Sijoituslainaa pörssiin asunto vakuutena

Normaalilyhenteistä lainaahan ei voi ottaa, kun tulot eivät riitä sen hoitamiseen. Tulee ikävä tilanne ja hermo alkaa kiristyä, kun ostetut osakkeet laskevat, bulletin eräpäivä lähestyy ja puuttuu 30 tonnia käteistä.

Kannattaako riskeerata asuntoa noin pienen summan takia? Sijoituslainan vuoro on sitten, kun sinulla on varaa maksaa se takaisin, vaikka menisi huonostikin.

Porkupiini kirjoitti:

Normaalilyhenteistä lainaahan ei voi ottaa, kun tulot eivät riitä sen hoitamiseen. Tulee ikävä tilanne ja hermo alkaa kiristyä, kun ostetut osakkeet laskevat, bulletin eräpäivä lähestyy ja puuttuu 30 tonnia käteistä.

Kannattaako riskeerata asuntoa noin pienen summan takia? Sijoituslainan vuoro on sitten, kun sinulla on varaa maksaa se takaisin, vaikka menisi huonostikin.

Lue lisää

Nimenomaan näin, pitäisi aina pyrkiä varmistamaan että tipahtaa jaloilleen vaikka homma menisikin pieleen. Itse en sijoita velkarahalla ollenkaan, mutta missään nimessä en pelaisi asuntoa tai sitä mitä elääkseen tarvitsee.

Jotkut sanovat että "sijoita vain sen verran kuin sinulla on varaa hävitä". Tätä en ihan allekirjoita, ainakaan kirjaimellisesti tulkittuna, sillä silloinhan sijoittaminen olisi tosi pientä, suunnilleen kahvirahoja. Pitää panoksen sellainen olla että voitto tuntuu, jolloin tappiokin tuntuu. Kohtuus silti kaikessa.

kohtuuskaikessa kirjoitti:

Nimenomaan näin, pitäisi aina pyrkiä varmistamaan että tipahtaa jaloilleen vaikka homma menisikin pieleen. Itse en sijoita velkarahalla ollenkaan, mutta missään nimessä en pelaisi asuntoa tai sitä mitä elääkseen tarvitsee.

Jotkut sanovat että "sijoita vain sen verran kuin sinulla on varaa hävitä". Tätä en ihan allekirjoita, ainakaan kirjaimellisesti tulkittuna, sillä silloinhan sijoittaminen olisi tosi pientä, suunnilleen kahvirahoja. Pitää panoksen sellainen olla että voitto tuntuu, jolloin tappiokin tuntuu. Kohtuus silti kaikessa.

Lue lisää

Kun kyse olisi sijoitusasunnosta, niin en näe riskiä mitenkään järkyttävänä. Lisäksi asunnon vakuusarvon ollessa vain 75%, jää minulle 25% asunnosta, vaikka pörssi romahtaisi täysin. Ellei sitten samalla romahda myös asunnonhinnat, mutta sen riskin kestän.
Riskinsietokyky kullakin, minulla keskimääräistä huomattavasti isompi. Eihän oikeaa riskin määrää voi kukaan ulkopuolinen toiselle sanoa, jos vaan faktat ovat kunnossa. Mielestäni minulla ne ovat.

Ihan selväksi ei vaan vielä ole tullut, että myöntääkö pankki edes tällaisessa tapauksessa Bullet-lainaa säädyllisellä eli lähelle 1% korolla Pitänee kai kysyä pankista, siinä on vaan se "hattu kouraan nöyrästi"-ajatus, varsinkin kun tässä ei tosiaan ole tilanne ihanteellinen lainanottoa varten. Mutta ihanteellista tilannetta odotellessani ne miljoonat jo menevätkin sivu suun ;)

Velallavauraaksi kirjoitti:

Kun kyse olisi sijoitusasunnosta, niin en näe riskiä mitenkään järkyttävänä. Lisäksi asunnon vakuusarvon ollessa vain 75%, jää minulle 25% asunnosta, vaikka pörssi romahtaisi täysin. Ellei sitten samalla romahda myös asunnonhinnat, mutta sen riskin kestän.
Riskinsietokyky kullakin, minulla keskimääräistä huomattavasti isompi. Eihän oikeaa riskin määrää voi kukaan ulkopuolinen toiselle sanoa, jos vaan faktat ovat kunnossa. Mielestäni minulla ne ovat.

Ihan selväksi ei vaan vielä ole tullut, että myöntääkö pankki edes tällaisessa tapauksessa Bullet-lainaa säädyllisellä eli lähelle 1% korolla Pitänee kai kysyä pankista, siinä on vaan se "hattu kouraan nöyrästi"-ajatus, varsinkin kun tässä ei tosiaan ole tilanne ihanteellinen lainanottoa varten. Mutta ihanteellista tilannetta odotellessani ne miljoonat jo menevätkin sivu suun ;)

Lue lisää

Niin no, riskinsietokykynsä kullakin. Mutta vaikka tietynlaista lopputulosta toivoo ja siihen uskookin, myös se skenaario kannattaa miettiä, että miten pärjää jos homma menee ihan totaalisesti munilleen. Suomalaisilla on näitä mieltä ylentäviä sananparsia, kuten "joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa".

Bullet-lainoissa en osaa neuvoa joten vähän sivusta huutelin alunperinkin, mutta uteliaisuuttani vielä kysyn, mitä se niin polttelisi ostaa että ihan velkaa pitäisi ottaa :)

kohtuuskaikessa kirjoitti:

Niin no, riskinsietokykynsä kullakin. Mutta vaikka tietynlaista lopputulosta toivoo ja siihen uskookin, myös se skenaario kannattaa miettiä, että miten pärjää jos homma menee ihan totaalisesti munilleen. Suomalaisilla on näitä mieltä ylentäviä sananparsia, kuten "joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa".

Bullet-lainoissa en osaa neuvoa joten vähän sivusta huutelin alunperinkin, mutta uteliaisuuttani vielä kysyn, mitä se niin polttelisi ostaa että ihan velkaa pitäisi ottaa :)

Lue lisää

Olen kyllä laskeskellut romahdus-skenaarioita suunnilleen historian kovimmilla rommeilla, tai sanotaanko lähihistorian, eli joku -40% vuosi kirpaisisi kovaa, mutta kyllä senkin kestäisi.
Tässä olen sitten vähän "konservatiivi" tai jopa "varovainen": kovasti vivutetulle salkulle tärkeää olisi mahdollisimman tasainen tuotto, kuitenkaan tuotto-odotuksia uhraamatta liikaa. Tämä tarkoittaisi, että salkusta noin 50% tai sanotaanko laajemmin määritellen vähintään 30%, enintään 65% olisi oltava pitkissä obligaatioissa. Vaihtoehtoisesti 50%:n obligaatiopainoon päästään ostamalla salkkuun valmiiksi vivutettuja obligaatiorahastoja, vivusta riippuen (2x vai 3x?), n.15-25% salkusta. Pitkien obligaatioiden tuotot kun tuppaavat menemään päinvastaiseen suuntaan kuin pörssin, mutta kuitenkin pitkässä juoksussa tuottaen. Viime aikoina ovat tuottaneet jopa pörssiä paremmin, mutta se tuskin voi jatkua ikuisesti. Vivutuksella toki saa niidenkin tuotto-odotuksia nostettua. USA:n valtionlainoja näyttää olevan parhaiten saatavilla, kuten myös osakepuolelta amerikkalainen tarjonta erilaisista yhtiöistä ja rahastoista näyttää olevan ylivertainen, vaikkakin jenkkiyhtiöiden pitkään jatkunut nousu ja kalleus ja saa harkitsemaan.

Velkavivuttaessa myös osakepuoli rakennettaisiin mahdollisimman tasaista tuottoa tuovaksi eli se koostuisi kokonaan ETF-rahastoista, joissa hajautusta jo itsessään. Mahdollisesti vielä vivutetuista ETF:istä. Tarkemmin vielä suosisin defensiivisiin yhtiöihin sijoittavia rahastoja, jolloin romahdusten ei pitäisi puraista niin kovaa ja itse asiassa tilastohistoria osoittaa, että defensiiviset yhtiöt ja alat ovat kokonaisuutenakin tuottaneet eniten vähimmällä riskillä viimeiset vuosikymmenet.
Lisäksi Amerikka-riskiä hajautetaan ostamalla kehitysmaa- / Aasiarahastoja, ehkä myös Puolaa ja Japania.
Riippuen salkun koosta alakohtaista hajautusta tuo pieni määrä esim. öljy- ja kulta-alan yhtiöitä (ETF:inä), joiden kurssit usein menevät omia teitään, jolloin ne eivät toivottasti romahda samanaikaisesti muiden kanssa.

Näin hajautetulla salkulla yksittäisiä lottovoittoyrityksiä on turha haaveilla löytävänsä, mutta velkavivun avulla vuosituotot mahdollista saada keskimäärin huikeiksi ja obligaatioiden ja hyvin valittujen alojen yhdistelmällä riskit voivat jäädä vivutettunakin alle osakemarkkinan / indeksin riskin.

Puhun tässä futuurissa, koska tämä resepti on itselleni vielä uusi, aiemmin olen harrastanut vain suoria osakesijoituksia useisiin eri yhtiöihin Suomessa ja maailmalla. Tulokset ovat olleet jonkunlaisia (lähes indeksituotto), mutta ei tällä nykyvauhdilla varsinaisesti rikastumaan pääse. Tällä uudella reseptillä olen hankkinut vasta muutamia rahastoja salkkuun ja tekisi mieli maksimoida tuotot pian. Ehkä tässä vähän hätäileekin, mutta toisaalta ei tämän ketjun aiheena oleva velkavipu välttämättä ole vielä tämän kevään, jos tämän vuodenkaan juttu. Saattaa jäädä odottamaan aikoja, kun alan saamaan palkkatuloa toivottavasti joskus lähivuosina taas.

Tuosta romahdusten laskeskelusta: 40% rommihan ei ole mitenkään epätodennäköinen joskus tulevaisuudessa, joskaan ei noinkaan kovia ole keskimäärin ollut edes kertaa kymmeneen vuoteen. Ajattelisin kuitenkin, että yhdistelmällä obligaatioita ja defensiivisiä sekä markkinoiden kanssa korreloimattomia rahastoja, sekä jonkunlaisella stop-loss -strategialla pystyisin pysäyttämään oman salkkuni tappiot tuohon 40%:iin, vaikka markkina romahtaisi enemmänkin.

onko ollut joku romahdus?

No jos saa rahaa pankista korolla 1% ja pitkät obligaatiot ovat tuottaneet keskimäärin esimerkiksi 5%, niin ei tuo nyt rakettitiedettä ole. Vivutettuna vielä enemmän.

Kun on vivutuksia vastakkaisiin suuntiin, niin periaatteessa ne neutraloivat toisensa. Ja tämä onkin se suurin syy obligaatioiden käytölle. Käytännössä riskien neutralointi ei tietenkään täydellisesti onnistu, mutta melko hyvin kuitenkin, varsinkin tuotto-odotus huomioiden.

Korot ovat pitkällä tähtäimellä nousemaan päin, eri asia sitten milloin se tulee.

No itse asiassa kuponkikorothan noilla ovat nyt vain jotain parin prossan luokkaa, enemmän tietenkin sekin kuin se 1%.
Lisäksi niihin liittyy korkoriski eli korkotason noustessa teet persnettoa, toisaalta korkotasoa yleensä nostetaan vasta silloin, kun osakkeilla menee lujaa, joten nuo menevät usein vastakkain.

Pitkien valtionlainojen viime vuosikymmenien tuotoista ilmeisesti leijonanosa tullutkin korkotason laskun ansiosta ja vastaavat tuotot jatkossa ilmeisesti edellyttäisivät korkotason pysymistä matalampana kuin markkinat odottavat. Joidenkin mielestä tämä on mahdotonta ja siksi valtionlainat eivät nykytilanteessa voisi tuottaa juuri mitään.

Itse voit perehtyä historiallisiin käyriin ainakin seuraavien rahastojen / viputuotteiden kautta, tickerit:
ZROZ, BUNT, TMF, UBT.
Jos katsot noita vaikka Yahoo Financessa tai vastaavassa ja laitat samalle kartalle näkymään esimerkiksi S&P 500:n kehityksen, niin käyrien negatiivinen korrelaatio on ilmeinen, vaikka molemmat pitkällä välillä tuottaneet hyvin.