Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti kartoituksen, jossa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa ja työhistoriaa, sekä luku- ja kirjoitustaitoa, valtioneuvosto tiedottaa.
Turvapaikanhakijoista 69 prosenttia on suorittanut peruskouluopintoja 7–9 vuotta. Lukio-opintoja on noin puolella. Ammatillisia opintoja on 14 prosentilla. Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon. Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan. Kartoituksessa ilmeni myös, että 90 prosentilla on aikaisempaa työkokemusta, monella useammalta alalta.
Ainoastaan 7 prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan. Turvapaikanhakijoista 73 prosenttia tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja kirjoittamisessa. Useimmille saattaa kuitenkin riittää lyhyempi luku- ja kirjoitustaitoa tukeva koulutus.
"Maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat nykyisellään liian pitkiä. Niihin sisältyy tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan", opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Turvapaikanhakijoista 69 prosenttia on suorittanut peruskouluopintoja 7–9 vuotta. Lukio-opintoja on noin puolella. Ammatillisia opintoja on 14 prosentilla. Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon. Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan. Kartoituksessa ilmeni myös, että 90 prosentilla on aikaisempaa työkokemusta, monella useammalta alalta.
Ainoastaan 7 prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan. Turvapaikanhakijoista 73 prosenttia tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja kirjoittamisessa. Useimmille saattaa kuitenkin riittää lyhyempi luku- ja kirjoitustaitoa tukeva koulutus.
"Maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat nykyisellään liian pitkiä. Niihin sisältyy tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan", opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomalaisten koulutustaso teki huiman nousun vuosina 1970 - 2012. Vielä vuonna 1970 työikäisestä väestöstä lähes 74 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, mutta vuonna 2012 enää 18,3 prosenttia. Koulutustason nousu käytännössä kuitenkin pysähtyy vuoteen 2030 mennessä, koska nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei enää nouse. Sukupuolten koulutustasot ovat eriytyneet ja eriytyminen jatkuu. Tiedot ilmenevät uudesta Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970–2030 –julkaisusta.
Vuonna 1970 keskiasteen tutkinnon oli suorittanut vain 15 prosenttia työikäisestä väestöstä. Vastaava osuus vuonna 2012 oli jo 44 prosenttia. Korkea-asteen tutkinto oli vuonna 1970 noin 11 prosentilla työikäisistä, nyt 37,6 prosentilla.
Onkohan tuossa mukana kaikki ne korkeasti koulutetut joiden paperit ovat jääneet vahingossa kotimaahan.
Näistä tulee pääkaupunkiseudulle niin pientä palkkaa saavia työtekijöitä, että he eivät selviä omalla palkallaan. Työnantaja saa halvalla työntekijän kun veronmaksajat maksavat osan palkasta asumistukina, toimeentulotukina jne. Ja valtion velka kasvaa. Otamme velkaa, että saamme maksaa palkkaa työntekijälle joka on yksityisellä yrityksellä töissä. Jotenkin mua ei enää huvita maksaa veroja.
Eihän niin sanottu terve ihminen töitä kaipaa, jos toimeentulo on muuten taattu,,, kansalaispalkka kaikille 1000 euroa/kk netto.
insinöörikone
21.3.2016 16:16
Uusi
Onkohan tuossa mukana kaikki ne korkeasti koulutetut joiden paperit ovat jääneet vahingossa kotimaahan.
Jokuhan tuossa tilastossa mättää kun "koulutetut" eivät osaa englantiakaan edes ala-asteen tasolla, niin millasessa lukiossa ovat olleet puhumattakaan korkeakoulussa.
Pitää kuitenkin muistaa että kartotuksessa saivat pakolaiset kertoa nuo koulutus asiat mitään faktaa ei kertomuksille tainnut olla. Mut onhan se sipilän partalapsikin 17v.
En dissaa mestari-kisälli menetelmää oppimistienä, mutta haastatelluista n.50% ilmoitti alakseen joko rakennus- tai kuljetusalan; rakennusalan ammatikseen ilmoittamista koulutuksen oli saanut n.6%, kuljetuspuolella vastaavan osuuden ollessa n.3%. Kyllä jokainen ymmärtää, että jossain mättää. Olen minäkin ollut kottikärryjä rakennuksella työntelemässä ja nauloja laudoista repimässä, mutta en taida olla rakennusalan ammattilainen.
Ja 12% haastatelluista ei osaa kirjoittaa/lukea sillä kielellä, jolla on käynyt koulun. Öö, ilmeisesti kyse ei siis ole aivan suomalaisen koulun verrokeista...
Maistereita joukosta löytyi 10, tohtoreita 2. Kandeja useampi. Kandi on käytännössä Suomessa välitutkinto. Miten haastateltavat ovat sen ymmärtäneet? Näissähän voi vastata, mitä mieleen tulee.
turvapaikan hakijoiksi pitäisi ottaa enemmän nuoria naisia jos ei ole töit' voivat hankkia elantonsa kuten kotimaassaan eli nahkaisella karvakantisella lompakolla
Syyrialaiset ja italialaiset ovat lähteneet sotaa ja sortoa pakoon maastaan joten suodaan paremmat mahdollisuudet heille ja onhan rasismin vastainen viikko
Irakilaiset korjaan