Jättiosingot, hallintarekisteri......

heihalloooooo

Ja sitten porvarit ihmettelevät että miksi yhteiskuntasopimusneuvottelut takkuavat. Ei voi kuin ihmetellä miten tyhmiä ne ovat.

31

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • LBrezhnev

      Neuvostoliitto on ainut vaihtoehto ,siis paluu siihen:)

      • HeiHallooooo

        Pyydän anteeksi yllä olevaa typerää irrelevanttia kyhäelmääni. Olen vain niin katkera kun en aikanani oikein saanut aikaiseksi luettua koulussa ja päädyin hanttihommiin missä raha on tiukassa. Jos olisin tiennyt nuorena tulevaisuuteni, niin taatusti olisin lukenut ja hankkinut paremman elannon.

        Harmittaa nyt 56vuotiaana ja olen kade muille nuoremmille paremmin koulutetuille.

        Anteeksi yllä tyhmä trollini


      • eikaikistaolejohtakjiksi

        Älä yritä laittaa kirjoitusta väärän tekemäksi?Pysy asiassa siellä on paljon lukeneita saman koulun käyneitä miksi vain hatva heistä menestyy kunnolla anna pätevä vastaus sellaiseen kysymykseen?


    • Nuriel_Roubinin
      • ArbeitJa

        Entäs sitten? Näin kapitalismi toimii ja sinunkin pitäisi kyetä ymmärtää asiat, mutta olet niin vähä-älyinen. Luin tämän töissä, minkä ylimääräiset tulot joka kuukaudelta sijoitusneuvojani pankissa hajauttaa suositelluille positioinneille. Sinunkin kannattaisi alkaa käydä töissä, tarvittaessa kahdessa työssä tai sitten kouluttautua riittävästi kassavirran varmistamiseksi. Näin menetellen pääset hyötymään muidenkin ihmisten aherruksesta!

        Työn Iloa!


      • 3w4uwur
        ArbeitJa kirjoitti:

        Entäs sitten? Näin kapitalismi toimii ja sinunkin pitäisi kyetä ymmärtää asiat, mutta olet niin vähä-älyinen. Luin tämän töissä, minkä ylimääräiset tulot joka kuukaudelta sijoitusneuvojani pankissa hajauttaa suositelluille positioinneille. Sinunkin kannattaisi alkaa käydä töissä, tarvittaessa kahdessa työssä tai sitten kouluttautua riittävästi kassavirran varmistamiseksi. Näin menetellen pääset hyötymään muidenkin ihmisten aherruksesta!

        Työn Iloa!

        Kyllä, Talvivaara esimerkkinä. Ministereitä myöten osakkaita ja sitten kun menee vituksi pannaan kansa maksaan!


    • erterterter

      Ei pelkästään porvarit ihmettele, vaan kyllä moni muukin ihmettelee, miksi yhteiskuntasopimusneuvottelut takkuavat, kuten Lyly, JHL, STTK, ym. ym.

      Ne takkuavat niiden muutaman ay-liiton johtajien tyhmyyden takia, eikä mistään muusta syystä. Ei nuo ketjun aloittajan mainitsemat jutut ole liittyneet mitenkään nyt käytyihin neuvotteluihin, joten myös aloittaja on tyhmä.

    • AntiLyly

      SAK SDP SKP Vas ... Lyly.

      He kaikki haluavat täysin realiteetteja näkemättä viedä suurteollisuuden
      työpaikat Suomesta EU:n halvempiin itäisiin tai sitten kolmansiin maihin kokonaan EUn ulkopuolelle. Tehtyään tämän he pääsevät voivottelemaan teollisuuden työntekijöiden oloja HS'n lukijapalstalle miten kehittymättömien maiden teollisuustyöntekijäin työehtoja poljetaan tai ainakin kuinka paljon he joutuvatkaan tekemään töitä ja kuinka vähän he saavat palkkaa sekä vapaita. Sitten he kannustavat näiden maiden työntekijöitä nousemaan barrikadeille vastustamaan kapitalistisikoja ja kaikkien muiden maailman proletariaatin edustajien kanssa nousemaan yhdessä vastarintaan sortajiaan vastaan eli luomaan työntekijöiden paratiisin!

      Vaikuttaa tutulta viime vuosisadalta. Kommunismi.

      Kirjoittaja ei ymmärrä, että ilman tehtaan omistavaa ja sen toimintaa johtavaa, vastuuta kokonaisuudesta ottavaa tahoa ei ole edellytyksiä pitää työläisiä töissä. Ei ainakaan kaikkia, jos kapitalismissa tuote ei ole kompetitiivi muiden tehtaiden (maiden) tuotteiden kanssa. Vaihtoehtoja on omien tuotteiden ylivertaisuus, patenttisuoja omille tuotteille, kilpailukyky hinnan osalta sekä jakeluverkon ja mainonnan yksilöllisyysverrattuna muiden tuotteisiin. Mikäli tuotekustannus on liian korkea eikä muut osatekijät tässä kapitalismin lainalaisuuksien yhtälössä toteudu on vastassa omien tuotteiden myynnin lasku ja pahimmillaan loppu. Konkurssi. Konkurssia edeltäen kyllä vastuullinen tehtaan omistava taho pyrkii kaikin keinoin saamaan oman kilpailuasemansa paremmaksi. Tämä tarkoittaa myös tuotantokustannusten alentamista elleivät muut keinot auta. Samassa veneessä ovat nyt siis tämän tehtaan omistava taho ja työntekijät. Molemmilla on menetettävää: omistaja voi menettää tulonsa ja myös oman kapitaalinsa (tehtaan eli omaisuuden) kun taas työntekijä tulonsa, mutta ei muuta. Tämä on ero omistavalla ja työtä tekevällä puolella - jälkimmäisellä ei ole lähellekään samaa menetettävää.

      Edelliseen viitaten Suomessa on tultu tilanteeseen, missä ay-johto ja osa kansaa eivät ymmärrä lainkaan mitä luvassa on tulevina vuosina. Olemme laahanneet nykytilassa viennin laskun myötä kykenemättä palaamaan 2008 taseelle. Muu EU on läntiseltä osalta lähtenyt jo liikkeelle, mutta Suomen osalta ei valoa näy ja tuotteiden vienti on taantuneessa tilassa mikä heijastuu sisäiseen maamme talouteen. Se mitä Saksa teki 2000-luvun alussa oli oikea lääke ja tätä Suomessa yritetään.

      Lyly et co. haluavat kokonaisuudesta mitään ymmärtämättä jatkaa duunarin elämää kuin menneinö vuosikymmeninä. Muutos tulee tavalla tai toisella: vuosien myötä järjellä rakennettu taloudellinen kestävyys tai vasemmistolaisen tien päätepysäkki kapitalusmissa eli joku muu tehdas (ulkomaat) tekee meidän duunit!

      Herätkää ja tehkää työtä myös tulevaisuudessakin Suomessa

      • huomauttaja

        no niinpä, nyt vaan ei ole vika työvoimakustannuksissa ja se on olennaista ja vie jutustasi pohjan pois täysin.
        Syy ja seuraussuhteet on ymmärrettävä, ei muuten tule mistään mitään.

        "Vaihtoehtoja on omien tuotteiden ylivertaisuus, patenttisuoja omille tuotteille, kilpailukyky hinnan osalta sekä jakeluverkon ja mainonnan yksilöllisyysverrattuna muiden tuotteisiin."
        _siis noista mikään ei liity juurikaan tavalliseen palkansaajaan, eikä varsinkaan esim PAMilaisiin, kun verrataan verrokkimaihimme (huom! albania tai Zimbabwe eivät kuulu tähän joukkoon).


      • MistäKanaPissaa
        huomauttaja kirjoitti:

        no niinpä, nyt vaan ei ole vika työvoimakustannuksissa ja se on olennaista ja vie jutustasi pohjan pois täysin.
        Syy ja seuraussuhteet on ymmärrettävä, ei muuten tule mistään mitään.

        "Vaihtoehtoja on omien tuotteiden ylivertaisuus, patenttisuoja omille tuotteille, kilpailukyky hinnan osalta sekä jakeluverkon ja mainonnan yksilöllisyysverrattuna muiden tuotteisiin."
        _siis noista mikään ei liity juurikaan tavalliseen palkansaajaan, eikä varsinkaan esim PAMilaisiin, kun verrataan verrokkimaihimme (huom! albania tai Zimbabwe eivät kuulu tähän joukkoon).

        D o r k a

        Huomauttaja. Kun et mitään näytä huomauttamisesta tajuavan niin pitänee vääntää rautalangasta koska osaat lukea vain kaksi riviä:

        duunarin palkka on liian iso ja tuote maksaa sen takia liikaa ollakseen myyvä - globaalisti kompetitiivinen.

        Ups! Tulikin jo kolme riviä, mutta mikäli olet saanut apupyörät pois jossain vaiheessa yhteiskunnallisen talouselämän realiteettidiskussion osalta voit vuosien päästä siirtyä takaisin tähän. Print and get to next lane

        Kaikki duunarit ovat ay-liikkeen sisältä suurimmaksi osaksi yksityisyrittäjän alaisuudessa. PAMia veivatessasi mieleesi ei tullut tarjoilijan hotellissa esim. olevan tuotteen välikpl elikkä asiakas-ruoka-ketjun toimija. Tuotteen kustannusta on sekin ja sisämarkkinoilla kilpailukyky on Suomalaisen yrittäjän (hotellin omist.) osalta heikko. Tuskin ymmärrät noiden ay:n punaisten lasiesi takaa asiaa vaikka haluaisit. Älä turhaudu, kyllä joku sinulle duunia tarjoaa jatkossakin kunhan palkasta sovitaan.

        Että Näin Tyhmälle Pitää Selittää..

        T. Duunareita työllistävä DI


    • sepässe

      Urho Kekkonen sanoi aikanaan, että kokoomusta ei saa missään tapauksessa ottaa hallitukseen. Nyt koko Suomen kansa ymmärtää, miksi hän lausui nuo viisaat sanat.

      • SiitähänSeSepässelle

        Kekkonen? Kuka. 2000-luku ja EU ovat realiteetit ja globaali kauppapolitiikka eikä bilateraalikauppa rajan taakse minkä seurauksena edellinen lama syveni lisää, nykyistäkin syvemmäksi.

        Ne markkinatalouden realiteetit missä olemme versus 1970-80 lukujen tila eivät sisällä suuria yhteisiä tekijöitä. Nykyongelmat: teollisuustuotteiden kustannustehottomuus ja sitä ymmärtämätön ay-väki ja ay-johto (Lylyt muut menneisyydessä eläjät).

        Luepa historiaa paremmin ja sovella nykypäivään. Ei puolueita suljeta politiikasta - valinta on kansan.

        VoxPopuli


      • AntiVasemmistolainen

        Sepässe?

        Dorka maalaisliiton vasemmistopelle joutuu maailman markkinatalouden lainalaisuuksien töytäisemäksi ja alkaa itkemään Kekkosta paikalle!

        BuHaHaaaaaaahha


    • arvovalinta

      Tuloerot kasvavat, kun niitä kasvatetaan

      Marja Riihelän väitös osoittaa, kuinka suomalaisten tuloerot kääntyivät pitkän tasaisen vaiheen jälkeen rajuun nousuun 1990-luvun puolivälin jälkeen. Syynä ei ollut ensisijaisesti laman jälkeinen talouskasvu, vaan verotuksen muutokset, sosiaaliturvan leikkaukset sekä pitkäaikaistyöttömyys.

      Nyt se on todistettu tieteellisestikin: tuloerot ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi viime laman jälkeen, ja köyhyys on lisääntynyt. Vieläpä sekin on todistettu, että tämä johtuu pitkälti poliittisista päätöksistä.

      Tällaisiin tuloksiin on päätynyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Marja Riihelä vast´ikään Tampereen yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan. Hän on hyödyntänyt siinä Tilastokeskuksen tulonjakotilastoja ja kulutustutkimuksia 40 vuoden ajalta 1966–2006.

      Tilastoista hahmottuvat selkeät kehityskaaret: jakson alkuvaiheessa 1970-luvun puoliväliin asti tuloerot käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna laskivat. Siitä 1990-luvun puoliväliin asti ne pysyivät lähes muuttumattomina ja sen jälkeen alkoivat kasvaa voimakkaasti.

      Muutokset ovat rajuja, erityisesti tilastojen ääripäissä: suurituloisimman yhden prosentin käytettävissä olevat tulot kasvoivat vuosina 1990–2006 12,7 prosenttia, kun 1966–1990 luku oli ollut vain 2,2 prosenttia. Vastaavasti pienituloisimman yhden prosentin tulot kasvoivat 1990–2006 ainoastaan 0,9 prosenttia, kun edellisellä jaksolla kasvuprosentti oli ollut 10,3.

      Tutkimus osoittaa paikkansapitämättömäksi sen julkisessa keskustelussa usein kuullun väitteen, että talouskasvu merkitsisi automaattisesti myös tuloerojen kasvua tai että tuloerojen kasvu olisi jopa välttämätöntä talouskasvun saavuttamiseksi. Kasvoihan talous vahvasti 1966–1990 tuloerojen vähentyessä tai pysyessä ennallaan.
      Selittäjinä verotus
      ja tulonsiirrot

      Riihelän mukaan tulonjaon muutokset selittyvät poliittisilla linjauksilla.

      – 1960-luvulla alettiin rakentaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Nyt voi kysyä, puretaanko sitä.

      Laman aikana sosiaaliturva piti vielä tuloerot kurissa. Tuloerojen kasvu 1990-luvun puolivälin jälkeen on seurausta vaihtelevan väristen hallitustemme päätöksistä, joilla verotuksen progressiota on pienennetty ja sosiaaliturvaa leikattu.

      Tämä on suoraan luettavissa väitöskirjan graafisista esityksistä. Niistä selviää, että tuloerot eivät ole kasvaneet markkinoilla määräytyvissä niin sanotuissa tuotannontekijätuloissa, joissa ei näy verotuksen eikä tulonsiirtojen vaikutus. Sen sijaan erot ovat kasvaneet bruttotuloissa, joissa myös tulonsiirrot ovat mukana. Vielä sitäkin enemmän ovat kasvaneet erot verojen jälkeen käteen jäävissä eli todellisissa käytettävissä olevissa tuloissa.

      Erityisen kohtalokkaana Riihelä pitää Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksen vuoden 1993 verouudistusta, jossa pääomatulojen ja ansiotulojen tuloverotus eriytettiin. Pääomatuloista alettiin periä tasaveroa, joka oli aluksi 25 ja nyt 28 prosenttia.

      Käytännössä pääomatulojen veroprosentti on monessa tapauksessa vieläkin alhaisempi verovähennysten ja tietyin ehdoin verovapaiden osinkotulojen vuoksi.

      – Verotuksella ei ole enää samanlaista kykyä tasoittaa tuloeroja kuin ennen, Riihelä tiivistää.
      Maksukyky ei
      määrää veroastetta

      Pääomatulojen kasvu näkyy erityisesti kaikkein suurituloisimpien tuloissa: kun vuonna 1994 suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvien tuloista oli pääomatuloja 28 prosenttia, 2006 osuus oli jo 54.

      Nousukaudella pääomatulojen kasvu on ollut huomattavasti palkkatuloja nopeampaa. Samalla verouudistuksen myötä esimerkiksi lääkäri- ja asianajajayrittäjät ovat alkaneet nostaa palkkaansa pääomatuloina. Tämä sekä pienentää valtion verotuloja että heikentää verotuksen oikeudenmukaisuutta.

      – Yksi ongelma on, että se koskee vain hyvin menestyviä yrityksiä, joilla on mahdollisuus kasvattaa taseitaan. Hyvin menestyvät yritykset pystyvät maksamaan vähemmän veroja kuin huonosti menestyvät. Jos ajatellaan, että verotus perustuu maksukykyyn, niin tässä se ei ainakaan päde, Riihelä huomauttaa.

      – Ja onhan se myös palkansaajan ja yrittäjän erilaista kohtelua. Palkansaajallahan ei ole minkäänlaista mahdollisuutta muuttaa palkkojaan pääomatuloiksi ja näin pienentää verojaan.

      Asiaan on viime aikoina kiinnitetty julkisuudessa huomiota, ja valtiovarainministeriön verotyöryhmä pohtii sitä parhaillaan.

      – Saa nähdä, mitä sille tehdään. On hyvä, että asia on nostettu pöydälle. Tosin aika kauan siinä kesti, Riihelä hymähtää.
      Työttömien ahdinko
      on pahentunut

      Samalla kun rikkaat ovat rikastuneet, köyhien määrä on kasvanut. Köyhyys on mittauksissa suhteellista: köyhiksi määritellään ne, joiden tulot alittavat 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Mediaanitulo merkitsee summaa, jonka sekä ala- että yläpuolelle sijoittuu puolet väestöstä. Kaikkein suurituloisimpien irtiotto ei näin ollen selitä köyhyyden lisääntymistä, koska he ovat jo aiemmin ylittäneet mediaanitulon reilusti.

      • arvovalinta

        Selitys on pikemminkin se, etteivät pienituloisimmat ole päässeet osallisiksi yleisestä elintason kasvusta.

        Köyhyys vaivaa erityisesti työttömiä entistä useammin. Vaikka työttömyys on vähentynyt 1990-luvulta, entistä suurempi osa on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat tippuneet ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle. Työttömien ja muiden sosiaaliturvaa saavien etuisuuksia on myös leikattu tai ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Merkittävimmät heikennykset teki Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen hallitus leikatessaan lapsilisiä, opintotukea, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea 1990-luvun puolivälin jälkeen.

        – Sosiaaliturvan leikkaukset eivät tunnu isoilta, kun sitä on höylätty vähäsen sieltä täältä. Sen takia ne varmaan ovat menneetkin läpi. Kun tehdään paljon pieniä leikkauksia, kukaan ei oikein kiinnitä niihin edes huomiota, Riihelä sanoo.

        Työttömien lisäksi köyhyydestä kärsivät erityisesti eläkeläiset ja opiskelijat, mutta viime aikoina aiempaa enemmän myös työssäkäyvät. Köyhyysrajan alapuolella olevista noin neljännes oli vuonna 2006 työntekijöitä tai toimihenkilöitä. Köyhissä lapsiperheissä näiden ryhmien osuus oli peräti puolet. Riihelä arvelee syyksi pätkätöiden yleistymistä.
        Mihin töihin
        kannustetaan?

        Kun sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset ovat kasvattaneet tuloeroja, samoilla välineillä niitä voitaisiin myös kaventaa. Sosiaaliturvan uudistamista pohditaan parhaillaan SATA-työryhmässä, jolla ei kuitenkaan ole valtuuksia lisätä sosiaaliturvan rahoitusta.

        – Työryhmän ensisijainen päämäärä on työhön kannustamisessa, mahdollisesti esimerkiksi työttömyysturvan kestoa lyhentämällä. Jos ei kerta kaikkiaan töitä riitä tai ei ole sopivaa koulutusta, niin työhön kannustaminen ei paljoa auta, Riihelä huomauttaa.

        Ongelmana voi olla myös se, millaisiin töihin ihmisiä kannustetaan. Jos heitä kannustetaan huonosti palkattuihin töihin tai pätkä- ja vuokratöihin, lisääntyy työssäkäyvien köyhien joukko entisestään.

        Vaikka työnteko katsotaan usein ainoaksi keinoksi pysyvämmin välttää köyhyys, sosiaaliturvan tason nostaminen olisi Riihelän mukaan välttämätön keino köyhyyden lieventämiseen. Verotuksessa hän pitää erityisen tärkeänä alhaiseen pääomaverotukseen puuttumista.

        – Eriytettyä verojärjestelmää perusteltiin sillä, että pääomat karkaavat muuten ulkomaille. Voi kysyä, karkaavatko esimerkiksi lääkäriyritykset ja asianajotoimistot ulkomaille. Toinen argumentti oli, että silloisen laman aikana heikentyneet yritysten taseet saadaan kuntoon. Nythän ne ovat kunnossa, Riihelä toteaa.
        Tuloeroissa
        onnea ja sattumaa

        Nyt meneillään olevan laman on arvioitu tasaavan tuloeroja pääomatulojen pienetessä, kuten laman aikana useasti käy. Toisaalta työttömyyden kasvu voi vaikuttaa toiseen suuntaan.

        – Yksi tärkeimpiä asioita olisi se, että työttömyyttä ei päästettäisi kasvamaan. Kun työttömyys on päästetty korkeaksi, se ei laske sieltä kovin helposti, Riihelä varoittaa.

        Riihelä on vakuuttunut siitä, että tuloerojen pienentäminen kannattaa.

        – Tuloerojen kasvu saattaa olla uhka yhteiskuntarauhalle, hän korostaa.

        Kyse on samalla oikeudenmukaisuudesta.

        – Ei ole aina suurituloisten omaa ansiota, että he ovat suurituloisia. Mukana on paljon onnea ja sattumaa. Pienituloisuuskaan ei aina ole itsestä kiinni.

        Tuloerojen kasvu samaan aikaan menojen leikkausten kanssa merkitsee myös yhteiskunnallisten palvelujen, kuten terveydenhuollon epätasa-arvoistumista, Riihelä muistuttaa.
        Eriarvoistuminen
        jatkui myös 2007

        Hivenen yllättävä tulos tutkimuksessa oli se, että alueellinen eriarvoisuus ei ole viime vuosikymmeninä Suomessa kasvanut. Eteläsuomalaiset ovat kyllä selvästi hyvätuloisimpia, ja itä- ja pohjoissuomalaiset pienituloisimpia, mutta erot ovat pysyneet kuta kuinkin ennallaan viimeisten 30 vuoden aikana. Sitä ennen 1960- ja 1970-luvuilla alueiden väliset tuloerot kapenivat.

        – Eriarvoisuuden kasvu on enemmän ihmisten kuin alueiden välistä, Riihelä summaa.

        Tilastokeskuksen äskettäin julkistamat vuoden 2007 tulonjakotilasto osoittavat eriarvoistumisen jatkuneen myös Riihelän tarkastelujakson jälkeen. Pienituloisimman kymmenyksen tulot pienenivät tuona vuonna keskimäärin 0,4 prosenttia, kun suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat keskimäärin 3,4 prosenttia.


      • T.öitä
        arvovalinta kirjoitti:

        Selitys on pikemminkin se, etteivät pienituloisimmat ole päässeet osallisiksi yleisestä elintason kasvusta.

        Köyhyys vaivaa erityisesti työttömiä entistä useammin. Vaikka työttömyys on vähentynyt 1990-luvulta, entistä suurempi osa on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat tippuneet ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle. Työttömien ja muiden sosiaaliturvaa saavien etuisuuksia on myös leikattu tai ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Merkittävimmät heikennykset teki Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen hallitus leikatessaan lapsilisiä, opintotukea, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea 1990-luvun puolivälin jälkeen.

        – Sosiaaliturvan leikkaukset eivät tunnu isoilta, kun sitä on höylätty vähäsen sieltä täältä. Sen takia ne varmaan ovat menneetkin läpi. Kun tehdään paljon pieniä leikkauksia, kukaan ei oikein kiinnitä niihin edes huomiota, Riihelä sanoo.

        Työttömien lisäksi köyhyydestä kärsivät erityisesti eläkeläiset ja opiskelijat, mutta viime aikoina aiempaa enemmän myös työssäkäyvät. Köyhyysrajan alapuolella olevista noin neljännes oli vuonna 2006 työntekijöitä tai toimihenkilöitä. Köyhissä lapsiperheissä näiden ryhmien osuus oli peräti puolet. Riihelä arvelee syyksi pätkätöiden yleistymistä.
        Mihin töihin
        kannustetaan?

        Kun sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset ovat kasvattaneet tuloeroja, samoilla välineillä niitä voitaisiin myös kaventaa. Sosiaaliturvan uudistamista pohditaan parhaillaan SATA-työryhmässä, jolla ei kuitenkaan ole valtuuksia lisätä sosiaaliturvan rahoitusta.

        – Työryhmän ensisijainen päämäärä on työhön kannustamisessa, mahdollisesti esimerkiksi työttömyysturvan kestoa lyhentämällä. Jos ei kerta kaikkiaan töitä riitä tai ei ole sopivaa koulutusta, niin työhön kannustaminen ei paljoa auta, Riihelä huomauttaa.

        Ongelmana voi olla myös se, millaisiin töihin ihmisiä kannustetaan. Jos heitä kannustetaan huonosti palkattuihin töihin tai pätkä- ja vuokratöihin, lisääntyy työssäkäyvien köyhien joukko entisestään.

        Vaikka työnteko katsotaan usein ainoaksi keinoksi pysyvämmin välttää köyhyys, sosiaaliturvan tason nostaminen olisi Riihelän mukaan välttämätön keino köyhyyden lieventämiseen. Verotuksessa hän pitää erityisen tärkeänä alhaiseen pääomaverotukseen puuttumista.

        – Eriytettyä verojärjestelmää perusteltiin sillä, että pääomat karkaavat muuten ulkomaille. Voi kysyä, karkaavatko esimerkiksi lääkäriyritykset ja asianajotoimistot ulkomaille. Toinen argumentti oli, että silloisen laman aikana heikentyneet yritysten taseet saadaan kuntoon. Nythän ne ovat kunnossa, Riihelä toteaa.
        Tuloeroissa
        onnea ja sattumaa

        Nyt meneillään olevan laman on arvioitu tasaavan tuloeroja pääomatulojen pienetessä, kuten laman aikana useasti käy. Toisaalta työttömyyden kasvu voi vaikuttaa toiseen suuntaan.

        – Yksi tärkeimpiä asioita olisi se, että työttömyyttä ei päästettäisi kasvamaan. Kun työttömyys on päästetty korkeaksi, se ei laske sieltä kovin helposti, Riihelä varoittaa.

        Riihelä on vakuuttunut siitä, että tuloerojen pienentäminen kannattaa.

        – Tuloerojen kasvu saattaa olla uhka yhteiskuntarauhalle, hän korostaa.

        Kyse on samalla oikeudenmukaisuudesta.

        – Ei ole aina suurituloisten omaa ansiota, että he ovat suurituloisia. Mukana on paljon onnea ja sattumaa. Pienituloisuuskaan ei aina ole itsestä kiinni.

        Tuloerojen kasvu samaan aikaan menojen leikkausten kanssa merkitsee myös yhteiskunnallisten palvelujen, kuten terveydenhuollon epätasa-arvoistumista, Riihelä muistuttaa.
        Eriarvoistuminen
        jatkui myös 2007

        Hivenen yllättävä tulos tutkimuksessa oli se, että alueellinen eriarvoisuus ei ole viime vuosikymmeninä Suomessa kasvanut. Eteläsuomalaiset ovat kyllä selvästi hyvätuloisimpia, ja itä- ja pohjoissuomalaiset pienituloisimpia, mutta erot ovat pysyneet kuta kuinkin ennallaan viimeisten 30 vuoden aikana. Sitä ennen 1960- ja 1970-luvuilla alueiden väliset tuloerot kapenivat.

        – Eriarvoisuuden kasvu on enemmän ihmisten kuin alueiden välistä, Riihelä summaa.

        Tilastokeskuksen äskettäin julkistamat vuoden 2007 tulonjakotilasto osoittavat eriarvoistumisen jatkuneen myös Riihelän tarkastelujakson jälkeen. Pienituloisimman kymmenyksen tulot pienenivät tuona vuonna keskimäärin 0,4 prosenttia, kun suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat keskimäärin 3,4 prosenttia.

        Vihdoinkin kirjoitus yli seisemän riviä!

        Kirjoitus oli tosin "kirjoitus" eli copypaste toisaalta siis muualla koostetusta tekstistä (toisen kirjoittama) ja siksi olisi ollut kohteliasta ilmoittaa referenssi samassa yhteydessä.

        Mielipiteestä ei siis ollut kyse. Hyvä.

        Arvovalinta on lainauksellaan toisen tekijän (ellei ole itse kyseinen toimittaja joka tehnyt edellisen artikkelin, refref) tekstin ohella sinänsä tärkeän kysymyksen esittäjä:
        Ovatko tuloerot riittävät Suomessa?

        Suomen osalta 1990-luvun puolesta välistä alkaen lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta tuloerot ovat kasvaneet. Edelleen Suomessa erot ovat silti läntisten maiden pienimpiä, syynä tähän on voimakas veroprogressio sekä vaikeutettu yksityisyrittämisen elinkeinoehtojen lainsäädäntö. Edellisiä purkamalla ei aiheudu mitään ongelmaa verokertymän saannin tai työttömyyden osalta. Päinvastoin. Nykyisellään työnteko on rangaistus tietyn veroluokan jälkeen - rangaistus nimenomaan tilanteissa, joissa jo perustyöaika ja sen mukainen palkka on realisoitu. Harva haluaa sitouttaa itseään ylityöllä joutuakseen progressiivisen verotuksen ohella toteamaan ylimääräisten efforttien sulaneen yhteishyväveroihin eli taantumuksellisuus voittaa: tee työt, poistu työpaikalta ja vietä vapaata. Vapaa-ajan perverssio on työnteon vihollinen ja USAn, Japanin, E-Korean sekä jopa ihmemaa Saksankin osalla töitä tehdään tuntimääräisesti aivan eri määrin kuin Suomessa. Samalla Suomessa työikäisistä ISO osa on "työttömiä", vaikka heidät voitaisiin työllistää teollisuuteen sekä muihin soveltuviin pusteisiin vastineena yhteiskunnalta saadusta korvauksesta madaltaen yksikkökustannuksia. SAKn ja muiden tulisi hyväksyä ideologia seuraavaksi viideksi vuodeksi, jotta vienti elpyisi kuten Saksassa aikanaan kymmenisen vuotta sitten.

        Tuloero ei ole arvovalinta! Tuloerot ovat toimivan yhteiskuntarakenteen tärkeä osa kannustaen ihmisiä työn sekä opiskelun osalta ponnistelemaan kohti parempia suorituksia. Muuta väittävä haluaa sabotoida normaalia taloutta sekä edesauttaa sosialismia minkä tien olemme nähneet menneisyydessä.


      • EipäMuuta

        Kiva lainaus. Tuloerot kasvuun ja Suomi nousuun,


      • DiipaaDaapaa
        arvovalinta kirjoitti:

        Selitys on pikemminkin se, etteivät pienituloisimmat ole päässeet osallisiksi yleisestä elintason kasvusta.

        Köyhyys vaivaa erityisesti työttömiä entistä useammin. Vaikka työttömyys on vähentynyt 1990-luvulta, entistä suurempi osa on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat tippuneet ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle. Työttömien ja muiden sosiaaliturvaa saavien etuisuuksia on myös leikattu tai ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Merkittävimmät heikennykset teki Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen hallitus leikatessaan lapsilisiä, opintotukea, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea 1990-luvun puolivälin jälkeen.

        – Sosiaaliturvan leikkaukset eivät tunnu isoilta, kun sitä on höylätty vähäsen sieltä täältä. Sen takia ne varmaan ovat menneetkin läpi. Kun tehdään paljon pieniä leikkauksia, kukaan ei oikein kiinnitä niihin edes huomiota, Riihelä sanoo.

        Työttömien lisäksi köyhyydestä kärsivät erityisesti eläkeläiset ja opiskelijat, mutta viime aikoina aiempaa enemmän myös työssäkäyvät. Köyhyysrajan alapuolella olevista noin neljännes oli vuonna 2006 työntekijöitä tai toimihenkilöitä. Köyhissä lapsiperheissä näiden ryhmien osuus oli peräti puolet. Riihelä arvelee syyksi pätkätöiden yleistymistä.
        Mihin töihin
        kannustetaan?

        Kun sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset ovat kasvattaneet tuloeroja, samoilla välineillä niitä voitaisiin myös kaventaa. Sosiaaliturvan uudistamista pohditaan parhaillaan SATA-työryhmässä, jolla ei kuitenkaan ole valtuuksia lisätä sosiaaliturvan rahoitusta.

        – Työryhmän ensisijainen päämäärä on työhön kannustamisessa, mahdollisesti esimerkiksi työttömyysturvan kestoa lyhentämällä. Jos ei kerta kaikkiaan töitä riitä tai ei ole sopivaa koulutusta, niin työhön kannustaminen ei paljoa auta, Riihelä huomauttaa.

        Ongelmana voi olla myös se, millaisiin töihin ihmisiä kannustetaan. Jos heitä kannustetaan huonosti palkattuihin töihin tai pätkä- ja vuokratöihin, lisääntyy työssäkäyvien köyhien joukko entisestään.

        Vaikka työnteko katsotaan usein ainoaksi keinoksi pysyvämmin välttää köyhyys, sosiaaliturvan tason nostaminen olisi Riihelän mukaan välttämätön keino köyhyyden lieventämiseen. Verotuksessa hän pitää erityisen tärkeänä alhaiseen pääomaverotukseen puuttumista.

        – Eriytettyä verojärjestelmää perusteltiin sillä, että pääomat karkaavat muuten ulkomaille. Voi kysyä, karkaavatko esimerkiksi lääkäriyritykset ja asianajotoimistot ulkomaille. Toinen argumentti oli, että silloisen laman aikana heikentyneet yritysten taseet saadaan kuntoon. Nythän ne ovat kunnossa, Riihelä toteaa.
        Tuloeroissa
        onnea ja sattumaa

        Nyt meneillään olevan laman on arvioitu tasaavan tuloeroja pääomatulojen pienetessä, kuten laman aikana useasti käy. Toisaalta työttömyyden kasvu voi vaikuttaa toiseen suuntaan.

        – Yksi tärkeimpiä asioita olisi se, että työttömyyttä ei päästettäisi kasvamaan. Kun työttömyys on päästetty korkeaksi, se ei laske sieltä kovin helposti, Riihelä varoittaa.

        Riihelä on vakuuttunut siitä, että tuloerojen pienentäminen kannattaa.

        – Tuloerojen kasvu saattaa olla uhka yhteiskuntarauhalle, hän korostaa.

        Kyse on samalla oikeudenmukaisuudesta.

        – Ei ole aina suurituloisten omaa ansiota, että he ovat suurituloisia. Mukana on paljon onnea ja sattumaa. Pienituloisuuskaan ei aina ole itsestä kiinni.

        Tuloerojen kasvu samaan aikaan menojen leikkausten kanssa merkitsee myös yhteiskunnallisten palvelujen, kuten terveydenhuollon epätasa-arvoistumista, Riihelä muistuttaa.
        Eriarvoistuminen
        jatkui myös 2007

        Hivenen yllättävä tulos tutkimuksessa oli se, että alueellinen eriarvoisuus ei ole viime vuosikymmeninä Suomessa kasvanut. Eteläsuomalaiset ovat kyllä selvästi hyvätuloisimpia, ja itä- ja pohjoissuomalaiset pienituloisimpia, mutta erot ovat pysyneet kuta kuinkin ennallaan viimeisten 30 vuoden aikana. Sitä ennen 1960- ja 1970-luvuilla alueiden väliset tuloerot kapenivat.

        – Eriarvoisuuden kasvu on enemmän ihmisten kuin alueiden välistä, Riihelä summaa.

        Tilastokeskuksen äskettäin julkistamat vuoden 2007 tulonjakotilasto osoittavat eriarvoistumisen jatkuneen myös Riihelän tarkastelujakson jälkeen. Pienituloisimman kymmenyksen tulot pienenivät tuona vuonna keskimäärin 0,4 prosenttia, kun suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat keskimäärin 3,4 prosenttia.

        Mikä on eriarvoisuus? Määritäpä se arvovalintaplagioija! Mikä on sinun idealismisi tavoite eriarvoisuuden poistamiseksi kotikaupungissasi, Suomessa, EU:ssa, Afrikassa tai vaikka koko maailmassa...kerro samalla muten tämä on teoreettisesti edes toteutettavissa humanistisena idiopatiana?

        Tuloero. Eriarvoisuus.

        Molemmat ovat toimivan lauman, yhteisön tai maailman realiteetti. Eriarvoisuus joutuu kussakin ed.main. rakenteessa asettautumaan tietysti vallitseviin olosuhteisiin, mutta tasa-arvoista ja tasatuloista yhteiskuntaa ei maailmassa ole ollut eikä tule olemaan (kommunismi ehkä lähinnä koska poliittinen eliitti sai enemmän kuin massat eli majoriteetti).

        Realismi


    • arvovalinta

      Näin tuloerot vaikuttivat Suomen talouskasvuun

      Suomessa tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti, mikä on leikannut lähes yhdeksän prosenttiyksikköä maamme talouskasvusta. Näin arvioi OECD tänään julkistamassaan raportissa.
      9.12.2014 21:27
      Taloussanomat
      Kommentteja 100 kpl
      Lisää suosikkeihin
      Lähetä kaverille
      Tulosta (HTML)
      Tallenna (PDF)

      Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on levinnyt suurimmilleen kolmeenkymmeneen vuoteen useimmissa OECD:n jäsenmaissa. Nykyisin rikkain kymmenesosa väestöstä ansaitsee 9,5-kertaisesti sen, minkä köyhin kymmenys. Vielä 1980-luvulla suhdeluku oli seitsemän.

      Tiedot käyvät ilmi taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n tänään julkistamasta raportista.
      Lue myös nämä:

      Yle: Kuuba kuittaa lähes 40 miljoonan velkansa Suomelle
      Suomen talous kasvoi viime vuonna – tuotanto nousi tammikuussa
      Luottamus vaakalaudalla: Näistä voi päätellä, kuinka Suomella menee

      Kuilua on leventänyt se, että varakkaimpien tulot ovat kasvaneet varsin nopeasti samaan aikaan, kun alempien kymmenysten tulot ovat hyvinä vuosina kasvaneet vain hitaasti ja huonoina vuosina jopa laskeneet.

      Kuilu levenee, talous kärsii

      Tuloerojen kasvu ei ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua. Tämä johtuu siitä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa.

      Vastaavasti paremmassa asemassa olevien tietoihin ja taitoihin tuloerojen kasvulla on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta. Näin yhteiskunta jättää jäsentensä potentiaalia hyödyntämättä menettäen talouskasvuaan.

      Tuloeroja kuvataan yleisesti Gini-kertoimella, jonka suurin arvo on yksi ja pienin arvo nolla. Nollassa kaikkien tulot ovat yhtä suuret, kun ykkösessä yksi henkilö saa kaikki tulot. OECD-maissa Gini-kerroin oli 1980-luvun puolivälissä keskimäärin 0,29 nousten 2010-luvun alkuvuosina kolme pistettä 0,32:een.

      Kovinta tuloerojen kasvu on ollut Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa, missä kaikissa Gini-kerroin on noussut yli viisi pistettä. OECD:n laskujen mukaan se tarkoittaa, että Suomi on menettänyt yhdeksän prosenttiyksikköä talouskasvustaan.
      ∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

      Keskiluokka ei ole turvassa

      Suuret tuloerot vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiset ovat kouluttautumisen ja sosiaalisen nousun mahdollisuudet yhteiskunnassa. Sen vuoksi päättäjien pitää kohdistaa huomionsa heikkotuloisimpaan 40 prosenttiin väestöstä. Tässä ryhmässä on mukana haavoittuvainen alempi keskiluokka. Se on vaarassa jäädä paitsi kasvun eduista eikä silloin osallistu kasvun tuottamiseenkaan.

      OECD:n mukaan köyhyysohjelmien lisäksi tarvitaan kaikille saatavilla olevaa korkealaatuista koulutusta ja terveydenhoitoa.

      Järjestö korostaa lisäksi, että tuloeroihin puuttuminen verotuksella ja tulonsiirroilla ei haittaa talouskasvua, mikäli toimet on hyvin suunniteltu ja toteutettu.

      (Oikaisu 13.12.2014: OECD arvioi tuloerojen syöneen Suomen talouskasvusta lähes yhdeksän prosenttiyksikköä, eikä kymmenystä, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.)

      http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/12/09/nain-tuloerot-vaikuttivat-suomen-talouskasvuun/201416998/12

      • haloo_pahvi

        missä on suuret tuloerot, Suomessa vai?

        Salli mun nauraa! Ei täällä mitään tuloeroja ole, tasapäinen yhteiskunta
        ja verotus pitää huolen lopusta.

        Eihän Suomessa ole edes super-rikkaita, ehkä 1-2 "paperilla" miljardööriä
        mutta ei käytännössä yhtään


      • TuloerotTerveAsia

        Arvovalintahan se jaksa jauhaa yhtälöitä eriarvoisuudesta sekä tuloeroista pyrkien esittämään Suomen olevan hyvä esimerkki viimeisten vuosien osalta asiassa.

        Harmi vain, että Arvovalinta puhuu asiasta mistä ei edelleenkään näytä ymmärtävän. Ei kai Suomen 2008 vuoden jälkeen alkanut teollisuuden sekä viennin sakkaaminen ole mitenkään selitettävissä näillä tuloerojen kasvulla. Eihän tuohon uskoisi idioottikaan, mutta sinä Arvovalinta oletkin toista maata. Sinähän olet vasemmistolaisen ideologian viljelijä eli provokaattori. Toiveenasi on kommunistinen pörssi sekä tulonjako ilman priorisointia.

        Hyvä kun asia selvisi.

        Voimme siiryä seuraavaan eli plagiaattiteksteihisi, senhän taidat. Oletusarvo, että alemman sosiaalisen luokan koulutus ei olisi nykyisellään toteutunut jo Suomenssa maailman yhdessä 5:stä tasa-arvoisimmassa koulujärjestelmässä on suora valhe. Seuraava olettama, että Suomessa olisi olemassa epätasa-arvoinen terveydenhuolto on jo huvittava.

        Edellisistä ensimmäisen osalta ei voi todeta kuin alemman sosiaaliluokan jälkeläisten olevan vanhempiensa leimaamia ja esimerkki/kannustin kotoa on heikko vs akateemisten lapsilla. Asiaa on oikein pitänyt tutkia sekä päivitellä mediassa. Sehän on luonnonlaki. Ellei luvut maistu niin sitten duunariksi. Ellei Suomen kaltaisessa maassa tämä onnistu niin ei sitten missään - siis sosiaalinen nousu. Jälkimmäisessä terveyttä selvittävässä väitteessä sosiaalinen luokkaero tulee vastaavalla tavalla esiin. Mikäli alemman sosiaaliluokan henkilö ei harrasta liikuntaa, juo usein alkoholia, polttaa tuoakkaa sekä syö epäterveellisesti vs akateeminen niin onko se yhteiskunnan syy/seuraus? Edelleenkään ei, mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen

        Sitten gini't eli vaurausjakaumien laskennalliset yhteiskunta-arvot. Value of gini perustuu Lorenz'n käyrään ja siitä laskettavaan olettamaan arvon ollen 0 limes 1. Kyseessä ovat teoreettiset arvot tietyllä laskenta-ajalla. Suomen arvoluku oli 0.26 eli EUn alakastia. Artikkelissa mainitaan EUn olevan mean 0.32. Artikkelissa mainitaan Suomessa tapahtuneen nousua. Suomi on ollut siis yli 25v ajan lähes hävettävän alhaisessa tuloerojen luokassa ja edelleenkin sen pitää pyrkiä suurempaan tuloeroon itse populaation osalta. Tuloerojen ja yhteiskunnan talouskasvun yhteyttäminen ei toimi kehittyneiden maiden eli läntisten demokratioiden osalla kuten mitään teoreettisesta tilastomatematiikasta ymmärtävä kyllä oivaltaa. Ylipäätään gin EI vaikuta EIKÄ siihen ole johdettavissa tulonjaon kasvua taikka nousua. Se on teoreettinen laskelma maiden välisten tiettyjen yhteiskunnallisten erojen arviointiin. Helpoiten tämän oivaltaa tarkastelemalla USAn tilannetta vai väittääkö Arvovalinta itse ajatustensa (plagioijana kyllä kunnostautunut) olevan koherentit suoraan Talouss. tekstin tehneen toimittajan kanssa? Tuskin väittää koska plagioija itse ei omaa tähän keskustelukehykseen tarvittavaa substanssia. Arvovalinta tukeutuu myös toiseen artikuloijaan eikä alkuperäisjulkaisuun eli itse OECDn raporttiin. Näin tehden hän ei edelleenkään osoita sisäistävänsä raportin sanomaa vaan tarjoaa yhden kyseisen raportin lukeneen ja lehteen kirjanneen henkilön (toimittajan) tulkintaan. Tulkinnasta sekä tulkinnan tulkinnasta voidaan olla montaa mieltä, mutta tulkittavaa ei itse Arvovalinta jätä. Hän ei osaa asioita koska esiintyy disinformaation toistajana sekä toivoo Suomen talouskurimuksen pahenemista irrelevanteilla (plagioiduilla) väitteillä.

        Työn tekeminen ja koulutus sekä verotuksen tasoittaminen luovat aidon kilpailuyhteiskunnan, jossa kaikilla on mahdollisuus onnistua tuloerojen kasvaessa normaaleiksi kilpailun myötä.

        VoxPopuli

        Vaikka alempien sosiaaliluokkien kaikki lapset saataisiin seuraavien 12v:n ajan opiskelemaan niin mikä olisikaan seuraus? Kaikkiko he nyt olisivatkin lääkäreitä, juristeja, diplomi-insinöörejä, ekonomeja tai arkkitehtejä. Eivät olisi. Eivät he lukisi yhtään enempää kuin nytkään, koska heillä on jo nyt mahdollisuus tehdä se. Opiskelupaikkojen määräkään ei ole limes ääretön vaan säädelty kunkin alan tarpeiden mukaan.


    • lopeta_sekoilu

      ja mitähän yksityisten firmojen maksat osingot tai/ja hallintarekisterilaki
      liittyvät yhteiskuntaopimukseen?

      Voitko valoittaa, miksi niiden pitäisi vaikuttaa?

      • Stanan_kokoomusrosvot

        Saatanan sairas kokoomusmätä rosvojen palkkaama trollaaja. Titenkin se liittyy, koska yhteskuntasopimuksella väitetään autettavan valtiontaloutta, vaikka todellisuudessa sillä yritetään rosvota veroja maksavilta duunareilta miljardeja veroniertoeliitin hyväksi. Se tarkoittaa, että valtiontaloudesta siirretään satojen miljoonien verokertymä suoraan veronkiertäjämiljonäärien taskuihin.


      • JävlaArbetarna

        Ja se on oikea suunta koska niin kauan onkin duunarit saaneet liikaa hilloa leivän päälle ay-kommunistiensa avulla. Nyt pannaan kerralla kaltaisesi perusduunareiden säkkien suut kiinni ettei sieltä saa voitakaan pettuleivän päälle. Ja iso käsifemma sille - Jess!

        T. Pörssisijoittaja toisessa polvessa


    • pienet_tuloerot

      Tuloerot ovat Suomessa EU:n keskitasoa selvästi pienemmät

      Yleisin tuloeromittari eli Gini-indeksi on Suomessa 25. EU-maiden Gini-kertoimien keskiarvo oli 30,5. Pienimmät suhteelliset tuloerot Euroopassa ovat Norjassa ja Islannissa ja suurimmat Latviassa ja Bulgariassa.

      • huomautttaja

        no niinpä, Bulgariassa menee taloudessa hyvin ja norjassa helevetin huonosti, vai mitä?


      • giniä-pukkaa

        Paitsi että budjettikirjasta löytyy luku(tot.) 27,6 v. 2014. Tälle vuodelle arv. samaa.


      • Arvovalinta

        Ok. Myönnän olleeni provosoiva noilla tyhmillä lainauksillani muilta itseäni viisaammilta, mutta kun harmittaa etten lukenut ja hankkinut aikanani kunnon ammattia missä ansaita.

        Olin tyhmä, kateellinen.

        Anteeksi


    • 4021

      KIEROA PELIÄ YKSINKERTAISTEN ÄÄNESTÄJIEN JA KANSALAISTEN KUSTANNUKSELLA ! . SSS-HALLITUS TOTEUTTAA AHNEEN VERONKIERTÄJÄ ELIITIN SUUNNITELMAA KÄYTÄNNÖSSÄ , ÄÄNESTÄJÄT HARHAUTETTIIN JA PETETTIIN SIPILÄ-SOINI YHTEISTYÖLLÄ ! .

      • vnkierotlierot

        Veronkierto ja omistukset olisi saatava pikaisesti näyttämään 'hyviltä' ja kansantaloutta kohentavina asioina. Hallintarekisteriä kehitellään salassa, julkituodaan ja toimeenpannaan kieroiluilla. Jos postitoiminta esimerkiksi kuihtuu sähköisenviestinnän takia olemattomiin, miksi tällaisessa, katoavassa yrityksessä johtajalle maksetaan 400 000 euroa/v bonukset, edut päälle? Ja näitähän esimerkkejä piisaa, missä hommissa on 'helveetikseen vastuuta' siis silloin, kun palkkioista päätetään, sen jälkeen sorronnoot irtisanomisista, vastuut helvatun kuuseen. Duunarille ei haluta maksaa 1000 eur/kk bruttona, ei kannata. (pssst. otetaan matuja töihin, monta aikaa saadaan lähes ilmasta työvoimaa ennenkun..psst..)


    • eiuno

      Rikkaat nauravat vain , jätti osingot ja veroparatiisiin saadaan lapioda rahat.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9277
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8153
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      164
      5977
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2437
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2146
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1789
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1727
    8. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1561
    9. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1517
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      441
      1410
    Aihe