Tv-esiintyjät

JuuriNäin! Etpä voisi tämän paremmin asiaa ilmaista!

Heikki Hilvo ja Mika Jantunen sekä moni muu TV7:lainen on eksytyksessä mukana. He esiintyvät Herran palvelijoina, mutta eivät palvele Herraa.

Pääsääntönä eksyttäjien erottamisessa on se, että tukeeko Martti Ojares jotain evankelistaa. Jos Ojares on jonkun takana, niin kannattaa tutkia tarkkaan, miten asia on. Ojareksen talli ei ole kunnossa.

Toisesta ääripäästä löytyy Tapani Suonto. Hän ei ole Ojareksen tallissa, mutta jostain syystä esiintyy kanavalla. Suonnon tallissa on sitten toista ongelmaa, josta on ollut erillinen keskustelu:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14141486/kritiikkia-tapani-suonnosta

" ...minä ja vilma..." en tiedä mitä naaperin vilma meinaa, mutta eiliseen rukousohjelmaan , piipponen, jantunen, niin kyllä minulle tuli vain mieleen ja itseään korostavat, ja huutavat, varsinkin piipponen ja lähettelivät terveisä lapsilleen, suuri ero oli edelliseen jossa oli Antero Laukkanen ja Riku Rinne ,silloin koin todella rukouksen voiman ja lämmön heidän ohjelmassaan

Ei niin, ei sitten mikään. Ovat vain hyvillään, kun pääsevät itse helpommalla!

"Poika, jonka pitäisi olla oppia ottamassa, toimii opettajana..."

Entä jos puhujan sanat tulevatkin suoraan Herralta? Silloinhan ei puhujalla ole merkitystä. Hän on vain välikappale.

Eli sanat ovat tärkeitä. Ei se miltä niiden sanoja näyttää.

"Eli sanat ovat tärkeitä. Ei se miltä niiden sanoja näyttää".

Eipä tässä ulkonäkökysymyksistä ollutkaan kysymys. Sanat tottakai ovat tärkeitä. Mutta, oletko koskaan kuullut uskossa kasvamisesta?
Missä vaiheessa äsken kääntynyt on voinut kasvaa niin, että kykenee opettamaan kymmeniä vuosia uskossa olleita? Tai perustamaan seurakuntia?
Sanoohan mm. Timoteuksen kirje:
3:6 Älköön hän olko äsken kääntynyt, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi.

Näitä äskenkääntyneitä ja nuoria uskossaan on paljon esillä tv7:lla.
Kasvamattomuus näkyy monessa seikassa; Jumalan Sanaa ei julisteta arvokkaasti, kuten julistaa tulisi. Sanankohtia "viskellään" kuin mitä tahansa lauseita, esiintyminen levotonta, rauhatonta.
Eikö Jumala juuri anna lepoa ja rauhaa?

Menestysteologiset piirteet, kenellä enemmän ja kenellä vähemmän, leimaavat puheita. Jumalalta ollaan ottamassa, ja vaatimassa "mikä minulle kuuluu". Jumalan kunnioitus ei näy käyttäytymisessä ja puheissa. Ei tietoakaan nöyryydestä ja Jumalan pelosta. Ikään kuin Pyhä Henki toimisi juuri kuten paisunut ihminen sanoo "...laskeutuu nyt, ottakaa vastaan....". Tai kirkkautta ollaan "tempaisemassa" alas.....

Ei, ei, ja vielä kerran ei!
"Tuuli puhaltaa, missä tahtoo...." Jos kokoonnutaan Jeesuksen nimessä, Hän on siellä. Siis kun todella kokoonnutaan Jeesuksen nimessä. Silloin kokouksen ilmapiirissä on pyhyys läsnä, ja Hän voi ilmestyä myös erityisellä tavalla. Voimme vain nöyrästi ottaa vastaan sen, mitä Herra antaa. Ja Hän on rikas antaja. Ilo ja rauha Pyhässä Hengessä. Terve, raitis Sanan mukainen opetus, joka julistetaan kuten Sanaa pitääkin; hillitysti ja arvokkaasti. Sana ja Pyhä Henki tekevät uutta. Ei kaipaa hälinää ja levottomuutta, on todellinen ilo ja rauha Pyhässä Hengessä. Ja jos Sana koskettaa siten, että jostain asiasta/asioista tulee tehdä parannus, se on suurta Jumalan armoa.

Kuten edellä viittaain menestysteologisiin piirteisiin, ollaan ottamassa, vaatimassa Jumalalta " mikä minulle kuuluu".
Ei olla köyhiä eikä kipeitä, ei ainakaan tunnusteta sitä. Sehän olisi merkki uskon heikkoudesta.....Kun on kohtuullinen, hyväkin toimeentulo ja terveyttä, on helppo opettaa menestyksestä.
"Puhutaan hyvää" ja se tapahtuu. Jos uskova sairastunut " meni vastaanottamaan sairauden". Täysin Raamatun vastaista opetusta.
Usko ja uskottelu ovat kaksi eri asiaa!
Sairaiden, vastoinkäymisissä olevien tuomitseminen.....

Miten nämä menestystä saarnaavat tulkitsevat Hebrealaiskirjeen pyhien uskon tähden kärsimiä kärsimyksiä?
Asuivat maakuopissa....kivitettyinä.....rikkisahattuina...?
Sieltä oli menestysteologia kaukana. Mutta siellä oli menestys. Siellä pidettiin kiinni Jeesuksesta, hinnalla millä hyvänsä.

Mitä kuuluu todelliseen menestykseen? Siihen kuuluu Jeesuksen Kristuksen syvällinen tuntemus. Aineelliset, maalliset seikat ovat parhaimmillaankin vain sivuseikkoja.

Uskovan pitäisi kasvaa uskossaan. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sen vahvemmaksi uskossa. Näinhän sen pitäisi mennä. Menestysteologisen opin mukaan pitäisi nähtävästi tulla sen terveemmäksi ja terveemmäksi. Ja rikkaammaksi. Vahva uskovahan "ei ota vastaan sairautta" eikä köyhyyttä.
On vain rikkaita ja terveitä vanhoja ihmisiä.....ja haudankaivajilla ei muuta tekemistä kuin kukkien kastelu. Mutta kas kummaa, kun se ei mene näin; ihmisen on kuitenkin kohdattava ruumiillinen kuolema.
Ennemmin tai myöhemmin.

Todellista Jumalan armoa ja rikkautta on se, että saa vaikeuksienkin keskellä turvata Herraan. Ja Hän on uskollinen. Meidän tulee vähetä, ja Hänen kasvaa. Se on ristin tie, lihan on kuoltava. Hengellä saamme/voimme kuolettaa lihan mielen. Elää Hengen mukaan, ei lihan.
Ja jos lankeammekin, kuten jokainen meistä, on Hän armollinen ja laupias. Kunhan vain tahdomme tehdä parannuksen teoistamme ja seurata Häntä.

Olen kiitollinen siitä, että saan olla heikko ja vajavainen ihminen. Silloin tietää sen, kenelle kiitos ja kunnia kuuluu. Heikoissa Hän on väkevä.

Jumala on järjestyksen Jumala.

Ei ole kyse siitä, eikö äsken kääntynyt voi olla Jumalan käytössä. Tottakai voi. Voi saada Herralta Sanan, josta kymmeniä vuosia uskossa olleen tulee ottaa vaarin.

Mutta se, että äskenkääntyneet opettamalla opettavat, pitävät saarnoja kymmeniä vuosia uskossa olleille.....se on luonnotonta.
Miten maitoruokinnassa oleva voi kantaa leipää pöytään?

Timoteuskirje puhuu selkeästi seurakunnan kaitsijan toimesta: "älköön hän olko äsken kääntynyt....".
Ollaanko mielestäsi "pahasti metsässä", jos noudatetaan Jumalan Sanan linjaa?

En voi tukea tv-7 niin kauan kun se laimentaa Jumalan Sanan.
Tämä on totuus.
Elämme luopumuksen ajassa, jo siitäkin syystä on sananopetuksen oltava raitista ja julistus parannuksenteosta, syntien anteeksisaamisesta ,uudestisyntymästä ja raamatullisesta kasteesta ja sen merkityksestä on tärkeätä meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta.
Jumala ei ole muuttunut.