Työnantajien Kela-maksun poistolla vuonna 2009 - n. 800 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 työnantajille annetulla yhteisöveron 4,5 prosentin alennuksella, yhteensä sekin n. 800 miljoonaa euroa, toteutettiin silloisten hallitusten päätöksillä isot tulonsiirrot työnantajilta kansalaisten maksettaviksi. Päätöksiä perusteltiin uusien työpaikkojen roppakaupalla syntymisillä.
Tilastotieteilijät ovat nyttemmin selvittäneet, koituivatko nuo valtavat tulonsiirrot yhteiskuntamme hyväksi uusina työpaikkoina? Eivät koituneet. Yhdenkään työpaikan ei voida osoittaa syntyneen noiden jättisiirtojen ansiosta.
Mihin nuo rahasummat sitten valuivat?
Ne siirtyivät noiden yritysten osakkeiden omistajien taskuihin ylisuurina osinkoina ja johtoportaiden kohtuuttomiin bonus- ja tulospalkkioihin. Iso osa tulonsiirroista valui ulkomaille, yritysten ulkomaisten omistajien tileille, mm. veroparatiisien hämäriin seittiverkostoihin.
Nykyhallitus jatkaa samalla leikkaus- ja tulonsiirtopolitiikalla. Kilpailukykysopimus, yhteiskuntasopimus, palkkasopimus, millä nimellä niitä kutsutaankaan, tähtäävät tuohon samaan ”yhteiseen hyvään”. Ratkaisuja ja vaatimuksia perustellaan uusien työpaikkojen syntymisillä, työttömien etujen puolustamisilla, velkakierteen katkaisuilla ja kaikella muulla hyvältä kuulostavalla.
Kysymys on jälleen yksinkertaisesti miljardiluokkien tulonsiirroista.
Kukaan ei kerro, että kun kansalaisten tulot vähenevät, niin heidän ostovoimansakin supistuu, jolloin kulutus vähenee ja valtion sekä kuntien verotulot alenevat.
Maassamme on yli miljoona eläkeläistä, joiden eläkkeiden tasoa palkkoihin nähden on madallettu vuosi vuodelta vuoden 1996 alusta lukien käyttöönotetulla eläkeindeksin taittoleikkauksella. Tästä on eläkelaitoksiin kertynyt valtava n. 200 miljardin euron potti, mikä jatkaa vyöryn lailla kasvamistaan edelleen, vaikka indeksintaitto nyt peruttaisiinkiin. Kun vuonna 1995 keskimääräinen työeläke oli 60 % palkoista, niin vuonna 2014 se oli enää 47 % palkoista indeksitaiton seurauksena. Tuokin valtava tulonsiirto eläkeläisiltä on poissa maamme kulutuksesta ja maamme verotuotosta ja siten meidän kaikkien hyvinvoinnista.
Mutta veroparatiisit voivat tulonsiirtojensa avuilla erinomaisesti. Niiden tuotot pysyvät visusti verottajankin ulottumattomissa, vaikkapa sitten jo aikoja sitten kuolleiden henkilöiden nimissä.
Sairauksista kärsivien kurittamisesta:
Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto vuonna 2016 on 691 euroa.
Maksukattoon ei lasketa mukaan maksuja mm. hammashoidosta, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista sekä yksityislääkärin määräämistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista.
Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on 610,37 euroa vuonna 2016. Lääkekorvausten alkuomavastuu on 50 euroa vuoden 2016 alusta.
Sairaudesta johtuvien matkojen omavastuut nousivat 1.1.2016 lukien:
- yhdensuuntaisen matkan omavastuu nousi 16,00 eurosta 25,00 euroon!
- vuotuinen omavastuukatto nousi 272,00 eurosta 300,00 euroon
- taksimatkojen omavastuu nousi 32,00 eurosta 50,00 euroon!
Sairaalta laskutetaan sairauksista vuosittain yhteensä 1600 euroa omavastuina, mikäli sairauskuluja kertyy tähän saakka. Tämän päälle tulevat lisäksi mm. hammashoidon kustannukset, lääkärintodistusmaksut ja tietenkin yksityislääkärin määräämät tutkimukset.
Jokainen ymmärtää, mikä tilanne se on henkilölle, jonka nettotulot ovat alle määritellyn köyhyysrajan, eli alle 1166,00 euroa kuukaudessa.
Suomalaisista jo yli 700.000 ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. He ovat mm. matalapalkkaisia lapsiperheitä, yksin asuvia naisia, työttömiä, kansaneläkeläisiä, opiskelijoita sekä pitkäaikaissairaita. Määrät ovat viime vuosina kasvaneet ja kasvavat yhä voimakkaasti.
Näiltä ihmisiltä leikkaamallako ja heille maksuja korottelemallako tämä yhteiskunta tulee ottamaan kilpailukykyloikkia ja silläkö velkataseemme tasapainottuu? Järkeilkääpä sitä!
Tilastotieteilijät ovat nyttemmin selvittäneet, koituivatko nuo valtavat tulonsiirrot yhteiskuntamme hyväksi uusina työpaikkoina? Eivät koituneet. Yhdenkään työpaikan ei voida osoittaa syntyneen noiden jättisiirtojen ansiosta.
Mihin nuo rahasummat sitten valuivat?
Ne siirtyivät noiden yritysten osakkeiden omistajien taskuihin ylisuurina osinkoina ja johtoportaiden kohtuuttomiin bonus- ja tulospalkkioihin. Iso osa tulonsiirroista valui ulkomaille, yritysten ulkomaisten omistajien tileille, mm. veroparatiisien hämäriin seittiverkostoihin.
Nykyhallitus jatkaa samalla leikkaus- ja tulonsiirtopolitiikalla. Kilpailukykysopimus, yhteiskuntasopimus, palkkasopimus, millä nimellä niitä kutsutaankaan, tähtäävät tuohon samaan ”yhteiseen hyvään”. Ratkaisuja ja vaatimuksia perustellaan uusien työpaikkojen syntymisillä, työttömien etujen puolustamisilla, velkakierteen katkaisuilla ja kaikella muulla hyvältä kuulostavalla.
Kysymys on jälleen yksinkertaisesti miljardiluokkien tulonsiirroista.
Kukaan ei kerro, että kun kansalaisten tulot vähenevät, niin heidän ostovoimansakin supistuu, jolloin kulutus vähenee ja valtion sekä kuntien verotulot alenevat.
Maassamme on yli miljoona eläkeläistä, joiden eläkkeiden tasoa palkkoihin nähden on madallettu vuosi vuodelta vuoden 1996 alusta lukien käyttöönotetulla eläkeindeksin taittoleikkauksella. Tästä on eläkelaitoksiin kertynyt valtava n. 200 miljardin euron potti, mikä jatkaa vyöryn lailla kasvamistaan edelleen, vaikka indeksintaitto nyt peruttaisiinkiin. Kun vuonna 1995 keskimääräinen työeläke oli 60 % palkoista, niin vuonna 2014 se oli enää 47 % palkoista indeksitaiton seurauksena. Tuokin valtava tulonsiirto eläkeläisiltä on poissa maamme kulutuksesta ja maamme verotuotosta ja siten meidän kaikkien hyvinvoinnista.
Mutta veroparatiisit voivat tulonsiirtojensa avuilla erinomaisesti. Niiden tuotot pysyvät visusti verottajankin ulottumattomissa, vaikkapa sitten jo aikoja sitten kuolleiden henkilöiden nimissä.
Sairauksista kärsivien kurittamisesta:
Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto vuonna 2016 on 691 euroa.
Maksukattoon ei lasketa mukaan maksuja mm. hammashoidosta, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista sekä yksityislääkärin määräämistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista.
Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on 610,37 euroa vuonna 2016. Lääkekorvausten alkuomavastuu on 50 euroa vuoden 2016 alusta.
Sairaudesta johtuvien matkojen omavastuut nousivat 1.1.2016 lukien:
- yhdensuuntaisen matkan omavastuu nousi 16,00 eurosta 25,00 euroon!
- vuotuinen omavastuukatto nousi 272,00 eurosta 300,00 euroon
- taksimatkojen omavastuu nousi 32,00 eurosta 50,00 euroon!
Sairaalta laskutetaan sairauksista vuosittain yhteensä 1600 euroa omavastuina, mikäli sairauskuluja kertyy tähän saakka. Tämän päälle tulevat lisäksi mm. hammashoidon kustannukset, lääkärintodistusmaksut ja tietenkin yksityislääkärin määräämät tutkimukset.
Jokainen ymmärtää, mikä tilanne se on henkilölle, jonka nettotulot ovat alle määritellyn köyhyysrajan, eli alle 1166,00 euroa kuukaudessa.
Suomalaisista jo yli 700.000 ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. He ovat mm. matalapalkkaisia lapsiperheitä, yksin asuvia naisia, työttömiä, kansaneläkeläisiä, opiskelijoita sekä pitkäaikaissairaita. Määrät ovat viime vuosina kasvaneet ja kasvavat yhä voimakkaasti.
Näiltä ihmisiltä leikkaamallako ja heille maksuja korottelemallako tämä yhteiskunta tulee ottamaan kilpailukykyloikkia ja silläkö velkataseemme tasapainottuu? Järkeilkääpä sitä!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hätähuuto Sipilän hallitukselle vammaisten säästöistä
Suomesta tulee vammaispalvelujen kehitysmaa, jos hallitus leikkaa 61 miljoonaa vammaisten palveluista.
Hallitus aikomus säästää 61 miljoonaa euroa vammaisten palveluista on nostanut vammaisjärjestöt takajaloilleen. Invalidiliitto muistuttaa vaikeimmin vammaisten henkilöiden ihmisarvosta. Myös yli 75-vuotiailla vaikeavammaisilla on oikeus ikääntyä arvokkaasti.
Leikkaukset rajoittavat vammaisten liikkumista, osallistumista arkielämään ja itsenäistä asumista. Henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut sekä palveluasuminen muutettaisiin harkinnanvaraisiksi ja maksullisiksi.
Yli 75-vuotias vammainen vanhus putoaisi vammaispalvelulain ulkopuolelle. Palvelut muuttuvat harkinnanvaraisiksi, jos hallitus toteuttaa aikeensa vammaisten palvelujen siirtämisestä vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain piiriin.
Hallituksen peruttava vammaisten kurittaminen
Viittätoista järjestöä edustava Suomen omaishoidonverkosto vaatii hallitusta purkamaan päätöksensä. Sen mukaan iäkkäiden vammaisten henkilöiden palvelujen toteuttaminen maksullisina tai tuloharkintaisina karsii etenkin kaikkein vähävaraisimpien vammaisten ihmisten palveluja.
Säästöjen sijaan menot kasvavat. Laitoshoidon, palvelukotien, osastojaksojen ja ambulanssikyytien tarve kasvaa omaishoitoperheiden tukien heikentyessä. Vammaisten taloutta rasittavat usein myös vammasta tai sairaudesta aiheutuvat lääke- ja muut terveydenhuoltokustannukset, joita hallitus on jo korottanut.
Kehitysvammaisten Tukiliitto vaatii hallitusta noudattamaan YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen reunaehtoja ja tavoitteita. Tämä tarkoittaa suunnitelmien kokonaisarviointia. Kehitysvammaisiin ihmisiin ja heidän perheisiinsä kohdistuu pakkosäästöjä monesta suunnasta.
Suuri osa tukia saavista ihmisistä on ollut syntymästään saakka vaikeasti vammaisia tai vammautunut nuorella iällä. Harva saa työeläkettä ja elää pienellä takuueläkkeellä. Moni joutuu hakemaan toimeentulotukea Kelalta, jos perustukia leikataan.
Vammaislakien uudistus säästöjen ehdoilla
Hallitus siirtääkin vammaisia luukulta toiselle. Nykyinen lainsäädäntö kaipaa selkiyttämistä, mutta ei leikkaamalla. Kynnys ry:n mukaan on tärkeää yhdistää vammaispalvelu- ja kehitysvammalait yhdeksi laiksi ja luoda kaiken kaikkiaan nykyaikaisempi laki.
Järjestö epäilee, että jos tämän prosessin tavoitteena on saavuttaa 61 miljoonan euron säästöt, laista tuskin tulee ihanteellinen. Myös Suomen CP-liitto vaatii vammaislainsäädännön uudistamista kokonaisuutena, siten etteivät palvelut heikkene yhtäkkiä iän myötä.
Peruspalveluista vastaavan ministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan lakihankkeen käsittely on vasta valmisteluvaiheessa ja kestää vähintään vuoden. Kansanedustaja Kari Uotila ihmettelikin eduskunnan kyselytunnilla 17.3., miten Rehula voi jo etukäteen tietää säästöjen olevan tasan 61 miljoonaa euroa, jos kokonaisuuden sisältö ja toteutustavat selviävät vasta vuoden päästä.
Oma huonekin viedään?
Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen on erityisen huolissaan vammaisten asumisesta. Riskinä on uuslaitosten ja asuntokeskittymien syntyminen. Jatkossa vammainen ihminen ei välttämättä voi saada edes omaa huonetta. Nyt puhutaan mahdollisuudesta kahden hengen huoneisiin.
Säästötoimien arvioidaan ohjaavan asumispalveluita täysin päinvastaiseen suuntaan kuin niitä on viime vuosina kehitetty. Suuntaus on ollut vahvasti kohti yksilöllisiä, syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita.
Invalidiliiton kannanotto:
http://www.invalidiliitto.fi/portal/fi/invalidiliitto/tiedotteet?bid=1779
Omaishoidon Verkoston kannanotto:
http://www.autismiliitto.fi/liitto/ajankohtaista/kannanotot/kannanotto_suomen_omaishoidon_verkosto_ei_hyvaksy_hallituksen_suunnitelmia_leikata_vammaispalveluista.2547.news
Kehitysvammaisten Tukiliiton kannanotto:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=1720
Vammaisten perusiukeusjärjestö Kynnys ry:n kannanotto:
http://kynnys.palvelut.uusisuomi.fi/2016/02/17/saastot-uhkaavat-vammaisten-oikeuksia-taas
Yhteenveto aiheesta:
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3520913-hatahuuto-sipilan-hallitukselle-vammaisten-saastoista
Veroparatiisikritiikin toi ensimmäisenä eduskuntaan Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila jo 1990-luvulla. Eduskunnan ATTAC-ryhmä on sen jälkeen ollut asiassa aktiivinen 2000-luvulta asti ja se koostuu suurelta osin Vasemmistolaisista. Veroparatiisien parhaita tuntijoita Suomessa on 2000-2010-luvun taitteessa Vasemmistoliittoon liittynyt professori Heikki Patomäki.
2010-luvun merkittävin veroparatiiseja johdonmukaisesti vastustanut kansanedustaja on parhaillaan Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi ehdolla oleva Li Andersson.
Li Anderssonin aggressiivista verosuunnittelua koskevaa rohkeaa puheenvuoroa eduskunnan kyselytunnilla on kiittänyt koko Suomen kansa. Lukuunottamatta Anderssonin puheenvuoroa loukkaavaksi kutsunutta Juha Sipilää (joka hankaliksi kokemiaan kysymyksiä Islannin pääministerin tavoin loukkaaviksi nimitettyään vielä toistaiseksi Islannin pääministeristä poiketen on saanut yhä jatkaa virassaan).
Kun tämä hallitus saa häädätä koko nelivuotiskautensa loppuun, niin sen jälkeen hyvinvointivaltiomme yhteiskuntana on melko pahoin turmeltu.
Meistä kansalaisista 95 %:lla olotilamme ja elämämme kurjistuu ja taantuu todella merkittävästi.
Ehkäpä noin viisi prosenttia lihoo entisestäänkin.
Huonoin tilanne on maamme köyhimmällä kansanosalla, n. miljonaalla suomalaisella. Miten heidän elämänsä käykään nykyhallituksen riepotuksen myötä?
Ja mikä pahinta: Kaikki aivan turhan takia. Pelkästä tyhmyydestä, saamattomuudesta, kyvyttömyydestä tai sitten häikäilemättömyydestä, häpeämättömyydestä ja ahneudesta. Mitä muutakaan tästä hulludesta voisi sanoa.
Voi Suomi ja me suomalaiset! Mihin me olemme äänestyksillämme itsemme ja maamme saattaneetkaan!
Itsemurha.
Älkää surko, tämä leikkauspolitiikka on jo tullut tiensä päähän. Nämä sss-päättäjät ovat ensimmäiseksi leikanneet itseeltään järjen käytön pois.
Kun järki on leikattu pois ei niitä järkeviä päätöksiä voikaan tulla.
Palkkojen verotusta tulee kiristää ja palkkoja alentaa, jotta työttömät tulisivat toimeen.
Yhteiskunnan tulee oivaltaa, että kädet pitää nostaa ylös ajoissa, niin tulee vähemmän ruumiita.
Työttömiä on n. 400 000, mutta aina sama veisu työvoimapulasta, siksi Ahtisaarikin nyt vaatii tänne otettavaksi 30 000 pakolaista joka vuosi paikkaamaan vanhenevaa työväestöämme. Tulee hiki työssäkäyville, kun elätettävien joukko vain kasvaa joka vuosi. Miten pitkään tätä kiristystahtia kestetään?
Joku lääketieteen tohtori (en muista nimeä) sanoi, että evoluutioon kuuluu olemassaolo yhteiskunnassa ja itse kunkin henkilökohtainen taistelu riippumatta lopputuloksesta.
Itsemurha.
50% kaikista leikkauksista kohdistuu juuri suorasti sosiaalietuuksiin. Evoluutio jatkuu näin.
Tämän nyt hierottavana ja buunattavana kellivän kilpailukykysopimuksen on arvioitu siirtävän sopimusaikanaan 3,5 miljardia euroa kansalta työnantajien ja pääomapiirien taskuihin. Vaikuttaa kovin napakalta tulonsiirrolta. Mitähän autuutta se maahamme tuottaakaan?
Maahanmuutto hotkaisee hallituksenkin antamien lukujen mukaan jo pelkkinä ensikipuiluina vuodessa 700 miljoonaa ekua. No siihenhän saadaan hassattua tuo 3,5 miljardia about viidessä vuodessa. Ja taas on takki tyhjä, joten eikun kääntöön vaan.
Yksi "työpaikka" ainakin syntyi kepulien muutosjohtaja joka selvittää tätä sotesotkua, eli lisää talvivaaroja tulossa.