Olavi veli kertoi noin vuosia sitten muistaakseni Kalevan haastattelussa kun oli puheenjohtajana.
Tarkoittaako se että johtokunnan jäsenet ovat tavallaan apostoleja tässä ajassa vai kuinka se pitää ymmärtää.
Alko yhtä äkkiä palautua mieleen ja mietityttämään.
Tarkoittaako se että johtokunnan jäsenet ovat tavallaan apostoleja tässä ajassa vai kuinka se pitää ymmärtää.
Alko yhtä äkkiä palautua mieleen ja mietityttämään.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Uskovaisilla on se ymmärrys, että elävä usko on edennyt siten, että uskovainen, jolla on Pyhä Henki, on saarnannut epäuskoon joutuneelle Jumalan armoa ikävöivälle evankeliumin. Kun tämä on saanut uskon lahjan Jumalan lahjana, hän on päässyt Jumalan elävän seurakunnan yhteyteen. Näin Jumalan seurakunta synnyttää. Näin Jumalan lapseksi syntynyt on oikeutettu ja Kristuksen käskyläisenä velvoitettu toimittamaan samaa saarnavirkaa. Kaikki uskovaiset ovat hengellisiä sisäisiä pappeja, joilla on tämä virka. Tämä virka siis menee eteenpäin täällä armomaitten päällä apostolisen succession tavoin. Sen sijaan valtakirkkojen opetus apostolisesta successiosta tarkoittaa vain kirkon viran jatkumoa lähinnä ulkonaisen pappeuden viran ketjuna. Tämä ketju ei ole sama kuin sisäisen pappeuden viran apostolinen successio. Uskovaiset ymmärtävät, etteivät kirkon kaikki tai edes useimmat piispat ole olleet elävässä uskossa vihkiessään pappeja. Täytyy myöntää, ettemme me tiedä, missä kaikkialla elävää uskoa on ollut vuosituhansien aikana. Sen sijaan elävän kristillisyyden vaiheita 1800-luvun Ruotsista lähtien tunnetaan melko hyvin.
Vanhoillislestadiolaista SHITTIÄ!
Kiitos selvityksestäsi.
Mutta onko tuo mitä kuvasit enämpi yleisen pappeuden asiaa.
Apostolit olivat miehiä ja seurakuntien johtajia ja myös SRK:n johtokunta on miehiä ja tavallaan vl-seurakunnan johtajia.
MIten näet tämän puolen - eli tarkottaako apostolinen jatkumo että apostolien tavoin he ovat johtajia ja lähetystyön johtajia.
Apostolit vievät evankeliumia ja perustivat seurakuntia.
Paavali taisi olla erityisesti pakanalähetykseen keskittyny apostoli.
mutta vastaan silti. SRK:n johtokunta koostuu vain miehistä, ja se on vanha perinne ja tapa. Se ei pohjaudu kuitenkaan uskonoppiin, joten SRK:n koostumus voi muuttua ja sinne voi tulla myös naisjäseniä. SRK on ajallinen järjestö, joka on luotu, että rauhanyhdistysten kautta voidaan tehdä Jumalan valtakunnan työtä. SRK:hon voi siten kuulua, ja olisi hyväkin kuulua, myös naisia antamaan naisnäkökulmaa.
Naisjäsenten kuuluminen SRK:hon ei kuitenkaan tarkoita uskon muuttumista, eikä asiaa voi rinnastaa naispappeuteen. Naiselle löytyy Raamatun mukaan muita uskoon liittyviä tehtäviä.
Kiitos selvityksestäsi.
MIten näet apostolisen jatkumon josta Olavi veli mainitsi ?
Hieno Ville, että olet huomannut yleisen pappeuden, olemme kaikki pappeja toisellemme.
Apostoleista kaikki eivät olleet johtajia, eikä niitä ollut alkuseurakunnissa ollenkaan, siellä ei ollut työvalokuntaa, eikä johtokuntaa, vaan vanhimmisto.
SRK;n johto on koko Suomen ”kirkoista” kauimpana alkukirkon organisaatiota.
Pastori ei saanut kuulua siihen, vaan toimi seurakunnan palvelijana.
Toisaalta, Raamatussa ei vietetty ollenkaan seuroja, UT;N puolella ne ovat kokouksia, kuten kristillisissä seurakunnissa nykyäänkin.
Miten apostolien jatkumo voi toimia, kun Paavaliakaan ei tunnustettu apostoliksi Jerusalemissa, vaikka Hän teki sen päälle kovasti työtä.
Miksi näin, siksi kun apostoliksi hyväksyttyyn vain ihminen, joka oli todistamassa Jeesuksen ylösnousemusta.
Yksikään VL ei kuulunut siihen jengiin.
Paavalin työ oli arvokasta apostolisessa mielessä.
Sen jälkeen ei ole apostoleja ollut.
Miten Ville mielistäsi on VL lähetys hoidettu, onko perheitä lähetystössä, muutaman vuoden sitoumuksella, miten?
Yhtään nimikkolähettiä ei SRK;lla ole.
Ajattele, kristillisissä pienissä muutaman kymmenen hengen seurakunnat kustantaa jatkuvasti lähettejä, seurakunnan jäsenten maksamana.
Kirimistä on?
Kes.
En ole aloittajalle.
Mitä uskoa pitää muuttaa jos ottaa vanhimmistoon naisia. Niitä oli jo alkuseurakunnissa?
Sehän on Raamatun tuntemuksen mukanaan tuomaa ohjetta.
"Apostolisesta jatkumosta" puhuminen kirkossa ja varsinkin katolilaisuudessa tarkoittaa oppia, jonka mukaan Pietari oli ensimmäinen Rooman piispa ja myöhemmät, joita alettiin nimittää paaviksi, ovat jatkumossa kirkon johtajina apostolien kanssa, joille katolisen kirkon mukaan Kristus jätti johtamistehtävän (viimeisellä ehtoollisella olivat opetuslapset). Paavien pitkä historia osoittaa, millaisia läpikotaisen epäkristillisiä ja turmeltuneita kirkon johtajia katolisessa kirkossa on ollut. Toisella tavalla uskovia on katolilaisuudessa vainottu samalla tavalla kuin saddukeukset Jerusalemissa (Sanhedrin (hepr.; m.kreik. Synedrion) suuri neuvosto, oli juutalaisten ylin tuomioistuin antiikin ajalla. Sen muodostivat 71 "vanhinta".) Martti Lutherkin sanoi olevansa "hussilainen". Katolinen kirkko oli päätekijä viemässä Jan Husin poltettavaksi roviolla. Joten on aivan ilmeistä, että elävä usko on mennyt eteenpäin muualla kuin siinä apostolisessa successiossa, jota katolilaisuudessa puolustetaan. Valitettavasti myös luterilaisissa kirkossa ilmeisesti ekumenian vuoksi on pyritty saamaan katolilaisuuden hyväksyntä näiden apostolisen seuraannon hyväksymiselle. Luterilaisen piispan virkaan asettamiseen on kaiketi kutsuttu piispa, jonka apostolisen jatkumon katolilaisuus on joutunut hyväksymään.
Uuden testamentin seurakuntien johtajien ja muutama vuosisata myöhemmin kehitetyn katolisen opin (apostolisesta jatkumosta) välillä on kuitenkin pitkä ajallinen aukko. Apostolinen jatkumosta alettiin opettaa vuosisatoja myöhemmin, kun haluttiin korostaa Rooman piispan arvovaltaa ja erityisesti korottaa Rooman piispa eli paavi kaikkien muiden piispojen yläpuolelle
. Apostolinen jatkumo uutena keksintönä on pikemminkin paljon vanhemman roomalaisen johtamis- ja hallintokulttuurin omaksumista kirkon johtamiseen, kun kirkko laajeni ja kasvoi. Kirkon johtajan asema pyrittiin oikeuttamaan ja legitimoimaan sillä tavoin. Samalla tavalla kristillisen kasteen ottaneet hallitsijat saattoivat puolustaa valtaansa sillä, että olivat saaneet sen Jumalalta. Uskovaisilla on seurakunnassa vain yksi pää, joka on Ylösnoussut Kristus. Uskovaiset ovat kaikki Kristuksen palvelijoita, niin myös ne, jotka seurakunta on kutsunut erityisiin palvelutehtäviin. Paavihan väittää muka olevansa Kristuksen sijainen (ja Pietarin seuraaja apostolisessa jatkumossa) maan päällä.
Uskovaiset ovat kaikki Kristuksen palvelijoita, niin myös ne, jotka seurakunta on kutsunut erityisiin palvelutehtäviin.
-kuinka nykyaikana joku voi kirjoittaa noin? tässähän väitetään, ettei vl-puhujilla olisi mitään valtaa toisten yli yhteisössä. nimenomaan puhujilla on enemmän valtaa toisiin, kuin Rooman paavilla konsanaan katolisiin.
-srk-vanhoillisuus nimenomaan väittää edustavansa itse Kristusta maan päällä, joten se on luterilaisuuden sisällä, siinä mielessä, roomalaiskatolinen saareke.
-on huomattava, että apostolinen seuranta, on kristinuskon alkuajoista tarkoittanut Kirkon virkaa ja siihen asettamista, ei kristityksi tulemista.
vanhoillislestadiolaiset käsitykset ja käsitteet ovat tässä aivan sekaisin--tässäkin
Huomaa edellä sana isolla, siis Kirkon. Tuo isolla kirjoittaminen ja Kristuksesta erottaminen roomalaiseksi hallinnolliseksi hierarkiksi aiempien pakanauskontojen hierarkioiden tapaan on sitä epäraamatullista ja suorastaan pakanallista hallintokultturia, jota katolilaisuudessa omaksuttiin johtavien henkilön aseman ja myös poliittisen vaikutusvallan legitimoimiseksi hengellisessä yhteisössä.
Pappi sanakin kreikankielessä viittaa pakanalliseen hierarkiseen perinteeseen, joissa pakanauskontojen papit suorittivat rituaaleja pakanatemppelissä. Pakanalliet papit valittiin ylhäisistä suvuista kuten myös johtavat virkamiehet kaupunkien tai suurempien alueiden hallintotehtäviin. Kreikan sana on jotenkin kuin hiereus, joka on lähellä sanaa hierarkia. Uskovaiset eivät erota Jumalan seurakuntaa Kristuksesta, joka on sen pää.
Kirjoitit
#Toisaalta, Raamatussa ei vietetty ollenkaan seuroja, UT;N puolella ne ovat kokouksia, kuten kristillisissä seurakunnissa nykyäänkin.#
No eikö ole sama puhutaanko seuroista tai kokouksista kunhan niissä Jumalan Sanaa sarnataan ?! Eikö niin !
Eli mielestäsi Jeesuksen asettamat apostolit Paavali mukaan lukien olivat ainoat apostolit ja sen jälkeen ei niitä ole ollut.
Jos ymmärsin oikein niini, että sanonta #apostolinen jatkumo# tarkoittaa että heidän aloittamansa työ jatkuu.. jatkuuko se uskovaisten piispojen toimintana tai muulla nimellä toimivien esim. Jeesuksen seuraajien johtajien jatkaessa apostolien tehtäviä !?
Ei.
Miksi, siksi kun Raamattu kehottaa osallistumaan vain kokouksiin.
Hepr. 10:25
Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan.
Jos se olisi Jeesuksen tahto, niin se olisi seurat, mutta kun ei ole.
On aivan sama, kun; - Jos tädillä olisi munat, Hän olisi setä.
Kirjoitat; >>>kunhan niissä Jumalan Sanaa sarnataan ?! Eikö niin !** Kuitenkin, joka on Ilm 22; 19 Jos joku ottaa pois jotakin tämän ennustusten kirjan sanoista, ottaa Jumala pois hänen osallisuutensa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kerrottu.
Viemässä helvettiin?
Vähässä väärässä, myös isossa väärässä opissa.
No kuka oli apostoli Paavalin jälkeen, kuka näki Jeesuksen kirkastumisen?
Siinä taas niitä vääriä pieniä oppeja.
Lääkärille selitellään, ei Pyhälle ihmiselle, eikä Jeesukselle.
Piispaa ei myöskään ole Raamatussa?
Etkö todella lue Raamattua?
Kes.
Kesitakselle: eikös se ekklesia (seurakunta tai Paavalilla oikeastaan Jumalan seurakunta) tarkoitakin juuri kokousta. Siellä on kokous, missä Jumalan seurakunta eli Kristuksen ruumiin jäsenet kokoontuvat. Ekklesia on kaiketi pakanallisessa Kreikassa aiemmin tarkoittanut jonkinlaista kansan kokousta. Sellaisiahan siellä järjestettiin demokratian alkutaipaleella kaupunkien asioiden päättämistä varten. Uskovaisten seurapaikkoja mm. Helsingissä on virallisissa papereissa määritelty kokoushuoneiksi tai -tiloiksi. Tuo sana seurat ei liene kovin kaukana kokous-sanan merkityksestä. Molemmissahan on kysymys ihmisten kokoontumisesta yhteiseen tilaisuuteen. Olennaista on tilaisuuden oma sisältö, ei niinkään kussakin kielessä käytetty nimike. Nimittäin saksalaiset teologian tutkijat menivät aiemmin pahasti harhaan, kun he etsivät Uuden testamentin kreikankielisten sanojen merkityksiä kreikankielen etymologian sanakirjoista, joista löytyy kaikenlaisia pakanuuden ajan merkityksiä. Merkitystä tulee etsiä pikemminkin Raamatun sisäisenä siten, että Raamattua selitetään Raamatulla. Paavali kreikankielisten sanojen merkityksiä voi etsiä mm. VT:n kreikankielisestä käännöksestä Septuagintasta ja vastaavasta kohdasta hepreankielisestä Vanhasta testamentista. Tulee huomata kreikankielisten sanojen seemiläinen tausta ja konteksti.
Ekklesia on seurakunta, mutta ei Jumalan, vaan Jeesuksen.
Ekkelesia voidaan kääntää myös kansankokoukseksi.
Jumalalla on oma kansa, Israel.
Minä nimenomaan omassa kirjoituksessani kiinnitin huomiota kokoukseen, jota seurat eivät ole.
Se uupuu Raamatusta.
Kristillisessä seurakunnassa on aina Kristus, se on koko homman meininki, Hän on kulmakivi ja johtaja.
Nimi ekkelesia tuli käyttöön antiikin kreikan kielen valinnan myötä kristilliseksi sanoma- kieleksi.
Muita, lähinnä latinan käyttäjiä nimitettiin barbaareiksi.
Tuo viittaus politiikkaan on minulle outo, en kovin hyvin tunne Kreikan historiaa, mutta Israelin historian tunnen erittäin hyvin.
Seurakunta tiloja voi nimittää kirkoksi, rukoushuoneeksi tai seurakuntasaliksi.
Sillä ei ole merkitystä, millä nimellä se on, kunhan Kristus on kulmakivi.
Tärkeintä on, mitä sanot; Olennaista on tilaisuuden oma sisältö, ei niinkään kussakin kielessä käytetty nimike.
Kreikan kieltelen vaikeus on siellä aikoinaan ollut voimakas hellenistinen kulttuuri, joka muodostaa sidoksia täysin pakanallisiin yhteyksiin.
Valmistelen luennot sekä saarnat tarkistamalla sen luonteen sekä kontekstin antiikin Kreikasta, eli alkukielestä, sillä toinen ongelma on käännökset, jotka tukevat alkuteksti.
Raamattu selittää itsensä Raamatulla, mutta ilman Henkeä ja koulutusta tieto on vajavaista, tuloksena on vain irrallisia jakeita.
Kreikalla taas sanan juuren luonne voi selvitä vasta seuraavasta sanasta, se on vaikea kieli.
Paavalin ja Heprealaiskirjeen kielen ero on merkittävä. Voidaan sanoa, että Pave kirjoittaa ikään kuin kompuksen ulkokäytävällä ja Hebr, kirjeen kirjoittaja kirjoitus- salissa.
Niin hienoa antiikin kreikkaa se on.
Oli mahtava kannanotto, kiitos.
Kes.
Kirjoitit
#Toisaalta, Raamatussa ei vietetty ollenkaan seuroja, UT;N puolella ne ovat kokouksia, kuten kristillisissä seurakunnissa nykyäänkin.#
>>No eikö ole sama puhutaanko seuroista tai kokouksista kunhan niissä Jumalan Sanaa sarnataan ?! Eikö niin !** Ei niin, Raamattu puhuu kokouksista, te ette.
Tämä on vain yksi asia, miten vastaat vanhimmistoon ja muihin kirjoittamiini ”väärennöksiin”?
Joka pettää pienessä, pettää suuresti isossa ja sellaisessa lahkossa istut. Miksi selittelet asioita joita ei Raamatussa ole?
Heidän työ jatkuu ja kristillisillä seurakunnilla Suomessa noin 1000?
SRK:lla 0?
Joten kenellä se jatkuu, ei ainakaan teillä?
Kes.
Mutta älkää ymmärtäkö väärin, että vain vanhoillisilla on tämä elävän uskon successio. Jokainen uskovainen Jeesuksessa Kristuksessa on tuon ELÄVÄN USKON julistaja.
Täällä on hyvä linkki apostolisesta seurakunnasta.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14173430/apostolinen-seurakunta
Käsitys liittyy yhtäältä vanhoiloislestadiolaisuuden itseymmärrykseen ainoana oikeana kristinuskon muotona, ja toisaalta ns. hevosvaunuoppiin.
Hevosvaunuopille ei ole mitään kirkkohistoriallisia perusteita, vaan esilestadiolaisiksi mainittujen liikkeiden lähempi historiallinen tarkastelu ei tue mitään sellaista,
-että historian aikana olisi kristinuskon piirissä esiintynyt opiltaan edes lähes identtisiä liikkeitä verrattuna vanhoillislestadiolaisuuteen
-että yhteiset opilliset piirteet historiallisista liikkeistä todistaisivat ne esilestadiolaisiksi liikkeiksi, yhteisiä piirteitä on luonnollisesti monien muidenkin liikkeiden kanssa
-kyseessä on vanhoillislestadiolaisuudessa vaalittu uskonnollinen myytti, jolla ei ole mitään historiallista perustetta
Historiahan tieteenä niin teologian kuin maallisen alueella käyttää vain niitä välineitä, joita järki on pystynyt kehittelemään. Elävä usko onkin suuri salaisuus eikä se olisi sitä, jos maallinen tiede pystyisi osoittamaan, missä elävä kristillisyys on milloinkin. Tänäkin aikana Jumalan elävä seurakunta on peitetty tältä maailmalta. Vielä vaikeampaa tämän maailman historiatutkijan on etsiä ja jäljittää elävää sydämen kristillisyyttä historiasta.
Raamattu ei anna mitään tukea tälle. Miten se kätketty olisi, kun se on vuorella oleva kaupunki. Jälleen lestadiolainen myytti.
Maailma vainoaa elävää uskoa juuri siksi, että se on siltä kätketty. Ei epäuskoinen voi sitä ymmärtää. Ei elävä usko ole sillä tavalla kätketty, että epäuskoiset eivät tietäisi, ketä vainota. He vainoavat elävää uskoa juuri siksi, etteivät he voi sitä uskoa. Jo uskovaisten näkeminen on usein epäuskoisille lain saarnaa, joka osoittaa epäuskoisille synnin synniksi. Siksi epäuskoiset vainoavat uskovaisia ja he kyllä tietävät ketä vainota ja miksi: se on heille surman haju kuolemaksi.
Jälleen vanhoillislestadiolaisia kehäpäätelmiä. Kukaan, ei kukaan kadehdi teidän syntilistojen täyttämää elämää. Höpöhöpö. Kyllä nykyiseenkin vanhoillislestadiolaisuuden negatiiviseen julkisuuskuvaan on yksi syy: se on vanhoillislestadiolaiset itse.
Mitä elävää uskoasi? Mihin elävään uskot?
Uskovaisia ei kukaan vainoa, mutta lestadiolaisuus on pidettävä aisoissa, ettei sekoita koko Suomea.
"eudokimos" voi olla kreikkalaiskatolinen, joilla on reliikin jättänyt pyhimys: Saint Evdokimos, was from Cappadocia (Asia Minor), and lived during the 9th century during the reign of Emperor Theophilus (829-842). (http://theorthodoxwayoflife.com/?page_id=17) .
Sanaa eudokimos lähellä on kreikkalainen sana eudaimonia (ks. Wikipedia). Eudaimonia viittaa ihmisen onnellisuuteen ja hyvinvointiin, mutta se on Aristotelisen filosofian ja etiikan käsite, joka on aivan muuta, mitä pelastuksen osallisuuteen kuuluvan autuus tarkoittaa ihmiselle kristinuskossa. Katolilaisille on kaiketi edelleen tärkeä teologian pohja kreikkalainen pakanafilosofia ja erityisesti Aristoteleen filosofia, jolle katolilainen Tuomas Akvinolainen perusti oman teologiansa tuntematta elävää uskoa. Martti Lutherille teologian käsitteet (vaikka olisi sama sana) ovat merkitykseltään ihan muuta kuin filosofian käsitteet, jotka ovat langenneen ihmisen järjen tuotteita. Tuo edellä ole viittaus kehäpäätelmään tulee juuri siitä, että langenneen ihmisen järjellä ei voi käsittää elävän uskon kielen käsitteitä.
Muuten tuo surman haju kuolemaksi löytyy Paavalilta jae 2. Kor. 2:16 (Biblia 1776):
2. Kor. 2:14 Mutta kiitetty olkoon Jumala, joka aina antaa meille voiton Kristuksessa, ja julistaa joka paikassa hänen tuntemisensa hajun meidän kauttamme!
15 Sillä me olemme Jumalalle yksi hyvä haju Kristuksessa, sekä niiden seassa, jotka autuaaksi tulevat, että myös niiden seassa, jotka hukkuvat;
16 Näille tosin surman haju kuolemaksi, mutta toisille elämän haju elämäksi: ja kuka on nyt tähän kelvollinen?
"Kreikkalaiskatolinen" tarkoittaa nykysuomessa ja käsitteenä Rooman kirkon kanssa unionissa olevia kirkkoja ja kirkon jäseniä. Nämä kirkot tunnustavat Rooman piispan ylivallan kirkon päänä, mutta noudattavat itäistä riitusta (eli liturgista elämää).
Kreikkalaiskatolinen - nimitystä käytettiin virheellisesti Suomen ortodoksisesta kirkosta, aiemmin. Ortodoksinen kirkko Suomessa tunnustaa Konstantinopolin patriarkan kirkon päämieheksi, ja on Konstantinopolin kirkon itsehallinnollinen arkkipiispakunta.
Ns.valitut(Luuk.20:34..)(1.Kor.15-19).(Ilm.20:6).
Jeesus antoi PH:n muistuttaakseen päämäärästä.
2. Kor. 2:14 Mutta kiitetty olkoon Jumala, joka aina antaa meille voiton Kristuksessa, ja julistaa joka paikassa hänen tuntemisensa hajun meidän kauttamme!
15 Sillä me olemme Jumalalle yksi hyvä haju Kristuksessa, sekä niiden seassa, jotka autuaaksi tulevat, että myös niiden seassa, jotka hukkuvat;
16 Näille tosin surman haju kuolemaksi, mutta toisille elämän haju elämäksi: ja kuka on nyt tähän kelvollinen? ""
Kun olin vielä maailmassa, niin täytyy tunnustaa, että tunsin juuri noin uskovaisen ihmisen läheisyydessä. Heistä huokui jotain sellaista, jota minulla ei ollut. Mutta ei ollut eroa, oliko uskovainen vanhoillinen tai jotain muuta, kunhan vain oli elävässä uskossa. Nyt kun olen saanut parannuksen armon, niin edelleen tunnen samoin jokaisen uskovaisen läsnäollessa. Ilmeisesti se "Kristuksen haju" tuleekin elävästä uskosta Kristukseen, eikä mihin herätysliikkeeseen kuuluu.
Apostolit olivat ylösnousemuksen todistajia ja ensimmäisiä lähetysmiehiä.
SRK ei käytännössä tee lähetystyötä - Menkää ja tehkää...kului Vapahtajamme käsky. Aimon mukaan mennään vasta kun kutsu tulee ja sittenkin harkinnan jäljeen.
Miten sellaiset osaavat kutsua jotka eivät ole ikinä kuulleet Jeesuksen sovitustyöstä. Siitähän pitisi tukka putkella olla menossa kertomaan. SRK miehillä on suomut silmillä. Isän Tahto.
lähetystyötä muistaakseni n. 20 maassa. Katso, kuinka paljon eri maiden lippuja on suviseuroissa!
Parissa kommentissasi on rikollisen paljon kirjoitusvirheitä. Hengettömyytesi lisättynä ilmaisutaitoosi tuottaa helluntairikollisen.
Seurojenpito ei ole lähetystyötä, sanan varsinaisessa merkityksessä.