Onpa maailma muuttunut vuodessa...

Taitaa olla niin, että työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n sisällä on tehnyt sen, että esimerkiksi isommilla rakennustyömailla alihankkijoiden palkkalistoilla on iso osa työntekijöistä baltiasta. Sanotaan, että raha ei tunne rajoja mutta sen puute kyllä pakottaa rajat tuntemaan.

Muistan sinun ennenkin jossain yhteydessä automaation lisääntymisestä kirjoittaneen. On kuitenkin paljon aloja jossa tarvitaan ihmisen kättä ja minne automaatioprosessit eivät sovi. Mutta mikäänhän ei niin vaikeaa ole kuin ennustaminen.

Ajatellaanpa jos olisi 1966 pitänyt ennustaa minkälainen maailma on 50:n vuoden kuluttua. Kuka olisi osannut ennustaa tietoverkkojen kehittymisen sille tasolle missä se on ja minkälaisia erilaisia mahdollisuuksia ansiotoimintaan se on luonut. Kuka olisi ennustanut verkkokaupan ja peliteollisuuden räjähdysmäisen kasvun. Kulutusluotot, mobiililaitteet ja niiden helpon saatavuuden kenelle tahansa. Toimeentulotuen. Kuka olisi osannut ennustaa silloin sen ison pahoinvoinnin jonka yleinen hyvinvointi on aiheuttanut.

1966 sodan käyneistä ikäluokista nuorimmat olivat nelikymppisiä ja yli kaksikymppisetkin muistivat pula-ajan hyvin. 1966 oltiin miltei täystyöllisyydessä, isoja vaikeuksia oli oikeastaan vain maataloudella joka oli ison rakennemuutoksen kourissa muuttumassa. Pientilat alkoivat katoamaan kannattamattomina ja väki lähti ruotsiin tai kaupunkeihin. Näinä vuosina ryhdyttiin elämään toden teolla kulutusyhteiskunnassa ja sille ei ole loppua näkyvissä muuten kuin Linkolamaisesti sanoen, että kuluttaminen loppuu kun ihmiskunta hukkuu paskaan.

aito-arska kirjoitti:

Taitaa olla niin, että työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n sisällä on tehnyt sen, että esimerkiksi isommilla rakennustyömailla alihankkijoiden palkkalistoilla on iso osa työntekijöistä baltiasta. Sanotaan, että raha ei tunne rajoja mutta sen puute kyllä pakottaa rajat tuntemaan.

Muistan sinun ennenkin jossain yhteydessä automaation lisääntymisestä kirjoittaneen. On kuitenkin paljon aloja jossa tarvitaan ihmisen kättä ja minne automaatioprosessit eivät sovi. Mutta mikäänhän ei niin vaikeaa ole kuin ennustaminen.

Ajatellaanpa jos olisi 1966 pitänyt ennustaa minkälainen maailma on 50:n vuoden kuluttua. Kuka olisi osannut ennustaa tietoverkkojen kehittymisen sille tasolle missä se on ja minkälaisia erilaisia mahdollisuuksia ansiotoimintaan se on luonut. Kuka olisi ennustanut verkkokaupan ja peliteollisuuden räjähdysmäisen kasvun. Kulutusluotot, mobiililaitteet ja niiden helpon saatavuuden kenelle tahansa. Toimeentulotuen. Kuka olisi osannut ennustaa silloin sen ison pahoinvoinnin jonka yleinen hyvinvointi on aiheuttanut.

1966 sodan käyneistä ikäluokista nuorimmat olivat nelikymppisiä ja yli kaksikymppisetkin muistivat pula-ajan hyvin. 1966 oltiin miltei täystyöllisyydessä, isoja vaikeuksia oli oikeastaan vain maataloudella joka oli ison rakennemuutoksen kourissa muuttumassa. Pientilat alkoivat katoamaan kannattamattomina ja väki lähti ruotsiin tai kaupunkeihin. Näinä vuosina ryhdyttiin elämään toden teolla kulutusyhteiskunnassa ja sille ei ole loppua näkyvissä muuten kuin Linkolamaisesti sanoen, että kuluttaminen loppuu kun ihmiskunta hukkuu paskaan.

Lue lisää

Arskalla on aivan asiaan kuuluvaa pohdintaa tulevaisuudesta. Vaikka nykyisin kulutetaan enempi, niin ei tuo yleinen siisteys ole siitä vielä paljonkaan kärsinyt. Mutta kun mennään katsomaan noita suurenpien kaupunkien kaatopaikkoja, niin siellä tulee kyllä mieleen nuo arskan loppu sanat.
Mutta mitä mieltä olette tuosta, kun vasemmisto haluaa laittaa yhteiskunta sopimuksen hyväksymisen ehdoksi sen. Että he tulevat työnantaja puolen johtoportaaseen mukaan. Pyöriikö pyörät silloin lainkaan, kun työnantajankin edustaja määrää lakkojen alkamiset.
Tuo epäily siitä syystä, kun SAKn omissa liitoissakaan ei ole mitään järjestystä. Vaan kommarit ja sossut määrää täysin mitä siellä tehdään. Puolimiljoonaa keskusta, perssu ja vihreet jäsentä. Heillä ei saa olla mitää valtaa liitossa, näin määrää vasurit.
Joten jos tuo röyhkeä ryhmä pääsee työnantajan johtoon, niin kusessa ollaan. Suomi niminen valtio lakkaa olemasta, ja pysähtyy täysin. Tämä on tietysti on vasemmiston tarkoituskin, mutta mitä siitä eteenpäin.

KaupKesk kirjoitti:

Arskalla on aivan asiaan kuuluvaa pohdintaa tulevaisuudesta. Vaikka nykyisin kulutetaan enempi, niin ei tuo yleinen siisteys ole siitä vielä paljonkaan kärsinyt. Mutta kun mennään katsomaan noita suurenpien kaupunkien kaatopaikkoja, niin siellä tulee kyllä mieleen nuo arskan loppu sanat.
Mutta mitä mieltä olette tuosta, kun vasemmisto haluaa laittaa yhteiskunta sopimuksen hyväksymisen ehdoksi sen. Että he tulevat työnantaja puolen johtoportaaseen mukaan. Pyöriikö pyörät silloin lainkaan, kun työnantajankin edustaja määrää lakkojen alkamiset.
Tuo epäily siitä syystä, kun SAKn omissa liitoissakaan ei ole mitään järjestystä. Vaan kommarit ja sossut määrää täysin mitä siellä tehdään. Puolimiljoonaa keskusta, perssu ja vihreet jäsentä. Heillä ei saa olla mitää valtaa liitossa, näin määrää vasurit.
Joten jos tuo röyhkeä ryhmä pääsee työnantajan johtoon, niin kusessa ollaan. Suomi niminen valtio lakkaa olemasta, ja pysähtyy täysin. Tämä on tietysti on vasemmiston tarkoituskin, mutta mitä siitä eteenpäin.

Lue lisää

Jos tuo pääsee tapahtumaan, niin sitä ei uskalla edes arvailla.

aito-arska kirjoitti:

Taitaa olla niin, että työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n sisällä on tehnyt sen, että esimerkiksi isommilla rakennustyömailla alihankkijoiden palkkalistoilla on iso osa työntekijöistä baltiasta. Sanotaan, että raha ei tunne rajoja mutta sen puute kyllä pakottaa rajat tuntemaan.

Muistan sinun ennenkin jossain yhteydessä automaation lisääntymisestä kirjoittaneen. On kuitenkin paljon aloja jossa tarvitaan ihmisen kättä ja minne automaatioprosessit eivät sovi. Mutta mikäänhän ei niin vaikeaa ole kuin ennustaminen.

Ajatellaanpa jos olisi 1966 pitänyt ennustaa minkälainen maailma on 50:n vuoden kuluttua. Kuka olisi osannut ennustaa tietoverkkojen kehittymisen sille tasolle missä se on ja minkälaisia erilaisia mahdollisuuksia ansiotoimintaan se on luonut. Kuka olisi ennustanut verkkokaupan ja peliteollisuuden räjähdysmäisen kasvun. Kulutusluotot, mobiililaitteet ja niiden helpon saatavuuden kenelle tahansa. Toimeentulotuen. Kuka olisi osannut ennustaa silloin sen ison pahoinvoinnin jonka yleinen hyvinvointi on aiheuttanut.

1966 sodan käyneistä ikäluokista nuorimmat olivat nelikymppisiä ja yli kaksikymppisetkin muistivat pula-ajan hyvin. 1966 oltiin miltei täystyöllisyydessä, isoja vaikeuksia oli oikeastaan vain maataloudella joka oli ison rakennemuutoksen kourissa muuttumassa. Pientilat alkoivat katoamaan kannattamattomina ja väki lähti ruotsiin tai kaupunkeihin. Näinä vuosina ryhdyttiin elämään toden teolla kulutusyhteiskunnassa ja sille ei ole loppua näkyvissä muuten kuin Linkolamaisesti sanoen, että kuluttaminen loppuu kun ihmiskunta hukkuu paskaan.

Lue lisää

1960-luvulla tulevaisuuden ennustaminen oli aika lailla suosittua. Vuodesta 2000 kirjoitettiin Suomen kouluissa kymmeniätuhansia ainekirjoituksia ja myös aikakauslehdissä oli asiasta innokkaita artikkeleita. Jopa tiedemiehet tekivät nykyistä rohkeammin tulevaisuusarvioita, mutta olin vielä liian nuori lukemaan sellaisten sisältöä.

Tämä tulevaisuusinnostus liittyi kaiketi siihen, että juuri 1960-luvulla kodit alkoivat täyttyä vauhdilla teknologialla, mikä jatkui 1980-luvulle saakka. Voikin sanoa, että 1980-luvun keskiluokkaisessa kodissa oli jo lähes kaikki se kodinkoneteknologia, mikä niissä on nykyäänkin. Kun lisäksi tuosta teknogiasta useimpia vempaimia valmistettiin jokaisessa Länsi-Euroopan maassa eikä tuotu Kauko-Idästä, ei ihme että työtä riitti ja talouskasvu oli nykypäivään verrattuna uskomatonta.

Tietoverkoistakin puhuttiin, mutta sitä ei osattu ennustaa, että ne voivat toimia yhtä interaktiivisesti kuin jo pitkän aikaa. Mielissä oli lähinnä teksti-tv:n kaltainen järjestelmä, jolla voi esimerkiksi selata sanomalehtiä tai tilata tv-ohjelmia vapaasti, mutta kansalaisten mahdollisuudesta tuottaa sisältöä ihan itse ja valvomatta tuskin uneksuttiin edes Yhdysvalloissa.

Tietoteknologiaa lukuun ottamatta tekninen kehitysvauhti on siis hidastunut, ja kun valmistus on siirtynyt Kauko-Itään sen työllistävä merkitys on vähentynyt. Tietoteknologia on tietysti tuonut huomattavan määrän uusia työpaikkoja, mutta kääntöpuolena on, että sen vuoksi työpaikkojen määrä vähenee muualla. Uusi teknologia on mahdollistanut siirtymisen itsepalveluun, jossa olemme vasta alkutaipaleella. Seuraava suuri rakennemuutos työpaikkojen romahduksineen kohtaakin juuri palvelusektoria.

KaupKesk kirjoitti:

Arskalla on aivan asiaan kuuluvaa pohdintaa tulevaisuudesta. Vaikka nykyisin kulutetaan enempi, niin ei tuo yleinen siisteys ole siitä vielä paljonkaan kärsinyt. Mutta kun mennään katsomaan noita suurenpien kaupunkien kaatopaikkoja, niin siellä tulee kyllä mieleen nuo arskan loppu sanat.
Mutta mitä mieltä olette tuosta, kun vasemmisto haluaa laittaa yhteiskunta sopimuksen hyväksymisen ehdoksi sen. Että he tulevat työnantaja puolen johtoportaaseen mukaan. Pyöriikö pyörät silloin lainkaan, kun työnantajankin edustaja määrää lakkojen alkamiset.
Tuo epäily siitä syystä, kun SAKn omissa liitoissakaan ei ole mitään järjestystä. Vaan kommarit ja sossut määrää täysin mitä siellä tehdään. Puolimiljoonaa keskusta, perssu ja vihreet jäsentä. Heillä ei saa olla mitää valtaa liitossa, näin määrää vasurit.
Joten jos tuo röyhkeä ryhmä pääsee työnantajan johtoon, niin kusessa ollaan. Suomi niminen valtio lakkaa olemasta, ja pysähtyy täysin. Tämä on tietysti on vasemmiston tarkoituskin, mutta mitä siitä eteenpäin.

Lue lisää

>>Mutta mitä mieltä olette tuosta, kun vasemmisto haluaa laittaa yhteiskunta sopimuksen hyväksymisen ehdoksi sen. Että he tulevat työnantaja puolen johtoportaaseen mukaan. <<

Ihan hyvä, jos tulisivat mukaan, jotta oppisivat ottamaan vastuuta työpaikastaan. Ruotsissahan tuollainen järjestelmä, että kapitalistin sijasta duunarien edustaja astuu tehdassaliin kertomaan tovereille, mitä nyt pakko ihan välttämättä tehtävä, on toiminut hyvin.

Ehkä kuitenkin on parempi edetä niin, ettei työnantajien edustuksesta säädetä lakia, vaan edetään vapaaehtoisuuden kautta. Kyllä ne loputkin tulevat mukaan, kun nähdään, että se toimii. Voihan sitä paitsi olla niinkin, ettei kaikilla työpaikoilla työntekijöiden edustajat edes halua hallintoneuvostoihin.