http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016032421320828_ul.shtml
Oikeuden mukaan ensimmäisessä syytekohdassa mainittuun kansanmurhaan Karadžić, 70, ei ole syyllinen. Kyse oli vuonna 1992 tapahtuneista etnisistä puhdistuksista. Sen sijaan hänet todettiin syylliseksi vainoihin, hävitykseen, karkotuksiin, pakkomuuttoihin ja kahteen murhaan.
Toisessa syytekohdassa Karadžić todettiin syylliseksi Sarajevon piirityksessä 1992-1995 tapahtuneisiin rikoksiin. Serbijoukot tulittivat kaupunkia siviileistä välittämättä vuosikausia ja tarkka-ampujat surmasivat kasapäin ihmisiä kaduille. Karadžić todettiin syylliseksi laittomiin siviileihin kohdistuneisiin hyökkäyksiin ja terrorisointiin. Hän oli oikeuden mukaan henkilökohtaisesti vastuussa sotarikoksista.
Kolmannessa syytekohdassa Karadžić todettiin syylliseksi YK:n rauhanturvaajien kidnappauksiin vuonna 1995. Näin hän rikkoi sodan sääntöjä. Panttivankeja sijoiteltiin strategisiin kohteisiin, ettei Nato pommittaisi niitä.
Neljäs ja kenties kuuluisin kohta koski Srebrenican joukkomurhaa, jossa serbit kokosivat yhteen ja surmasivat noin 8 000 muslimimiestä ja -poikaa heinäkuussa 1995.
Oikeuden mukaan on selvää, että serbijoukot pyrkivät tuhoamaan päämäärätietoisesti kaikki fyysisesti kelvot musmlimimiehet. Joukosta oli erotettu naiset, lapset ja vanhat miehet. Tuomiota luetaan parhaillaan.
- Syytetty oli ainoa henkilö, jolla oli mahdollisuus estää vangittujen surmat, tuomari O-Gon Kwon lausui.
Näin hän ei kuitenkaan tehnyt. Karadžić oli oikeuden mukaan vastuussa Srebrenican joukkomurhasta.
Hänet todettiin syylliseksi kansanmurhaan.
Tuomio oli 40 vuotta vankeutta.
Syytekohtia oli yhteensä 11. Tuomionluku alkoi tänään kolmelta Suomen aikaa Haagissa.
Oikeutta Karadžićia vastaan on käyty liki kahdeksan vuotta. Hän oli yksi Euroopan etsityimmistä miehistä ennen kiinnijäämistään kesällä 2008.
Oikeuden mukaan ensimmäisessä syytekohdassa mainittuun kansanmurhaan Karadžić, 70, ei ole syyllinen. Kyse oli vuonna 1992 tapahtuneista etnisistä puhdistuksista. Sen sijaan hänet todettiin syylliseksi vainoihin, hävitykseen, karkotuksiin, pakkomuuttoihin ja kahteen murhaan.
Toisessa syytekohdassa Karadžić todettiin syylliseksi Sarajevon piirityksessä 1992-1995 tapahtuneisiin rikoksiin. Serbijoukot tulittivat kaupunkia siviileistä välittämättä vuosikausia ja tarkka-ampujat surmasivat kasapäin ihmisiä kaduille. Karadžić todettiin syylliseksi laittomiin siviileihin kohdistuneisiin hyökkäyksiin ja terrorisointiin. Hän oli oikeuden mukaan henkilökohtaisesti vastuussa sotarikoksista.
Kolmannessa syytekohdassa Karadžić todettiin syylliseksi YK:n rauhanturvaajien kidnappauksiin vuonna 1995. Näin hän rikkoi sodan sääntöjä. Panttivankeja sijoiteltiin strategisiin kohteisiin, ettei Nato pommittaisi niitä.
Neljäs ja kenties kuuluisin kohta koski Srebrenican joukkomurhaa, jossa serbit kokosivat yhteen ja surmasivat noin 8 000 muslimimiestä ja -poikaa heinäkuussa 1995.
Oikeuden mukaan on selvää, että serbijoukot pyrkivät tuhoamaan päämäärätietoisesti kaikki fyysisesti kelvot musmlimimiehet. Joukosta oli erotettu naiset, lapset ja vanhat miehet. Tuomiota luetaan parhaillaan.
- Syytetty oli ainoa henkilö, jolla oli mahdollisuus estää vangittujen surmat, tuomari O-Gon Kwon lausui.
Näin hän ei kuitenkaan tehnyt. Karadžić oli oikeuden mukaan vastuussa Srebrenican joukkomurhasta.
Hänet todettiin syylliseksi kansanmurhaan.
Tuomio oli 40 vuotta vankeutta.
Syytekohtia oli yhteensä 11. Tuomionluku alkoi tänään kolmelta Suomen aikaa Haagissa.
Oikeutta Karadžićia vastaan on käyty liki kahdeksan vuotta. Hän oli yksi Euroopan etsityimmistä miehistä ennen kiinnijäämistään kesällä 2008.
Vastaukset 2
Vanhimmat
.
Suomessa olisi saanut ehdollista ja vainajille pieni sakko
.
Jotkut idiootit sitten väittävät että vain muslimit tekevät Euroopassa terroritekoja ...
Pientä se on muslimiterroristien uhrimäärä näiden "kristittyjen" uhrimääriin verrattuna.