Koulukeskus

kosola ainakin tupaten täynnä. Jos Nahkala lopetetaan..?

Yleensäkin voisi kysyä, tarvitaanko Kauhavalla useampi yläkoulu. Alakoulut pitää tottakai olla pienissäkin taajamissa, mutta yläkoulu ja lukio ei voi joka taajamassa olla. Härmistä ja Kortesjärveltä on kuitenkin kohtuullisen siedettävä matka Kauhavan keskustaan, koulukyyti on keksitty.

Esim Ylihärmää voi verrata Ruutana -nimiseen taajamaan, joka sijaitsee Kangasalan kunnassa. Ruutanassa on asukkaita noin 3200, Ylihärmässä 2900. Eli suunnilleen samankokoinen taajama. Mutta ei Ruutanassa ole yläkoulua eikä lukiota, vaan ne löytyvät Kangasalan keskustasta, jonne pääsee koulukyydillä. Matkaa Ruutanasta Kangasalan keskustaan on samaa luokkaa kuin Ylihärmästä Kauhavan keskustaan.

Siksi ihmettelen, miksi Ruutanassa pärjätään ilman yläkoulua ja lukiota, mutta esim Ylihärmässä ei. Kyllähän järkevin olisi tehdä yksi suurkoulu Kauhavan keskustaan, jossa kävisi Härmien ja Kortesjärven oppilaat yläkoulussa ja lukiossa. Kerran näin muuallakin pärjätään, niin miksi ei meillä pärjättäisi.

Paljonko tulee säästöjä? Keskitetään Härmälääset ittemmä Lapualla.

Olen kuullut tai lukenut jostain, että piti kunnostaa nykyiseen tarkoitukseen. Mutta kuinkas ollakkaan isonnetaan, että saadaan muilta jotain pois. Sitten ihmetellään kun on huono ilmapiiri. Muille liitoskunnille kun ei positiivista investointia ole 7 vuoden aikana kaupungin kukkarosta paljolti herunut.

Uuden Kauhavan ongelma on se, että yhteisöllisyys puuttuu. Sivukylät haluaa säilyttää saavutetut etunsa, eikä ymmärrä että se on mennyttä maailmaa. Esim tämä Kangasala - Ruutana vertailu on hyvä esimerkki, hyvästä yhteisöllisyydestä. Ruutana on Ylihärmän kokoinen taajama, jossa on alakoulu ja siwa, eikä sinne ole kukaan vaatimassa mitään lisää. Ihan mielellään käyvät kouluissa ja kaupoissa Kangasalan keskustassa, eivätkä vaadi omaan sivukylään enempää, mitä väestöpohjan perusteella ansaitsevat.

Ylihärmien yms pitäisi tajuta, ettei ne ole Ruutanaa isompia taajamia, eikä siellä ole perusteita ylläpitää alakoulua ja siwaa kummempia palveluja. Ei edes sillä perusteella, että nämä taajamat ovat joskus olleet itsenäisiä kuntia. Väkiluku on se joka ratkaisee, ei historia.

Itseasiassa Ruutana on hyvinkin muuttovoittoinen taajama, joka kasvaa koko ajan. Silti sinne ei vaadita muuta kuin alakoulun laajennusta. Kukaan ei vaadi siirtää Kangasalan palveluja pieneen kylätaajamaan. Ruutanaan muuttaa tyytyväisiä ihmisiä koko ajan lisää, kaikki hyväksyvät sen että palvelut ovat Kangasalan keskustassa, ja sinne pääsee autolla.

Miksi Härmissä ei osata ajatella samalla tapaa kuin Ruutanassa. Härmän väkiluku voisi kasvaa samalla tapaa, jos hyväksyttäisiin tosiasiat, eikä pitäydyttäisi menneessä maailmassa liiaksi. Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä, että Kauhavan kiistaton keskusta sijaitsee Kauhavalla, eikä Härmän sivukyläs, jossa on vähemmän asukkaita kuin Ruutanas.

Tuu jo kotia. Tulisin jos olis Härmä mihin palata. Komiat lehtiä kun tulee luettua ja kuunneltua vanhoja tuttuja niin ei huvita. Kaikki keskitetään yhteen kaupunginosaan joka on hoitanut asiansa täältä katsottuna todella heikosti. Käsittääkseni viimeiset neljä vuotta on rakennettu Kauhavan keskustan kiinteistöjä uusiksi ja sama näyttää jatkuvan vielä vuosia. Erikoista tässä on se, että heikosta asioiden hoidosta palkitaan ja tehdään kaikki entistäkin isompaa. Pysyn Vaasassa vaikka kotiinkin on joskus ikävä.

mikä kaupunki se tollasee homepesään ivestois jos oltas eteläsuomes ku on kantakauhava???? tiedoksi et ylihärmäs ei ole lukoita!!!!! mut helvetisti työpaikkoja joita rahaa tulee,onex kantakauhavan terveyskeskus ei repata ku tarpeelinen ku sairaala siiretään parantolaa ku sote tulee!!!!

Kanta-Kauhavan vetovoima kulminoituu niinsanotun Etelärannan tontteihin,niitä myytiin jo paljon alle ostohinna infra mukaanlukien,eivät menneet kaupaksi.Nyt Kauhavalaiset halpuuttivat tontit saadakseen epätoivoisesti rakentajia alueelle,muiden alueitten tonttimyynnin kustannuksella.Seuraava askel näyttää olevan palveluitten poisvetäminen muista kunnanosista,kuvitellaan sen auttavan,tokkopa jos ei ole luontaista vetovoimaa,ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Suositukseni on jos haluaa varmuuden asunnon arvon edes jonkinlaisesta säilymisestä ja mahdollisisesta myyntimahdollisuudesta,hanki se Seinäjoelta,älä missään nimessä taantuvalta Kauhavalta.

Tällaisia esityksiä valmistelevat Kauhavalaiset valtuutetut Puro-aho, Kankaansyrjä, Virrankoski, Sorvisto ja kumppanit. Katsokaa pöytäkirjat kaupungin sivuilta. Sieltä löytyy syyt eriarvoistamiseen.

Kortesjärvellä valmistuu tänä vuonna yläasteen laajennus, jolloin kaikki Kortesjärven ala- ja yläkoululaiset mahtuvat samaan kouluun. Ei kai niitä yläkoululaisia kannata siinä tapauksessa kuljetella Kauhavalle. Isojen koulujen huonot puolet on nähty, toivottavasti yhdistelemään ei aleta. Kahden lukion järkevyys onkin asia erikseen..

Koulut tarvitsevat nykyään isomman väestöpohjan mitä ennen, siksi että valtio on karsinut rahoitusta. Sanotaan että 10-tuhatta on se väestöpohja, joka pitää vähintään olla, että yläkoulu ja lukio voi kunnassa olla. Muutoin menee tehottomuuden kautta miinuksen puolelle. Kauhavalla on noin 17-tuhatta asukasta. Se tarkoittaa että yksi lukio sekä yksi yläkoulu voi olla, siihen väestöpohja riittää, muttei useampaan. Hajautettu malli vie väkisinkin miinuksen puolelle. Kauhava ei saa tässä asiassa erivapauksia, kuten ei mikään muukaan kunta Suomessa.

Kun yhteen paikaan pitää keskittää, niin Kauhava on tasapuolisin kaikille. Kauhavan keskustaan ei tule mistään osakuntakeskuksesta 25km pidempää matkaa. Mikäli keskitettäisiin Ylihärmään, niin esim Kortesjärven keskuksesta tulisi matkaa jo yli 35km. Lisäksi jos lasketaan henkilökilometrimäärä, se on vähäisin kun keskitetään Kauhavalle. Henkilökilometrimäärä tarkoittaa sitä yhteenlaskettua kilometrimäärää, kun jokaisen kuntalaisen keskimääräinen kilometrimäärä lasketaan yhteen. Kokonaiskilometrimäärä ottaa myös huomioon sen, että ihmisiä asuu muuallakin kuin taajamissa. Tosin Kantakauhavan taajama-aste on suurin, johtuen että pääosa Kantakauhavan asukkaista asuu käytännössä päätaajamassa, tai hyvin lähellä sitä. Alahärmässä, Ylihärmässä sekä Kortesjärvellä asutus on enemmän hajaantunut kyliin taajamien ulkopuolelle, sekä sinne ja tänne hajalleen.

On mielenkiintoista mitä lehdissä on Valtuustokäsittelyn jälkeen.Herättää varmaankin valtuutetuissa erilaisia tuntemuksia keskustelu voi olla värikästä,pitäisköhän mennä kuuntelemaan.