllisyyttä tai lasketaan vain elohopea tonnit.
Niihän ennen kasviravinteet ilmoitettiin K kalium K20:na fosfori P2O5:nä jne. Viljelijät saivat suurempia lukuja kuin jos ne olisi alkuaineena ilmoitettu. Sama juttu on ns. kasvinsuojeluasineissa, on muuten kaunis nimi kasveja eläimia tuhoavista myskyistä.

Elohopea jäejestysluku 80 atomipaino 200,6 suunnilleen en viitsi amatöörien takia kirjaa aukaista. ei se paljon pielessä ole. Kuuluu II ryhmän b metalleihin. On myrkyllinen vaikka Suomessa sai sitä peittausaineissa maahan laittaa vielä vuoden 1992 jälkeen, niin kauan kuin omia varastoja riitti. Puhe vuodesta 1967 on aivan totta kepua, itsekkin olin vielä kotitilalla kun elohoipealla peitattua viljaa kylvettiin -80 luvulla.

Lue lisää

Tulit paljastaneeksi ihan tahattomasti, että mistä kenkä puristaa.
Olet se poika talossa, joka aina ajoi traktorin ojaan ja karkasi heinäpellolta kesken heinätöiden kivampien harrasteiden pariin.
Niimpä sinut sitten ohitettiin tylysti sukupolvenvaihdoksessa, koska vanhempasi aivan oikein tajusivat, ettei sinusta ole tilan jatkajaksi.
Sinun kaltaisia katkeroituneita änkyröitä on suuremmat kaupungit täynnä.
Melkein käy sääliksi.

Osmium kirjoitti:

Ei ole minun vikani, että keskustelun aloittaja otti alkuluvuiksi ajan ennen kuin Suomi oli EU:n jäsen. Ei aikaa ennen EU:ta, siinä on suuri ero.

Totaalinen Kepu valhe on että Suomessa elohopealla peittaus kiellettiin vionnna 1967. Tämän luulisi tyhmemmänkin kepuänkyrän tietävän.

Elohopea kiellettinn Suomessa vasta 1992. Laskutoimitus, taikka harjoitus amalgaamia käytettiin tuolloin (-90 luvulla) noin 50 kg vuosi, se kiellettiin ympäristösyistä. Paljonko meni peltoon elohopeaa peittausaineissa?

Vastaus tonnien tarkkudella. Hyvä ei teideän kanssa voi asioista puhua. No puhutaan sitten sillä kielellä mitä tekin.

Lue lisää

Eikö ole kaikkein selvintä, että kerrot meille tilastollista faktaa pelloillamme olevasta elohopean määrästä.
Kerro myös niin ikään torjunta-aineiden käyttömäärät meillä ja muissa EU-maissa, unohtamatta kertoa myös maaperässä olevia torjunta-ainejäämiä.
Kerro myös, että onko Keski ja Etelä-Euroopassa käytössä oleva tapa tuleennuttaa vilja tähkiin suoritettavalla myrkytyksellä oikeinkin paljon terveyttä edistävää toimintaa?

Keskustaporvari kirjoitti:

Tulit paljastaneeksi ihan tahattomasti, että mistä kenkä puristaa.
Olet se poika talossa, joka aina ajoi traktorin ojaan ja karkasi heinäpellolta kesken heinätöiden kivampien harrasteiden pariin.
Niimpä sinut sitten ohitettiin tylysti sukupolvenvaihdoksessa, koska vanhempasi aivan oikein tajusivat, ettei sinusta ole tilan jatkajaksi.
Sinun kaltaisia katkeroituneita änkyröitä on suuremmat kaupungit täynnä.
Melkein käy sääliksi.

Lue lisää

Sääliksi... minua suorastaan hatuttaa, että nuo luuserikepulaiset makailevat nyt täällä ihmisten ilmoilla meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - riesana.

Osmium kirjoitti:

tiloitta, ainakin pienemmillä loppui varmaan 1950-luvun loppupuolella. Itse olen nähnyt "peitaustynnyrin" käytössä ja äiti kielsi ankarasti menemästä ulos silloin kun isä peitttasi.
Suomi kielsi elohopean käytön peittausaineissa 1992. Ei 1967 kuten täällä on ylimielisesti väitetty. Suomessa todellakin kiellettin Hg noin 10- vuotta sen jälkeen kuin Länsi-Euroopan maissa.

Elohopeaa joutui ilmakehään teollisuudesta. Sitä käytettiin monissa proseissa mm. katalyyteinä, kivihiili sisältää vaihtelevasti elohopeaa ja sitä on käytetty paperiteollisuudessa estämää mikrobien kasvua (kierto)vesissä. Aikaisemmin käytettiin elohopeaa (HgCl2) desifiointiaineena, puunkyllästysaineena, monissa laitteissa ja kojeissa mm. taskulampun pattereissa.

Maataloudessa elohopeaa joutui peltoon peittausaineena, kasvinsuojeluaineina so. myrkkyinä ja väkilannotteissa. Rikkihappo sisälsi usein elohopeaa ja rikkihappo on yksi tärkeimpiä lannoiteiden raaka-aineita.

Muistini mukaan vielä 1990 tai 1980-luvun lopulla eräs suuri valtiojohtoinen lannotteita valmistava yritys osti ulkomailta rikkihappoa jonka tiesi sisältävän elohopea. Samaan aikaan sama yritys laittoi huimia summia likoon mainostaessaan valmistamiensa lannoiteiden puhtautta ja vähäistä kadmium Cd pitoisuutta.

Kun elohopeapitoisilla aineilla huomattiin olevan valtavan hyvä torjuntateho harmaahomeeseen, joka oli pahin uhka kylvöjen onnistumiselle, ei vielä elohopean kiertomekanismia luonnossa tunnettu ja sen todellista myrkyllisyyttä tajuttu.
Viljelijöitä on kohtuutonta syyttää peittaisaineiden käyttöönotostaja käytöstä, maa-ja metsätalousminsiteriötä ja MTK:ta kylläkin todellisen tiedon pimittämisestä ja elohopealla saastuttamisen jatkamisesta vaikka haitat olivat siellä tiedossa.
Ravinnossa saatava elohopea on metyylielohopeaa ja se varasoituu, amalgaamin elohopea ei juurikaan varastoidu ihmiseen.

Lue lisää

kun kielletty aine oli metyylielohopea, jonka olomuoto on eri kuin se mikä niissä myöhemmin käytetyissä peittausaineissa, eroa ei varmaan tarvitse kertoa.

Voin siis vielä pitäytyä alkuperäisessä väitteessäni että elohopealla peittaus on kielletty -67.
Varsinkin kun kerrot --->" Suomessa ei tilastOjen mukaan käytetty elohopeaa KASVIHUONEISSA vuoden 1967 jälkeen."

Et siis laske itsekkään elohopeakloridia mukaan noihin elohopea asioihin.
viittaan http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=8417&lan=fi
tietoihin.

Myönnän että harrastin pintä pilkun viilausta, mutta asioilla on sisltö ero.

Kuitenkin Suomen maatalous ei ole vieläkään suurin elohopean saastuttaja
Viittaan seuraavaan juttuun---->
"Elohopea vaikuttaa yhä Suomen vesissä

Suomessa ei koskaan kielletty kalan syöntiä elohopean takia, toisin kuin Ruotsissa. Suomessa on ainoastaan suositeltu vuodesta 1971 alkaen, että tietyiltä alueilta ei syötäisi kalaa, ainakaan kovin usein.

Vielä vuonna 1993 varoitettiin syömästä liikaa tiettyjen Etelä- ja Keski-Suomen metsäjärvien kalaa. Missä nykyään on kohonneita elohopeapitoisuuksia, sitä ei kukaan osannut sanoa, kun Ekoisti kysyi koko Suomen viranomaisilta. Vastuu mittauksista on jäänyt kunnille.

Kolme klooritehdasta suurimmat saastuttajat

Suomessa luultiin vielä 1960-luvun puolivälissä, ettei maailmalla riehunut elohopeasota kosketa meitä ollenkaan. Suomessa pääsi elohopeaa sotien jälkeen vesistöön ylivoimaisesti eniten kolmesta klooritehtaasta: Kuusankoskelta, Oulusta ja nykyisestä Äetsästä.

Metsäteollisuus tarvitsi klooria, ja kloorin valmistus tarvitsi elohopeaa. Kokemäenjoen suisto, Kymijoen suisto ja Oulun edustan merialue saastuivat pahoin. Yli 60 klooritehtaan työntekijää sairastui elohopeamyrkytykseen.

Kuolleet linnut hätkähdyttivät Ruotsissa

Suomessa herättiin siinä vaiheessa, kun Ruotsissa alkoi löytyä kuolleita lintuja. Ruotsissa syynä oli maatalous, tarkemmin siemenien peittausaine joka sisälsi metyylielohopeaa. Ruotsalaisetkin pelästyivät todenteolla vasta, kun elohopeaa löytyi kananmunista. Suomessa hurrattiin vielä silloinkin: meidänpä viljelijät käyttävät eri peittausaineita.

Jo vuonna 1967 Ruotsissa kiellettiin kalan syöminen, jos siinä on yli 1 milligrammaa elohopeaa kilossa. Suomessa annettiin suositus vasta neljä vuotta myöhemmin 1971, mikä harmitti luonnonsuojelijoita suunnattomasti.

Tällä välin paperi- ja selluteollisuus luopui ”vapaaehtoisesti" käyttämästä elohopeaa liman- ja homeentorjunta-aineena. Ilmassa oli vahingonkorvausvaatimuksia. Klooriteollisuus suostui vähän myöhemmin investoimaan rahaa jätevesien puhdistamiseen.

Jopa lääkintöhallitus vähätteli elohopeaongelmaa

Metsäteollisuuden tarpeiden edessä kumarsi jopa lääkintöhallitus; viranomaiset eivät halunneet millään häiritä tehtaita. Lääkintöhallituksen pääjohtaja Niilo Pesola lausahti vuonna 1968 Yleisradion lähetyksessä, että "elohopeaongelma voidaan hoitaa yksinkertaisesti hiusten leikkuulla". Elohopeapitoisuus kun mitattiin juuri hiuksista.

Elohopeasta käytiin Suomessa poikkeuksellisen kiihkeä taistelu 1960-luvun lopulta alkaen. Tukkanuottasilla oli koko hallintokoneisto – mutta myös julkisuus: lehdistö ja televisio. Vastakkain olivat muun muassa jo silloin tunnettu toisinajattelija, kalastaja Pentti Linkola ja tuleva Suomen ensimmäinen ympäristönsuojelun professori Pekka Nuorteva.

Pentti Linkola pyysi televisiossa jo vuonna 1968, että ”ihmiset tulevat järkiinsä ja edesvastuuttomat, puolihullut, nuoret, tiedemiehet lopullisesti vaiennetaan”. Linkola ehdotti Suomen Luonto -lehdessä 1969 myös, että ”voi suorastaan edellyttää, että Luonnonsuojeluyhdistys kiireellisesti ehdottaa puunjalostusteollisuudelle palaamista elohopeamyrkkyjen käyttöön”.

Elohopea kulkeutuu ravinnon mukana ihmiseen

Elohopea tiettävästi on ainoa metalli, joka rikastuu ravintoketjussa – ts. siirtyy ravinnon mukana lajista toiseen päätyen lopulta suuriin lihansyöjiin kuten ihmiseen. Surullinen esimerkki tästä saatiin Hämeenkyrössä 1970-luvun alkupuolella, kun lääkäri oli kehottanut eläkeläismiestä syömään paljon kalaa. Miehen elohopea-arvot olivat yhtä korkeita kuin aikanaan Minamatassa Japanissa, koska Kyro Oy oli päästänyt elohopeaa Pappilanjokeen ja sitä kautta Kirkkojärveen tapetinvalmistusprosessistaan.

Tehdas vetosi Helsingin yliopistoon, jotta se olisi järjestänyt nuoren tutkijansa, tohtori Pekka Nuortevan pois paikkakunnalta.

Nuorteva varoitti vuonna 1980, että elohopea on kaiken muun saasteen ohella merkittävä lisärasite, joka solutasolla nopeuttaa ihmisen vanhenemisprosessia.

Epäorgaaninen, metallinen alkuaine-elohopea aiheuttaa höyrystyessään (jo huoneenlämmössä) myrkytysoireita, jotka voivat pahimmillaan johtaa pysyviin hermostovaurioihin. Vaaroja ovat aiheuttaneet esimerkiksi rikkoutuneet lämpömittarit sekä lämpömittarien valmistaminen.

Metyylielohopea tuhoaa aivosolukkoa

Eniten ongelmia on aiheuttanut epäorgaanisen elohopean biologinen metyloituminen. Metyylielohopea on hajuton, väritön ja mauton myrkky; se käyttäytyy elimistössä erittäin aktiivisesti kuten esim. rasvaliukoinen vitamiini. Jo ennen kuin myrkytysoireet ilmenevät, metyylielohopea tuhoaa aivosolukkoa, häiritsee tehokkaasti solujen jakautumista sekä vioittaa kromosomeja aiheuttaen sikiövaurioita.

Elohopeasota alkoi Japanista

Elohopea myrkytti ihmisiä eri puolilla maapalloa 1950-luvulta alkaen. Pahiten saastui Minamatan kalastajakylä Japanissa jo 1950-luvulla, missä paikkakunnan ainoa, PVC-muovia valmistanut tehdas oli laskenut elohopeajätettään merenlahteen.

Aluksi rantaan hoiperteli sokeutuneita kissoja, jotka hukuttautuivat. Pian kävi ilmi, että kammottava hermostosairaus oli iskenyt myös ihmisiin.

Sairauden omalaatuisuuksiin kuuluu, että järki pettää viimeisenä. Sairaalassa ihmiset pelasivat vielä shakkia, kun he muuten olivat jo niin heikossa kunnossa, että eivät jaksaneet nostaa nappuloita kun vaivoin ja vesitilkan juominen aiheutti suuren ponnistuksen.

Minamataksi nimetty sairaus johti lopulta hyvin tuskalliseen kuolemaan yli 100 ihmisen tapauksessa. Yli 1200 ihmisen tiedetään varmasti saaneen myrkytyksen. Kuinka moni sairastui loppuiäkseen tai syntyi kehitysvammaisena, sitä ei kukaan tiedä. Uhreja syntyi myös muualla Japanissa, Thaimaassa, Kanadassa...

Historia tuntee elohopean tuhansien vuosien ajalta

Jo ammoiset foinikialaiset käyttivät elohopeaa värjäämiseen. Roomalaiset määräsivät kaivoksiin alkuaine-elohopeaa kaivamaan vankeja, koska työkomennus oli kuolemantuomio. Kaivoksessa ei yleensä pysynyt hengissä kolmea vuotta kauempaa. Sairaus alkoi yleensä neljän kuukauden kuluessa vaikka kokeiltiin niinkin lyhyttä työaikaa kuin kahdeksan lyhyttä päivää kuukaudessa.

Tämä elohopeahöyryjen hengittämisen aiheuttama sairaus on nimeltään merkurialismi.

Elohopeaa on käytetty lääkkeenä 1500-luvulla kupan hoidossa. Elohopeaa käyttivät aikoinaan myös rikostutkijat sormenjälkijauheessa, kunnes he huomasivat sairastuvansat elohopeamyrkytyksiin samassa tahdissa kun rikokset lisääntyivät tai vähenivät.

Vuotoksen rakentaminen ja Kymijoen kanavoiminen?

Vaikka elohopea on tietyllä tavalla ”voitettu sota” kiihkeän yhteiskunnallisen väittelyn ansiosta, ongelmaa ei pidä missään nimessä unohtaa. Hämeenkyrön Kirkkojärvi on Suomen saastunein paikka vuonna 2000 Pekka Nuortevan arvion mukaan. Elohopeakerrokset ovat kuitenkin ”koteloituneet” pohjasedimenttiin eli hätää ei ole, kunhan pohjaa ei esimerkiksi ruopata.

Sama tilanne on Kymijoella. Luonnonsuojelijat ovat huolestuneita Kymijoen kanavointipuuhista. Myös Vuotoksen rakentaminen saisi aikaan elohopeakerrosten liikkeellelähdön, eikä allasalueella voisi puhuakaan kalastamisesta pitkiin aikoihin.

Suurimmat elohopean päästölähteet olivat vuonna 1999 seuraavat kolme yritystä. Päästöjen määrät ovat kuitenkin pudonneet pieniksi 1960-lukuun verrattuna.

1. Eka Chemicals Oy, Oulu
2. Oulun Energia
3. Imatra Steel Oy Ab "
http://www.yle.fi/ekoisti/ark00/25-10.htm#2

Keskustaporvari kirjoitti:

Eikö ole kaikkein selvintä, että kerrot meille tilastollista faktaa pelloillamme olevasta elohopean määrästä.
Kerro myös niin ikään torjunta-aineiden käyttömäärät meillä ja muissa EU-maissa, unohtamatta kertoa myös maaperässä olevia torjunta-ainejäämiä.
Kerro myös, että onko Keski ja Etelä-Euroopassa käytössä oleva tapa tuleennuttaa vilja tähkiin suoritettavalla myrkytyksellä oikeinkin paljon terveyttä edistävää toimintaa?

Lue lisää

...poltettu MTK:n toimesta. Parhaiten voi selvittää suomalaisen "puhtaan" ruoan vaikutukset, kun käy katsomassa kylien raiteilla käyskenteleviä ihmisrodun edustajia. Siellä on sydäntautista, munuaisvaivasta läskipersettä koko tien leveydeltä.

Vaikka nämä väittävät syövänsä maailman puhtainta ruokaa, on heillä enemmän ravinnosta johtuvia sairauksia kuin länsieurooppalaisilla kolleegoillaan. Jostain kumman syystä myös kaupungin saasteissa ja "ulkomaista myrkkyruokaa" syövät ihmiset ovat terveempiä, kuin nuo maaseudun toivot.

Wiljami

(voihan se rutsakin tietysti vaikuttaa asiaan... :-D)

Wiljami kirjoitti:

...poltettu MTK:n toimesta. Parhaiten voi selvittää suomalaisen "puhtaan" ruoan vaikutukset, kun käy katsomassa kylien raiteilla käyskenteleviä ihmisrodun edustajia. Siellä on sydäntautista, munuaisvaivasta läskipersettä koko tien leveydeltä.

Vaikka nämä väittävät syövänsä maailman puhtainta ruokaa, on heillä enemmän ravinnosta johtuvia sairauksia kuin länsieurooppalaisilla kolleegoillaan. Jostain kumman syystä myös kaupungin saasteissa ja "ulkomaista myrkkyruokaa" syövät ihmiset ovat terveempiä, kuin nuo maaseudun toivot.

Wiljami

(voihan se rutsakin tietysti vaikuttaa asiaan... :-D)

Lue lisää

tietolähde väitteillesi, jonka jaat kaikkien kanssa.

Odotellaan.

KMa kirjoitti:

tietolähde väitteillesi, jonka jaat kaikkien kanssa.

Odotellaan.

Vai oikein dataa kaivattiin. Tässäpä lukemia mihin "maailman puhtaimmalla ruoalla pääsee". Heh.. henki lähtee ennemmin kuin myrkkyruoan syöjillä. :-D

Wiljami

Suomi:
Miehet: 74,85
Naiset: 81,53

Saksa:
Miehet: 75,56
Naiset: 81,68

Ranska:
Miehet: 75,8
Naiset: 83,27

Ruotsi:
Miehet: 77.91
Naiset: 82,43

Wiljami kirjoitti:

Vai oikein dataa kaivattiin. Tässäpä lukemia mihin "maailman puhtaimmalla ruoalla pääsee". Heh.. henki lähtee ennemmin kuin myrkkyruoan syöjillä. :-D

Wiljami

Suomi:
Miehet: 74,85
Naiset: 81,53

Saksa:
Miehet: 75,56
Naiset: 81,68

Ranska:
Miehet: 75,8
Naiset: 83,27

Ruotsi:
Miehet: 77.91
Naiset: 82,43

Lue lisää

sinun datasi ei anna mitään tukea väitteellesi, ei eri maiden keski-ikiä vertaamalla pystytä osoittamaan ruuan vaikutuksesta yhtään mitään. Sinun täytyy esittää tulokset, joista ilmenee ruuan vaikutus keski-ikään. Eri tekijöiden korrelaatiota kaivataan ja onko ne merkittäviä vai ei. ja kaiken lisäksi miten tuosta erottuu tämä väite---->
"Vaikka nämä väittävät syövänsä maailman puhtainta ruokaa, on heillä enemmän ravinnosta johtuvia sairauksia kuin länsieurooppalaisilla kolleegoillaan. Jostain kumman syystä myös kaupungin saasteissa ja "ulkomaista myrkkyruokaa" syövät ihmiset ovat terveempiä, kuin nuo maaseudun toivot."

Ikävä vain todeta jos sinun väitteesi perustuu tälle tiedolle sillä ei ole mitään reliabiliteettia.

Mutta kun haluat osoittaa ruuan vaikutuksen keski-ikään voin esittää kysymyksen, miksi se on noussut koko ajan. Kuten seuraava taulukko osoittaa sen kasvavan vuosien 1985 , 2003 välillä. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa sen pitäisi laskea.


----- M -- N
1985 70,1 78,5
1990 70,9 78,9
1995 72,8 80,2
1996 73,0 80,5
1997 73,4 80,5
1998 73,5 80,8
1999 73,7 81,0
2000 74,1 81,0
2001 74,6 81,5
2002 74,9 81,5
2003 75,1 81,8

KMa kirjoitti:

sinun datasi ei anna mitään tukea väitteellesi, ei eri maiden keski-ikiä vertaamalla pystytä osoittamaan ruuan vaikutuksesta yhtään mitään. Sinun täytyy esittää tulokset, joista ilmenee ruuan vaikutus keski-ikään. Eri tekijöiden korrelaatiota kaivataan ja onko ne merkittäviä vai ei. ja kaiken lisäksi miten tuosta erottuu tämä väite---->
"Vaikka nämä väittävät syövänsä maailman puhtainta ruokaa, on heillä enemmän ravinnosta johtuvia sairauksia kuin länsieurooppalaisilla kolleegoillaan. Jostain kumman syystä myös kaupungin saasteissa ja "ulkomaista myrkkyruokaa" syövät ihmiset ovat terveempiä, kuin nuo maaseudun toivot."

Ikävä vain todeta jos sinun väitteesi perustuu tälle tiedolle sillä ei ole mitään reliabiliteettia.

Mutta kun haluat osoittaa ruuan vaikutuksen keski-ikään voin esittää kysymyksen, miksi se on noussut koko ajan. Kuten seuraava taulukko osoittaa sen kasvavan vuosien 1985 , 2003 välillä. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa sen pitäisi laskea.


----- M -- N
1985 70,1 78,5
1990 70,9 78,9
1995 72,8 80,2
1996 73,0 80,5
1997 73,4 80,5
1998 73,5 80,8
1999 73,7 81,0
2000 74,1 81,0
2001 74,6 81,5
2002 74,9 81,5
2003 75,1 81,8

Lue lisää

Koko mainitsemallasi ajalla maaseutujen väestö on muuttanut kaupunkeihin ja alkanut syömään terveellisempää, ulkomaista ruokaa. Sen vuoksi elinajanodotekin on kasvanut. Mikäli sinun väitteesi olisi tosi, olisi elinajanodotteen pitänyt laskea.

Aiemmassa viestissäni osoitin, että länsi-euroopassa elinajan odote on suomea korkeampi. On tunnettu tosiasia, että syöty ravinto vaikuttaa elinikään. Siten sikäläinen ruoka ei ole yhtään suomalaista vaarallisempaa, vaan päinvastoin.

Jos sinä olet sitä mieltä, että länsieurooppalainen ruoka olisi suomalaista vaarallisempaa, niin kaivahan tutkimustulokset esille.

Wiljami

Wiljami kirjoitti:

Koko mainitsemallasi ajalla maaseutujen väestö on muuttanut kaupunkeihin ja alkanut syömään terveellisempää, ulkomaista ruokaa. Sen vuoksi elinajanodotekin on kasvanut. Mikäli sinun väitteesi olisi tosi, olisi elinajanodotteen pitänyt laskea.

Aiemmassa viestissäni osoitin, että länsi-euroopassa elinajan odote on suomea korkeampi. On tunnettu tosiasia, että syöty ravinto vaikuttaa elinikään. Siten sikäläinen ruoka ei ole yhtään suomalaista vaarallisempaa, vaan päinvastoin.

Jos sinä olet sitä mieltä, että länsieurooppalainen ruoka olisi suomalaista vaarallisempaa, niin kaivahan tutkimustulokset esille.

Wiljami

Lue lisää

Sinä et osoittanut yhtään mitään, muuta kuin eri maiden keski-ikiä. Jos niiden perusteella voit väittää että ruoka on se syy mistä ero johtuu, niin en yhtään ihmettele näitä sinun juttujasi.

"Koko mainitsemallasi ajalla maaseutujen väestö on muuttanut kaupunkeihin ja alkanut syömään terveellisempää, ulkomaista ruokaa."
Sinä tässä väität Suomalaisen ruuan olevan myrkyllistä ja siitä johtuu, että keski-ikä on alempi muutamaan muuhun maahan verrattuna.
Sinun pitää esittää ne tulokset, mutta kun tiedät(?) että et niitä pysty esittämään niin rupeat vaatimaan muilta tutkimustuloksia.

Sinä olet tässä väitteen esittänyt sinä myös tutkimustulokset esität, vai onko sinulla tapana todistamisen antaa muiden huoleksi kun et siihen itse pysty.
Näille väitteillesi odotan todistusta---->
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000006106826

KMa kirjoitti:

Sinä et osoittanut yhtään mitään, muuta kuin eri maiden keski-ikiä. Jos niiden perusteella voit väittää että ruoka on se syy mistä ero johtuu, niin en yhtään ihmettele näitä sinun juttujasi.

"Koko mainitsemallasi ajalla maaseutujen väestö on muuttanut kaupunkeihin ja alkanut syömään terveellisempää, ulkomaista ruokaa."
Sinä tässä väität Suomalaisen ruuan olevan myrkyllistä ja siitä johtuu, että keski-ikä on alempi muutamaan muuhun maahan verrattuna.
Sinun pitää esittää ne tulokset, mutta kun tiedät(?) että et niitä pysty esittämään niin rupeat vaatimaan muilta tutkimustuloksia.

Sinä olet tässä väitteen esittänyt sinä myös tutkimustulokset esität, vai onko sinulla tapana todistamisen antaa muiden huoleksi kun et siihen itse pysty.
Näille väitteillesi odotan todistusta---->
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000006106826

Lue lisää

Poika puhui itsensä pussiin.Väitteesi osittavat todeksi sen, että länsieurooppalainen ruoka ei ole olleenkaan vaarallista. Kaiken kukkuraksi alat sekoilemaan jostakin maaseudun keski-iästä. Eihän tässä keski-ikä mitään merkitse vaan elinajanodote.

Tutkimukset osoittavat selkeästi kaksi asiaa. Syöty ravinto vaikuttaa ihmisten elinaikaan ja elinajan odote on länsimaissa pidempi kuin suomessa. Todennäköinen selitys asialle on se, että ulkomaalainen ruoka on suomalaista terveellisempää.

Et ole pystynyt näyttämään mitään muutakaan selitystä umpikepujen muita lyhyemmälle eliniälle, joten sinun on ihan turha vinkua kepumantraasi.

Kuten aikaisemmassa viestissäni totesin, voi umpikepujen lyhyelle eliniälle toinenkin selitys, nimittäin sisäsiittoisuus.

Wiljami

Wiljami kirjoitti:

Poika puhui itsensä pussiin.Väitteesi osittavat todeksi sen, että länsieurooppalainen ruoka ei ole olleenkaan vaarallista. Kaiken kukkuraksi alat sekoilemaan jostakin maaseudun keski-iästä. Eihän tässä keski-ikä mitään merkitse vaan elinajanodote.

Tutkimukset osoittavat selkeästi kaksi asiaa. Syöty ravinto vaikuttaa ihmisten elinaikaan ja elinajan odote on länsimaissa pidempi kuin suomessa. Todennäköinen selitys asialle on se, että ulkomaalainen ruoka on suomalaista terveellisempää.

Et ole pystynyt näyttämään mitään muutakaan selitystä umpikepujen muita lyhyemmälle eliniälle, joten sinun on ihan turha vinkua kepumantraasi.

Kuten aikaisemmassa viestissäni totesin, voi umpikepujen lyhyelle eliniälle toinenkin selitys, nimittäin sisäsiittoisuus.

Wiljami

Lue lisää

"Tutkimukset osoittavat selkeästi kaksi asiaa. Syöty ravinto vaikuttaa ihmisten elinaikaan ja elinajan odote on länsimaissa pidempi kuin suomessa. Todennäköinen selitys asialle on se, että ulkomaalainen ruoka on suomalaista terveellisempää."

Sinulla näyttää asiat olevan todella sekaisin. Ensin kerrot että elinikä odote on noussut sen takia kun ihmiset ovat muuttaneet kaupunkiin ja näin muuttaneet ruokailutuottumuksia, mutta sitten sillä ei ole mitään merkitystä että keski-ikä on korkeampi maalla kuin kaupungeissa.

Minun EI tarvitse näyttää mitään selitystä koska sinä tässä väität, en minä, osoitin vain aikaisemmin ettei väitteesi esittämä "fakta" sisällä mitään mikä täyttäisi tarvittavat validiteetit ja realibiliteetit ja kuitenkin puhut tutkimuksista ja selittävistä tekijöistä.

Mutta kuitenkaan sinulla EI ole mitään
tutkimustietoa esitettäväksi väitteesi tueksi.

Onko umpikepuilla lyhyt elinikä mihin sen väitteen perustat?
Riittää kun esität tutkimustuloksen, mutta kas kummaa sitä ei taida sinulta löytyä.

HUOM. Sinä väität minä kysyn mihin perustat väitteesi SINÄ TODISTAT väitteesi, näin yksinkertaista se on. Sinulla on todistamisen taakka.
Turha puhua minun väitteistäni otin vain malliksi sinun tavan esittää asioita, siitä kuinka niissä ei löydy realibiliteettia.

KMa kirjoitti:

"Tutkimukset osoittavat selkeästi kaksi asiaa. Syöty ravinto vaikuttaa ihmisten elinaikaan ja elinajan odote on länsimaissa pidempi kuin suomessa. Todennäköinen selitys asialle on se, että ulkomaalainen ruoka on suomalaista terveellisempää."

Sinulla näyttää asiat olevan todella sekaisin. Ensin kerrot että elinikä odote on noussut sen takia kun ihmiset ovat muuttaneet kaupunkiin ja näin muuttaneet ruokailutuottumuksia, mutta sitten sillä ei ole mitään merkitystä että keski-ikä on korkeampi maalla kuin kaupungeissa.

Minun EI tarvitse näyttää mitään selitystä koska sinä tässä väität, en minä, osoitin vain aikaisemmin ettei väitteesi esittämä "fakta" sisällä mitään mikä täyttäisi tarvittavat validiteetit ja realibiliteetit ja kuitenkin puhut tutkimuksista ja selittävistä tekijöistä.

Mutta kuitenkaan sinulla EI ole mitään
tutkimustietoa esitettäväksi väitteesi tueksi.

Onko umpikepuilla lyhyt elinikä mihin sen väitteen perustat?
Riittää kun esität tutkimustuloksen, mutta kas kummaa sitä ei taida sinulta löytyä.

HUOM. Sinä väität minä kysyn mihin perustat väitteesi SINÄ TODISTAT väitteesi, näin yksinkertaista se on. Sinulla on todistamisen taakka.
Turha puhua minun väitteistäni otin vain malliksi sinun tavan esittää asioita, siitä kuinka niissä ei löydy realibiliteettia.

Lue lisää

Ei kuule tässä maassa piisaa piikkilanka, millä tuon asian enää tarkemmin sinulle selittäisi. Esitin sinulle faktat ja nyt itket kun et niitä ymmärrä.

Todistit keski-ikäsekoilujesi kanssa, että et ymmärrä edes omista kirjoituksistasi mitään. Sen sijaan, että vonkaisit lisätutkimuksia, voisit perehtyä niihin mitä sinulle jo annettiin. Ja ne todistivat sinun olevan täysin väärässä.

Lopuksi kun toteat, että SINUN ei tässä tarvitse mitään faktoja esittää paljastuu todellinen osaamisesi. Et esitä faktoja, kun sinulla ei ole mitään esitettävää.

"validiteetit ja realibiliteetit" :-D. Kokeilehan kirjoittaa tuo kohta uudelleen. Oli sinulle turhan vaikeita sanoja, kun ne ei nyt ihan menneet oikein :-D Muutenkin vastauksessasi olevat lauseet olivat sellaista siansaksaa, että naurua piti pidätellä niitä lukiessa. :-D

Wiljami

Wiljami kirjoitti:

Ei kuule tässä maassa piisaa piikkilanka, millä tuon asian enää tarkemmin sinulle selittäisi. Esitin sinulle faktat ja nyt itket kun et niitä ymmärrä.

Todistit keski-ikäsekoilujesi kanssa, että et ymmärrä edes omista kirjoituksistasi mitään. Sen sijaan, että vonkaisit lisätutkimuksia, voisit perehtyä niihin mitä sinulle jo annettiin. Ja ne todistivat sinun olevan täysin väärässä.

Lopuksi kun toteat, että SINUN ei tässä tarvitse mitään faktoja esittää paljastuu todellinen osaamisesi. Et esitä faktoja, kun sinulla ei ole mitään esitettävää.

"validiteetit ja realibiliteetit" :-D. Kokeilehan kirjoittaa tuo kohta uudelleen. Oli sinulle turhan vaikeita sanoja, kun ne ei nyt ihan menneet oikein :-D Muutenkin vastauksessasi olevat lauseet olivat sellaista siansaksaa, että naurua piti pidätellä niitä lukiessa. :-D

Wiljami

Lue lisää

Sinä et ole esittänyt mitään faktoja väitteesi tueksi. Et ole esittänyt yhtä ainuttakaan tutkimusta.
Vain eri maiden keski-ikiä, jos todella luulet niiden avulla osoittavasi väitteesi todenperäisyytesi, niin olet väärässä.

"Lopuksi kun toteat, että SINUN ei tässä tarvitse mitään faktoja esittää paljastuu todellinen osaamisesi. Et esitä faktoja, kun sinulla ei ole mitään esitettävää."

Anteeksi vain SINÄ väität ja MINÄ kysyn mihin väite perustuu. Silloin minun EI tarvitse esittää mitään faktoja.

Anteeksi, jos et ymmärrä kaikkia sanoja ja varsinkin niitä jotka kuuluvat jokaisen julkaistun tutkimuksen yhteyteen. Kun asia tietous on heikkoa ruvetaan sitä näköjään hehettelemään toisen kirjotuksille ja oppimattomaksi haukkumaan.

Muuten millä kepulla? itseäsi taidat silläkin tarkoittavan.

Wiljami kirjoitti:

Ei kuule tässä maassa piisaa piikkilanka, millä tuon asian enää tarkemmin sinulle selittäisi. Esitin sinulle faktat ja nyt itket kun et niitä ymmärrä.

Todistit keski-ikäsekoilujesi kanssa, että et ymmärrä edes omista kirjoituksistasi mitään. Sen sijaan, että vonkaisit lisätutkimuksia, voisit perehtyä niihin mitä sinulle jo annettiin. Ja ne todistivat sinun olevan täysin väärässä.

Lopuksi kun toteat, että SINUN ei tässä tarvitse mitään faktoja esittää paljastuu todellinen osaamisesi. Et esitä faktoja, kun sinulla ei ole mitään esitettävää.

"validiteetit ja realibiliteetit" :-D. Kokeilehan kirjoittaa tuo kohta uudelleen. Oli sinulle turhan vaikeita sanoja, kun ne ei nyt ihan menneet oikein :-D Muutenkin vastauksessasi olevat lauseet olivat sellaista siansaksaa, että naurua piti pidätellä niitä lukiessa. :-D

Wiljami

Lue lisää

Täytyy sinulle selvittää mikä on elinajan odote.

ELINAJAN TAULU (eli KUOLLEISUUS- JA ELOONJÄÄMISTAULU)

Elinajan taulu kuvaa perusmuodossaan syntymäkohortin vähenemistä (pienenemistä) kuolleisuuden vaikutuksesta kohortin ikääntyessä
.

Elinajan taulusta saadaan useita kuolleisuutta kuvaavia mittareita:

* kuolleisuuden ikäryhmäerot (kuolemanvaaraluvut);
* tietyssä (tarkassa) iässä olevien mahdollisuus (= todennäköisyys) saavuttaa mikä muu myöhempi (vanhempi) ikä tahansa;
* kohortin keskimääräinen elinaika (= ikä, jolloin alkuperäisestä kohortista on enää täsmälleen puolet elossa = mediaanielinikä);
* vastasyntyneen elinajan odote eli odotettavissa oleva elinaika, e0 (englanniksi: life expectancy tai expectation of life).

Käytetyin mittari on näistä viimeinen. Vastasyntyneen elinajan odote kuvaa sitä, kuinka vanhoiksi ihmiset keskimäärin elävät eli montako vuotta kohortin jäsenet keskimäärin elävät, jos kohortin elämien elinvuosien kokonaismäärä jaettaisiin tasan kaikille kohortin jäsenille, yhtä monta kullekin.

Elinajan odote on hyvä ja harhaton mittari ajalliseen ja eri väestöjen vertailuun, koska se tiivistää eri ikäryhmien kuolleisuutta kuvaavat luvut yhdeksi intuitiivisesti helposti ymmärrettäväksi elinajan pituutta kuvaavaksi mittaluvuksi, johon väestön ikärakenteiden erot eivät vaikuta.

Elinajan odote voidaan laskea sekä kohortti- että periodikohtaisena tauluna. Molemmilla tavoilla laskettujen elinajan odotteiden tulkinta on yhteneväinen: kuinka kauan ihmiset keskimäärin elävät
.

Elinajan odotetta kohorttikohtaisesti laskettaessa seurataan tiettynä ajanjaksona syntyneitä todellisia ihmisiä (= syntymäkohorttia) kunnes he kaikki ovat kuolleet. Tämän jälkeen lasketaan kuinka vanhoiksi he keskimäärin elivät, eli lasketaan näiden henkilöiden elinikien aritmeettinen keskiarvo
.

Kohorttikohtaisia elinajan odotteita on harvoin mahdollista tai järkevää laskea, koska tällöin täytyy seurata kunnes viimeinenkin kohortin jäsen on kuollut; käytännössä kohorttia tulee seurata yli 100 vuotta. Kohorttikohtaisesti lasketut elinajan odotteet eivät siis kerro paljoakaan kuolleisuuden sen hetkisestä (= laskentahetken) tasosta tai kuolleisuuden viimeaikaisista muutoksista.

Useimmiten lasketaankin periodikohtaisia elinajan tauluja. Perioditaulu kuvastaa aina laskentahetken kuolleisuutta. Tuleekin muistaa, että periodikohtaisilla kuolleisuustiedoilla (esim. elinajan odote) ei välttämättä ole ennustearvoa kohorteille. Periodikohtaisesti laskettu elinajan odote ei siis ole (yksilöä koskeva) ennuste siitä, kuinka kauan ko. periodina syntyneet lapset tulevat elämään. Jotta tietyn ajankohdan tietojen perusteella laskettu vastasyntyneen elinajan odote ennustaisi ko. ajankohtana syntyneiden lasten tulevan elinajan pituutta, tulisi ikäryhmittäisen kuolleisuuden pysyä muuttumattomana toistasataa vuotta, mitä ei ole koskaan tapahtunut.

Elinajan odotetta periodikohtaisesti laskettaessa kuvitellaan olemassa olevaksi tiettynä vuonna syntyneiden henkilöiden joukko (ns. hypoteettinen kohortti). Tähän kuvitteelliseen kohorttiin sovelletaan laskennallisesti jonain tiettynä ajanjaksona (yleensä kalenterivuonna tai -vuosina) havaittuja iän mukaisia kuolemanvaaralukuja. Siis kuljetetaan tämä kuviteltu kohortti "paperilla" läpi elämänkaaren, syntymästä vanhuuteen, olettaen että kunakin ikävuonna joukosta kuolee tiettynä ajanjaksona havaittujen kuolleisuustietojen mukainen osa kohortista. Kun näistä kuvitelluista ihmisistä viimeinenkin on kuollut, voidaan vastasyntyneen odotettavissa oleva elinaika (e0) laskea kuten edellä.
ELINAJAN TAULUN MUODOSTAMINEN

Periodikohtaisen elinajan taulun laskemiseen tarvitaan ainoastaan ko. periodin kuolleisuusluvuista lasketut kuolemanvaaraluvut iän mukaan. Tässä esitetään (täydellisen) elinajan taulun muodostaminen perustuen suomalaisten miesten kuolleisuuteen iän mukaan vuonna 2000.

Kuten yllä olevasta kuvista nähdään, alttius kuolla riippuu hyvin voimakkaasti iästä. Ensimmäisenä elinvuotena vaara kuolla on hyvin suuri, samalla tasolla kuolemanvaara on miehillä vasta iässä 46-47 vuotta ja naisilla vielä vanhempana, 53-54 vuotiaana.

Kuviosta nähdään myös se, että läpi elämänkaaren miesten alttius kuolla on suurempi kuin naisten. Koska kuviossa esitetään yhtä kalenterivuotta koskevat kuolemanvaaraluvut yhden vuoden ikäryhmin, lukuihin vaikuttaa tosin myös satunnaisuus, erityisesti ikäluokissa, joissa kuolemanalttius on pienintä (ikäväli 2-15 vuotiaat)

Elinajan taulua tästä eteenpäin muodostettaessa kuvitellaan olemassa olevaksi tarkasteltavana ajanjaksona syntyneiden henkilöiden joukko, ns. hypoteettinen kohortti. Täksi elinajan taulun kantaluvuksi (eli kohortin juureksi) valitaan useimmiten jokin luvun 10:n potenssi, esimerkiksi 100 000 henkeä, koska tämä helpottaa elinajan taulusta saatavien mittalukujen tulkintaa,. Periaatteessa kantaluvuksi voidaan kuitenkin valita mikä tahansa luku, esimerkiksi Suomen väestömäärä 31.12.2000.

Tähän kuvitteelliseen 100 000 syntyneen lapsen kohorttiin sovelletaan tarkasteltavan ajanjakson (tässä: Suomen vuoden 2000) iän mukaisia kuolemanvaaralukuja. Alla olevassa elinajan taulussa sarakkeessa 2 esitetään iänmukaiset kuolemanvaaraluvut
.

Näistä kuvitteellisista 100 000 vastasyntyneestä kuolee ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä, eli 0-vuotiaana, imeväiskuolleisuusluvun osoittama osuus. Koska imeväiskuolleisuusluku oli 4,24 kuollutta tuhatta vastasyntynyttä kohden, syntyneistä 100 000 lapsesta kuolee siis 0-vuotiaana 424 (= 4,24/1000 * 100 000). Yhden vuoden iän saavuttaa siis 99 576 lasta (= 100 000 - 424). Elinajan taulun sarakkeessa 4 esitetään kullakin ikävälillä (x, x 1) kuolleiden henkilöiden määrä, ja sarakkeessa 3 esitetään tarkassa iässä x elossa olevien määrä alkuperäisestä kohortista, eli 100 000 syntyneestä lapsesta.

Suomen miesten elinajan taulu vuodelta 2000

Elinajan taulun eri sarakkeiden merkitykset ovat:

sarake 1 = tarkka ikä

sarake 2 = qx = iän mukainen kuolemanvaaraluku; todennäköisyys, että henkilö kuolee ikärajojen x ja x 1 välillä (esimerkiksi 5 vuotiaan todennäköisyys kuolla ennen kuin hän täyttää 6 vuotta)

sarake 3 = lx = elossa olevien lukumäärä 100 000 syntyneestä tarkassa iässä x,

sarake 4 = dx = kuolemantapausten määrä tarkkojen ikien x ja x 1 välillä,
dx = qx * lx

sarake 5 = Lx = kohortin elämien elinvuosien määrä tarkkojen ikien x ja x 1 välillä, Lx
Lx = (lx - dx) adx = lx - 0,5dx (jos a = 0,5)

sarake 6 = Tx = kohortin elämien elinvuosien kokonaismäärä tarkan iän x jälkeen, Tx
Tx = ΣLx

sarake 7 = ex = elinajan odote (= keskimääräinen jäljellä oleva elinaika) tarkassa iässä x
ex = Tx / lx

Näistä yhden vuoden iän saavuttaneista 99 576 henkilöstä kuolee ennen seuraavaa syntymäpäiväänsä (tarkkaa ikää kaksi vuotta) 1-vuotiaiden kuolemanvaaraluvun, 0,31/1000, osoittama osuus. 1-vuotiaana kuolee siis 99 576 * 0,31/1000 lasta, eli 31 lasta. Täten kahden vuoden iän saavuttaa 99 545 lasta (= 99 576 - 31).

Jälleen: näistä kahden vuoden iän saavuttaneista kuolee ennen seuraavaa syntymäpäiväänsä (tarkkaa ikää kolme vuotta) 2-vuotiaiden kuolemanvaaraluvun, 0,17/1000, osoittama osuus. 2-vuotiaana kuolee siis 99 545* 0,17/1000 lasta, eli 17 lasta. Täten kolmen vuoden iän saavuttaa 99 528 lasta (= 99 545 - 17).

Näin tämä 100 000 syntyneen poikalapsen kohortti viedään ikä iältä läpi elämänkaarensa, niin kauan kuin yksikin heistä on elossa. Kohortin koko pienenee iän karttuessa ja esimerkkimme elinajan taulussa 50:n vuoden iän saavuttaa 92 568 miestä, lakisääteisen 65:n vuoden eläkeiän 79 015 miestä ja 90:n vuoden iän vielä 9 517 miestä. 100:n vuoden iän saavuttaa 227 miestä.

Miten näistä kolmesta sarakkeesta päästään vastasyntyneen elinajan odotteeseen? Periaatteena on se, että lasketaan kohortin elämien elinvuosien kokonaismäärä ja suhteutetaan se kohortin kokoon, 100 000 henkeen: jakamalla kohortin elämien elinvuosien kokonaismäärä tasan kaikille kohortin 100 000 hengelle, saadaan vastasyntyneen elinajan odote, e0. (Vastasyntyneen elinajan odote vastaa kohorttitulkinnassa kohortin jäsenten elinikien aritmeettista keskiarvoa).

Käytännössä vastasyntyneen elinajan odote lasketaan seuraavasti. Taulun sarake 5 kuvaa kohortin elämien elinvuosien määrää tarkkojen ikien x ja x 1 välillä. Ne, jotka elävät seuraavaan ikään (x 1) asti, kartuttavat kohortin elinvuosia tietenkin kukin täsmälleen yhdellä vuodella. Ne, jotka kuolevat kyseisellä ikävälillä kartuttavat sitä keskimäärin puolella vuodella: jotkut elävät yli puolet ikävälistä ja jotkut vähemmän kuin puolet, mutta useimmissa ikäryhmissä voidaan tehdä se oletus, että kuolleet jakautuvat tasaisesti ikävälille eli elävät keskimäärin puoli vuotta.

0-vuotiaana kuolleiden oletetaan kartuttavan elettyjä vuosia keskimäärin vähemmän kuin puoli vuotta, koska ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä kuolleiden keski-ikä on selvästi alhaisempi kuin puoli vuotta. Esimerkiksi Suomen vuosituhannen vaihteen imeväiskuolleisuuden tasolla 0-vuotiaana kuolleet elävät keskimäärin noin 0,08 vuotta.

Esimerkin elinajan taulussamme 99 576 henkilöä elää koko ensimmäisen ikävälin (ne, jotka elävät 1-vuotiaaksi) ja 424 vain osan ikävälistä (kuolevat 0-vuotiaana), joten ensimmäisellä ikävälillä 100 000 hengen kohortti elää: 99 576 (0,08 * 424) = 99 609,9 elinvuotta. Toisena ikävälinä 99 545 elää koko ikävälin 1:stä 2:een vuoteen (saavuttaa tarkan iän 2 vuotta), 31 kuolee kyseisellä ikävälillä ja elää siis vain keskimäärin puoli vuotta, eli toisena ikävälinä kohortti elää: 99 545 (0,5 * 31) = 99 560,6 vuotta. Elinajan taulun sarakkeessa 5 esitetään nämä kohortin kullakin ikävälillä elämien elinvuosien määrät, ja esimerkiksi 90:n ja 91:n ikävuoden välillä kohortti elää 7 467 (saavutti 91:n vuoden iän, eli koko kyseisen ikävälin) 1 025 (= 2 050 kuollutta, jotka elivät keskimäärin puoli vuotta = 2 050 * 0,5) vuotta = 8 491,5 vuotta.

Viimeisen (avoimen) ikäryhmän kohdalla tehdään jokin järkevä oletus viimeisen ikäryhmän alarajalla odotettavissa olevasta elinajasta, koska käytännössä on vaikea määritellä, kuinka vanhaksi viimeinen kohortin jäsen elää. Tällä oletuksella on merkitystä vain elinajan odotteen laskemiselle, ja esimerkiksi 90-vuotiaan elinajan odotteeseen ei enää juuri vaikuta, kuinka suureksi 100-vuotiaan elinajan odote oletettiin. Esimerkissämme 100-vuotiaiden elinajan odotteen on oletettu olevan 1,33 vuotta.

Seuraavaksi lasketaan kohortin elämien elinvuosien kokonaismäärä tarkan iän x jälkeen, jota kuvaa elinajan taulun sarake 6. Kohortin tietyn tarkan iän x jälkeen elettyjen elinvuosien kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen kohortin kullakin myöhemmällä ikävälillä elämien vuosien määrät yhteen, eli Lx -sarakkeen (sarake 5) luvut lasketaan yhteen alkaen iästä x. Esimerkissämme 100 000 syntyneen hengen kohortti eli siis yhteensä 7 413 721,2 vuotta (= lasketaan 0, 1, 2, 3, ja niin edelleen, aina viimeisessä ikäryhmässä, yli 100-vuotiaana eletyt elinvuodet yhteen). Vastaavasti voidaan laskea minkä tahansa iän jälkeen elettyjen elinvuosien kokonaismäärä, esimerkiksi 65-vuotiaana ja vanhempana elettyjen elinvuosien kokonaismäärä on 1 221 265,7 vuotta.

Suhteuttamalla tämä kohortin elämien elinvuosien kokonaismäärä kohortin alkuperäiseen kokoon, eli 0-vuotiaiden määrään, saadaan 0-vuotiaan odotettavissa oleva elinaika, e0. Vastasyntyneen elinajan odote on siis 74,14 vuotta (= 7 413 721,2 vuotta jaettuna 100 000 hengellä). Samalla tavoin voidaan laskea minkä ikäisen tahansa odotettavissa oleva elinaika suhteuttamalla tämän iän jälkeen elettyjen elinvuosien kokonaismäärä (sarake 6, Tx) sen ikäisten määrään (tämän tarkan iän saavuttaneiden määrään, sarake 3, lx). Esimerkiksi tarkan iän 65 vuotta saavutti 79 015 miestä ja kohortin 65-vuotiaana ja vanhempana elämien elinvuosien kokonaismäärä oli 1 221 265,7 vuotta, joten jakamalla tämä elinvuosien kokonaismäärä tasan kaikille, kullekin tulee 15,46 vuotta (= 1 221 265,7 / 79 015), joka on siis 65-vuotiaan elinajan odote. Elinajan taulun viimeisessä sarakkeessa 7 kerrotaan elinajan odotteet.

Elossa olevien määrä 100 000 vastasyntyneestä voidaan kuvata myös graafisesti. Luvussa 3 esiteltiin Lexisin kuvio. Elossa olevien määrä vastaa Lexisin kuviossa vaakaviivoja (= tarkkoja ikiä) leikkaavien elämän viivojen lukumäärää, jotka useimmiten merkitään lukumäärinä, eikä piirretä kaikkien kohortin henkilöiden elämänviivoja. Alla olevassa kuviossa punainen viiva kuvaa yllä esitetyn elinajan taulun saraketta 3, eli sitä, kuinka moni suomalaisista miehistä saavuttaisi tietyn tarkan iän, jos vuonna 2000 havaittu ikäryhmittäinen kuolleisuuden taso ei muuttuisi tulevaisuudessa. Kuviosta nähdään selvästi, että - hyvin harva kuolee elämänkaarensa alussa, koska imeväiskuolleisuuden taso on Suomessa kansainvälisestikin erittäin alhainen;

* vasta yli 60- tai 70-vuotiaana elossa olevien määrä alkaa laskea hyvin voimakkaasti
* esimerkiksi 95:n vuoden iän saavuttaa hyvin harva.

Itse asiassa elossa olevien määrää kuvaavan käyrän alapuolisen alueen pinta-ala vastaa suoraan elinajan odotteen pituutta: mitä suurempi on käyrän alapuolinen alue, sitä pidempi on elinajan odote.

Oletetaan esimerkiksi, että yksikään vastasyntyneistä lapsista ei kuolisi 0-vuotiaana, eikä 2-vuotiaana, eikä 3-vuotiaana, eikä vielä 49-vuotiaanakaan. Tällöin kohortin koko pysyisi siis 100 000 hengessä aina 49-vuotiaaksi saakka. Sitten jonkin mystisen syyn takia jokainen henkilö kuolisi täsmälleen seuraavaa syntymäpäiväänsä seuraavana päivänä, eli täytettyään 50 vuotta. Näin ollen kukaan kohortista ei saavuttaisi 51:n vuoden ikää. Tässä tapauksessa vastasyntyneen elinajan odote olisi tietysti tuo samainen 50 vuotta, koska kaikki elivät täsmälleen 50 vuotta. Tätä kuvaa kuviossa vihreä käyrä. Se siis pysyttelee 100 000 hengessä aina 50 vuoden ikään asti, mutta tippuu sitten 0 henkeen 51-vuotiaiden kohdalla. Tämän vihreän käyrän alapuolinen alue vastaa siis elinajan odotetta täsmälleen 50 vuotta.

Kuviossa punainen käyrä kuvaa esimerkkimme elinajan taulun elossa olevien määrää. Tämän punaisen käyrän alapuolinen alue on selvästi suurempi kuin vihreän käyrän alapuolinen alue. Vihreän käyrän alapuolinen alue vastaa esimerkissämme laskettua vastasyntyneen elinajan odotetta 74,14 vuotta.

Elinajan taulusta saadaan myös useita muita kuolleisuutta kuvaavia mittareita. Elinajan odotteen lisäksi kohortin keskimääräistä elinajan pituutta voidaan kuvata mediaanielinajan avulla. Mediaanielinaika on ikä, jolloin alkuperäisestä kohortista on enää täsmälleen puolet elossa, eli ikä, jolloin elossa olevien määrää kuvaava luku alittaa 50 %. Suomen miesten kuolleisuutta vuonna 2000 kuvaavassa elinajan taulussa mediaani elinikä on tarkkojen ikien 77 ja 78 vuotta välissä.

Elinajan taulusta voidaan laskea myös missä tahansa tietyssä (tarkassa) iässä olevien mahdollisuus (= todennäköisyys) saavuttaa mikä muu myöhempi (vanhempi) ikä tahansa.

Jos elinajan taulun kantaluvuksi valitaan 10:lla jaollinen luku, kertoo elossa olevien määrää kuvaava sarake (#3) suoraan 0-vuotiaan todennäköisyyden saavuttaa mikä tahansa vanhempi ikä. Esimerkin elinajan taulussa vastasyntyneen todennäköisyys saavuttaa 10:n vuoden ikä 99,4 prosenttia (kohortin koko 10-vuotiaana on 99 439) ja hieman yli 79 prosenttia saavuttaisi lakisääteisen eläke iän, 65 vuotta (100 000 syntyneestä 79 015).

Yleisemmin ilmaistuna x-vuotiaan todennäköisyys (p) saavuttaa mikä tahansa myöhempi, vanhempi ikä saadaan kaavasta: ypx = ly / lx. eli suhteuttamalla iän y saavuttavien määrä iän x saavuttaneiden määrään. Esimerkin elinajan taulussa esimerkiksi 65-vuotiaan todennäköisyys elää 80-vuotiaaksi on 80p65 = 41 651 / 79 015 = 0,527 eli 57,2 %.

Elinajan taulun varjopuoli on, että laskemiseen tarvitaan iän mukaiset kuolemanvaaraluvut, joita ei aina ole käytettävissä.

Elinajan taulun periaatetta voidaan käyttää muidenkin (väestö)ilmiöiden mittaamisessa:

jonkin tapahtuman toteutuminen jossakin joukossa tiettyjen aikajaksojen kuluessa.

Yleismuodossaan elinajan taulua on esitetty kutsuttavaksi toteutumatauluksi, ja riskilukuja vastaavasti toteutumaluvuiksi. Yksi esimerkiksi olisi avioliittojen purkautuminen erojen kautta, jolloin kohortista poistumistapahtuma on eroaminen. Tavanomaisesti mahdollisia kohortista poistumistapahtumia on vain yksi (kuoleminen; eroaminen), mutta tarkasteltavia poistumistapahtumia voi itse asiassa olla useampia rinnakkaisiakin: esimerkiksi avioliittokohortin purkautumiset a) puolison kuoleman, ja b) avioerojen vuoksi. Kuolleisuuden osalta esimerkiksi käyvät useat eri kuolemansyyt.

KMa kirjoitti:

kun kielletty aine oli metyylielohopea, jonka olomuoto on eri kuin se mikä niissä myöhemmin käytetyissä peittausaineissa, eroa ei varmaan tarvitse kertoa.

Voin siis vielä pitäytyä alkuperäisessä väitteessäni että elohopealla peittaus on kielletty -67.
Varsinkin kun kerrot --->" Suomessa ei tilastOjen mukaan käytetty elohopeaa KASVIHUONEISSA vuoden 1967 jälkeen."

Et siis laske itsekkään elohopeakloridia mukaan noihin elohopea asioihin.
viittaan http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=8417&lan=fi
tietoihin.

Myönnän että harrastin pintä pilkun viilausta, mutta asioilla on sisltö ero.

Kuitenkin Suomen maatalous ei ole vieläkään suurin elohopean saastuttaja
Viittaan seuraavaan juttuun---->
"Elohopea vaikuttaa yhä Suomen vesissä

Suomessa ei koskaan kielletty kalan syöntiä elohopean takia, toisin kuin Ruotsissa. Suomessa on ainoastaan suositeltu vuodesta 1971 alkaen, että tietyiltä alueilta ei syötäisi kalaa, ainakaan kovin usein.

Vielä vuonna 1993 varoitettiin syömästä liikaa tiettyjen Etelä- ja Keski-Suomen metsäjärvien kalaa. Missä nykyään on kohonneita elohopeapitoisuuksia, sitä ei kukaan osannut sanoa, kun Ekoisti kysyi koko Suomen viranomaisilta. Vastuu mittauksista on jäänyt kunnille.

Kolme klooritehdasta suurimmat saastuttajat

Suomessa luultiin vielä 1960-luvun puolivälissä, ettei maailmalla riehunut elohopeasota kosketa meitä ollenkaan. Suomessa pääsi elohopeaa sotien jälkeen vesistöön ylivoimaisesti eniten kolmesta klooritehtaasta: Kuusankoskelta, Oulusta ja nykyisestä Äetsästä.

Metsäteollisuus tarvitsi klooria, ja kloorin valmistus tarvitsi elohopeaa. Kokemäenjoen suisto, Kymijoen suisto ja Oulun edustan merialue saastuivat pahoin. Yli 60 klooritehtaan työntekijää sairastui elohopeamyrkytykseen.

Kuolleet linnut hätkähdyttivät Ruotsissa

Suomessa herättiin siinä vaiheessa, kun Ruotsissa alkoi löytyä kuolleita lintuja. Ruotsissa syynä oli maatalous, tarkemmin siemenien peittausaine joka sisälsi metyylielohopeaa. Ruotsalaisetkin pelästyivät todenteolla vasta, kun elohopeaa löytyi kananmunista. Suomessa hurrattiin vielä silloinkin: meidänpä viljelijät käyttävät eri peittausaineita.

Jo vuonna 1967 Ruotsissa kiellettiin kalan syöminen, jos siinä on yli 1 milligrammaa elohopeaa kilossa. Suomessa annettiin suositus vasta neljä vuotta myöhemmin 1971, mikä harmitti luonnonsuojelijoita suunnattomasti.

Tällä välin paperi- ja selluteollisuus luopui ”vapaaehtoisesti" käyttämästä elohopeaa liman- ja homeentorjunta-aineena. Ilmassa oli vahingonkorvausvaatimuksia. Klooriteollisuus suostui vähän myöhemmin investoimaan rahaa jätevesien puhdistamiseen.

Jopa lääkintöhallitus vähätteli elohopeaongelmaa

Metsäteollisuuden tarpeiden edessä kumarsi jopa lääkintöhallitus; viranomaiset eivät halunneet millään häiritä tehtaita. Lääkintöhallituksen pääjohtaja Niilo Pesola lausahti vuonna 1968 Yleisradion lähetyksessä, että "elohopeaongelma voidaan hoitaa yksinkertaisesti hiusten leikkuulla". Elohopeapitoisuus kun mitattiin juuri hiuksista.

Elohopeasta käytiin Suomessa poikkeuksellisen kiihkeä taistelu 1960-luvun lopulta alkaen. Tukkanuottasilla oli koko hallintokoneisto – mutta myös julkisuus: lehdistö ja televisio. Vastakkain olivat muun muassa jo silloin tunnettu toisinajattelija, kalastaja Pentti Linkola ja tuleva Suomen ensimmäinen ympäristönsuojelun professori Pekka Nuorteva.

Pentti Linkola pyysi televisiossa jo vuonna 1968, että ”ihmiset tulevat järkiinsä ja edesvastuuttomat, puolihullut, nuoret, tiedemiehet lopullisesti vaiennetaan”. Linkola ehdotti Suomen Luonto -lehdessä 1969 myös, että ”voi suorastaan edellyttää, että Luonnonsuojeluyhdistys kiireellisesti ehdottaa puunjalostusteollisuudelle palaamista elohopeamyrkkyjen käyttöön”.

Elohopea kulkeutuu ravinnon mukana ihmiseen

Elohopea tiettävästi on ainoa metalli, joka rikastuu ravintoketjussa – ts. siirtyy ravinnon mukana lajista toiseen päätyen lopulta suuriin lihansyöjiin kuten ihmiseen. Surullinen esimerkki tästä saatiin Hämeenkyrössä 1970-luvun alkupuolella, kun lääkäri oli kehottanut eläkeläismiestä syömään paljon kalaa. Miehen elohopea-arvot olivat yhtä korkeita kuin aikanaan Minamatassa Japanissa, koska Kyro Oy oli päästänyt elohopeaa Pappilanjokeen ja sitä kautta Kirkkojärveen tapetinvalmistusprosessistaan.

Tehdas vetosi Helsingin yliopistoon, jotta se olisi järjestänyt nuoren tutkijansa, tohtori Pekka Nuortevan pois paikkakunnalta.

Nuorteva varoitti vuonna 1980, että elohopea on kaiken muun saasteen ohella merkittävä lisärasite, joka solutasolla nopeuttaa ihmisen vanhenemisprosessia.

Epäorgaaninen, metallinen alkuaine-elohopea aiheuttaa höyrystyessään (jo huoneenlämmössä) myrkytysoireita, jotka voivat pahimmillaan johtaa pysyviin hermostovaurioihin. Vaaroja ovat aiheuttaneet esimerkiksi rikkoutuneet lämpömittarit sekä lämpömittarien valmistaminen.

Metyylielohopea tuhoaa aivosolukkoa

Eniten ongelmia on aiheuttanut epäorgaanisen elohopean biologinen metyloituminen. Metyylielohopea on hajuton, väritön ja mauton myrkky; se käyttäytyy elimistössä erittäin aktiivisesti kuten esim. rasvaliukoinen vitamiini. Jo ennen kuin myrkytysoireet ilmenevät, metyylielohopea tuhoaa aivosolukkoa, häiritsee tehokkaasti solujen jakautumista sekä vioittaa kromosomeja aiheuttaen sikiövaurioita.

Elohopeasota alkoi Japanista

Elohopea myrkytti ihmisiä eri puolilla maapalloa 1950-luvulta alkaen. Pahiten saastui Minamatan kalastajakylä Japanissa jo 1950-luvulla, missä paikkakunnan ainoa, PVC-muovia valmistanut tehdas oli laskenut elohopeajätettään merenlahteen.

Aluksi rantaan hoiperteli sokeutuneita kissoja, jotka hukuttautuivat. Pian kävi ilmi, että kammottava hermostosairaus oli iskenyt myös ihmisiin.

Sairauden omalaatuisuuksiin kuuluu, että järki pettää viimeisenä. Sairaalassa ihmiset pelasivat vielä shakkia, kun he muuten olivat jo niin heikossa kunnossa, että eivät jaksaneet nostaa nappuloita kun vaivoin ja vesitilkan juominen aiheutti suuren ponnistuksen.

Minamataksi nimetty sairaus johti lopulta hyvin tuskalliseen kuolemaan yli 100 ihmisen tapauksessa. Yli 1200 ihmisen tiedetään varmasti saaneen myrkytyksen. Kuinka moni sairastui loppuiäkseen tai syntyi kehitysvammaisena, sitä ei kukaan tiedä. Uhreja syntyi myös muualla Japanissa, Thaimaassa, Kanadassa...

Historia tuntee elohopean tuhansien vuosien ajalta

Jo ammoiset foinikialaiset käyttivät elohopeaa värjäämiseen. Roomalaiset määräsivät kaivoksiin alkuaine-elohopeaa kaivamaan vankeja, koska työkomennus oli kuolemantuomio. Kaivoksessa ei yleensä pysynyt hengissä kolmea vuotta kauempaa. Sairaus alkoi yleensä neljän kuukauden kuluessa vaikka kokeiltiin niinkin lyhyttä työaikaa kuin kahdeksan lyhyttä päivää kuukaudessa.

Tämä elohopeahöyryjen hengittämisen aiheuttama sairaus on nimeltään merkurialismi.

Elohopeaa on käytetty lääkkeenä 1500-luvulla kupan hoidossa. Elohopeaa käyttivät aikoinaan myös rikostutkijat sormenjälkijauheessa, kunnes he huomasivat sairastuvansat elohopeamyrkytyksiin samassa tahdissa kun rikokset lisääntyivät tai vähenivät.

Vuotoksen rakentaminen ja Kymijoen kanavoiminen?

Vaikka elohopea on tietyllä tavalla ”voitettu sota” kiihkeän yhteiskunnallisen väittelyn ansiosta, ongelmaa ei pidä missään nimessä unohtaa. Hämeenkyrön Kirkkojärvi on Suomen saastunein paikka vuonna 2000 Pekka Nuortevan arvion mukaan. Elohopeakerrokset ovat kuitenkin ”koteloituneet” pohjasedimenttiin eli hätää ei ole, kunhan pohjaa ei esimerkiksi ruopata.

Sama tilanne on Kymijoella. Luonnonsuojelijat ovat huolestuneita Kymijoen kanavointipuuhista. Myös Vuotoksen rakentaminen saisi aikaan elohopeakerrosten liikkeellelähdön, eikä allasalueella voisi puhuakaan kalastamisesta pitkiin aikoihin.

Suurimmat elohopean päästölähteet olivat vuonna 1999 seuraavat kolme yritystä. Päästöjen määrät ovat kuitenkin pudonneet pieniksi 1960-lukuun verrattuna.

1. Eka Chemicals Oy, Oulu
2. Oulun Energia
3. Imatra Steel Oy Ab "
http://www.yle.fi/ekoisti/ark00/25-10.htm#2

Lue lisää

Täällä oikea Osmium, sittemmin kun kepupakiaiset alkoivat käyttää nimimerkkiäni herjauksiin saitin parhaita kirjoittajia kohtaan, muun muassa homottelemalla (kuinkas muuten?) Osmium 76 kävi samoin, siksi kirjoitan osmium1 nikkiä käyttäen.
Tuon KMa:n jutut ovat niin tyhmiä ja täynnä asiavirheitä, niin täynnä, että tunnen myötähäpeää, tietysti lainatut osat voivat, siis VOIVAT sisältää joitakin tosiasioita, mutta totisesti ei-vät kaikki.
Kirjoitusten jääräpäinen tyhmyys viitaa KauKe - nimumerkin vastaavaan...