Asuntojen hinnat eivät romahda, tässä syy

Monenko agendakirjoittajan kanssa olen väitellyt parin vuoden ajan palstalla siitä, että
A) asuntojen hinnat ovat jo romahtaneet
B) asuntojen hinnat romahtavat seuraavalla vuosineljänneksellä.
.
Aika monen. Olin ajatellut itse tehdä kuvan tulojen ja asuntojen hintojen kehittymisestä, mutta koskapa Kauppalehti tänään julkaisi kuvan asiasta, käytän Kauppalehden kuvaa.
.
Verrattuna mihin muuhun maahan tahansa, jossa on nähty asuntojen hintojen romahduksia, niissä maissa asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti tulotasoon nähden. Suomessa asuntojen hinnat ovat kuitenkin kehittyneet tulotasoon nähden suhteellisen maltillisesti.
.
Palstalla on ollut jopa niitäkin, joiden mielestä asuntojen hintojen romahdus Ruotsissa romahduttaisi myös Suomen markkinat. Mielestäni tämä on naiivia, koska tulotasoon nähden Ruotsissa asuntojen hinnat ovat nousseet moninkertaisesti Suomeen verrattuna.
.
Syy on siis se, että asuntojen hinnat ovat kohtalaisen hyvin seuranneet tulotason muutoksia. Odotan asuntojen hintojen myös hieman laskevan tulotason kiristysten vuoksi, mutta romahduksesta ei voi puhua.
.
Kuvasta näkyy syy, miksi Tanskan asuntojen hinnat laskivat voimakkaasti 2008-2010.
Tässä siis tämä kuva http://aijaa.com/PJbucx

58

611

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • TommiTeodor

      Tuo tilasto kuvaa varmaankin kehitystä koko Suomessa. Pääkaupunkiseudulla ja ehkä myös muutamissa muissa kasvukeskuksissa tilanne lienee aika lailla toisenlainen eli asuntojen hinnat ovat nousseet huomattavasti nopeammin. Siitä huolimatta tilanne saattaa olla jotakuinkin hallinnassa, muttei varmasti kaikkien asuntovelkaisten osalta.

      Asuntojen hintojen laskun estämiseksi tehdään toisaalta varmasti kaikki mahdolliset temput, joista yksi oli OP:n vapaavuosikäytäntö, sillä asuntojen hintojen lähteminen merkittävään laskuun aiheuttaisi samankaltaisen romahduksen kuin 1990-luvulla, ja sitä ei kukaan halua.

      Itse en kyllä enää ymmärrä pääkaupunkiseudun uusien asuntojen hintatasoa ja sitä mistä niille löytyvät ostajat, kun aivan tavallinen perheasunto maksaa 400 - 500 000 euroa, ns. paremmilla paikoilla vieläkin enemmän. Tämä siitä huolimatta, että laina-ajat ovat pitkiä ja korot ainakin toistaiseksi erittäin matalia.

      • Tilasto varmaankin kuvaa koko Suomea. Minäkin olettaisin, että pk-seudulla käppyrä voisi olla vähän korkeampi. Tosin sama oletus koskee myös Kööpenhaminaa ja Tukholmaa.
        .
        Pk-seudulla tulotasokin on hieman muuta maata korkeampi lukuun ottamatta tientenkin niitä, jotka elävät yhteiskunnan tuella.
        .
        Lähtökohta kuitenkin lienee, että hinnat kehittyvät suuremmissa keskuksissa edelleen paremmin kuin syrjäseuduilla, koska muuttovirta on edelleen pk-seudulle. Reaktor ja muut hintojen ennustajat ovat ennustaneet tämän suuntaisesti.


    • hmmmhmh
      • Onkohan Huoneistokeskus menettänyt markkinaosuuksiaan, koska uusia lainoja on otettu tammikuussa enemmän kuin vuosina 2014 ja 2013. Palaan asiaan jahka helmikuun lainakantatiedot vahvistuvat.


      • HUH-HUH-AUTSIS

        AUTS!


    • 22233377

      Palkkojen kehitys on varmasti yksi keskeinen vaikuttaja asuntojen hintojen kehityksessä. Mutta myös esim. uudis-ja korjausrakentamisen kustannuksetkin kaikkine veroineen ovat aina taustalla vaikuttamassa.

      Iso hintanotkahdus voisi seurata myös siitä jos rakennettaisiin aivan liikaa suhteessa siihen mitä asunnoilla on maksukykyistä-tai haluista ostajakuntaa.

      Liiallinen rakentaminen oli esim. Espanjassa keskeinen syy häiriöön asuntomarkkinoilla ja hintojen laskuun. Se on selvä että jos pankit ja ehkä valtio ja kunnatkin vielä samalla keskittyvät liikaa rahoittamaan asuntorakentamista(kun eivät mielestään muutakaan bisnestä ja talouteen pöhinää keksi) vain uskoen tai luottaen siihen että aina ne asunnot kaupaksi menee kunhan rakennettua saadaan, niin vaarassa on kehittyä asuntomarkkinoilla Espanjan kaltainen tilanne.
      Jos ajatellaan kansantaloutta suljettuna systeeminä ja siinä aletaan satsata ja keskittyä vain johonkin yksittäiseen toimialaan kuten rakentamiseen, ja kun se on selvä että tästä hommasta tulonsa saavat eivät kaikkia tulojaan asunnon ostamiseen käytä vaan paljon muutakin tarvitsevat ja ostelevat, niin näin mennen jossain vaiheessa alkaa asuntoja jäädä myymättä ja homma pysähtyy. No tää on ääriesimerkki että pelkästään asuntorakentamiseen keskitytään ja että on suljettu systeemi, mutta tämä vaikutus voi syntyä paljon vähemmälläkin liikasatsauksella ja vaikka syteemistä ulos vienti/tuonti-jutut ja rahoitukset aukikin ovat.

      http://www.globalpropertyguide.com/house-prices-indices/House-price-changes-year-to-end-Q4-2015

      Siinä on viimeisen 2015 vartin hintakehitystietoja eri maista.
      Nuo kehitysnuolet ovat sinisiä ja ylös kun hintojen nousuvauhti on kasvanut tai laskuvauhti hiipunut, ja punaisia ja alaspäin kun hintojen nousuvauhti on hiipunut tai lasku kiihtynyt. Esim. Tallinnan osalta nuoli on punainen ja alaspäin vaikka nousua viime vuonna 12,63%, mutta kun nousua on aiemmin ollut enemmän.
      Se näissä aina on huomattava että kyseessä on keskimääräiset hinnat, ja että hajontaa hinnoissa on taustalla vaikka sitten vain yhdestä kaupungista hinnat olisivat. Ja tietty sekin minkälaisiin asuntoihin myynnit ovat painottuneet. Esim. buumissa ja nousukaudella usein myös rakennetaan ja myydään paljon uutta ja hintavaa, ja siksikin niissä oloissa voi tilastoihin kirjautua suhteellisesti enemmän tällaista asuntokantaa.

      • Totta. Muun muassa Irlannissa ja Espanjassa asuntojen hintojen romahtamiseen vaikutti se, että asuntotuotanto perustui spekulaatioon asuntojen hintojen voimakkaasta noususta. Irlannissa on alueita, joilla tyhjät uudet kerrostalot ovat jääneet rapistumaan ilman asukkaita. Ikkunat on rikottu ja rikkaruohot sekä eläimet alkavat vallata aluetta, kuten entisen Tsernobilin alueella.
        .
        Yksi irkku-taksikuski innostui kertomaan minulle varsin valaisevaa näkemystä Irlannin asuntomarkkinoiden noususta ja tuhosta. Tuohon tyyliin se meni. Kaikki alkoivat ostamaan asuntoja ennen kuin niistä tulee liian kalliita ja kun kysyntä oli voimakasta, rakennettiin vielä enemmän asuntoja. Siinä rakennettiin korttitalo sortumaan. Hyvä esimerkki kuumentuneista markkinoista.


      • 22233377
        pundit kirjoitti:

        Totta. Muun muassa Irlannissa ja Espanjassa asuntojen hintojen romahtamiseen vaikutti se, että asuntotuotanto perustui spekulaatioon asuntojen hintojen voimakkaasta noususta. Irlannissa on alueita, joilla tyhjät uudet kerrostalot ovat jääneet rapistumaan ilman asukkaita. Ikkunat on rikottu ja rikkaruohot sekä eläimet alkavat vallata aluetta, kuten entisen Tsernobilin alueella.
        .
        Yksi irkku-taksikuski innostui kertomaan minulle varsin valaisevaa näkemystä Irlannin asuntomarkkinoiden noususta ja tuhosta. Tuohon tyyliin se meni. Kaikki alkoivat ostamaan asuntoja ennen kuin niistä tulee liian kalliita ja kun kysyntä oli voimakasta, rakennettiin vielä enemmän asuntoja. Siinä rakennettiin korttitalo sortumaan. Hyvä esimerkki kuumentuneista markkinoista.

        Nousukausi talouskasvuineen oli siis paljolti(tai siis aivan liian paljon) juuri rakentamistoiminnan vetämää. Se on selvä että ennemmin tai myöhemmin tää liikaa tällaiseen menoon perustuva talouskasvu ja rakentaminen hiipuvat.

        Espanjassa jäi myymättä kokonaisia uusia kaupunginosia ja myös keskenkeneräisiä rakennuksia jäi seisomaan. Vähän saman tapainen ilmiö tapahtui Virossakin viime vuosikymmenellä. Talouskasvu oli siis liiikaa rakentamisbuumin vetämää. Sitten siihen tuli pysähdys ja talouskasvun painuminen jotain 9% negatiiviselle, ja asuntojen hinnat laskivat noin 40%(siis keskimäärin koko maassa, ei Tallinnassa ihan niin paljon sentään, syrjäisillä työttömyysalueilla asuntoja jäi paljon tyhjilleenkin) ja tietty myös asuntokauppa hiipui. No mikä tulee epärealistisen alas se myös siitä taas nousee, niinkuin on noussut asuntojen hinnat Virossa ja erityisesti Tallinnassa tämän vuosikymmenen alusta asti, ja rakentaminenkin on taas elpynyt. Tartossa jäi keskeneräisiäkin rakennuksi seisomaan, ja niidenkin rakentamista on nyt taas jo alettu jatkaa. Virossa talouden notkahdusta pahensi vielä se kun euroon haluttiin siirtyä sillä kurssilla mikä oli fiksattu ennen talousbuumia, t.s. devalvoitumista ei tehty siinä euroon siirtymisen yhteydessä niinkuin muuten meillä tehtiin.


      • Omakas
        22233377 kirjoitti:

        Nousukausi talouskasvuineen oli siis paljolti(tai siis aivan liian paljon) juuri rakentamistoiminnan vetämää. Se on selvä että ennemmin tai myöhemmin tää liikaa tällaiseen menoon perustuva talouskasvu ja rakentaminen hiipuvat.

        Espanjassa jäi myymättä kokonaisia uusia kaupunginosia ja myös keskenkeneräisiä rakennuksia jäi seisomaan. Vähän saman tapainen ilmiö tapahtui Virossakin viime vuosikymmenellä. Talouskasvu oli siis liiikaa rakentamisbuumin vetämää. Sitten siihen tuli pysähdys ja talouskasvun painuminen jotain 9% negatiiviselle, ja asuntojen hinnat laskivat noin 40%(siis keskimäärin koko maassa, ei Tallinnassa ihan niin paljon sentään, syrjäisillä työttömyysalueilla asuntoja jäi paljon tyhjilleenkin) ja tietty myös asuntokauppa hiipui. No mikä tulee epärealistisen alas se myös siitä taas nousee, niinkuin on noussut asuntojen hinnat Virossa ja erityisesti Tallinnassa tämän vuosikymmenen alusta asti, ja rakentaminenkin on taas elpynyt. Tartossa jäi keskeneräisiäkin rakennuksi seisomaan, ja niidenkin rakentamista on nyt taas jo alettu jatkaa. Virossa talouden notkahdusta pahensi vielä se kun euroon haluttiin siirtyä sillä kurssilla mikä oli fiksattu ennen talousbuumia, t.s. devalvoitumista ei tehty siinä euroon siirtymisen yhteydessä niinkuin muuten meillä tehtiin.

        Hyvä huomio, ettei rakennusteollisuus välttämättä seuraa yleistä taloustilannetta, vaan joskus jopa päinvastoin! Kiitos!


      • Omakas kirjoitti:

        Hyvä huomio, ettei rakennusteollisuus välttämättä seuraa yleistä taloustilannetta, vaan joskus jopa päinvastoin! Kiitos!

        Asuntojen rakentamiseen perustuva talouskasvu on oikean kuplan rakentamista.


    • Ananias_Käärme

      Kuva oli aikas selkeä. Ei olla lähelläkään 80-luvun lopun tunnelmia.

      • Eikä koskaan tulla olemaankaan. Vaikka Eurosta on haittaa viennille, niin korkotaso ei tule nousemaan samalle tasolle kuin edellisessä lamassa. Se on iso ero.

        Lisäksi kaiken järjen mukaan palkkojen laskiessa, myös tuotteiden ja palvelujen hinnat laskevat. Varsinkin jos hallitus buustaa asiaa verohelpotuksin. Eli ostovoima ei putoa niin paljoa kuin pelotellaan, jos ehkä ollenkaan. Mutta se vaatii työnantajilta selkärankaa myös pudottaa niitä hintoja.


    • gyrdckkkngfdbm

      tässä on se perimmäinen syy kaiken alla:
      viime lamassa jota nyt yritetään välttää kävi niin että asunnon lainan vakuus arvo puolittui jolloin lainan ottaja joutui etsimään uutta vakuutta jota ei ollut joten laina raukesi. pankille talo on turha joten niitä meni myyntiin samaan aikaan paljon ja vakuudet tankkasivat enemmän.
      nyt sitten eri mekanismein teeskennellään että vakuudet ovat turvassa, myyntimäärät ratkaisevasti pudonneet 45,000 määrään koko maassa/vuosi koska sitten hinnat ovat nousseet.
      mekanismeja hintojen ylläpitämiseen ovat globaali hinta vedättäjä remax, 'institutionaaliset asuntosijoittajat' eli pankit itse pitämässä vakuuksistaan omakätisesti huolta, kaikenlainen säätely joka lisää hintaa yleensä tehokkuutta tiputtaen, ei-sanottu tontti-säännöstely vaikka maita piisaisi. asuntokauppa on ihan seis, mutta pankit ovat nyt itse asuntoalalla ja koko ajan rakennuttavat ja ovat enemmistö ostaja omia tuotoksiaan, yksityiset ovat yhdentekeviä. tämä on jonkinlainen valtion talousohjelma ja tähän se on mennyt.

      • 4563218897121

        voisi sanoa että pankit itse yrittävät tehdä vakuuksistaan pitäviä ja ennakoivat asuntoalan lamaa sillä että kun niillä jo on talo vakuutena. ELI MIKSI HINTATASO ON KORKEA?
        KOSKA USEASSA TAPAUKSESSA SIELLÄ ON PANKKI MYYMÄSSÄ JOKA HALUAA LAINANSA TAKAISIN.


    • kertokaa.lisää

      En nyt käsitä, mikä on joidenkin motiivi siihen, että asuntojen hintojen pitää jatkuvasti nousta?? Ja pipo tiukalla vängätään, että ei ole hinnat yhtään laskeneet, vaan pelkästää on ollut nousua.
      Paitsi se, että tulot on niiden myynnistä riippuvaisia.
      Toinen on tietysti se, että se käsitetään sijoituksena, jonka arvonnousu on tärkeää.
      Jos on vielä lisäystä listaan, niin kertokaa!

      • Omakas

        Kivahan se on, jos omaisuuden arvo on noussut, eikä ole tehnyt huonoja kauppoja muutettuaan omaan kotiin.
        Paljon surullisempi on sen sijaan tuhnun tilanne, kun ei ole varaa omaan kotiin, niin täytyy yrittää vaikka huutaa hinnat alas, jotta edes joskus saisi oman katon päänsä päälle. Tai pääsisi edes nauttimaan itseään paremman omistavan luokan pahoinvoinnista hintaromahduksessa.


      • Vaikka noin kävisi, mihin en toki usko, on "romahduksenkin" jälkeen omistusasujalla enemmän pelimerkkejä takataskussaan kuin tuhnulla, joka täyttää taskunsa vuokrakuiteilla. Loppujenlopuksihan, jos tarvitsee vaihtaa oma toiseen asuntoon, on väliraha se, mikä ratkaisee. Eli tuhnu jää joka tapauksessa nuolemaan näppejään. Mullakin on säästössä senverran, että ostan heti sijoitusasunnon, jos hinnat rommaa.


      • 333666

        Nämä arvonnousut on ainakin suurelta osin pelkästään verottajan ja sijoituspalveluja tarjoavien rahastojen pitäjien(siis niiden jotka eivät omien varojensa kanssa pelaa vaan toisten, ja itselleen siitä palkkiot ottavat) käyttämiä sanoja niiden kirjaimellisessa merkityksessä. Näillä on intresseissään puhua arvonnousuista, vaikka kyseessä on ainakin suurimmalta osaltaan inflaatiosta johtuva numeraalinen hintojen nousu. Asuntojen hinnat nousevat ajan saatossa, siksi kun yleensä rahan arvo laskee enemmän kuin mitä asuntojen arvot niiden vanhetessa ja rapautuessa(Uusien asuntojen hinnat taasen nousevat myös siksi, kun yhä enemmän tulee vaatimuksia mitkä kustantavat enemmän, ja vero tietty myös puree aina vaan enemmän).
        Esim. joskus 70/80-luvun taitteessa sai pk-seudultakin pieniä uudehkoja kaksioita altakin 100 000mk:lla, eli kutosella euroon kääntäen jotain 16 tonnilla. Kyllä näistä vanhoista asunnoista nyt enemmän saa kuin tuon 16 tonnia, jos ne asumiskuntoisena on pidetty. Joskaan tuskin niistä koko rahan arvon laskua vastaavasti enempää saa, ei vakka hyvään kuntoonkin olisi rempattu.

        Kyllä ilman muuta ketä hyvänsä rahansa asuntoon likoon laittanutta kiinnostaa se miten asunnon arvo kehittyy. No monet ei kyllä jaksa tai viitsi tällaisia juttuja aktiivisesti seurata. Mutta varsinkin ihan numeraalisetkin hintojen laskut huolettaisivat riippumatta siitäkään josko asunnosta velkaa tai sitten pelkästään omilla varoilla ostettu.


      • Omakas
        333666 kirjoitti:

        Nämä arvonnousut on ainakin suurelta osin pelkästään verottajan ja sijoituspalveluja tarjoavien rahastojen pitäjien(siis niiden jotka eivät omien varojensa kanssa pelaa vaan toisten, ja itselleen siitä palkkiot ottavat) käyttämiä sanoja niiden kirjaimellisessa merkityksessä. Näillä on intresseissään puhua arvonnousuista, vaikka kyseessä on ainakin suurimmalta osaltaan inflaatiosta johtuva numeraalinen hintojen nousu. Asuntojen hinnat nousevat ajan saatossa, siksi kun yleensä rahan arvo laskee enemmän kuin mitä asuntojen arvot niiden vanhetessa ja rapautuessa(Uusien asuntojen hinnat taasen nousevat myös siksi, kun yhä enemmän tulee vaatimuksia mitkä kustantavat enemmän, ja vero tietty myös puree aina vaan enemmän).
        Esim. joskus 70/80-luvun taitteessa sai pk-seudultakin pieniä uudehkoja kaksioita altakin 100 000mk:lla, eli kutosella euroon kääntäen jotain 16 tonnilla. Kyllä näistä vanhoista asunnoista nyt enemmän saa kuin tuon 16 tonnia, jos ne asumiskuntoisena on pidetty. Joskaan tuskin niistä koko rahan arvon laskua vastaavasti enempää saa, ei vakka hyvään kuntoonkin olisi rempattu.

        Kyllä ilman muuta ketä hyvänsä rahansa asuntoon likoon laittanutta kiinnostaa se miten asunnon arvo kehittyy. No monet ei kyllä jaksa tai viitsi tällaisia juttuja aktiivisesti seurata. Mutta varsinkin ihan numeraalisetkin hintojen laskut huolettaisivat riippumatta siitäkään josko asunnosta velkaa tai sitten pelkästään omilla varoilla ostettu.

        Kai nyt 35 vuodessa asuntojen reaalihinnatkin stadissa nousseet?


      • Mua ainakin kiinnostaa asumisen lisäksi vain hinta ostettaessa ja sitten, kun myyn asunnon, tai siis tapauksessani OK-taloni. Siinä välissä on yhdentekevää mikä taloni arvo on. Kulutushyödykehän tää vain on. Jossain kun on oakko asua tässä loskaisessa ja kylmässä maassa, missä on kolme kuukautta kesää ja yhdeksän kaamosta.

        Todin tilastojen mukaan hinnat ovat pientä notkahdusta lukuunottamatta nousseet koko ajan. Lisäksi kysyntä pitää hinnat kohdillaan.


      • 22233377
        Omakas kirjoitti:

        Kai nyt 35 vuodessa asuntojen reaalihinnatkin stadissa nousseet?

        No p.k. seudulla tietty ja jossain muuallakin kasvukeskuksissa voi realihintoihinkin olla tullut nousua, ja varmaan onkin varsinkin hyvillä paikoilla, ja uudet tietty aina. Mutta paljon on hiljaisempia paikkakuntia missä on varsinkin siis vanhempien asuntojen realiarvot laskeneet. Numeraaliset hinnat eivät kyllä ole laskeneet kuin mitä joissakin asunnoissa aivan taantuvilla takamailla missä näille ei kertakaikkiaan ole enää minkään lajin kysyntää, ja juuri tästä syystä nää tällaiset vanhemmat talot ovat yleensä päästetty jo rapautumaankin .


      • Ihan hypoteettinen kysymys. Eikö asunnon reaalihinta ole se mitä siitä maksetaan. Ja ne hinnat ovat nousseet lähes kautta linjan.


      • 22233377
        Antigue kirjoitti:

        Ihan hypoteettinen kysymys. Eikö asunnon reaalihinta ole se mitä siitä maksetaan. Ja ne hinnat ovat nousseet lähes kautta linjan.

        No tuo realihinnat sana vaan menee usein reliarvot sanan sijalle, ja se on kyllä huono sana tässä. Siis realiarvot on se oikeampi sana tässä yhteydessä käytettäväksi. Puhutaan nimellishinnoista kun tarkoitetaan näitä numeroissa esitettyjä numeraalisia hintoja, ja siitä kun siirrytään puhumaan realiarvoista niin tuleekin sanottu näitä realihinnoiksi..


      • 22233377 kirjoitti:

        No tuo realihinnat sana vaan menee usein reliarvot sanan sijalle, ja se on kyllä huono sana tässä. Siis realiarvot on se oikeampi sana tässä yhteydessä käytettäväksi. Puhutaan nimellishinnoista kun tarkoitetaan näitä numeroissa esitettyjä numeraalisia hintoja, ja siitä kun siirrytään puhumaan realiarvoista niin tuleekin sanottu näitä realihinnoiksi..

        Ihan vaan vihjeeksi, niin ostettaessa ja myydessä käytetty hinta on myös reaaliarvo. Se on siis asunnon senhetkinen arvo, senhetkisessä valuutan arvossa. Vain valuutan arvo on noissa tilanteissa muuttuva. Valuutalle sitten voidaan määrittää reaaliarvo, joka heittelee inflaation mukaan. Asunnon reaaliarvo on siis päivän arvo, vain valuutan arvossa on muuttuja.

        Reaalisesti asuntojen hinnat, siis reaaliarvot ovat nousseet, mutta valuutan arvo muuttunut. Miten on ?


      • Omakas
        Antigue kirjoitti:

        Ihan vaan vihjeeksi, niin ostettaessa ja myydessä käytetty hinta on myös reaaliarvo. Se on siis asunnon senhetkinen arvo, senhetkisessä valuutan arvossa. Vain valuutan arvo on noissa tilanteissa muuttuva. Valuutalle sitten voidaan määrittää reaaliarvo, joka heittelee inflaation mukaan. Asunnon reaaliarvo on siis päivän arvo, vain valuutan arvossa on muuttuja.

        Reaalisesti asuntojen hinnat, siis reaaliarvot ovat nousseet, mutta valuutan arvo muuttunut. Miten on ?

        No jos on 30v sitten maksanut 100 000€ (600 000 mk) kämpästä ja nyt myy sen 110 000€:lla, niin ei sen arvo tai hinta kyllä ole reaalisesti noussut.


      • Omakas kirjoitti:

        No jos on 30v sitten maksanut 100 000€ (600 000 mk) kämpästä ja nyt myy sen 110 000€:lla, niin ei sen arvo tai hinta kyllä ole reaalisesti noussut.

        Paitsi sitä kämppää ei tarvitse myydä siihen hintaan. Epäilisin myyntihinnan olevan pikemminkin 2-3 kertainen 30-vuoden takaiseen.

        Silti sen arvo on se, mihin hintaan sen saat myytyä. Se on fakta.


      • Omakas
        Antigue kirjoitti:

        Paitsi sitä kämppää ei tarvitse myydä siihen hintaan. Epäilisin myyntihinnan olevan pikemminkin 2-3 kertainen 30-vuoden takaiseen.

        Silti sen arvo on se, mihin hintaan sen saat myytyä. Se on fakta.

        Jep. Mutta sen silloinen ostoarvopa ei olekaan se, mitä olet maksanut siitä, vaan paljon enemmän.


      • Ostohetkellä maksettu summa on se, minkä maksoit asunnosta ja siis ostoarvo. VAIN rahan arvo on muuttunut. Mikä tossa on niin vaikea tajuta. Selitin sen tuolla aikaisemmin.


      • Kysytäänpäs toisin päin. Kenen intressissä on väittää, että asuntojen hinnat ovat romahtaneet tai romahtavat huomenna paitsi, (kenen intressissä on väittää perättömiä?).
        .
        Asuntojen hintojen todelliseen kehittymiseen liittyvien tilastojen esiintuominen ja huuhaa-väitteiden kumoaminen ei ole hintojen nousun puolustamista, vaan asiakeskustelua siitä miten ne hinnat ovat oikeasti kehittyneet - ne eivät ole romahtaneet, vaikka lukemattomat huuhaa-tyypit ovat näin väittäneet.
        .
        Itse olen olettanut ja ennakoinut asuntojen hintojen hieman laskevan, mutta pääasiaväite on, että omassa asuminen on lievästä asuntojen hintojen laskusta huolimatta taloudellisesti selvästi kannattavampaa ja ehdottomasti miellyttävämpää, kuin vuokralla asuminen.


      • Omakas
        Antigue kirjoitti:

        Ostohetkellä maksettu summa on se, minkä maksoit asunnosta ja siis ostoarvo. VAIN rahan arvo on muuttunut. Mikä tossa on niin vaikea tajuta. Selitin sen tuolla aikaisemmin.

        Kun kerran rahan arvo on muuttunut, niin on muuttunut myös silloisen asunnon arvo tähän päivään muutettuna. Jos inflaation ja rahan nykyarvon ymmärtäminen menee yli hilseen, niin älä kiukuttele siitä muille.

        Punditille sen verran, että velattomassa omassa asumisen kannattavuus riippuu siitäkin, että mikä on pääoman tuottovaateesi? Jos pidät pääomiasi 10%/v arvoisina, niin niiden sitominen seiniin ei yleensä täytä vaateitasi, vaan muuttaminen vuokralle saattaa jopa olla kannattavampaa.
        Toisaalta niitä seiniä voi käyttää vakuutena edullisempaan sijoituslainaan tai muuhunkin rahoitukseen, joten ei tämäkään ihan simppeli laskelma ole. Käytännössä kuitenkin harvalla vuokrakuoriaisella tilanne se, että asuu vuokralla, koska on sijoittanut omakotitalon verran pääomia tuottavasti.


      • Kenelle on tärkeää väittää perättömiä asuntojen hintojen romahduksesta ja kenelle on älyllisenä harrastuksena huvitusta tehdä analyysejä ja oikoa hintojen kehittymiseen liittyviä valheellisia olettamuksia ja väitteitä.
        .
        Aika yksinkertainen ja typerä väite on, että ne jotka eivät usko tai ole sitä mieltä, että asuntojen hinnat ovat romahtaneet tai romahtamassa ovat sellaisia, joilla on oma lehmä ojassa. Eikö silloin samaa oletusta voida käyttää vielä suuremmalla syyllä, niihin, jotka ovat todistettavasti olleet väärässä ja siitä huolimatta väittävät asuntojen hintojen romahtaneen.
        .
        Minun oletukseni on koko ajan ollut, että asuntojen hinnat todennäköisesti hieman laskevat, mutta lievä lasku ei ole romahtamista. Oletan myös, että tätä nimimerkkiä "kertokaa.lisää" ei näy muissa keskusteluissa. Se ei tarkoita etteikö keskustelija voisi olla uusi henkilö, mutta on suuresti mahdollista myös, että viesti on vanhan tutun uusi yritys muuttaa mustaa valkoiseksi. Näitä on palstalla nähty, koska tietty romahdusteoreetikko ei halua kirjoittaa tunnistettavalla nimimerkillä.


      • Omakas kirjoitti:

        Kun kerran rahan arvo on muuttunut, niin on muuttunut myös silloisen asunnon arvo tähän päivään muutettuna. Jos inflaation ja rahan nykyarvon ymmärtäminen menee yli hilseen, niin älä kiukuttele siitä muille.

        Punditille sen verran, että velattomassa omassa asumisen kannattavuus riippuu siitäkin, että mikä on pääoman tuottovaateesi? Jos pidät pääomiasi 10%/v arvoisina, niin niiden sitominen seiniin ei yleensä täytä vaateitasi, vaan muuttaminen vuokralle saattaa jopa olla kannattavampaa.
        Toisaalta niitä seiniä voi käyttää vakuutena edullisempaan sijoituslainaan tai muuhunkin rahoitukseen, joten ei tämäkään ihan simppeli laskelma ole. Käytännössä kuitenkin harvalla vuokrakuoriaisella tilanne se, että asuu vuokralla, koska on sijoittanut omakotitalon verran pääomia tuottavasti.

        Paitsi että normaalivuokralaisella ei ole vaihtoehtoa sijoittaa ja vielä vähemmän kompetenssia ja kykyä oikeaan riskinottoon. Nyt puhut siis puhutaan sijoittajasta, joka pohtii, hakeeko isommalla riskillä isompaa tuottoa.
        .
        Olen tehnyt aikaisemmin laskutoimitukset myös siitä, jossa osoitin selvästi oman asunnon omistamisen tuottaneen enemmän nettona 2003-2013 kuin Helsingin pörssin indeksiin sijoittamisen vastaavana aikana.
        .
        Luultavasti pörssistä 2013-2015 olisi saanut isomman tuoton, kuin omasta asunnosta, mutta se onkin eri laskutoimituksen paikka se eikä mikään takaa tilanteen pysyvyyttä. Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä.


      • Vaikeeta tuntuu olevan. Mikään ei ole mennyt yli hilseen. Myydessä saatu summa on asunnon reaaliarvo sillä hetkellä,. Piste.

        Vain myyntihetkellä tilillä olevalla rahalla on merkitystä elämääsi. Saivartelu siitä, mitä voisi olla on turhaa. Muuttujia löytyy toki paljon, mutta silti asuntojen hinnat ovat sitä, mitä juuri osto tai myyntihetkellä siitä maksetaan.

        Asuminen maksaa ja siihen pitää tottua. Kaikki muukin kun maksaa. Muista kuitenkin sinulta on, että niiden seinien takia, esim rahan hinta halutessasi on paljon halvempaa kuin vuokriaisella. Mikä toki muuttaa taas asumista omassa-asujan eduksi. Samoin on monen muun muuttujan kanssa. Muuttujia riittää.

        Elämä slummissa on kovaa, eikö ?


      • Omakas
        pundit kirjoitti:

        Paitsi että normaalivuokralaisella ei ole vaihtoehtoa sijoittaa ja vielä vähemmän kompetenssia ja kykyä oikeaan riskinottoon. Nyt puhut siis puhutaan sijoittajasta, joka pohtii, hakeeko isommalla riskillä isompaa tuottoa.
        .
        Olen tehnyt aikaisemmin laskutoimitukset myös siitä, jossa osoitin selvästi oman asunnon omistamisen tuottaneen enemmän nettona 2003-2013 kuin Helsingin pörssin indeksiin sijoittamisen vastaavana aikana.
        .
        Luultavasti pörssistä 2013-2015 olisi saanut isomman tuoton, kuin omasta asunnosta, mutta se onkin eri laskutoimituksen paikka se eikä mikään takaa tilanteen pysyvyyttä. Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä.

        Jos (ja kun, melkein aina) kerran tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä, niin silloinhan on selvää, että pidemmän päälle osakkeista saa suuremman tuoton kuin pörssistä tai sitten asuntojen riskit ovat suuremmat.
        2000-lukua on pidetty Ameriikoissakin menetettynä vuosikymmenenä tai kohta kahtena pörsseissä ja Helsingin pörssi ollut vielä heikompi. Asuntomarkkinoille taas ei tuolle välille ole sattunut Suomessa romahduksia. Laskelma antaisi Amerikoista ilmeisesti kovin erilaisen tuloksen, kun sinne sattui yksi asuntorommikin tuolle välille.
        Joka tapauksessa on siis todennäköisintä, että tulevaisuudessa pörssi tuottaa keskimäärin enemmän kuin asunnot. Toisaalta asuntojenkin tuottoja voi nostaa velkavivulla, jolloin myös riski nousee lähemmäs tai jopa yli pörssin riskin (ja tuoton).

        Jos ei kykene ajattelemaan rahaa muuten kuin tässä päivässä, on oikeastaan mahdotonta sijoittaa mitään mihinkään, ainakaan rationaalisesti tuotto-odotukset ja riskit laskien.

        Yksinkertainen tuoppilaskelma: tänään ostin yhden noin 8 euron tuopin. 18-vuotias meikäläinen osteli jotain 10mk pikkutuoppeja, pyöristetään nyt 2€:oon. Jos silloiselle minulle olisi kerrottu, että nyt jättämällä tuopin juomatta, saat sitten vanhana miehenä 4€ takaisin, niin ei olisi tullut kauppoja. Tai olisi saattanut tullakin, koska silloin en osannut laskea, enkä ajatella elämäntaloutta. Nykyinen minä kuitenkin laskee homman niin, että jos voisin nyt siirtää rahaa sille 18-vuotiaalle, niin voisin maksaa vaikka tuplahinnan, 4€, silloisista tuopeistani. Se 4€ nyt tuntuisi edulliselta verrattuna sen ajan 2€:oon, vaikkeivat edes nimellishinnat ole tainneet ihan niin paljon vielä nousta vastaavissa räkälöissä kuin se oli.


      • Omakas
        Antigue kirjoitti:

        Vaikeeta tuntuu olevan. Mikään ei ole mennyt yli hilseen. Myydessä saatu summa on asunnon reaaliarvo sillä hetkellä,. Piste.

        Vain myyntihetkellä tilillä olevalla rahalla on merkitystä elämääsi. Saivartelu siitä, mitä voisi olla on turhaa. Muuttujia löytyy toki paljon, mutta silti asuntojen hinnat ovat sitä, mitä juuri osto tai myyntihetkellä siitä maksetaan.

        Asuminen maksaa ja siihen pitää tottua. Kaikki muukin kun maksaa. Muista kuitenkin sinulta on, että niiden seinien takia, esim rahan hinta halutessasi on paljon halvempaa kuin vuokriaisella. Mikä toki muuttaa taas asumista omassa-asujan eduksi. Samoin on monen muun muuttujan kanssa. Muuttujia riittää.

        Elämä slummissa on kovaa, eikö ?

        Niin ja tiedä nyt slummista, kennosto tämä kyllä on ja juuri kuului naapurin kusenlorina, mutta rauhallisia mummoja lähinnä koko talo, 95% -nen-nimisiä, kaikkialle pääsee kävellen, enkä nyt puhu kebabeista ja kaljasta, vaikka tokihan niihinkin kävelee. Keskustan kaupat, tori, kauppahalli, nähtävyydet, työt, yliopisto, museot, ravintolat, kirjasto, terveyskeskus, venesatama, leffateatterit & you name it alle kilometrin päässä. En vaihtaisi savelle mistään hinnasta. Tässä on latte-isin hyvä olla. Katsotaan nyt seuraavaa sitten aikanaan, ei se oma pihakaan toki huono olisi pian leikki-ikäiselle, mutta mutta... vaikea näistäkään eduista on luopua.


      • 22233377
        Antigue kirjoitti:

        Ihan vaan vihjeeksi, niin ostettaessa ja myydessä käytetty hinta on myös reaaliarvo. Se on siis asunnon senhetkinen arvo, senhetkisessä valuutan arvossa. Vain valuutan arvo on noissa tilanteissa muuttuva. Valuutalle sitten voidaan määrittää reaaliarvo, joka heittelee inflaation mukaan. Asunnon reaaliarvo on siis päivän arvo, vain valuutan arvossa on muuttuja.

        Reaalisesti asuntojen hinnat, siis reaaliarvot ovat nousseet, mutta valuutan arvo muuttunut. Miten on ?

        Siis tuossa kommentissasi alkuosa on ihan ymmärrettävä ja o. k.

        "Ihan vaan vihjeeksi, niin ostettaessa ja myydessä käytetty hinta on myös reaaliarvo. Se on siis asunnon senhetkinen arvo, senhetkisessä valuutan arvossa. Vain valuutan arvo on noissa tilanteissa muuttuva. Valuutalle sitten voidaan määrittää reaaliarvo, joka heittelee inflaation mukaan. Asunnon reaaliarvo on siis päivän arvo, vain valuutan arvossa on muuttuja."

        Mutta tähän jatkoksi tulevaa en ainakaan minä ymmärrä mitä sillä tässä tarkoitetaan.

        "Reaalisesti asuntojen hinnat, siis reaaliarvot ovat nousseet, mutta valuutan arvo muuttunut. Miten on ?"

        Siis se on niin että nimenomaan numeraaliset tai nimelliset hinnat valuutassa ovat nousseet lähes poikkeuksetta, lukuunottamatta joitakin taantuvien takamaiden asuntoja joilla on lakannut olemasta enää minkäänlaista kysyntää ja/tai jotka ovat päästetty jo rapautumaankin. Se asia josko myös realiarvot ovat nousseet tai laskeneet voidaan taasen arvioida tämä valuutan arvon muuttuminen huomioon ottaen.
        Sana realihinta tosiaankin hyvin suoraan kirjaimellisesti tulkittuna tarkoittaa vissinä ajankohtana realisessa rahassa tai valuutassa, vaikka konkreettisesti seteleissä maksettua hintaa, eikä se ole minusta hyvä jos tätä sanaa käytetään sanan realiarvo sijaan mitä käytännössä kyllä usein tapahtuu ja näkee, itsekkin siihen syyllistyn. Tosin joku yksittäinen maksettu hinta ei suinkaan välttämättä ole sen hetken realiarvo sen hetken valuutan termeissä lausuttuna, sillä yksittäisiä kauppoja voidaan tehdä niin ali-kuin ylihintaankin suhteessa kaupantekohetken realiarvoon. Mutta yleensä nää maksetut hinnat kyllä ainakin sinne päin ovat, sillä niin myyjät kuin ostajatkin seuraavat aikansa markkinahintoja.
        Mutta jos halutaan puhua menneiden aikojen asuntojen arvoista valuutan nykyarvoa mittana käyttäen, niin ne menneiden aikojen asuntojen valuuttahinnat pitää korjata sillä kertoimella minkä valuutan arvo on muuttunut noista menneistä ajoista tähän päivään. Nykyisen kaltaisissa n.s. markkinatalouksissa raha/pankki-systeemeineen ja finanssi/verotus/julkiset budjetit politiikkoineen ja keskuspankkeineen on poikkeuksetta käytössä valuuttoja joita ei ole sidottu mihinkään arvonsa säilyttävään(kuten esim. kultarahat), ja ihan tarkoituksellisestikkin mennään valuutan kanssa inflaation puolella pysyen, joskaan inflaatio ei saa myöskään päästä ryöstäytymään mitä kyllä meilläkin vähän markka-aikaan tapahtui.


      • ei-kannata-EI-KANNATA

        Niin, että tässä talossa on ollut vuokralla samanlaisia kaksioita, joista pyydetään 50-100 euroa enemmän kuussa kuin on kaikki asumiskulut omassa. Sijainti Helsinki. Eli muutan vuokralle ja alan sijoittamaan tuon 50-100e/kk osakkeisiin kuten täällä neuvotaan hankasti? Koska se alkaa tuottaa enemmän kuin 160ke kaksion arvonnousu (viime kk 2,7% pk-seudulla)?

        Mites sitten se kun nyt menee samalla säästöön kaikki lyhennykset ~650e/kk? Vuokralla läski ostaisi noilla rahoilla lisää voita ja metukkaa leivälle ja osalla maksaisi mersuaan.


      • Omakas
        ei-kannata-EI-KANNATA kirjoitti:

        Niin, että tässä talossa on ollut vuokralla samanlaisia kaksioita, joista pyydetään 50-100 euroa enemmän kuussa kuin on kaikki asumiskulut omassa. Sijainti Helsinki. Eli muutan vuokralle ja alan sijoittamaan tuon 50-100e/kk osakkeisiin kuten täällä neuvotaan hankasti? Koska se alkaa tuottaa enemmän kuin 160ke kaksion arvonnousu (viime kk 2,7% pk-seudulla)?

        Mites sitten se kun nyt menee samalla säästöön kaikki lyhennykset ~650e/kk? Vuokralla läski ostaisi noilla rahoilla lisää voita ja metukkaa leivälle ja osalla maksaisi mersuaan.

        No jos sinulla on velaton 160ke kaksio, niin sille voi odottaa tuottoa 10% vuodessa eli 16 000€ vuodessa eli onko tuo nyt 1 333€/kk. Siihen vielä otat 1% korolla 2 x velkavipua, niin keskimäärin n. 4 000€ / kk. Kyllä sillä jo vuokraa maksaa.


      • Omakas kirjoitti:

        Jos (ja kun, melkein aina) kerran tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä, niin silloinhan on selvää, että pidemmän päälle osakkeista saa suuremman tuoton kuin pörssistä tai sitten asuntojen riskit ovat suuremmat.
        2000-lukua on pidetty Ameriikoissakin menetettynä vuosikymmenenä tai kohta kahtena pörsseissä ja Helsingin pörssi ollut vielä heikompi. Asuntomarkkinoille taas ei tuolle välille ole sattunut Suomessa romahduksia. Laskelma antaisi Amerikoista ilmeisesti kovin erilaisen tuloksen, kun sinne sattui yksi asuntorommikin tuolle välille.
        Joka tapauksessa on siis todennäköisintä, että tulevaisuudessa pörssi tuottaa keskimäärin enemmän kuin asunnot. Toisaalta asuntojenkin tuottoja voi nostaa velkavivulla, jolloin myös riski nousee lähemmäs tai jopa yli pörssin riskin (ja tuoton).

        Jos ei kykene ajattelemaan rahaa muuten kuin tässä päivässä, on oikeastaan mahdotonta sijoittaa mitään mihinkään, ainakaan rationaalisesti tuotto-odotukset ja riskit laskien.

        Yksinkertainen tuoppilaskelma: tänään ostin yhden noin 8 euron tuopin. 18-vuotias meikäläinen osteli jotain 10mk pikkutuoppeja, pyöristetään nyt 2€:oon. Jos silloiselle minulle olisi kerrottu, että nyt jättämällä tuopin juomatta, saat sitten vanhana miehenä 4€ takaisin, niin ei olisi tullut kauppoja. Tai olisi saattanut tullakin, koska silloin en osannut laskea, enkä ajatella elämäntaloutta. Nykyinen minä kuitenkin laskee homman niin, että jos voisin nyt siirtää rahaa sille 18-vuotiaalle, niin voisin maksaa vaikka tuplahinnan, 4€, silloisista tuopeistani. Se 4€ nyt tuntuisi edulliselta verrattuna sen ajan 2€:oon, vaikkeivat edes nimellishinnat ole tainneet ihan niin paljon vielä nousta vastaavissa räkälöissä kuin se oli.

        Tuotto-riskisuhde kulkee käsikädessä ja jos eivät kulje kysymyksessä eivät ole järjestätyneet, tehokkaat markkinat. Tuotto-riskisuhde voi poiketa pitkiäkin aikoja odotetusta, josta syystä rahan heittäminen vaikkapa vuosikausiksi osakeindeksiin ei välttämättä peittoa asuntosijoituksen bruttotuottoa. Lisäksi on muistettava, että osakesijoituksesta pitää aina maksaa veron tuotosta, asuntotuotto on verotonta jos asukas on asunut asunnossa vähintää kaksi vuotta.


      • 22333777. Ei se mitään. Ajattele asioita ihan niin monimutkaisesti kuin haluat ja kyvyksesi kuvittelet. Totuus asiassa kuitenkin on, että vain myydessä saatava summa on todellinen asunnon arvo. Omistusasujalla se on läjäpäin Euroja. Sensijaan vuokralurkilla samankokoinen kasa vuokrakuitteja ilman Euroja.

        Hämmästyttävää, eikö totta.


      • 22233377
        Antigue kirjoitti:

        22333777. Ei se mitään. Ajattele asioita ihan niin monimutkaisesti kuin haluat ja kyvyksesi kuvittelet. Totuus asiassa kuitenkin on, että vain myydessä saatava summa on todellinen asunnon arvo. Omistusasujalla se on läjäpäin Euroja. Sensijaan vuokralurkilla samankokoinen kasa vuokrakuitteja ilman Euroja.

        Hämmästyttävää, eikö totta.

        No se ei kyllä ollut mitään monimutkaista selitystä, eikä ole se asiakaan mitä siinä selitin mikään monimutkainen juttu. Enkä myöskään suostu uskomaan ettetkö sinäkin ymmärtänyt sitä mitä minä sillä pakerruksellani siinä tarkoitin.


      • Ei toki. Yksinkertaisesti se kuitenkin on niinkuin kirjoitin. Josko joku palstalainenkin asian ymmärtäisi. Siis yksinkertaisin sanonnoin.

        Jos mä jotain tältä palstalta olen oppinut, niin se on, että liian pitkät kirjoitukset, vaikka kuinka asiallisia olisivatkin, eivät mene läpi. Liika tieto kun lisää tuskaa, ja luetunymmärtäminen on täällä kateissa.


      • 22233377
        pundit kirjoitti:

        Tuotto-riskisuhde kulkee käsikädessä ja jos eivät kulje kysymyksessä eivät ole järjestätyneet, tehokkaat markkinat. Tuotto-riskisuhde voi poiketa pitkiäkin aikoja odotetusta, josta syystä rahan heittäminen vaikkapa vuosikausiksi osakeindeksiin ei välttämättä peittoa asuntosijoituksen bruttotuottoa. Lisäksi on muistettava, että osakesijoituksesta pitää aina maksaa veron tuotosta, asuntotuotto on verotonta jos asukas on asunut asunnossa vähintää kaksi vuotta.

        Osakesijoittamisella on puolensa varsinkin siinä mielessä, että osto/myynti-jutut ovat vaivattomia, varsinkin nykyään kun nää pörssijutut vielä koneelleen nettipankkiinsa saa. Toki se on jos pitkään jatkuvaa laskua niin ei oikein kantti tahdo kestää myydä, ei varsinkaan jos vielä tappiokseen pitäisi myydä eikä mahdollisesti siinä edes muita pääomatuloja joista tappiot vois vähentää. Mutta jos vähänkin positiivisella mennään niin myyntiklikkaukset ovat helppoja juttuja. Ostoklikkaukset ovatkin vähän stressaavapia varsinkin jos ei ole tottunut siihen. Itse otin vähän viinaa ennenkuin ensimmäisiä ostoklikkauksia uskalsin tehdä sellaisilla 3000€ erillä. Se tuntui ilkeltä tililtä rahaa sellaiseen laittaa kuin jossain pokeripelissä nokitellen. Ihan pienissä erissä taasen ei kannata toimeksiantoja klikkailla, siksi koska niistä menevät maksut nousevat suhteellisesti suuremmiksi. Erissä taasen nää klikkaukset pitää tehdä siksi, kun ostaessa jos kurssi edelleen vielä laskeekin, niin pitää olla varaa ostaa lisää sillä edelleen laskeneella kurssilla. Samoin myydessä jos kurssi edelleen vaan nouseekin niin pitää olla myydä vielä sillä edelleen nosseella kurssilla.


      • 22233377 kirjoitti:

        Osakesijoittamisella on puolensa varsinkin siinä mielessä, että osto/myynti-jutut ovat vaivattomia, varsinkin nykyään kun nää pörssijutut vielä koneelleen nettipankkiinsa saa. Toki se on jos pitkään jatkuvaa laskua niin ei oikein kantti tahdo kestää myydä, ei varsinkaan jos vielä tappiokseen pitäisi myydä eikä mahdollisesti siinä edes muita pääomatuloja joista tappiot vois vähentää. Mutta jos vähänkin positiivisella mennään niin myyntiklikkaukset ovat helppoja juttuja. Ostoklikkaukset ovatkin vähän stressaavapia varsinkin jos ei ole tottunut siihen. Itse otin vähän viinaa ennenkuin ensimmäisiä ostoklikkauksia uskalsin tehdä sellaisilla 3000€ erillä. Se tuntui ilkeltä tililtä rahaa sellaiseen laittaa kuin jossain pokeripelissä nokitellen. Ihan pienissä erissä taasen ei kannata toimeksiantoja klikkailla, siksi koska niistä menevät maksut nousevat suhteellisesti suuremmiksi. Erissä taasen nää klikkaukset pitää tehdä siksi, kun ostaessa jos kurssi edelleen vielä laskeekin, niin pitää olla varaa ostaa lisää sillä edelleen laskeneella kurssilla. Samoin myydessä jos kurssi edelleen vaan nouseekin niin pitää olla myydä vielä sillä edelleen nosseella kurssilla.

        Yksityishenkilön perisynti on myydä voittotilanteessa liian aikaisin ja tappiotilanteessa liian myöhään. Tappion saatuaan sama yksityishenkilö yrittää saada rahansa takaisin sijoittamalla entistä riskialttiimmin ja sitäkin todennäköisemmin häviää jälleen. Tavalliset yksityissijoittajat eivät yleensä halua ottaa riskiä eivätkä siedä arvonlaskua, mutta riskinottohalu nousee, jos takana on tappioita.
        .
        Monesti yksityishenkilöt jäävät myös odottamaan sitä sentin tai parin arvonlaskua osakkeen hinnassa ja sinänsä hyvä kauppa jää tekemättä.
        .
        Ymmärrän mitä tarkoitat. 3.000 euron sijoituksesta kaupankäyntikulut murjaisevat jo suhteellisen suuren osan. Itse pyrin pitämään ostotoimeksiannot tuota selvästi suurempina. Myyntitoimeksiantoja suunnittelen myös verotus huomioon ottaen.
        .
        Salkkuni suhde on tällä n. 60 % rahaa ja 40 % osakkeita. Laitan tässä vielä jotain lihoiksi ennen toukokuuta. Minulla on sellainen tuntuma, että toukokuussa nähdään jonkun tasoinen kurssilasku. Tämä ei ole ennuste.


      • 22233377
        pundit kirjoitti:

        Yksityishenkilön perisynti on myydä voittotilanteessa liian aikaisin ja tappiotilanteessa liian myöhään. Tappion saatuaan sama yksityishenkilö yrittää saada rahansa takaisin sijoittamalla entistä riskialttiimmin ja sitäkin todennäköisemmin häviää jälleen. Tavalliset yksityissijoittajat eivät yleensä halua ottaa riskiä eivätkä siedä arvonlaskua, mutta riskinottohalu nousee, jos takana on tappioita.
        .
        Monesti yksityishenkilöt jäävät myös odottamaan sitä sentin tai parin arvonlaskua osakkeen hinnassa ja sinänsä hyvä kauppa jää tekemättä.
        .
        Ymmärrän mitä tarkoitat. 3.000 euron sijoituksesta kaupankäyntikulut murjaisevat jo suhteellisen suuren osan. Itse pyrin pitämään ostotoimeksiannot tuota selvästi suurempina. Myyntitoimeksiantoja suunnittelen myös verotus huomioon ottaen.
        .
        Salkkuni suhde on tällä n. 60 % rahaa ja 40 % osakkeita. Laitan tässä vielä jotain lihoiksi ennen toukokuuta. Minulla on sellainen tuntuma, että toukokuussa nähdään jonkun tasoinen kurssilasku. Tämä ei ole ennuste.

        En ole nyt muutamaan vuoteen pelannut pörssiä lainkaan. Nettipankissani pörssi minulla kyllä edelleen on ja arvo-osuustili sillä, niin että ei muuta kuin kikkailisi vaan. Siis se jotain varttitunnin viiveellä pörssi minulla on, josta ei Nordeasta minun tarvitse mitään maksaa.
        Lähinnä viime vuosikymmenen puolesta väistä elisan osakkeita klikkailin pienimuotoisesti, ja ne nousivat ihan mukavasti, kunnes nää Kreikan jutut tulivat ja siis keväällä 2010 alkoi lasku. Tuohon aikaan olin vielä kyllästynyt seuraamaan uutisia, ja se hämmensi että mitä ihmettä nyt on tapahtumassa kun laskee vaan(ostamassa siinä olin ollut mutta lopetin niin rajuun laskuun). No kyllä se sitten selvisi, ja k.o. osake sitten taas nousuunkin lähti loppuvuodesta. Osinkojakin elisa sentään vähän makseli. Se oli viime vuosikymmenellä juuri jotain 3000€ luokkaa elisan osakkeita, kun maksut toimeksiannoista eivät sillä kohonneet enää paljonkaan suuremmiksi kuin mitä sitä suuremmissakaan erissä ostaen.
        2011 keväällä möin pois kaikki ostamani elisan osakkeet, ja niistä kyllä voittoakin tuli, mistä tosin vero puri pois. Nyt kyllä noista osakkeista saisi paljon enemmän. Mutta olen kyllä nekin rahat sijoittanut toisaalle, mikä sekin nyt näyttää ihan hyvin realiarvoaankin kasvattaneen.


    • miksi.väitellä

      Mikä ihmeen vuoksi sinulla on tarve VÄITELLÄ siitä, että asuntojen hinnat eivät romahda.
      "Suomessa asuntojen hinnat ovat kuitenkin kehittyneet tulotasoon nähden suhteellisen maltillisesti"
      Onko tässä tulotasossa otettu huomioon mm. Suomen suuri työttömyys?

      • 22233377

        No meillä on lähinnä työllisyys(eikä palkat tai ainakaan vahvemmissa palkansaaja-asemissa olevien muutkaan edut) se joka joustaa silloin kun yritykset parantavat tai joutuvat parantamaan kilpailukykyään. Ja tämä jousto tapahtuu silloin niin, että väkeä saneerataan ulos ja työttömyys kasvaa.
        Tästä asiaintilasta seuraa se, että ne jotka saavat pitää sen säällisen palkansaaja-asemansa kyllä selviävät myös asuntolainojensakin kanssa. Tää väki on suurimmalta osaltaan n.s. keskiluokkaa(ja siis niissä vahvemmissa palkansaaja-asemissakin), ja juuri sitä väkeä joilla paljon asuntolainojakin on. Ei alemmalla keskiluokalla saati alaluokalla juuri mitään asuntolainojakaan ole, vaan nämä asuvat vuokralla ja saavat vuokratukiakin ja ihan pelkästään sosulinjallakin ovat, ja jos työelämässä ovat niin lähinnä heikommissa asemissa ja juuri niitä joita nää saneeraukset enemmän koskevat.


      • jep-niinpä-niin
        22233377 kirjoitti:

        No meillä on lähinnä työllisyys(eikä palkat tai ainakaan vahvemmissa palkansaaja-asemissa olevien muutkaan edut) se joka joustaa silloin kun yritykset parantavat tai joutuvat parantamaan kilpailukykyään. Ja tämä jousto tapahtuu silloin niin, että väkeä saneerataan ulos ja työttömyys kasvaa.
        Tästä asiaintilasta seuraa se, että ne jotka saavat pitää sen säällisen palkansaaja-asemansa kyllä selviävät myös asuntolainojensakin kanssa. Tää väki on suurimmalta osaltaan n.s. keskiluokkaa(ja siis niissä vahvemmissa palkansaaja-asemissakin), ja juuri sitä väkeä joilla paljon asuntolainojakin on. Ei alemmalla keskiluokalla saati alaluokalla juuri mitään asuntolainojakaan ole, vaan nämä asuvat vuokralla ja saavat vuokratukiakin ja ihan pelkästään sosulinjallakin ovat, ja jos työelämässä ovat niin lähinnä heikommissa asemissa ja juuri niitä joita nää saneeraukset enemmän koskevat.

        Megatyöttömyyden on pitänyt romahduttaa hinnat jo 15 vuoden ajan. Oho, onkin nousseet 100%... mm. viime kuussa pk-seudulla 2,7%. Tästä voidaan vetää sellaisia johtopäätöksiä (15 vuoden kokemuksella!), että ei ne hinnat nytkään tuosta "megatyöttömyydestä" johtuen romahda yhtään mihinkään.


      • kartalla.ei
        jep-niinpä-niin kirjoitti:

        Megatyöttömyyden on pitänyt romahduttaa hinnat jo 15 vuoden ajan. Oho, onkin nousseet 100%... mm. viime kuussa pk-seudulla 2,7%. Tästä voidaan vetää sellaisia johtopäätöksiä (15 vuoden kokemuksella!), että ei ne hinnat nytkään tuosta "megatyöttömyydestä" johtuen romahda yhtään mihinkään.

        KVKL mukaan pk-seudulle tuli viime kuussa n.6% pudotus hintoihin. Voi tietysti olla ettei ne ole ihan kartalla näissä asioissa...


      • helppo-vastata
        kartalla.ei kirjoitti:

        KVKL mukaan pk-seudulle tuli viime kuussa n.6% pudotus hintoihin. Voi tietysti olla ettei ne ole ihan kartalla näissä asioissa...

        Voi olla juu etteivät tosiaan ole, kun virallinen totuus on 2,7%


      • Turha yrittää. Kun tuhnu ei ymmärrä edes omaa parastaan, miten hän voisi tajuta hintojen nousseen.


      • kuka.mitä.ken

      • Eli jonkun keskustelupalstan tuhnun arvio ylittää viralliset tilastot. jep jep.


      • uhhuh12
        Antigue kirjoitti:

        Eli jonkun keskustelupalstan tuhnun arvio ylittää viralliset tilastot. jep jep.

        Aikaisemmin nuo hihhulit oli niitä paikkakunnan tunnettuja kylähulluja ja kaikki tunsi ne paikkakunnalla. Nyt ne esiintyy täällä normi-ihmisten seassa ja paasaavat jotain roskaa, mikä ne sitten paljastaakin kylähulluiksi.


      • kartalla.ei kirjoitti:

        KVKL mukaan pk-seudulle tuli viime kuussa n.6% pudotus hintoihin. Voi tietysti olla ettei ne ole ihan kartalla näissä asioissa...

        Mielenkiintoista, kun Huoneistokeskus ei tuollaista kerro omassa tiedotteessaan. Huoneistokeskus tekee muutenkin vertailunsa hintojen kehittymisestä vain omista toimeksiannoistaan, joka tietenkin on suppeampi otos kuin Tilastokeskuksen koko maata koskevat vahvistetut tiedot.


      • hghyuyh
        jep-niinpä-niin kirjoitti:

        Megatyöttömyyden on pitänyt romahduttaa hinnat jo 15 vuoden ajan. Oho, onkin nousseet 100%... mm. viime kuussa pk-seudulla 2,7%. Tästä voidaan vetää sellaisia johtopäätöksiä (15 vuoden kokemuksella!), että ei ne hinnat nytkään tuosta "megatyöttömyydestä" johtuen romahda yhtään mihinkään.

        - 90 luvun puolivälissä sai 20 vuotta vanhan kerrostalokaksion noi 185 000 mk huono palkka oli silloin 6000 mk/kk Asunnon maksoi 31 kk bruttopalkalla. Nykyään huono palkka 1600 €/kk samalla 31 kk bruttopalkalla ei saa rahaa kasaan kuin 50 000€


      • hghyuyh kirjoitti:

        - 90 luvun puolivälissä sai 20 vuotta vanhan kerrostalokaksion noi 185 000 mk huono palkka oli silloin 6000 mk/kk Asunnon maksoi 31 kk bruttopalkalla. Nykyään huono palkka 1600 €/kk samalla 31 kk bruttopalkalla ei saa rahaa kasaan kuin 50 000€

        Vastaan lyhyesti. Kehystät menneisyyden kultareunuksilla ja kaunistelet sitä.
        90-luvun puolivälissä asuntojen hinnat olivat oikean romahduksen jäljiltä vielä epätodellisen matalalla.
        .
        Asuntoneliön hinta vuodesta 1995 vuoteen 2015 on pk-seudulla noussut 1.120,64 eurosta 3.742 euroon (334 %). Keskipalkka on noussut 1.716 eurosta 3.538 euroon (206 %).
        .
        Valtion tuloveroprosentti on pienissä tuloluokissa nykyään n. 7 %-yksikköä matalampi.
        .
        Nyt lähden illalliselle suurkaupungin vilinään.


    • beethooven

      Lkv taitaakin olla laillistettu monopoli välistävetäjä taho täällä Suomessa toisin kuin muualla Euroopassa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Neljä nuorta kuoli Nurmijärvellä, auto suistui jokeen Onnettomuuden tutkinta on vielä alussa.

      Neljä nuorta kuoli Nurmijärvellä, auto suistui jokeen Onnettomuuden tutkinta on vielä alussa. Poliisi sai lauantaina 4.
      Maailman menoa
      353
      15029
    2. Ja taas kerran

      Mutka ja joki. Kenties liikaa nopeutta. Miksi?
      Nurmijärvi
      257
      5953
    3. Tänään olisn uskaltanut

      Ainakin luulen, kun tänään oli jotenkin varma olo. Olisin vähintään sanonut moi ja jos olisit ollut yksin olisin pyytäny
      Ikävä
      11
      3448
    4. Taitaa olla aika

      laittaa kirjaimet esille. Kuka kaipaa ja ketä.
      Ikävä
      191
      2556
    5. Kirjoita jotain kivaa

      ja positiivista ikäväsi kohteesta. 🫠
      Ikävä
      137
      2189
    6. Tiedäthän että

      Pohdin paljon siirtymistä. Tulen surulliseksi tietyistä tai monistakin asioista. Siksi parempi kun saat elää vapaasti il
      Ikävä
      14
      2072
    7. Tiistaina nähdään.

      Pitkästä aikaa. Minua on alkanut jännittää kovasti se näkeminen ja miten taas osaan olla. En tiedä yhtään oletko kiinnos
      Ikävä
      110
      1590
    8. Sinusta jäi lopulta kuitenkin hyvä kuva

      Vaikka voit ajatella itsestäsi kaikkea, mitä siinä mylläkässä saattoi tapahtua, mutta näin se on. Seurasin kyllä, ja mon
      Ikävä
      48
      1369
    9. Rattoisaa lauantai iltaa

      Mitäs tänään tapahtuu? Mitäs kirsikalle kuuluu? Onko lähdössä iltaelämään? 😊✨💞🌆 Minä vietä taas yksinäistä koti-iltaa
      Ikävä
      241
      1196
    10. Mikset ala

      Vapaan ihmisen kanssa joka tykkää sinusta?
      Ikävä
      89
      1170
    Aihe