Keskikokoisen kunnan verran ihmisiä putoaa köyhyyteen. Nyt leikataan lähes 30 sosiaaliturvaetuutta.
Hallituksen kehysriihen päätöksillä leikataan lähes 30 sosiaaliturvaetuutta. Leikkausten kohteena ovat muun muassa vähimmäispäivärahat, kansaneläkkeet, takuueläkkeet, kotihoidon tuki, elatustuki, vammaistuki, työmarkkinatuki ja asumistuki. Myöskään lapsilisät eivät säästyneet leikkauksilta. Lisäksi sairauspäivärahojen ylempien tulorajojen muutoksella odotetaan 22 miljoonan euron säästöjä.
– Leikkaukset näkyvät välittömästi heikompiosaisten toimeentulossa, pudottavat keskikokoisen kunnan verran ihmisiä köyhyyteen ja kasvattavat tulo- ja hyvinvointieroja, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Hallituksen kehysriihessä päätettiin ensi vuodelle lähes 400 miljoonan euron lisäsäästöistä. Niistä noin puolet eli lähes 200 miljoonaa euroa katetaan sosiaaliturvaetuuksiin tehtävällä 0,85 prosentin leikkauksella.
Köyhyysrajan alle putoaa 10 000 ihmistä
Etuuksia pienennetään toista vuotta peräkkäin. Tämän vuoden alussa monet etuudet laskivat 0,4 prosenttia ja nyt samoja etuuksia alennetaan 0,85 prosenttia.
– Prosentit voivat näyttää pieniltä, mutta pienituloisille jokainen euro on tärkeä ja moniin ryhmiin, kuten työttömiin lapsiperheisiin osuu useampi leikkaus, Kiukas toteaa.
Jos köyhyysrajana pidetään 60 prosenttia kotitalouksien mediaanituloista, etuuksien lisäleikkauksen seurauksena köyhyysrajan alle tipahtaa lähes 10 000 ihmistä, keskikokoisen kunnan verran ihmisiä.
Etuuksien reaaliarvo alenee
Opintotukeen tehdään useita muutoksia. Tukiaika lyhenee ja lainapainotteisuus lisääntyy. Korkea-asteen opintoraha yhtenäistetään toisen asteen opintorahan kanssa, mikä vähentää korkeakouluopiskelijan opintorahaa lähes sadalla eurolla kuukaudessa, enimmillään 336,76 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa.
Viimesijaiseksi tueksi tarkoitettu toimeentulotuki jää suunniteltujen leikkausten ulkopuolelle. Lisäksi pienenä paikkauksena takuueläkettä korotetaan kahdeksalla eurolla vuonna 2018.
Ensi vuodelle suunnitellut lähes yhden prosentin etuusleikkaukset ja vuosien 2018–2019 indeksijäädytykset pienentävät SOSTEn mukaan vääjäämättä sosiaaliturvaetuuksien reaaliarvoa. Valtiovarainministeriön viimeisimpien inflaatioennusteiden perusteella indeksisidonnaisten sosiaaliturvaetuuksien taso olisi vuonna 2019 noin kuusi prosenttia heikompi kuin vuonna 2015.
Työttömän peruspäiväraha oli 705,20 euroa vuonna 2015. Vuonna 2019 se olisi 702,62 euroa, mutta vuoden 2015 hintatasolla sen reaalinen taso on vain noin 660 euroa. Jos hinnat nousevat ennusteita nopeammin, leikkausten reaalinen vaikutus voi olla suurempi.
Suomelle huomautus viime vuonna
Kiukas korostaa, että Suomessa perusturvan taso on laahannut pitkään ansiotulokehityksen perässä. Suomi sai jo viime vuonna Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta huomautuksen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason riittämättömyydestä.
– Pienituloisilta ei enää riitä otettavaa, sanoo Kiukas.
Hän muistuttaa leikkausten kumulatiivisista vaikutuksista: asumistuki heikkenee muiden etuuksien tavoin ja asumisen hintaa nostaa myös muun muassa kiinteistöveron ja sähkönhinnan korotukset. Liikkuminen kallistuu polttoaineveron korotuksen vuoksi ja julkisten palvelujen käyttö, esimerkiksi lääkärissäkäynti, kallistuu asiakasmaksujen korotusten takia.
– Etuudet eivät riitä enää elämiseen entiseen tapaan. Yhä lisää ihmisiä tippuu toimeentulotuen varaan, Kiukas summaa kehysriihen.
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3528581-keskikokoisen-kunnan-verran-ihmisia-putoaa-koyhyyteen-nyt-leikataan-lahes-30-sosiaaliturvaetuutta
Hallituksen kehysriihen päätöksillä leikataan lähes 30 sosiaaliturvaetuutta. Leikkausten kohteena ovat muun muassa vähimmäispäivärahat, kansaneläkkeet, takuueläkkeet, kotihoidon tuki, elatustuki, vammaistuki, työmarkkinatuki ja asumistuki. Myöskään lapsilisät eivät säästyneet leikkauksilta. Lisäksi sairauspäivärahojen ylempien tulorajojen muutoksella odotetaan 22 miljoonan euron säästöjä.
– Leikkaukset näkyvät välittömästi heikompiosaisten toimeentulossa, pudottavat keskikokoisen kunnan verran ihmisiä köyhyyteen ja kasvattavat tulo- ja hyvinvointieroja, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Hallituksen kehysriihessä päätettiin ensi vuodelle lähes 400 miljoonan euron lisäsäästöistä. Niistä noin puolet eli lähes 200 miljoonaa euroa katetaan sosiaaliturvaetuuksiin tehtävällä 0,85 prosentin leikkauksella.
Köyhyysrajan alle putoaa 10 000 ihmistä
Etuuksia pienennetään toista vuotta peräkkäin. Tämän vuoden alussa monet etuudet laskivat 0,4 prosenttia ja nyt samoja etuuksia alennetaan 0,85 prosenttia.
– Prosentit voivat näyttää pieniltä, mutta pienituloisille jokainen euro on tärkeä ja moniin ryhmiin, kuten työttömiin lapsiperheisiin osuu useampi leikkaus, Kiukas toteaa.
Jos köyhyysrajana pidetään 60 prosenttia kotitalouksien mediaanituloista, etuuksien lisäleikkauksen seurauksena köyhyysrajan alle tipahtaa lähes 10 000 ihmistä, keskikokoisen kunnan verran ihmisiä.
Etuuksien reaaliarvo alenee
Opintotukeen tehdään useita muutoksia. Tukiaika lyhenee ja lainapainotteisuus lisääntyy. Korkea-asteen opintoraha yhtenäistetään toisen asteen opintorahan kanssa, mikä vähentää korkeakouluopiskelijan opintorahaa lähes sadalla eurolla kuukaudessa, enimmillään 336,76 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa.
Viimesijaiseksi tueksi tarkoitettu toimeentulotuki jää suunniteltujen leikkausten ulkopuolelle. Lisäksi pienenä paikkauksena takuueläkettä korotetaan kahdeksalla eurolla vuonna 2018.
Ensi vuodelle suunnitellut lähes yhden prosentin etuusleikkaukset ja vuosien 2018–2019 indeksijäädytykset pienentävät SOSTEn mukaan vääjäämättä sosiaaliturvaetuuksien reaaliarvoa. Valtiovarainministeriön viimeisimpien inflaatioennusteiden perusteella indeksisidonnaisten sosiaaliturvaetuuksien taso olisi vuonna 2019 noin kuusi prosenttia heikompi kuin vuonna 2015.
Työttömän peruspäiväraha oli 705,20 euroa vuonna 2015. Vuonna 2019 se olisi 702,62 euroa, mutta vuoden 2015 hintatasolla sen reaalinen taso on vain noin 660 euroa. Jos hinnat nousevat ennusteita nopeammin, leikkausten reaalinen vaikutus voi olla suurempi.
Suomelle huomautus viime vuonna
Kiukas korostaa, että Suomessa perusturvan taso on laahannut pitkään ansiotulokehityksen perässä. Suomi sai jo viime vuonna Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta huomautuksen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason riittämättömyydestä.
– Pienituloisilta ei enää riitä otettavaa, sanoo Kiukas.
Hän muistuttaa leikkausten kumulatiivisista vaikutuksista: asumistuki heikkenee muiden etuuksien tavoin ja asumisen hintaa nostaa myös muun muassa kiinteistöveron ja sähkönhinnan korotukset. Liikkuminen kallistuu polttoaineveron korotuksen vuoksi ja julkisten palvelujen käyttö, esimerkiksi lääkärissäkäynti, kallistuu asiakasmaksujen korotusten takia.
– Etuudet eivät riitä enää elämiseen entiseen tapaan. Yhä lisää ihmisiä tippuu toimeentulotuen varaan, Kiukas summaa kehysriihen.
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3528581-keskikokoisen-kunnan-verran-ihmisia-putoaa-koyhyyteen-nyt-leikataan-lahes-30-sosiaaliturvaetuutta
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei tuolla peruspäivärahalla elä.Leikkaavat mitä leikkaavat.Tuossa kahdelle hengelle tulee n.607 e 4:ksi viikoksi täppiä käteen. Tuo olisi noin parikymppiä /pvä. elämiseen.
Omavastuullisia on asumistuki ,jota ei saa täysimääräisenä,vaikka sitä saisikin .Nykäise tuosta vaikak 50 omavastuu jää hanskaan n510 eguu /4 viikko .Puhelin ja net jotka on oltva jos edes tilanteesta mielii pois /haklee töitä maksaa laskut
/täytttää päivärahat jnejne .nophin voi varata 60 kumppiä.
likikutaan 450 e 4 viikon pudejetissa ,josta ei ole hoidetu edes perusmenoja.Vesiä sähköjä jne .Jos nyt ajateltaisiin,että tuo 450 jaettaisiin 28 pvä eli neljälle viikolle sapuskamenoihin ,niin se tekisi noin 16 e pvä. Ja jos on kyseessä lapsi ja aikunen kuten esimerkissä saatuun koroitettuun työmärkkinatukeen edellyttää,jotta voisi saada noin suuren summan toimeentuloon tömarkkinatukeaa, jää päätä kohdin elämiseen 8 e /pvä.Tuolla ei elä saati harrasta mitään .Voi kylmästi todeta ,että työmarkkinatuella ei eletä. Joko on onmia varoja tai kävellään sosiaalitoimistoon hakemaan toimeentulotukeea hengenpitimiksi.
Työttömän näkökulmasta ,kun kävin tänään kaupoilla ja osti kopiopaperia 5 e /paketin ja valokuvaliimaa yhteishintaa 11 e on suorastaan pantu ranttaliksi ja unohdettu päiväpudjetit ja syömisen tarpeet.Ikävä kyllä työttömilläkin on perustarpeet ,joihin kuuluu lääkemenot ,virjkistäytyminen ja yhteiskunnassa kiinni pysyminen harrastustarpeineen ,kuten myös vaatettautumis tarve,sillä nuokin kuluu ja nakusillaan vaikka kelit sallisi painaa ei yhteiskunta salli pitkällekään edetä.
Nuo köyhimpään väestön osaan osuvat leikkaukset ovat moraalittomia ja täysin inhimillisyytttä vailla olevia toimia, varsinkin kun tiedetään suomen nykyisen perusturvan taso ja se mitä sille tulisi tehdä ja mitä on Eu:n taholtakin kehoitettu tekemään.
http://ihmisoikeusliitto.fi/onko-suomen-perusturva-riittava/
Perusturva on se mikä mikä menee kaikkien väestöryhmien tulon turvaamisten edelle ,sillä se on viimesijainen turva. Senm lisäksi,että vähäosaisilta leikkaaminen on moraaliton ,se käytännön toimena siirtää ihmisiä harkinnanvaraisen sosiaaliturvan piiriin,josta tuo raha on kuitenkin jaettava,jollei meinaa ihan härkiksi heittäytyä ja toimia vastoin perustuslakia ,joka tuon perustoimeentuloturvan takaa jokaiselle kansalaiselle.
http://www.laki24.fi/ihpe-perusoikeudet-perusturva/
Tuon sivuuttaminen olisi epäinhimillistä ja kaikenlisäksi laiton toimi.
Ruotsiin muuttava Wahlroos saa pitää satojentuhansien maataloustuet!!!
Ruotsiin muuttaminen ei vaikuta Björn Wahlroosin saamiin maataloustukiin.
Ruotsalaislehti Dagens Industri kertoi keskiviikkona Björn Wahlroosin muuttaneen viime vuoden joulukuussa kirjoille Ruotsiin.
Wahlroosin ratkaisun kerrotaan pohjaavan verotuksellisiin syihin.Wahlroosien voivan säästää muuttaessaan perintö- ja lahjaverojen muodossa yli sata miljoonaa, mikäli hänen lapsensakin jättävät Suomen. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa perintö- ja lahjaveroja liikemiehen yli puolen miljardin arvoisesta omaisuudesta ei kannettaisi.
Vuodesta toiseen Suomen tulolistojen kärjestä löytyvä Wahlroos on löytänyt säännöllisesti tiensä uutisotsikoihin verotietojen lisäksi myös maataloustukien julkaisemisen yhteydessä.
Halikossa sijaitsevan Åminnen kartanon ja sitä ympäröivien tilusten isännän nostamat tukisummat ovat viime aikoina pyörineet vuositasolla 250 000 euron molemmin puolin. Viimeisten viiden vuoden aikana Wahlroos onkin saanut maataloustukia reippaasti yli miljoonan euron edestä.
Tähän on tuskin luvassa lähitulevaisuudessa muutosta, sillä "Nalle" voi asiasta vastaavan Maaseutuviraston mukaan nostaa tukia myös muuttaessaan Ruotsiin.
- Tukea maksetaan hakijan hallinnassa olevalle Suomessa sijaitsevalle maatilalle. Tilalla asumispakkoa ei ole, kertoo Maaseutuviraston maaseutuelinkeino-osaston tiedottaja Lauri Hyttinen sähköpostitse Iltalehdelle.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014041018202189_uu.shtml
eli näin kok-superkuppari kuppaa tuet(=sossutukea!) suomalaisilta veronmaksajilta!
Itse ei tietenkään halua maksella veroja!
Suomessa oli jo valmiiksi lähes miljoona alle köyhyysrajan tuloilla 1 100e/kk elävää ja nyt niitä tulee taas köyhien leikkausten jälkeen lisää.
No toisaalta Suomessa oli 2011 alkusyksystä 25 000 miljonääriä ja 2016 vuoden alussa tuplat eli 50 000 miljonääriä. Vajaassa viidessä vuodessa Suomen miljonäärien määrä kasvanut puolella. Mikä taantuma, mikä kilpailukykyvaje? Lisää siis EKokoomuksen kannattajia ja äänestäjiä porvaripolitiikalla.
Ja näihe köyhyysrajan alapuolella olevieko sitten pitäisi tehdä työtä osallistuvalla soiaaliturva nimikkeellä osoittaakseen kiitollisuutta armonpaloista, jotka eivät yllä edes köyhyysrajalle?
Kilpailukykysopimuksessa sovittu 25 lisätyötuntia vuodessa ilman lisäpalkkaa tulee myös 0-tuntisopimuslaisille ja pätkätöiden tekijöille. Jos vaikka 0-sopimuksella olevalle Hesen matalapalkkatyöläiselle ei ole tarjota hommaa koko vuonna, niin Hese Salmela voi silti vaatia hänet töihin 25 tunniksi ilman palkkaa. Ei ihme että pätkätyöläisten liitto PAM ei tykännyt ehdotuksesta. 0-tuntisopimuslaisten on vaikea purkaa sopimuksiaan, koska irtisanoutuminen katsotaan työkkärissä ja Kelassa karenssin arvoiseksi, ja olet siis täysin ilman tuloja pitkän aikaa, jos irtisanot itsesi kun työnantaja ei tarjoa työtunteja. 0-tuntisopimukset pitäisi heti kieltää, tai tehdä täysin vapaaehtoisiksi ja lopetettaviksi ilman sanktioita.
Työvelvoite vain kaikille päivärahan nauttijoille. Aatelkaapa sitä, kun koululaiset tekevät harjoittelujaksot ilman palkkaa. Roskia keräämään vain joka sorkka sieltä kitisemästä,niitä riittää jokapuolella. Sellaisen tapauksen tiedän, 60v aikamiespoika asuu lapsuuskodissaan äitinsä kanssa ja häneltä nyt väheni päiväraha 12senttiä \päivä.
Ei paljon kaljan juonti vähene tuollaisesta leikkauksesta?
Oletpa katkera. Mee vetää nallee bebaan.
Alkaa meikäläinen kohta diilaa marii, sit saa taas massii. Kohta tää paska repee muutenkin, ei tätä enään kauaa katota ku alkaa rytisee aidat.
Ei se ehdi sieltä pankolta makoilemasta.
Köyhäthän ne niillä tuilla elää rikkailta voi olla vaikea heidän tukiaan kiristää kun eivät elä tuilla niinkuin pummiloisemme. Toki pakolaisiin menevillä miljardeilla saisi jotakin suomen köyhille mut olette jonon pohjalla surffarit menee teidää edelle rahanjaossa eli jatkossa kiristyy entisestään.
Persut on takuumiehinä köyhyyteen.. vi
Eivät ole päättäjät oikein ymmärtäneet ajatusta, että osta suomalaista, niin työllistät. Suurin osa suomalaisia tuotteita ja palveluja ostavista on juuri näitä pienituloisia, jolta hallitus taas leikkaa.
Päättäjät leikkaa ja sen jälkeen ihmettelevät, kun seurauksena työttömien määrä lisääntyy. Tätä leikkausta on harjoitettu jo yli kymmenen vuoden ajan ja on syntynyt suurtyöttömyys.
Työttömyys vähentyisi ja syntyisi työpaikkoja, jos ei leikattaisi, vaan annettaisiin rahaa, jolloin raha menisi kulutukseen.
Jos vähävaraisille annettasiin lisää rahaa, niin että he voisivat käydä vaikka muutaman kerran viikossa ulkona syömässä, niin hehän työllistäisivät ihmisiä ja syntyisi lisää työpaikkoja.
He myös voisivat ostaa suomalaisia tuotteita ja kun kyse on suuresta määrästä ihmisiä, niin vaikutus olisi suuri verrattuna siihen, että rahat annetaan muutamalle rikkaalle tuhansien eurojen kuukausipalkan korotuksina.
Hyvänen aika sentään, eivät nämä muutamat rikkaat saa aikaan yhtään lisää työllisyyttä, eikä synny yhtäkään uutta työpaikkaa. Rahat eivät myöskään mene kulutukseen, vaan todennäköisesti veroparatiisisaarille jo muhkealle pankkitilille, eikä yhteiskunta hyödy siitä yhtään mitään.
Kun vähävaraisilta leikataan, niin vähävarainen joutuu heti vähentämään kulutusta siitä vähästä, mitä hänellä on ollut.
Jos kerran kuukaudessa vähävaraisella oli varaa käydä ulkona syömässä ja työllistää ravintola yrittäjää, niin leikkausten jälkeen ei enää olekaan varaa.
Sen jälkeen vähävaraisella on varaa ostaa pelkästään alennus ruokaa kaupasta ja tehdä kotona ruoka tai lämmittää mikrossa, eikä se ketään ulkopuolista työllistä.
Se on hallituksen tavoite, ettei köyhä vaan pääse nauttimaan valmiiseen pöytään hyvästä ruoasta.
Oikeiston leikkauspolitiikka on johtanut Suomen kurjistumiseen. Tarvitaan vasemmistoa ja investointipolitiikkaa! Leikkauspolitiikka on varojen siirtoa rikkaimmalle yhdelle prosentille ja hallitus lisäksi tukee rikkaimpien veronkiertoa.