Pakkoruotsin poisto

Oikeastaan nyt parempi että olemme kaksikielisiä, niin mamutkin joutuvat opettelemaan toisen kotimaisen. Eivät pääse liian helpolla.

Kävin äänestämässä. Huomaan että kahdessa päivässä tullut jo yli 1400 ääntä.

Totta kai se pitää saada valinnaiseksi. Eihän missään muualla maailmassa näin suurta enemmistöä pakoteta oppimaan pienen vähemmistön kieltä. Varsinkin nykyään on opiskeltava kiinaa ym. suuria ja tärkeitä kieliä.

Kun olemme kaksikielinen niin tarvitaan sitten älähläminkielen ja ruotsin kielen tulkkeja eikä se talouteen paljon vaikuta kun turvapaikanhakijoita vielä kuitenkin vähän esim. Ruotsiin verrattuna ja heillä menee aivan hyvin silti taloudessa.

Toisaalta jos jo täällä olevat ählämit eivät ole oppineet suomen kieltä 10 vuodessakaan, niin miten he sitten oppivat ruotsia missään ajassa.

Ilmari Rostila:

Eduskunnassa käsiteltiin viime keväänä samansisältöinen aloite. Miksi uuden aloitteen tekemiseen ryhdyttiin näin pian uudelleen?

Ensiksi, edellisen aloitteen käsittely eduskunnassa perustui puutteelliseen sivistysvaliokunnan mietintöön. Valiokunnan mietinnössä heijastui liian voimakkaasti Suomen kielipolitiikkaa yleisesti hallitseva ajatus kansalliskielten asemasta. Tämä kielten aseman korostaminen johti kansalaisten tarpeiden sivuuttamiseen. Tämä oli virhe. Uuden aloitteen perusteluissa, jotka ovat nähtävillä oikeusministeriön sivulla, tarkastellaan tätä vääristymää yksityiskohtaisesti. Tavoittena on kielipolitiikan perusteita koskeva dialogi eduskunnan ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Toiseksi, uudella aloitteella halutaan tukea ja vauhdittaa hallitusohjelmassa mainittujen alueellisten kielikokeilujen toimeenpanoa.

Kolmanneksi, uudella aloitteella halutaan varmistaa, että myös 2015 valittu eduskunta käsittelee kielipolitiikan kokonaisuutta. Aloitteet etenevät eduskunnassa varsin hitaasti. Saattaa kulua jopa 2 vuotta ennen kuin aloite tulee ”isoon saliin” lopulliseen käsittelyyn.

Uusi aloite kannustaa kieliasioiden kokonaisuutta koskevaan pohdintaan. Pohdintaa tarvitaan, koska kielipolitiikan taustalla on vaihtoehtoisia yhteiskunnallisia arvoja. Vaihtoehdot tulee saada keskusteluun. Kielipoliittisen keskustelun jatkuminen korkealla tasolla auttaa valmistelemaan muutosta ja tunnistamaan nykytilan epätarkoituksenmukaiset piirteet.

Voihan sitä näinkin häiritä eduskuntaa. On se kumma, että demokraattiset päätökset eivät kelpaa.

Mitä älämölöä taas? Persut ennen vaaleja halusivat poistaa pakkoruotsin ja kaksikielisyyden, hallitusohjelmassa ne ovatkin persuille rikkaus ja voimavara.