Miksi utsjokelainen joutuu maksamaan ratikan?

Valtion on aivan hullua ylikuumentaa joitakin alueita pumppamalla niihin rahaa. Esimerkiksi Tampereella se tarkoittaa asuntokuplan pahenemista.

Logistisesti Tampere on täysin hölmössä paikassa. Lisäksi Tampereella ei ole juuri mitään luonnonvaroja, joten periaatteessa Tampereen voisi "siirtää" mihin tahansa.

Siirto voitaisiin toteuttaa vaikkapa juuri Utsjoelle. Siellä on tonttimaa halvempaa ja asumiskulut pienemmät. Jäämeri on lähellä ja Koillisväylän avautuminen siirtää Japanin ja Kiinan rahdin luultavasti pohjoisen kautta kulkevaksi. Liikenneverkkoja kannattaisi rakentaa siis nyt sinne, jossa sitä enemmän tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan, ja johon investoiminen auttaa myös vientisektoria.

Ratikkarahat pitäisi ohjata Jäämeren-radan rakentamiseen.

http://yle.fi/uutiset/sodankylasta_rata_ensin_sokliin_sitten_jaamerelle/7172576

Tampereen ratikka on jo ajatuksena yksi tämän vuosituhannen naurettavimpia. Kaupunki jota ylläpidetään muun Suomen verorahoilla ei tule olemaan pitkäikäinen.

Kirjoituksessa on otettu kantaa Tampereen lähimaantieteelliseen sijantiin. On totta, että ei siitä ainakaan keskustan osalta saada enää kovin monia neliömetrejä ihmisten asuttavaksi, syinä ovat mm. kaavoitus, maantiede ja monet muut asiat. No, ehkä teitä kattamalla ja niiden päälle rakentamalla voidaan ihmisille saada koteja? Siksi onkin tärkeää, että aidosti pohdittaisiin Tampereelle uutta keskustaa. Erilaisten alueiden koheesio ja niiden ihmisten, sekä yhteisöjen omaleimaisuus yhdistettynä kansalaistiloihin voi synnyttää sitä kansalaiskulttuuria eri osa-alueillaan, jota tarvitaan erityisesti tänä aikana. Uusi keskusta ja vanha voivat molemmat painottua niiden omille painopistealueille.
Toinen vaihtoehto kaupungin kehitykselle voi olla ns. monen eri palvelualueen konsepti. Tai em. esimerkkien yhdistelmä.
Mutta kuitenkin terveen kaupungin elinkeinorakenteeseen kuuluvat erilaiset "palvelualueet", joista kaikkien ei tarvitse olla kaupallisia. Koska muutoin oleilu alueilla voidaan tulkita asiattomaksi, jos ihmisen ensimmäinen ajatus ei ole kertakäyttöhyödykkeisiin tuhlaaminen.
Tampereen pikaratikka on valtakunnallisesti tärkeä hanke. Ja se tarkoittaa sitä, että sen hyödyt eivät ole laskettavissa pelkästään seutukunnan ihmisten arjessa helpommalla liikkumisen mahdollisuudella. Vaan sillä on koko valtakunnan ja kansainvälisellä tasolla merkittävä vaikutus. Maa tarvitsee monia (mutta toisiaan tukevia) kilpailukykyisiä keskuksia, joilla voidaan kilpailla työstä, vapaa-ajan aktiviteeteistä, kulttuurista ympäristötietoisuudesta ja luonnon arvostamisessa. Niistä toimijoista, jotka tekevät mm. investointeja työllistäviin projeteihin.
Tampereen eräs tulevaisuuden haaste on olla ympäristötietoinen, ekologinen kaupunki, joka tarjoaa terveen alustan niille toimijoille, jotka alueelle tahtovat investoida ja rakentaa täällä tulevaisuuttaan. Tämä tavoite ei toki pois-sulje sitä, että terve ympäristö, joukkoliikenne ja kevyenkiinteen politiikka kaupunkilaisten arjessa on tärkeä asia. Ja, että koulutus on luonut sivistyksellistä pohjaa, jota voitaisiin huomattavasti enemmän pitää esillä. Tällä hetkellä mm. kiinalaiset ja intialaiset ovat ryhmiä, jotka investoivat paljon globaalisti. Heille ei erityisesti tarvitse mainita ympäristöarvojen ja luonnon merkitystä globaalissa tuotannossa lisäarvona, he ymmärtävät niiden merkityksen. Toisaalta kaupungin on oltava tulevaisuus orientoitunut terveellä "jalan puhtaassa maassa, mutta pää raittiissa ilmassa" visiolla. Ja sen tulisi olla riittävän moderni, että se tulee noteeratuksi. Eräs teema, jota on myös hyvin vähän käsitelty on turvallisuus tunteena, joka Tampereen kaltaisella pienellä paikkakunnalla on mahdollista toteuttaa luonnon ja ympäristön arvostamisella. Sellainenkin on, jopa luksustason rikkautta, siellä missä suuret ihmisvirrat ovat.

Greenway kirjoitti:

Kirjoituksessa on otettu kantaa Tampereen lähimaantieteelliseen sijantiin. On totta, että ei siitä ainakaan keskustan osalta saada enää kovin monia neliömetrejä ihmisten asuttavaksi, syinä ovat mm. kaavoitus, maantiede ja monet muut asiat. No, ehkä teitä kattamalla ja niiden päälle rakentamalla voidaan ihmisille saada koteja? Siksi onkin tärkeää, että aidosti pohdittaisiin Tampereelle uutta keskustaa. Erilaisten alueiden koheesio ja niiden ihmisten, sekä yhteisöjen omaleimaisuus yhdistettynä kansalaistiloihin voi synnyttää sitä kansalaiskulttuuria eri osa-alueillaan, jota tarvitaan erityisesti tänä aikana. Uusi keskusta ja vanha voivat molemmat painottua niiden omille painopistealueille.
Toinen vaihtoehto kaupungin kehitykselle voi olla ns. monen eri palvelualueen konsepti. Tai em. esimerkkien yhdistelmä.
Mutta kuitenkin terveen kaupungin elinkeinorakenteeseen kuuluvat erilaiset "palvelualueet", joista kaikkien ei tarvitse olla kaupallisia. Koska muutoin oleilu alueilla voidaan tulkita asiattomaksi, jos ihmisen ensimmäinen ajatus ei ole kertakäyttöhyödykkeisiin tuhlaaminen.
Tampereen pikaratikka on valtakunnallisesti tärkeä hanke. Ja se tarkoittaa sitä, että sen hyödyt eivät ole laskettavissa pelkästään seutukunnan ihmisten arjessa helpommalla liikkumisen mahdollisuudella. Vaan sillä on koko valtakunnan ja kansainvälisellä tasolla merkittävä vaikutus. Maa tarvitsee monia (mutta toisiaan tukevia) kilpailukykyisiä keskuksia, joilla voidaan kilpailla työstä, vapaa-ajan aktiviteeteistä, kulttuurista ympäristötietoisuudesta ja luonnon arvostamisessa. Niistä toimijoista, jotka tekevät mm. investointeja työllistäviin projeteihin.
Tampereen eräs tulevaisuuden haaste on olla ympäristötietoinen, ekologinen kaupunki, joka tarjoaa terveen alustan niille toimijoille, jotka alueelle tahtovat investoida ja rakentaa täällä tulevaisuuttaan. Tämä tavoite ei toki pois-sulje sitä, että terve ympäristö, joukkoliikenne ja kevyenkiinteen politiikka kaupunkilaisten arjessa on tärkeä asia. Ja, että koulutus on luonut sivistyksellistä pohjaa, jota voitaisiin huomattavasti enemmän pitää esillä. Tällä hetkellä mm. kiinalaiset ja intialaiset ovat ryhmiä, jotka investoivat paljon globaalisti. Heille ei erityisesti tarvitse mainita ympäristöarvojen ja luonnon merkitystä globaalissa tuotannossa lisäarvona, he ymmärtävät niiden merkityksen. Toisaalta kaupungin on oltava tulevaisuus orientoitunut terveellä "jalan puhtaassa maassa, mutta pää raittiissa ilmassa" visiolla. Ja sen tulisi olla riittävän moderni, että se tulee noteeratuksi. Eräs teema, jota on myös hyvin vähän käsitelty on turvallisuus tunteena, joka Tampereen kaltaisella pienellä paikkakunnalla on mahdollista toteuttaa luonnon ja ympäristön arvostamisella. Sellainenkin on, jopa luksustason rikkautta, siellä missä suuret ihmisvirrat ovat.

Greenway, voisit päivittää puppusanageneraattoriasi. Tampereelle ei ole tulossa pikaratikkaa, vaan aivan tavallinen katuratikka. Pikaratikasta luovuttiin jo vuosi sitten.

Greenway kirjoitti:

Kirjoituksessa on otettu kantaa Tampereen lähimaantieteelliseen sijantiin. On totta, että ei siitä ainakaan keskustan osalta saada enää kovin monia neliömetrejä ihmisten asuttavaksi, syinä ovat mm. kaavoitus, maantiede ja monet muut asiat. No, ehkä teitä kattamalla ja niiden päälle rakentamalla voidaan ihmisille saada koteja? Siksi onkin tärkeää, että aidosti pohdittaisiin Tampereelle uutta keskustaa. Erilaisten alueiden koheesio ja niiden ihmisten, sekä yhteisöjen omaleimaisuus yhdistettynä kansalaistiloihin voi synnyttää sitä kansalaiskulttuuria eri osa-alueillaan, jota tarvitaan erityisesti tänä aikana. Uusi keskusta ja vanha voivat molemmat painottua niiden omille painopistealueille.
Toinen vaihtoehto kaupungin kehitykselle voi olla ns. monen eri palvelualueen konsepti. Tai em. esimerkkien yhdistelmä.
Mutta kuitenkin terveen kaupungin elinkeinorakenteeseen kuuluvat erilaiset "palvelualueet", joista kaikkien ei tarvitse olla kaupallisia. Koska muutoin oleilu alueilla voidaan tulkita asiattomaksi, jos ihmisen ensimmäinen ajatus ei ole kertakäyttöhyödykkeisiin tuhlaaminen.
Tampereen pikaratikka on valtakunnallisesti tärkeä hanke. Ja se tarkoittaa sitä, että sen hyödyt eivät ole laskettavissa pelkästään seutukunnan ihmisten arjessa helpommalla liikkumisen mahdollisuudella. Vaan sillä on koko valtakunnan ja kansainvälisellä tasolla merkittävä vaikutus. Maa tarvitsee monia (mutta toisiaan tukevia) kilpailukykyisiä keskuksia, joilla voidaan kilpailla työstä, vapaa-ajan aktiviteeteistä, kulttuurista ympäristötietoisuudesta ja luonnon arvostamisessa. Niistä toimijoista, jotka tekevät mm. investointeja työllistäviin projeteihin.
Tampereen eräs tulevaisuuden haaste on olla ympäristötietoinen, ekologinen kaupunki, joka tarjoaa terveen alustan niille toimijoille, jotka alueelle tahtovat investoida ja rakentaa täällä tulevaisuuttaan. Tämä tavoite ei toki pois-sulje sitä, että terve ympäristö, joukkoliikenne ja kevyenkiinteen politiikka kaupunkilaisten arjessa on tärkeä asia. Ja, että koulutus on luonut sivistyksellistä pohjaa, jota voitaisiin huomattavasti enemmän pitää esillä. Tällä hetkellä mm. kiinalaiset ja intialaiset ovat ryhmiä, jotka investoivat paljon globaalisti. Heille ei erityisesti tarvitse mainita ympäristöarvojen ja luonnon merkitystä globaalissa tuotannossa lisäarvona, he ymmärtävät niiden merkityksen. Toisaalta kaupungin on oltava tulevaisuus orientoitunut terveellä "jalan puhtaassa maassa, mutta pää raittiissa ilmassa" visiolla. Ja sen tulisi olla riittävän moderni, että se tulee noteeratuksi. Eräs teema, jota on myös hyvin vähän käsitelty on turvallisuus tunteena, joka Tampereen kaltaisella pienellä paikkakunnalla on mahdollista toteuttaa luonnon ja ympäristön arvostamisella. Sellainenkin on, jopa luksustason rikkautta, siellä missä suuret ihmisvirrat ovat.

-----Tampereen pikaratikka on valtakunnallisesti tärkeä hanke. Ja se tarkoittaa sitä, että sen hyödyt eivät ole laskettavissa pelkästään seutukunnan ihmisten arjessa helpommalla liikkumisen mahdollisuudella. Vaan sillä on koko valtakunnan ja kansainvälisellä tasolla merkittävä vaikutus.----

Älä viitti hei pelleillä. Mitä merkitsee kansainvälisesti jos hervantalainen tulee jatkossa keskustaan terassille ratikalla nyssen asemesta. Eipä taida maailma siitä paljon värähtää.

älänytinnostuhei kirjoitti:

-----Tampereen pikaratikka on valtakunnallisesti tärkeä hanke. Ja se tarkoittaa sitä, että sen hyödyt eivät ole laskettavissa pelkästään seutukunnan ihmisten arjessa helpommalla liikkumisen mahdollisuudella. Vaan sillä on koko valtakunnan ja kansainvälisellä tasolla merkittävä vaikutus.----

Älä viitti hei pelleillä. Mitä merkitsee kansainvälisesti jos hervantalainen tulee jatkossa keskustaan terassille ratikalla nyssen asemesta. Eipä taida maailma siitä paljon värähtää.

"Älä viitti hei pelleillä. Mitä merkitsee kansainvälisesti jos hervantalainen tulee jatkossa keskustaan terassille ratikalla nyssen asemesta. Eipä taida maailma siitä paljon värähtää."
Jokainen voi varmasti olla yhtämieltä siitä, että Tampere on avoin, ihmisen kokoinen ja rento paikka.
Mutta yhtälailla Tampere on myös globaalisti maapallolla. Ja sen tulee etsiä paikkaansa sen tuotantoketjuissa. Paikalliskulttuuri ei sulje pois sitä, että kansainvälisessä vuorovaikutuksessa voi toimia siten, että oman kotiseudun edellytykset tarjota kaikkien yhteisiä palveluja ovat useamman korin varassa, joissa toimia. Ja siinä toiminnassa selkeä profiloituminen kestävällä ja terveellä tavalla toimivaksi seuduksi, joka tahtoo tuottaa sellaisia tuotteita ja palveluita, joista voidaan tietää, että niiden tuotanto aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja ympäristöä, on selkeä etu.
Paikkakunnat ja alueet kilpailevat globaalisti keskenään. Ja positiivinen erottuminen esim. puhtaan ja ympäristöystävällisen teknologian käyttämisellä, on siinä kilpailussa selkeä valtti. Varsinkin, kun ympäristön ongelmat ovat monessa paikassa akuutteja. Ja yleinen turvallisuuskaan ei ole samanlainen, kuin se voi olla Tampereella. Ja, kuitenkin kaupungin väkimäärä on sellainen, että mikäli esim. sen joukkoliikenteellä pääsee hyvin erilaisten palveluiden ääreen, niin se mahdollistaa sen, että on kulttuuria, hyvät työmatka mahdollisuudet ja esim. erilaisia kansalaisprojekteja voidaan kokeilla. Projekteja kulttuurin, luonnonsuojelun, ympäristöpartioiden jne. muodossa. Vientiin menevä teknologia ja palvelut mahdollistavat maahan tulevan rahoituksen kautta sen elinvoimaisuuden. Kansallinen tehtävä on erikoistua niille erilaisille osa-alueille, joissa ihmisten tarpeita on erilaisten asioiden suhteen. Ja tuottaa ne, niin että ne ovat kestävästi tehtyjä ja vastaavaat asiakkaan mielikuvaa siitä, mitä he olivat tarvitsemassa.
Ja kauppamiehet tulisi tunnistaa siitä, että heidän kengänpohjansa olisi kuluneet kävelystä pitkin maita ja mantuja, sekä kädet kovettuneet kättelyistä. (mutta se taas on oma asiansa siinä, mikä on kokonaisvaltainen palveluketju. Ja miten sellaisen synnyttämien mahdollistetaan)

Tai muutetaan verotusta niin, että vain ne maksavat, jotka palveluita käyttävät. Jos ei kulje kadulla/maantiellä/pyörätiellä/jalkakäytävälä, niin ei tarvitse maksaa tieveroa. Jos ei käytä ratikkaa, niin ei maksa ratikkaveroa. Jos ei koskaan käy terveyskeskuksessa, niin ei maksa sairaalaveroa. Ja niin eespäin.

ideanikkari kirjoitti:

Tai muutetaan verotusta niin, että vain ne maksavat, jotka palveluita käyttävät. Jos ei kulje kadulla/maantiellä/pyörätiellä/jalkakäytävälä, niin ei tarvitse maksaa tieveroa. Jos ei käytä ratikkaa, niin ei maksa ratikkaveroa. Jos ei koskaan käy terveyskeskuksessa, niin ei maksa sairaalaveroa. Ja niin eespäin.

Ja jos polttaisi, ryyppäisi & rellestäisi niin, ettei elä eläkeikään saakka, niin välttyisi eläkemaksujen maksamiselta. Reilu diili.

PS. Miksi muuten karamellin syönnillä saa rääkätä maksaa verottomasti, mutta viinasta peritään maksa-maksu? Alkoholi- ja tupakkaveronkin voisi kerätä liikenteeltä...vaikkapa ratikkalippuihin korvamerkityllä osuudella.

Espoo 6 -Tampere 0.
Espoo: länsimetro, raidejokeri, vähenevä henkilöautoilu, selkiytyvä joukkoliikenteen runkolinja, vähenevä riippuvuus polttomoottoreista ja ihmisten paranevat joukkoliikenteen palvelut
Tampere: ei mitään uutta länsirintamalla?
Jokainen voi vain miettiä, kummalle valitut ratkaisut tarjoavat paremmat mahdolliseet kehitykseen. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ihmisten joukkoliikennekäytöstä tulee olemaan ns. "go to shopping" tyyppistä liikkumista, jossa ihmiset menevät hakemaan kulttuuria, palveluita ja elämyksiä. Jo nyt PK seudulla tehdyt joukkoliikenneratkaisut yhdistävät liikkuvat ihmisvirrat jo olemassaoleviin tai rakennettaviin uusiin isoihin kauppakeskuksiin (jotka näyttävät kehittyvän eräänlaisiksi kaupallisiksi vapaa-ajan monitoimikeskuksiksi). Ja jotka kaikki saavat asiakasvirtansa ympäristöystävällisellä raitiotietekniikalla. (toki parkkihalleja on ja ollaan rakennettu samaan malliin kohteisiin, kuten Tampereella on tehty keskustan palvelualueen suhteen). Mutta suuren ihmisvirrat alueille tulevat enimmäkseen joukkoliikennettä käyttäen.
Toki voidaan kysyä onko kaupallisuuden palvomisella mitään itseisarvoa sinänsä, mutta ainakin PK-seudulla se on toteutettu ympäristöä vähemmän kuluttavalla teknologialla, kuin jos se oltaisiin tehty yksittäisten ihmisten polttomoottoreiden käyttämisen varaan.
Samaa piristysruisketta tarvitaan myös Tampereella, toimivan joukkoliikenteen mahdollistama kriittinen massa tuo uusia asiakasvirtoja alueille, jotka tahtovat kehittyä. Ja tätä kautta alueiden elinvoimaisuus kasvaa.
On toki toinen kysymys halutaanko PK-seudun kaupallisuuteen perustuvasta mallista ottaa mallia Tampereelle? Kun vaihtoehtoina on omaleimaisen ja aidon Tamperelaisen mallin luomminen. Lisäksi on huomioitava, että PK-seutu kehittyy, paitsi kaupallisten alueidensa puolesta. Niin silti siellä on varattu tilaa mm. kansalaistoreille, pop-up toiminta on mahdollista jne. Myös ympäristöarvot ohjaavat monien eri kaupungin toimijoiden toimintaa (ainakin Helsingissä ja Espoossa, Vantaan tilanteeseen en ole tutustunut, vaikka sielläkin on investoitu junaliikenteeseen)Joten ei kaikki sielläkään ole aina pahasta, vaan voi tarjota myös varteenotettavia malleja, jotka paikallisesti soveltuviksi muunnettuina tarjoavat uuden ajan sosiaalisen tilan ja kansalaistoiminnan malleja käytettäviksi.

Greenway kirjoitti:

Espoo 6 -Tampere 0.
Espoo: länsimetro, raidejokeri, vähenevä henkilöautoilu, selkiytyvä joukkoliikenteen runkolinja, vähenevä riippuvuus polttomoottoreista ja ihmisten paranevat joukkoliikenteen palvelut
Tampere: ei mitään uutta länsirintamalla?
Jokainen voi vain miettiä, kummalle valitut ratkaisut tarjoavat paremmat mahdolliseet kehitykseen. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ihmisten joukkoliikennekäytöstä tulee olemaan ns. "go to shopping" tyyppistä liikkumista, jossa ihmiset menevät hakemaan kulttuuria, palveluita ja elämyksiä. Jo nyt PK seudulla tehdyt joukkoliikenneratkaisut yhdistävät liikkuvat ihmisvirrat jo olemassaoleviin tai rakennettaviin uusiin isoihin kauppakeskuksiin (jotka näyttävät kehittyvän eräänlaisiksi kaupallisiksi vapaa-ajan monitoimikeskuksiksi). Ja jotka kaikki saavat asiakasvirtansa ympäristöystävällisellä raitiotietekniikalla. (toki parkkihalleja on ja ollaan rakennettu samaan malliin kohteisiin, kuten Tampereella on tehty keskustan palvelualueen suhteen). Mutta suuren ihmisvirrat alueille tulevat enimmäkseen joukkoliikennettä käyttäen.
Toki voidaan kysyä onko kaupallisuuden palvomisella mitään itseisarvoa sinänsä, mutta ainakin PK-seudulla se on toteutettu ympäristöä vähemmän kuluttavalla teknologialla, kuin jos se oltaisiin tehty yksittäisten ihmisten polttomoottoreiden käyttämisen varaan.
Samaa piristysruisketta tarvitaan myös Tampereella, toimivan joukkoliikenteen mahdollistama kriittinen massa tuo uusia asiakasvirtoja alueille, jotka tahtovat kehittyä. Ja tätä kautta alueiden elinvoimaisuus kasvaa.
On toki toinen kysymys halutaanko PK-seudun kaupallisuuteen perustuvasta mallista ottaa mallia Tampereelle? Kun vaihtoehtoina on omaleimaisen ja aidon Tamperelaisen mallin luomminen. Lisäksi on huomioitava, että PK-seutu kehittyy, paitsi kaupallisten alueidensa puolesta. Niin silti siellä on varattu tilaa mm. kansalaistoreille, pop-up toiminta on mahdollista jne. Myös ympäristöarvot ohjaavat monien eri kaupungin toimijoiden toimintaa (ainakin Helsingissä ja Espoossa, Vantaan tilanteeseen en ole tutustunut, vaikka sielläkin on investoitu junaliikenteeseen)Joten ei kaikki sielläkään ole aina pahasta, vaan voi tarjota myös varteenotettavia malleja, jotka paikallisesti soveltuviksi muunnettuina tarjoavat uuden ajan sosiaalisen tilan ja kansalaistoiminnan malleja käytettäviksi.

Saadaanko Tampereelle jostain muualtakin kuin valtiolta uutta rahaa? Deflaation aikana pärjätään olemassa olevallakin rahamäärällä, mutta jos pidemmällä aikavälillä ei saada tuoretta pääomaa alueelle, niin shoppailuun perustuva elämänmuoto lakkaa olemasta.

Todennäköisesti Tampereelle käy kuten Detroitille Jenkeissä. Tällä hetkellä Tampereella ollaan aallonharjalla, mutta koska teollisuus kuihtuu paikkakunnalta pois, niin tiedossa on pitkä alamäki. Ja alamäellä on taipumus ruokkia itseään, kun palvelut katoavat palveltavien ostovoiman kaikkoamisen myötä.

Hallituksen linja leikata koulutuksesta vaikuttaa myös monia muita paikkakuntia enemmän Tampereeseen, koska opiskelijoiden ja opetusalalta toimeentulonsa saavien suhteellinen määrä on Suomen korkeimpia.