Olen ollut oireeni kanssa jo parisen vuotta, joka minulle tuli pahan henkisen kriisin aikana.Työt ja kotiasiat kaatuivat päälle samanaikaisesti, johon kehoni reagoi hirveillä jännitystiloilla. Jännitys levisi kaulan alueelle, ja aiheutti kipuja syödessäni. No, työt lopetin, vaimon kanssa (onneksi) liitto jatkui, söin cipramil kuurin, mutta pelkotila nielemisen kipeydestä jäi, uskalsin niellä ainoastaan taatusti hienoksi jauhettua ruokaa ja ainoastaan vedellä höystettynä. Olen löytänyt uuden mukavan työn, mutta oireet jatkuvat, vaikka käyn melkein viikottain hierojalla, ja syön välillä lihasrentouttajia. Välillä olotila on aika itsetuhoinen. Miten saisin olotilani taas rennoksi, etten pelkäisi kipua, jota ei enää ole??? Kaikista tiedoista kiitollinen
paniikkihäiriö ja nielemisongelmat
mies32
41064
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei!
Minullakin on ollut vastaavia silloin alussa kun sairastuin paniikkihäiriöön, oli esim palan tunne kurkussa kokoajan ja kaulalihakset jännittyneenä.
Yksi hyvä konsti on jumpata esim kieltä, työntää kieli ulos pitkälle ja näin venyttää lihaksia nielussa.Ehkä jokin rentouslääke lyhyt kuuri saa sinut unohtamaan oireen ja silloin huomaamatta palaat takaisin *entisellesi*
tsemppiä!!
...mutta välillä vaan usko loppuu, syynä varmaan että sitä ajattelee liikaa. Miten Teija oireesi lopulta hävisivät, jouduitko "tekemään" työtä sen eteen? Samoin muutkin samoista oireista kärsineet, kertokaa ihmeessä tunteistanne. Jostain lääketieteen sivuilta löysin jonkin lääketieteellisen terminkin tälle oireelle: "globus hystericus" eli Psyykkisperäiset nielemisvaikeudet. Löysin tämän tiedon vasta äskettäin, joten en ole jutellut kenenkään "ammattilaisen" kanssa asiasta.
Minulla oireet hävisivät, kun sain paniikkilääkkeet ja sen myötä oireet hävisivät ja lääkkeiden jälkeenkään ne eivät ole tulleet takaisin. Toki minulla oli paljon muitakin oireita esim pahin oli hyperventilaatio, joka tuli julkisilla paikoilla yms
teija
Itse kärsin paniikkihäiriöstä n. vuosi sitten. Tosin oireenani ei ollut nieleminen vaan enemmäkin sydänkohtaus pelkotila. Kun sain tietää, että kyseessä on paniikkihäiriö paranin 50%sesti. Loput paranivat läheisteni tuen avulla. Ilmoitin myös työpaikalla "sairastavani" paniikkihäriötä ja asiat saatiin hyvin järjestymään. Pohjalla saattaa olla kuoleman pelko ja liikatyö ja unenpuute. Keskustelin itse paljon lääkärin kanssa joka laukaisi myös pelkotiloja pois. Suosittelen menemään lääkärin juttusille pikaisesti ja pyytämään kotiväeltä tukea. Yksi pointti vielä älä mieti liikaa kyseistä "sairautta"! Tsemppiä paranemisen kanssa!