Onko Aho tasapainottaja vai Venäjän vastaveto?

Erikoistutkija Erkka Railo arvioi, että ex-pääministeri Esko Ahon ehdokkuus venäläisen Sberbankin hallintoneuvoston jäseneksi on yksi Venäjän keinoista vaikuttaa pakotepolitiikkaan.

Esko Aho on asettunut ehdolle Venäjä-pakotteiden piirissä olevan Sberbankin hallintoneuvostoon.

Ex-pääministeri Esko Ahon ilmoitus asettua ehdolle venäläisen Sberbankin hallintoneuvoston jäseneksi herättää Suomessa ihmetystä. Venäläispankki on sekä EU:n että Yhdysvaltain pakotelistalla Venäjän Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan vuoksi. Venäjän keskuspankki omistaa yli puolet Sberbankista.

- Herättää kysymyksiä. Etenkin mikäli hänet nimitetään, niin kyllä se herättää joitakin kysymyksiä, eduskunnan ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) pohtii Ahon aikeita.

Salolainen kuvailee asetelmaa erikoiseksi, koska Venäjän vastaiset pakotteet ovat voimassa ja niitä on päätetty jatkaa.

- On hieman ongelmallinen asia, Salolainen toteaa.

Aho toimi Suomen pääministerinä 1991-1995.

Erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta arvioi, että Ahon mahdollinen jäsenyys venäläispankin hallintoneuvostossa on yksi keino vaikuttaa pakotepolitiikkaan.

- Ensimmäinen ajatus mikä tuli mieleen oli, että Sberbank on pakotelistalla oleva yhtiö ja Venäjän valtion kontrollissa, Railo toteaa.

Hänen mukaansa taustalla saattaa olla Venäjän yritys vaikuttaa pakoterintamaan, vaikka vaikutus yhden henkilön, Ahon, kautta olisikin vähäinen. Toisaalta Esko Aho on Railon mukaan edelleen vaikutusvaltainen henkilö hallituspuolue keskustan sisällä.

- Mielenkiintoista, ettei Aho näe tässä mitään ongelmaa. Se on henkilökohtainen valinta, mutta tässä voi nähdä Suomen ulkopolitiikan pitkän linjan, eli pitää tulla Venäjän kanssa toimeen, Railo sanoo.


Pääministeri Juha Sipilä (kesk) puolestaan ei näe ongelmaa siinä, että Esko Aho on ehdolla Sberbankin hallintoneuvostoon. Sipilän mielestä ehdokkuus on Ahon henkilökohtainen asia.


Länsi vastaan itä

Suomen poliittinen johto pyrkii ylläpitämään hyviä suhteita Venäjään. Tässä mielessä Railo ymmärtää Ahon asettumista ehdolle Sberbankin hallintoneuvostoon. Hän sanoo, että suomalaisessa politiikassa on pitkä linja hyvistä Venäjä-suhteista aina 1800-luvun puolivälistä lähtien.

- Yritetään katsoa Venäjää myönteisemmästä näkökulmasta. Katsotaan, että Venäjä on nyt ja jatkossa suurvalta, jonka kanssa pitää tulla toimeen.

Suomen ulkopolitiikan virrallinen kulmakivi Railon mukaan on, että Suomen on pidettävä hyvät kahdenkeskiset suhteet itänaapuriin. Hän kuitenkin toteaa, että on eri asia, miten hyviä välejä käytännössä pidetään yllä.

Suomen ulkopolitiikassa on vallalla myös voimakas länsisuuntautuminen.

- Muun muassa yhdysvaltalaisia sotilaita tulee Suomeen harjoittelemaan kesällä, Railo antaa esimerkin.

- Länsisuuntautuminen on myös voimakasta, eli kahden linjan kamppailua. Suomen linja on hyvät suhteet joka suuntaan, Railo jatkaa.

Esko Ahon halukkuutta Sberbankin hallintoneuvostoon pidetään kyseenalaisena Venäjä-pakotteiden vuoksi. Pakotteet asetettiin muun muassa Krimin valtauksen vuoksi.


NINA LEINONEN
[email protected]
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ei kai tuo ketään pitäisi haitata ?
Eihän Spermapankki voi olla millään kieltolistalla ?
Sitäpaitsi Esko Aho on tottakai maailmallakin tunnettu ekonomisti ja pankkimies. Jos nyt sitten Esko ei kelpaa niin mielestäni Paavo Väyrynen olisi myöskin hyvä ehdokas.
Tietenkin sillä edellytyksellä että Paavo myös pysyy sitten Venäjällä?

Äänestä
  • on pakotelistalla. mutta haitanneeko tuo.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


PulaAho kirjoitti:

Erikoistutkija Erkka Railo arvioi, että ex-pääministeri Esko Ahon ehdokkuus venäläisen Sberbankin hallintoneuvoston jäseneksi on yksi Venäjän keinoista vaikuttaa pakotepolitiikkaan.

Esko Aho on asettunut ehdolle Venäjä-pakotteiden piirissä olevan Sberbankin hallintoneuvostoon.

Ex-pääministeri Esko Ahon ilmoitus asettua ehdolle venäläisen Sberbankin hallintoneuvoston jäseneksi herättää Suomessa ihmetystä. Venäläispankki on sekä EU:n että Yhdysvaltain pakotelistalla Venäjän Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan vuoksi. Venäjän keskuspankki omistaa yli puolet Sberbankista.

- Herättää kysymyksiä. Etenkin mikäli hänet nimitetään, niin kyllä se herättää joitakin kysymyksiä, eduskunnan ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) pohtii Ahon aikeita.

Salolainen kuvailee asetelmaa erikoiseksi, koska Venäjän vastaiset pakotteet ovat voimassa ja niitä on päätetty jatkaa.

- On hieman ongelmallinen asia, Salolainen toteaa.

Aho toimi Suomen pääministerinä 1991-1995.

Erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta arvioi, että Ahon mahdollinen jäsenyys venäläispankin hallintoneuvostossa on yksi keino vaikuttaa pakotepolitiikkaan.

- Ensimmäinen ajatus mikä tuli mieleen oli, että Sberbank on pakotelistalla oleva yhtiö ja Venäjän valtion kontrollissa, Railo toteaa.

Hänen mukaansa taustalla saattaa olla Venäjän yritys vaikuttaa pakoterintamaan, vaikka vaikutus yhden henkilön, Ahon, kautta olisikin vähäinen. Toisaalta Esko Aho on Railon mukaan edelleen vaikutusvaltainen henkilö hallituspuolue keskustan sisällä.

- Mielenkiintoista, ettei Aho näe tässä mitään ongelmaa. Se on henkilökohtainen valinta, mutta tässä voi nähdä Suomen ulkopolitiikan pitkän linjan, eli pitää tulla Venäjän kanssa toimeen, Railo sanoo.


Pääministeri Juha Sipilä (kesk) puolestaan ei näe ongelmaa siinä, että Esko Aho on ehdolla Sberbankin hallintoneuvostoon. Sipilän mielestä ehdokkuus on Ahon henkilökohtainen asia.


Länsi vastaan itä

Suomen poliittinen johto pyrkii ylläpitämään hyviä suhteita Venäjään. Tässä mielessä Railo ymmärtää Ahon asettumista ehdolle Sberbankin hallintoneuvostoon. Hän sanoo, että suomalaisessa politiikassa on pitkä linja hyvistä Venäjä-suhteista aina 1800-luvun puolivälistä lähtien.

- Yritetään katsoa Venäjää myönteisemmästä näkökulmasta. Katsotaan, että Venäjä on nyt ja jatkossa suurvalta, jonka kanssa pitää tulla toimeen.

Suomen ulkopolitiikan virrallinen kulmakivi Railon mukaan on, että Suomen on pidettävä hyvät kahdenkeskiset suhteet itänaapuriin. Hän kuitenkin toteaa, että on eri asia, miten hyviä välejä käytännössä pidetään yllä.

Suomen ulkopolitiikassa on vallalla myös voimakas länsisuuntautuminen.

- Muun muassa yhdysvaltalaisia sotilaita tulee Suomeen harjoittelemaan kesällä, Railo antaa esimerkin.

- Länsisuuntautuminen on myös voimakasta, eli kahden linjan kamppailua. Suomen linja on hyvät suhteet joka suuntaan, Railo jatkaa.

Esko Ahon halukkuutta Sberbankin hallintoneuvostoon pidetään kyseenalaisena Venäjä-pakotteiden vuoksi. Pakotteet asetettiin muun muassa Krimin valtauksen vuoksi.


NINA LEINONEN
[email protected]

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu