Kiina varustautuu Venäjää vastaan

Kiina komeili Venäjän kanssa kärkisijoilla, kun kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti Sipri hiljattain julkisti tietoja eri maiden sotilasmenojen kehityksestä. Monissa länsimaissa puolustusbudjetit ovat viime vuosina kutistuneet, mutta Kiinassa määrärahojen nousu on jatkunut vuodesta toiseen.

Vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesti instituutista huomauttaa, että kasvu on Kiinassa pidetty talouden tahdissa eli noin kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta. Nykyiset reilun seitsemän prosentin menolisäykset ovat selvästi pienempiä kuin nopeamman talouskasvun vuosina.

Siprin tutkija Sam Perlo-Freeman puolestaan kirjoittaa, että huolimatta ylä- ja alamäistä suhteessa Yhdysvaltoihin ja naapureihin, Kiinan hallitus ei näytä kiirehtivän sotilaallisen kykynsä kohottamisen kanssa.

Perlo-Freemanin mukaan on kuitenkin selvää, että Kiinan pitkän tähtäimen tavoitteena on maan sotilaallisen voiman kasvattaminen. Erityisenä painopisteenä ovat merivoimat.

- Toukokuussa 2015 julkaistu ensimmäinen sotilasstrategia sanoo sen kiinalaiseksi poliittiseksi paperiksi aika selväsanaisesti, Sinkkonen kertoo.


Hidas uudistusprosessi

Suomalaistutkijan mukaan strategiassa puhutaan nimenomaan "merivoiman" kehittämisestä. Erona aiempaan sen käyttö ei rajoitu Kiinan rajoille, vaan tähtää kauemmas maailman merille.

Konkreettisena osoituksena uudesta suunnasta ovat muun muassa Afrikan sarvessa sijaitsevaan Djiboutiin rakennettava sotilastukikohta sekä niin ikään rakenteilla oleva ensimmäinen operationaaliseen käyttöön tarkoitettu lentotukialus. Koulutusta ja harjoituksia merillä pyritään myös lisäämään.

- Osasta laivastoa pyritään kehittämään eliittijoukkoja, joita voitaisiin käyttää operaatioissa myös kaukana Kiinan rajojen ulkopuolella, Sinkkonen kertoo.

Kiinalaislaivat ovat jo osallistuneet merirosvojen vastaiseen operaatioon ja tehneet laivastovierailuja kauas kotirannoilta, viime syyskuussa myös Helsinkiin.

Sinkkonen ennustaa, että merivoimien uudistusprosessi kestää kauan.
877
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Molemmissa maissa valtavat määrät köyhiä, kun rahat pannaan aseisiin.

Äänestä

Tuo on jo pitkään tiedetty, Kiina tulee tarvitsemaan lisää tilaa jo ihan lähiaikoina ja sitä se myös ottaa venäjältä, eikä sille tosiasialle kukaan voi yhtään mitään.
Venäjä on jo tarpeeksi vittuillut muulle maailmalle, joten apuja on ihan turha odottaa, yksin saavat selkäänsä.

Ja sen takia meillä kaikilla tiltu-peikoilla onkin koko ajan paskat housuissa, kun tiedetään että turpiin tulee meillekin.
Että pitikin lähteä tähän kusipäiden karuselliin mukaan.

Äänestä
  • Hyvä, hyvä! Rommel puhuu eka kerran asiaa!

    Äänestä

WW3 todettu! Viime maailmansodasta ihmiset eivät ole yhtään tulleet järkeviksi.

Äänestä

ainoa vihollinen.

Äänestä

Kiina havittelee Siperiaa itselleen. Siellähän ne duunaa kaikenlaista. Venäjä aika ystävällinen Kiinalle. Myykö ne kiinalle niin paljon maata vai syttyykö niiden välille sota resurssirikkaasta alueesta. Se olis semmone juttu, jos Kiina menis sotaan Venäjää vastaan niin kyllä ne voittais, jo ydinaseita ei käytetä, tai käytetään hyvin rajoitetusti. Vaikka venäjä on jättiläinen niin kiina on monta kertaa isompi jätti. Ottaiskohan ne koko venäjän haltuun, tuskin, se on niin iso alue ettei edes kiina pysty sitä valvomaan oman maansa lisäksi, niitä kiinnostaa vaan siperia resurssien takia. Mutta jos niillä semmone kapasiteetti olis niin olis melko outoa jos kiina olis suomen itäinen naapuri. Mutta ei ne sotaan mene, tarvitsee toisiaan niin paljon edes haastaakseen uskottavasti lännen sotilaskompleksin ja rahapoliittisen vallan. Veikkaan että venäjä ehkä saattaisi myydä suuren osan siperiaa kiinalle kunhan hinta on tarpeeksi korkea. Mutta todennäkösesti kiina ostaa pieniä maaplänttejä tusinoittain omaan taloudelliseen käyttöönsä. Ja kiina on rakentamassa uutta kanaalia keski-amerikkaan, nicaraguaan, kilpailemaan panaman kanavan rinnalle, ilmeisesti sen rakentaminen vaarantaa paikallista luontoa. Mutta niin kauan kun kiina ja venäjä tekee yhteistyötä, lännellä ei ole mahiksia sabotoida niitä merkittävästi. USA haluaa sotaa joka tapauksessa, voitto siinä on ainoa varma keino päästä kilpailijasta eroon.

Äänestä

Kiina on ainakin siinä suhteessa järkevämpi kuin Venäjä että se rakensi ensin vientitalouden ja kansallisen infran ja vasta sitten on alkanut kasvattaa sotilasmenoja. Putin uhoaa ja puhisee kuin Mussolini mutta Venäjä on edelleen alkeellinen raaka-aineen viejä ja uusi kilpavarustelukierre tuhoaa sen kuin Reaganin ajan kilpailu romahdutti Neuvostoliiton. Jos Putinilla olisi järki jäljellä hän pyrkisi liennytykseen mutta mitä ymmärtää KGB upseeri taloudesta ja kavaltaja investoinneista.

Äänestä

Kun Kiinan ja Venäjän välillä syttyy sota, ei tarvitse kuin 100 miljoonaa kiinalaista antautuu Venäjälle. Jos Venäjä on sen jälkeen pystyssä niin toiset 100 miljoonaa kiinalaista antautuu venäläisille!
Eiköhän se homma ole sitten taputeltu!!! :D

Äänestä

Kommentoi aloitusta


MeNotChinese kirjoitti:

Kiina komeili Venäjän kanssa kärkisijoilla, kun kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti Sipri hiljattain julkisti tietoja eri maiden sotilasmenojen kehityksestä. Monissa länsimaissa puolustusbudjetit ovat viime vuosina kutistuneet, mutta Kiinassa määrärahojen nousu on jatkunut vuodesta toiseen.

Vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesti instituutista huomauttaa, että kasvu on Kiinassa pidetty talouden tahdissa eli noin kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta. Nykyiset reilun seitsemän prosentin menolisäykset ovat selvästi pienempiä kuin nopeamman talouskasvun vuosina.

Siprin tutkija Sam Perlo-Freeman puolestaan kirjoittaa, että huolimatta ylä- ja alamäistä suhteessa Yhdysvaltoihin ja naapureihin, Kiinan hallitus ei näytä kiirehtivän sotilaallisen kykynsä kohottamisen kanssa.

Perlo-Freemanin mukaan on kuitenkin selvää, että Kiinan pitkän tähtäimen tavoitteena on maan sotilaallisen voiman kasvattaminen. Erityisenä painopisteenä ovat merivoimat.

- Toukokuussa 2015 julkaistu ensimmäinen sotilasstrategia sanoo sen kiinalaiseksi poliittiseksi paperiksi aika selväsanaisesti, Sinkkonen kertoo.


Hidas uudistusprosessi

Suomalaistutkijan mukaan strategiassa puhutaan nimenomaan "merivoiman" kehittämisestä. Erona aiempaan sen käyttö ei rajoitu Kiinan rajoille, vaan tähtää kauemmas maailman merille.

Konkreettisena osoituksena uudesta suunnasta ovat muun muassa Afrikan sarvessa sijaitsevaan Djiboutiin rakennettava sotilastukikohta sekä niin ikään rakenteilla oleva ensimmäinen operationaaliseen käyttöön tarkoitettu lentotukialus. Koulutusta ja harjoituksia merillä pyritään myös lisäämään.

- Osasta laivastoa pyritään kehittämään eliittijoukkoja, joita voitaisiin käyttää operaatioissa myös kaukana Kiinan rajojen ulkopuolella, Sinkkonen kertoo.

Kiinalaislaivat ovat jo osallistuneet merirosvojen vastaiseen operaatioon ja tehneet laivastovierailuja kauas kotirannoilta, viime syyskuussa myös Helsinkiin.

Sinkkonen ennustaa, että merivoimien uudistusprosessi kestää kauan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu