tarina dramionesta

dramionkaksitoista

Hermione käveli käytävällä ja hyräili itsekseen. Muodonmuutoksen koetulokset oli kerrottu ja hän oli saanut taas täydet. Päiväkin oli valoisa ja keväinen, linnut lauloivat ulkona. Mikä voisi olla huonosti tälläisenä päivänä? Hän oli karistanut Harryn ja Ronin kannoiltaan, sanottuaan menevänsä kirjastoon. Ron oli jäänyt pelaamaan räjähtävää näpäystä Fredin ja Georgen janssa. Harry oli lähtenyt jonnekin Ginnyn kanssa, sitähän poika enää vain ajattelikin ja tekikin, puhui Ginnystä, mietti Ginnyä ja tietenkin oli Ginnyn kanssa koko ajan.
- Hän on Ginnyn orja, Hermione mutisi ärtyneenä itsekseen.
- Kamustasiko puhut? Onko Potter tylsä? joku nauroi käytävällä. Hermione tiesi heti, kuka se oli. Draco Malfoy. Niin vain koko kaunis päivä meni pilalle.
- Mitä se sinulle kuuluu? Hermione tiuskaisi ja alkoi harppoa käytävällä niin nopeasti kuin pystyi. Malfoy seurasi perässä.
- Eikö pikku kuraveriselle riitä ystäviä? Onko yksinäinen olo? Hermione supisti huulensa tiukasti yhteen ja meni vielä nopeampaa. Harmi kyllä Draco pysyi hänen tahdissaan ongelmitta.
- Onko kurjaa? Voi voi kun kukaan ei halua olla kanssasi! Hermione ei enää pysynyt mukana siinä, minne käyyävä johti. Kirjastoon hänen olisi pitänyt kääntyä ajat sitten. Mutta Malfoyn sanat satuttivat. Poika sanoi ääneen juuri sen mitä hän ajatteli. Harry ja Ron eivät enää kiinnittäneet häneen mitään huomiota, tai siltä hänestä ainakin tuntui. Hermionen silmät kostuivat ja hän lähti juoksuun.
- Mene pois Malfoy! hän vinkaisi, juoksi käytävän lopussa olevalle ovelle ja riuhtaisi sen auki. Oven takana oli Tylypahkan takapiha, suuri lampi josta Viktor Krum oli aikoinaan pelastanut hänet ja suuri tammi jonka alla oli hauska tehdä läksyjä. Hermione ei katsonut eteensä, taaksensa tai sivuilleen, vaan juoksi suoraan tammen varjoon ja painoi päänsä käsiinsä. Suuret, kuumat kyyneleet alkoivat valua hänen poskilleen ja hänen oli vaikea saada henkeä. Malfoy oli oikeassa. Kukaan ei pitänyt hänestä, kukaan ei huolinut häntä seuraansa! Hän oli yksin, surkea ja mitätön.
- Hermione? joku kysyi läheltä. Ääni oli taas Dracon. Dracon, voi miten hän vihasikaan Dracoa. Hermionen raivo kiehahti yli äyräiden.
- Draco Malfoy! hän kiljaisi ja tarttui pojan kauluksiin. Tämä näytti hämmentyneeltä.
Hermione repi ja raastoi, yritti tuottaa pojalle mahdollisimman paljon tuskaa. Se oli ihmeen helppoa, Malfoy ei yrittänyt vahingoittaa häntä. Sillä ei ollut väliä, Hermionelle tuli parempi olo kun hän tiesi Malfoyn kiljaisuista iskujensa satuttavan. Viha ja raivo olivat täyttäneet hänen päänsä eikä millään muulla ollut hänelle enää mitään väliä, kunhan vain sai satuttaa Dracoa jonka kasvot olivat vääntyneen kivunirvistykseen. Viha, raivo, tuska, viha...
- Hermione? Hermione ja Malfoy? Mitä ihmettä te...

Hermione henkäisi. Raivontunne oli poissa ja hän alkoi saada käsityksen siitä, mitä oli tapahtunut ja missä hän oli. Malfoy oli aivan hänen vieressään, ja hänen kätensä olivat vieläkin pojan kauluksissa. Malfoy oli laittanut kätensä hänen harteilleen, ilmeisesti yrittääkseen saada hänet irti itsestään. He makasivat aivan vierekkäin järven rannalla. Ilmeisesti he olivat kierineet tapellessaan sinne, Hermione ei muistanut.
- Siis Hermione ja Malfoy? Miksi olet täällä Hermione? Eikö sinun pitäisi olla kirjastossa? Hermione katsoi taakseen äänen suuntaan. Harry ja Ginny seisoivat käsikkäin heidän lähellään, kummallakin ihmettelevä ilme naamallaan.
- Oletkohan sinä salannut meiltä jotain? Ginny kysyi hiukan vihjaavasti vilkuillen Malfoyn suuntaan. Hermione ei vastannut vaan katsoi itsekin poikaa. Tämä näytti aivan yhtä ällistyneeltä kuin Hermione itse oli. Dracon otsassa oli haava josta vuoti verta. Hermione katsoi käsiään joita ei ollut vieläkään irrottanut Malfoyn kauluksista. Hänen käsissään oli samaa verta. Dracon verta. Hermione tunsi pahan olon kuplivan sisuksissaan eikä ehtinytestää itseään kun jo oksensi suoraan Dracon syliin.


Anteeksi kaikki kirjoitusvirheet. Jatkan tarinaa heti kun saan yhdenkin kommentin tyypiltä joka piti tästä. Katsotaan koska jatkuu... ja rattoisia lukuhetkiä dramionen parissa, vaikka ensimmäinen osa ei ollutkaan varsinaisesti mitään fantastista rakkaustarinaa ;)

26

2667

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lukutoukka123

      Voi, pidin tarinasta tosi paljon ja mielellään lukisin jatkoa!

    • Dramione12

      Hermione värisi. Vaikka päivä olikin kesäinen, sairaalasiivessä oli jääkylmä. Jääkylmä oli myös McGarmivan katse.
      - Hermione Granger, minä olen hyvin, hyvin pettynyt sinuun. En olisi uskonut, että sinunkaltaisesi tyttö käy toisen oppilaan kimppuun aivan yllättäen. Käsittämätöntä, mitä oikein ajattelit?
      Hermione henkäisi. Mitä hän voisi puolustuksekseen sanoa? Ei hän itsekään tiennyt, mutä oli ajatellut.
      - Malfoy... loukkasi minua.
      - Ja sitten sinä vain kävit häneen käsiksi?
      - Niin. Niin kai.
      - Ja kaiken kukkuraksi oksensit hänen päälleen.
      Hermione vinkaisi. Kun hän mietti Dracolle tekemäänsä vahinkoa, oksennus meinasi tulla uudestaan.
      - En voinut sille mitään! hän puolusteli. McGarmiva pudisti hiljaa päätään.
      - Hermione, sinulla on nyt tunnollasi kaksi Draco Malfoyn fyysistä vahingoittamiskertaa...
      Hermione kauhistui. Hän ei ollut muistanutkaan, kuinka oli lyönyt Dracoa kolmannella luokalla!
      -...joten ehkäpä on parempi käydä pyytämässä nyt anteeksi. Nosisitko ylös? Hermione nousi sängyltään. McGarmiva viittasi häntä seuraamaan eikä Hermionella ollut muuta mahdollisuutta kuin kävellä na ii sen perässä sairaalasiiven halki.
      - Mitäs te täällä? joku kysyi Hermionen selän takaa. Tämä kääntyi ja näki matami Pomfreyn ystävälliset kasvot.
      - Aah Poppy, neiti Granger tuli pyytämään Malfoyltä anteeksi, McGarmiva selitti.
      - Hienoa, hän onkin odottanut tapaavansa sinut, muru, matami Pomfrey nyökkäsi Hermionelle. Tämän niskavillat nousivat pystyyn. Ei kai Draco aikonut kostaa McGarmivan ja matami Pomfreyn nähden?
      - Draco, sait vieraita! Matami oli kääntynyt ja taputti nyt sänkyä, jonka eteen oli vedetty verhot.
      - Keitä? kuului hiljaisella äänellä verhojen takaa.
      - Hermione tulee pyytämään anteeksi!
      Hetken verhon takana oli täysin hiljaista. Sitten:
      - Päästä sisään. Matami Pomfrey raotti verhoja ja Hermione puikahti niiden välistä sisään. Matami itse jäi McGarmivan kanssa ulkopuolelle.

      Draco makasi peittonsa alla niin, että vain pää näkyi. Hänellä oli otsassa iso laastari. Hermione hengähti, ja yritti kertoa pahoittelunsa asiallisesti. Se ei onnistunut. Hänen kurkkuansa alkoi kuristaa aina kun hän vain katsoikin Dracon laastaria.
      - Mi-mi-mi, hän onnistui sopertelemaan. Draco nyökkäsi.
      - Saat anteeksi, Hermione. Ei olisi pitänyt olla sinulle ilkeä. Hermione tunsi kyyneleen valuvan poskellaan. Kohta niitä tuli monta lisää.
      - Olen- olen niin pahoillani tuosta, hän kosketti Dracon laastaria. Tämä värähti.
      - Voi ei! En kai satuttanut sinua taas! Olen hirveä tohelo! Minä... anteeksi Malfoy!
      - Draco, Draco sanoi hiljaa. Hermione hämmentyi.
      - Mi- mitä?
      - Draco. Se on minun nimeni. Draco, ei Malfoy. Hermione nyökkäsi, ja hymyili sitten ujosti.
      - No, nähdään joskus. Anteeksi vielä kerran... Draco.
      Kun Hermione kääntyi lähteäkseen, hän olisi voinut lyödä vetoa, että poika iski hänelle silmää. Hän virnisti itsekseen, vaikkei tiennytkään miksi.

      Edelleen sama periaate, eli jatkan käskystä!

    • Jossua

      Jatka vaan

    • 12vdramione

      Dracon unen katkaisivat askeleet. Hän kääntyi toiselle kyljelleen jottei kuulisi niitä, mutta ne kuuluivat edelleen. Hän avasi silmänsä ärtyneenä, kysyäkseen matami Pomfreyltä, voisiko tämä vaihtaa kenkiään joihinkin vähemmän äänekkäisiin, mutta huomasikin kellon. Se oli 1.23, aamuyöllä.
      Draco hätkähti. Askeleet kuuluivat taas. Häntä alkoi pelottaa. Kuka kumma hiippaili sairaalasiivessä keskellä yötä? Draco käpertyi peittonsa alle ja yritti olla mahdollisimman huomaamaton, mutta tulikin toisiin aatoksiin. Jos hiipparoija oli nyt hänen luonaan, se oli mennyt jo Hermionen ohi. Mitä jos tytölle oli käynyt jotakin? Draco oli juuri alkanut pitää tästä, ja uskoi, että hänestä ja tytöstä voisi tulla...hyvät ystävät, Draco päätti ajatuksen kiireesti. Mikään tuo ei kuitenkaan olisi mahdollista jos Hermione ei olisi kunnossa. Äkillisessä rohkeuden puuskassa Draco kierähti pois sängystään ja avasi sen ympärillä olevat verhot. Ja törmäsi Hermioneen.

      Anteeksi jos tästä tuli lyhyt, mutta haluan jättää tämän hyvään kohtaan. Jatkuu... koska, sen te päätätte.

    • Jossua

      Ihan ok jatka

    • HuhtiQuu

      Jatka!:D

    • dramionemylove

      Odotan jatkoa!

    • Dramione12

      Hermione heräsi kipuun. Tuntui kuin joku olisi kumauttanut häntä pesäpallomailalla selkään. Hän avasi silmänsä. Aluksi ne verestivät niin paljon, ettei hän nähnyt mitään, mutta hetken tihrustettuaan hänen katseensa tarkentui. Draco Malfoy seisoi hänen edessään virnuillen typerästi, kuten aina.

      - Mitä ihmettä sinä siinä teet? Hermione kähisi aamunkarhealla äänellään.
      - Noh, samaa voisi kysyä sinulta, poika sanoi kohauttaen olkiaan.
      - Päätit kai tulla käymään.
      - Mit...? Hermione ymmärsi yhtäkkiä, ettei ollut sängyssään. Sänky oli pehmeä, se asia, minkä päällä hän makasi, kova. Kuin... lattia?
      - Tosin yö ja umpiunessa oleminen eivät ole kovin hyviä vierailuelementtejä, Draco jatkoi pohtimistaan. Hermionen poskia alkoi kuumottaa. Umpiunessa oleminen... hän oli jälleen kävellyt unissaan. Ongelma oli ollut hänellä koko hänen elämänsä ajan. Aina kun hän näki levottomia unia, hän alkoi kävelemään unissaan. Hän sai siitä vieläkin ärsyyntyneitä kommentteja Parvatilta ja Lavenderilta. Ja tietenkin hänen piti kävellä juuri tänä yönä...
      - Anteeksi... Hermione mumisi Dracolle.
      - Saat anteeksi jästipää, Draco naurahti. Hermionen suu loksahti ammolleen. Naureskeliko Draco? Sitäpaitsi Draco oli sanonut häntä jästipääksi. Jästipääksi, ei kuraveriseksi.
      - Ööh, haluaisitko nousta siitä? poika jatkoi vähemmän itsevarmasti kun Hermione ei sanonut mitään. Hermione tajusi olevansa vieläkin sairaalasiiven lattialla. Draco ojensi hänelle kätensä ja auttoi hänet pystyyn.
      - Ja nyt, mademoiselle, ehdotan että menemme molemmat nukkumaan, poika vitsaili.
      - Selvä, velhopää, Hermione sanoi, kätteli kättä, jonka Draco oli unohtanut hänen omaansa ja tanssahteli kohti omaa sänkyänsä jättäen jälkeensä hämmästyneen pojan.

      • exofan

        Jatkoo😍😍!


      • Pornoo

        Kohta ne panee!


    • Rica1

      Jatka vaan:)

    • Hessupoposydändramione

      Jatkoo mä tulin iloselle tuulelle kun luin

    • Voisitko jatkaa?<3

    • Muumimammamu

      Jatka pliis!!!❤️❤️❤️❤️Tää on loveee!!

    • Lisää

      Oot paras tekee näitä tee pliis lisää😃 voitko olla kiltti

    • Nsy

      Oot paras tekee näitä Voitko tehdä lisää pliiis pliis,, bestt

    • Fans

      Jatkoa pliis💟💗💗💗❤❤

    • Anonyymi

      Siis omasta mielestäni Draco niissä ekoissa leffoissa in pers..st mut sit niis loppu leffois olin ihan että hot, ihana ja niin söpö ja sit ku se vaikutti viel niin surulliselt siin lopus niin olin ihan sillee aww ku näytti niin söpölt se ja sit samaa aikaa vähä surullinen fiilis mut ihan sika hyvän näkönen draco oli teininä että huhuhhh........!!!!!!!!!!!!!!!!!

    • Anonyymi

      Minä rakastin tuota! Oli kyllä vähän epäuskottavaa että Hermione hakkaisi ketään (kröhöm mietin kokoajan vain nelosleffaa) mutta silloin kun Hermione on vihainen niin sitten hän muuten on😅

    • Anonyymi

      Jatka!!!

    • Anonyymi

      Jatka!!

    • Anonyymi

      Hei äijät.Jos niin paljon jatkoa haluutte haittaako jos mää keksin omaa jatko silleen että se ois mahollinen loppu. Sanokaa jos ei sanokaa jos joo

      • Anonyymi

        JOO!!


    • Anonyymi

      Joo

    • Anonyymi

      Jatka pliiis

    • Anonyymi

      Hermione saa kokeista täysiä pisteitä mutta Harry ja Ron ja muut pojat eivät. Eivät koska kaikki pojat ovat alkaneet kiinnostua Hermionen ja muiden tyttöjen rintakehästöistä paljon enemmän kuin joistain noita jorinoista.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1247
    2. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      16
      1216
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1149
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      3
      1149
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1134
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      0
      1133
    7. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      0
      1118
    8. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1114
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1105
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1100
    Aihe