Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti kartoituksen, jossa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa ja työhistoriaa, sekä luku- ja kirjoitustaitoa, valtioneuvosto tiedottaa.
Turvapaikanhakijoista 69 prosenttia on suorittanut peruskouluopintoja 7–9 vuotta. Lukio-opintoja on noin puolella. Ammatillisia opintoja on 14 prosentilla. Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon. Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan. Kartoituksessa ilmeni myös, että 90 prosentilla on aikaisempaa työkokemusta, monella useammalta alalta.
Ainoastaan 7 prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan. Turvapaikanhakijoista 73 prosenttia tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja kirjoittamisessa. Useimmille saattaa kuitenkin riittää lyhyempi luku- ja kirjoitustaitoa tukeva koulutus.
"Maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat nykyisellään liian pitkiä. Niihin sisältyy tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan", opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Turvapaikanhakijoista 69 prosenttia on suorittanut peruskouluopintoja 7–9 vuotta. Lukio-opintoja on noin puolella. Ammatillisia opintoja on 14 prosentilla. Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon. Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan. Kartoituksessa ilmeni myös, että 90 prosentilla on aikaisempaa työkokemusta, monella useammalta alalta.
Ainoastaan 7 prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan. Turvapaikanhakijoista 73 prosenttia tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja kirjoittamisessa. Useimmille saattaa kuitenkin riittää lyhyempi luku- ja kirjoitustaitoa tukeva koulutus.
"Maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat nykyisellään liian pitkiä. Niihin sisältyy tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan", opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomalaisten koulutustaso teki huiman nousun vuosina 1970 - 2012. Vielä vuonna 1970 työikäisestä väestöstä lähes 74 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, mutta vuonna 2012 enää 18,3 prosenttia. Koulutustason nousu käytännössä kuitenkin pysähtyy vuoteen 2030 mennessä, koska nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei enää nouse. Sukupuolten koulutustasot ovat eriytyneet ja eriytyminen jatkuu. Tiedot ilmenevät uudesta Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970–2030 –julkaisusta.
Vuonna 1970 keskiasteen tutkinnon oli suorittanut vain 15 prosenttia työikäisestä väestöstä. Vastaava osuus vuonna 2012 oli jo 44 prosenttia. Korkea-asteen tutkinto oli vuonna 1970 noin 11 prosentilla työikäisistä, nyt 37,6 prosentilla.
Yhym.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/182462-perussuomalainen-selvitys-turvapaikanhakijoista-perustuu-omiin-ilmoituksiin-englannin
Nehän ovat tulevia lääkäreitä sekä insinöörejä...
Hei, ihan oikeesti sylit auki ja rajat joka suuntaan. Tänne EU-selvityksen mukaan mahtuu 62 miljoonaa ihanaa värisevää uutta kulttuurin rikastuttajaa ja enemmänkin jos te perusnegatiiviset rahan riittämättömyydestä, ympäristön pilaantumisesta ja infran liika kuormituksesta huutavat rasistit osaatte lähteä pois. Kyllä Kela ja Sossu meistä pitää huolta.