Suomen Työväen Säästöpankki Surkean kuuluisa mätä

Edelleen pyörii joatain, vaikka nollissa kaikki.
Vasemmistopuolueita lähellä olevalla Palkansaajasäätiö.
Palkansaajasäätiöllä (eli entisellä STS Säätiöllä) oli vielä 2000-luvun alussa liki kaksi miljoonaa Nordean osaketta. Nykyarvossaan ne olisivat 15 miljoonaa euroa.

Säätiö on kuitenkin sen jälkeen hajauttanut suoria osakeomistuksiaan ja korvannut ne rahastoilla ja indeksiosuusrahasto-osuuksilla. Nordeasta se luopui asteittain 2000-luvun aikana.

Mutta mistä kummasta osakkeet tulivat? Tässä on lyhyt selitys nykyihmiselle:

STS-Säätiö perustettiin vuonna 1989, kun Suomen Työväen Säästöpankki muutettiin liikepankiksi nimeltä STS-Pankki Oy.

Valtiovarainministeriön siunauksella sosiaalidemokraattien ja kansandemokraattien hallitsema säätiö sai haltuunsa tallettajien keskinäisesti omistaman säästöpankin. Taloudessa meni lujaa. Puhuttiin juppivuosista.

Joidenkin arvioiden mukaan kriisipankin arvo oli pikemminkin nolla.

Tuli lama ja pankkikriisi. 1992 säätiön valtuuskunta päätti myydä kaikki omistamansa STS-Pankki Oy:n osakkeet eli määräysvallan STS-Pankista yhteensä 75 miljoonalla markalla Kansallis-Osake-Pankille. Joidenkin arvioiden mukaan kriisipankin arvo oli pikemminkin nolla.

Kauppaehtojen mukaisesti säätiö käytti saamansa kauppahinnan ainoastaan KOP:n osakkeiden hankintaan. Ostot suoritettiin pörssissä.

STS-Pankki fuusioitiin KOP:hen ja myöhemmissä "kansallistalkoissa" tai pikemminkin niiden jatkoilla 1995 KOP fuusioitiin SYP:hen. Syntyi Merita Pankki. Fuusiossa Kansallis-Osake-Pankin osakkaat saivat yhden Meritan osakkeen kolmea KOP:n osaketta vastaan.

1997 Merita yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa ja Meritan omistajiien osuus uudesta suomalaisruotsalaisesta pankista oli 40 prosenttia. 2000-luvulla fuusiovuoroon tulivat tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania. Yhteispohjoismaisen kokonaisuuden nimeksi tuli Nordea.

– Säätiön nykyinen Nordea-omistus – jos sitä on ollenkaan – on varsin pieni, suuruusluokaltaan ehkä 20 000 kappaletta. Kaiken kaikkiaankin suorat osakesijoitukset ovat enää vain noin 10 prosenttia sijoitussalkkumme 50 miljoonan euron kokonaisarvosta, Palkansaajasäätiön toimitusjohtaja Tuomas Harpf kertoo nyt.



Annatteko salkunhoitajalle ohjeet myydä nyt loputkin Nordeat?

– Säätiön hallituksen seuraava kokous pidetään ensi viikon tiistaina, eli 12.4. Kun kokous on näinkin lähellä ja kyse on enemmänkin periaatteellisesta kannanotosta kuin käytännön sijoituspäätöksestä, olen ajatellut kysyä sijoituskatsauksen yhteydessä hallituksen näkemystä siitä, miten periaatetta tämänkaltaisissa tapauksessa pitäisi tulkita. Asiasta on julkisuudessa keskusteltu niin paljon, että sitä ei omistuksen pienuudesta huolimatta voi kokonaan sivuuttaa.

Harpf ei ryhdy ennakoimaan hallituksen päätöstä, mutta arvelee, että se saattaa kallistua myynnin suuntaan.
12156
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Suomen Työväen Säästöpankki STS-Pankki Oy.
Hassuinta että tuo käy edelleen kauppaa ?
VAsemmsito tyhjensi sen jo, jopa moneen kertaan. VAltiokin tuli avuksi.

Äänestä
  • Oliko juhantalo johdossa?

    Äänestä

  • opelius kirjoitti:

    Oliko juhantalo johdossa?

    Kyllä vasemmisto oli johdossa ja putsaamassa.
    Konkkaan meni, veronmaksajat maksettiin "LUNNAAT".
    Linnalta välttyivät, kun oli SDP-jäsenkirja

    Äänestä

  • eikö tukijullit suanu yhtää...

    Äänestä

  • nuvui kirjoitti:

    eikö tukijullit suanu yhtää...

    Ei saanut kuin maksuja vain.

    Äänestä

Pankki muutettiin säästöpankista liikepankiksi vuonna 1989. Tuolloin pankin nimeksi tuli STS-Pankki Oy. Yhtiön osakkaiksi tuli vasemmistopuolueiden hallinnoimia säätiöitä, ennen muuta STS-Säätiö ja Työväen Opintorahasto. Voimasuhdesopimuksen mukaan SDP:n osuus säätiön vallasta oli 2/3 ja SKP:n, sittemmin Vasemmistoliiton osuus 1/3. Ajatuksena oli, että puolueiden toimintaa olisi rahoitettu pankin tuotoilla. Liikepankiksi muuttumisen jälkeen STS-Pankki ryhtyi talletuspankista yrityspankiksi. Pankin luotonanto laajeni voimakkaasti.

STS ajautui vaikeuksiin 1990-luvun alun laman ja pankkikriisin myötä. Pankkia uhkasi konkurssi. STS-Pankin pääomistaja STS-Säätiö myi omistamansa osakkeet Kansallis-Osake-Pankille vuoden 1992 lopulla 75 miljoonalla markalla. Koko kauppahinnalla ostettiin KOP:n osakkeita.Muut STS:n osakkaat, mukaan lukien Työväen Opintorahasto, saivat 65 miljoonaa markkaa. KOP otti STS:n konttorit haltuunsa joulukuussa 1992 ja lopetti pankin itsenäisen toiminnan.

STS-Pankin raunioille perustettiin Siltapankki Oy. Siltapankista tuli ns. roskapankki, jonka tehtäväksi jäi hoitamattomien luottojen vakuuksien realisointi. STS-Pankin tuhosta koitui veronmaksajille Esko Seppäsen mukaan huomattava lasku, arviolta 2 miljardia markkaa. Talletusasiakkaat eivät menettäneet varojaan, sillä valtio turvasi talletukset täysimääräisesti.

Pankin johdossa toimivat muun muassa Jonas Laherma 1916–1959, Mauno Koivisto 1959–1968, Ulf Sundqvist 1982–1991 ja Yrjö-Olavi Aav.
_____________________
SDP:n osuus säätiön vallasta oli 2/3 ja SKP:n, sittemmin Vasemmistoliiton osuus 1/3. Ajatuksena oli, että puolueiden toimintaa olisi rahoitettu pankin tuotoilla.

KAIKKI MÄN; EI PIISANNUTKAAN
Sellaista vasemmiston bisnes, moni kääri tuosta taskuihinsa vasemmistolaiset.

Äänestä

Juhantalo joka antoi mustalaisille kun vaan seinälle sai ohjakset.

Äänestä
  • Ulf Sundqvist sd. oli se surkean kuuluisa mustalainen.

    Äänestä

  • Ja Juhantalo oli se joka joutui valtakunnan oikeuteen ja kas samainen rikollinen on säätämässä lakeja herää kysymys??

    Äänestä

  • opelius kirjoitti:

    Ja Juhantalo oli se joka joutui valtakunnan oikeuteen ja kas samainen rikollinen on säätämässä lakeja herää kysymys??

    Juhantalolla ei ollut SDP-jäsenkirjaa

    Äänestä

Kyllä oli paljon surullisen kuuluisia pankkeja ja pankinjohtajia. Jaakko Lassilakin sanoi haastattelijalle joka kysyi voisiko KOP mennä konkurssiin "hah hahaa, ei pankki voi mennä konkurssiin". Ei, kai sitten......
Miten kävi kepulaisisten säästöpankeille?

Äänestä
  • Kepulaisten Osuuspankki voi hyvin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nollalla.kauppaa kirjoitti:

Edelleen pyörii joatain, vaikka nollissa kaikki.
Vasemmistopuolueita lähellä olevalla Palkansaajasäätiö.
Palkansaajasäätiöllä (eli entisellä STS Säätiöllä) oli vielä 2000-luvun alussa liki kaksi miljoonaa Nordean osaketta. Nykyarvossaan ne olisivat 15 miljoonaa euroa.

Säätiö on kuitenkin sen jälkeen hajauttanut suoria osakeomistuksiaan ja korvannut ne rahastoilla ja indeksiosuusrahasto-osuuksilla. Nordeasta se luopui asteittain 2000-luvun aikana.

Mutta mistä kummasta osakkeet tulivat? Tässä on lyhyt selitys nykyihmiselle:

STS-Säätiö perustettiin vuonna 1989, kun Suomen Työväen Säästöpankki muutettiin liikepankiksi nimeltä STS-Pankki Oy.

Valtiovarainministeriön siunauksella sosiaalidemokraattien ja kansandemokraattien hallitsema säätiö sai haltuunsa tallettajien keskinäisesti omistaman säästöpankin. Taloudessa meni lujaa. Puhuttiin juppivuosista.

Joidenkin arvioiden mukaan kriisipankin arvo oli pikemminkin nolla.

Tuli lama ja pankkikriisi. 1992 säätiön valtuuskunta päätti myydä kaikki omistamansa STS-Pankki Oy:n osakkeet eli määräysvallan STS-Pankista yhteensä 75 miljoonalla markalla Kansallis-Osake-Pankille. Joidenkin arvioiden mukaan kriisipankin arvo oli pikemminkin nolla.

Kauppaehtojen mukaisesti säätiö käytti saamansa kauppahinnan ainoastaan KOP:n osakkeiden hankintaan. Ostot suoritettiin pörssissä.

STS-Pankki fuusioitiin KOP:hen ja myöhemmissä "kansallistalkoissa" tai pikemminkin niiden jatkoilla 1995 KOP fuusioitiin SYP:hen. Syntyi Merita Pankki. Fuusiossa Kansallis-Osake-Pankin osakkaat saivat yhden Meritan osakkeen kolmea KOP:n osaketta vastaan.

1997 Merita yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa ja Meritan omistajiien osuus uudesta suomalaisruotsalaisesta pankista oli 40 prosenttia. 2000-luvulla fuusiovuoroon tulivat tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania. Yhteispohjoismaisen kokonaisuuden nimeksi tuli Nordea.

– Säätiön nykyinen Nordea-omistus – jos sitä on ollenkaan – on varsin pieni, suuruusluokaltaan ehkä 20 000 kappaletta. Kaiken kaikkiaankin suorat osakesijoitukset ovat enää vain noin 10 prosenttia sijoitussalkkumme 50 miljoonan euron kokonaisarvosta, Palkansaajasäätiön toimitusjohtaja Tuomas Harpf kertoo nyt.



Annatteko salkunhoitajalle ohjeet myydä nyt loputkin Nordeat?

– Säätiön hallituksen seuraava kokous pidetään ensi viikon tiistaina, eli 12.4. Kun kokous on näinkin lähellä ja kyse on enemmänkin periaatteellisesta kannanotosta kuin käytännön sijoituspäätöksestä, olen ajatellut kysyä sijoituskatsauksen yhteydessä hallituksen näkemystä siitä, miten periaatetta tämänkaltaisissa tapauksessa pitäisi tulkita. Asiasta on julkisuudessa keskusteltu niin paljon, että sitä ei omistuksen pienuudesta huolimatta voi kokonaan sivuuttaa.

Harpf ei ryhdy ennakoimaan hallituksen päätöstä, mutta arvelee, että se saattaa kallistua myynnin suuntaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu