Paljastaako tämä syyn miksi maahanmuuttajia on otettu? Miksi rakennusteollisuus ei työllistä jo maassa olevia työttömiä suomalaisia? Maksaako hallitus erikseen työllistämistukea maahanmuuttajista? Miksi ei sitä makseta suomalaisista työttömistä? Aikokooko hallitus tosiaan ottaa maahan 50 000 maahanmuuttajaa? Mitä tämä SSS hallitus oikein aikoo tehdä?
IL:
Sunnuntai 10.4.2016 klo 16.19
Rakennusteollisuuden kova avaus: Töitä jopa 50 000 maahanmuuttajalle
Rakennusteollisuus on valmis tarjoamaan työpaikan vajaalle 50 000 myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle maahanmuuttajalle seuraavan noin 10 vuoden aikana.
Rakennusteollisuus näkee turvapaikan saaneet maahanmuuttajat voimavarana ja on valmis työllistämään vajaat 50 000 rakennusalalle seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikana. Rakennusliiton arvion mukaan näkemys ei ole realistinen.
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan tarvetta työvoimalle on. Eläköityminen haukkaa rakennusalalta vuosittain noin 3 500 työntekijää ja samalla tarvetta rakentamiselle riittää.
- Etenkin pääkaupunkiseudun rakennustarve tulee voimakkaasti lisääntymään, toteaa Pipatti.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää Pipatin näkemystä rohkeana, muttei realistisena.
- Tämä on vähän sellaista julkisuushakuista temppua, että noin valtavat määrät työpaikkoja ikään kuin avataan alalla, hän toteaa.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat.
Nuoret töihin
Harjuniemen mukaan alalle tulee tarpeeksi uusia työntekijöitä ammattioppilaitoksista ja muitakin väyliä pitkin. Kun tähän lisätään Rakennusteollisuuden kaavailemat kymmenet tuhannet työntekijät, Harjuniemi ei usko, että töitä riittäisi kaikille.
- Ei mitenkään. Mutta mikäpä ala ei olisi huolissaan siitä, että tekijöitä riittää tulevaisuudessa.
Harjuniemi toteaa sen riittävän, että nuoria otetaan töihin. Hänen mukaansa alalla painitaan juuri nuorten työllistymisen kanssa: koulutettua työvoimaa on tarjolla, mutta vain vajaa puolet ammattitutkinnon hankkineista työllistyy.
- Se on outo juttu. Alalla ei ilmeisesti ole sen vertaa niin laadukkaita yrityksiä, jotka huolehtisivat siitä, että ottavat vastavalmistuneita rakennustyöntekijöitä töihin. Mieluummin ottavat jonkun halvan alihankkijan, joka sitten tulee halpafirmalla työmaalle.
Kielitaitokysymys
Rakennusteollisuuden Tarmo Pipatin mukaan maahanmuuttajien koulutus alalle voitaisiin järjestää osittain oppilaitoksissa ja osittain työmaalla työssäoppimisena.
- Toivottavasti päästäisiin asiassa eteenpäin. Sehän on kaikkien kannalta huonoin tilanne, että työkykyiset ja -haluiset ennen kaikkea nuoret ovat tekemättä mitään.
Hän korostaisi opiskelussa käytännön ammattitaitoa. Kielitaidon aste riippuu hänen mukaansa työtehtävästä.
- Jos ajat betoniautoa niin eihän kielitaito ole siinä esimerkiksi hoiva- ja hoitotyöhön nähden läheskään samassa roolissa. On sellaisiakin tehtäviä, joissa kielitaitovaatimus on huomattavasti isompi, esimerkiksi jos joutuu toimimaan suoraan asiakkaan kanssa.
Harjuniemi on eri mieltä.
- Turvallisuuden, työohjeiden ymmärtämisen ja työpaikalla kommunikoinnin takia kielitaito on erittäin tärkeä. Meillä on todella paljon esimerkkejä alalta, että jos kielitaito ei toimi, vaarannetaan turvallisuutta ja tehdään myös aika paljon virheitä laadussa.
Ei harmaata taloutta
Muutoin Harjuniemi ei näe estettä maahanmuuttajien työllistymisessä rakennusalalle. Ulkomaalaisuus ei ole alalla uusi asia ja keskimäärin yli viidennes kaikista työntekijöistä on ulkomaalaisia.
- Jos on koulutus, ahkeruus ja halu olla rakennuksilla töissä ja maksaa tänne veronsa niin työmaalle vaan, toteaa Harjuniemi.
Pipatti korostaa, että tarkoituksena ei ole tuoda rakennuksille halpatyövoimaa vaan työehtosopimuksia noudatetaan tiukasti jatkossakin.
- Me olemme teollisuuden aloista ylivoimaisesti aktiivisimmin vastustaneet ja tehneet isoja toimenpiteitä harmaata taloutta vastaan.
ESSI HARJU
[email protected]
IL:
Sunnuntai 10.4.2016 klo 16.19
Rakennusteollisuuden kova avaus: Töitä jopa 50 000 maahanmuuttajalle
Rakennusteollisuus on valmis tarjoamaan työpaikan vajaalle 50 000 myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle maahanmuuttajalle seuraavan noin 10 vuoden aikana.
Rakennusteollisuus näkee turvapaikan saaneet maahanmuuttajat voimavarana ja on valmis työllistämään vajaat 50 000 rakennusalalle seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikana. Rakennusliiton arvion mukaan näkemys ei ole realistinen.
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan tarvetta työvoimalle on. Eläköityminen haukkaa rakennusalalta vuosittain noin 3 500 työntekijää ja samalla tarvetta rakentamiselle riittää.
- Etenkin pääkaupunkiseudun rakennustarve tulee voimakkaasti lisääntymään, toteaa Pipatti.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää Pipatin näkemystä rohkeana, muttei realistisena.
- Tämä on vähän sellaista julkisuushakuista temppua, että noin valtavat määrät työpaikkoja ikään kuin avataan alalla, hän toteaa.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat.
Nuoret töihin
Harjuniemen mukaan alalle tulee tarpeeksi uusia työntekijöitä ammattioppilaitoksista ja muitakin väyliä pitkin. Kun tähän lisätään Rakennusteollisuuden kaavailemat kymmenet tuhannet työntekijät, Harjuniemi ei usko, että töitä riittäisi kaikille.
- Ei mitenkään. Mutta mikäpä ala ei olisi huolissaan siitä, että tekijöitä riittää tulevaisuudessa.
Harjuniemi toteaa sen riittävän, että nuoria otetaan töihin. Hänen mukaansa alalla painitaan juuri nuorten työllistymisen kanssa: koulutettua työvoimaa on tarjolla, mutta vain vajaa puolet ammattitutkinnon hankkineista työllistyy.
- Se on outo juttu. Alalla ei ilmeisesti ole sen vertaa niin laadukkaita yrityksiä, jotka huolehtisivat siitä, että ottavat vastavalmistuneita rakennustyöntekijöitä töihin. Mieluummin ottavat jonkun halvan alihankkijan, joka sitten tulee halpafirmalla työmaalle.
Kielitaitokysymys
Rakennusteollisuuden Tarmo Pipatin mukaan maahanmuuttajien koulutus alalle voitaisiin järjestää osittain oppilaitoksissa ja osittain työmaalla työssäoppimisena.
- Toivottavasti päästäisiin asiassa eteenpäin. Sehän on kaikkien kannalta huonoin tilanne, että työkykyiset ja -haluiset ennen kaikkea nuoret ovat tekemättä mitään.
Hän korostaisi opiskelussa käytännön ammattitaitoa. Kielitaidon aste riippuu hänen mukaansa työtehtävästä.
- Jos ajat betoniautoa niin eihän kielitaito ole siinä esimerkiksi hoiva- ja hoitotyöhön nähden läheskään samassa roolissa. On sellaisiakin tehtäviä, joissa kielitaitovaatimus on huomattavasti isompi, esimerkiksi jos joutuu toimimaan suoraan asiakkaan kanssa.
Harjuniemi on eri mieltä.
- Turvallisuuden, työohjeiden ymmärtämisen ja työpaikalla kommunikoinnin takia kielitaito on erittäin tärkeä. Meillä on todella paljon esimerkkejä alalta, että jos kielitaito ei toimi, vaarannetaan turvallisuutta ja tehdään myös aika paljon virheitä laadussa.
Ei harmaata taloutta
Muutoin Harjuniemi ei näe estettä maahanmuuttajien työllistymisessä rakennusalalle. Ulkomaalaisuus ei ole alalla uusi asia ja keskimäärin yli viidennes kaikista työntekijöistä on ulkomaalaisia.
- Jos on koulutus, ahkeruus ja halu olla rakennuksilla töissä ja maksaa tänne veronsa niin työmaalle vaan, toteaa Harjuniemi.
Pipatti korostaa, että tarkoituksena ei ole tuoda rakennuksille halpatyövoimaa vaan työehtosopimuksia noudatetaan tiukasti jatkossakin.
- Me olemme teollisuuden aloista ylivoimaisesti aktiivisimmin vastustaneet ja tehneet isoja toimenpiteitä harmaata taloutta vastaan.
ESSI HARJU
[email protected]
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä on jumalauta mennyt ihme touhuksi, kun työnantaja (rakennusteollisuus) mieluummin palkkaa ammatti- ja kielitaidottomia ulkomaalaisia kuin ammatti- ja kielitaidon omaavia suomalaisia. Tarkoituksena lienee ottaa niitä, jotka työskentelevät iän kaiken minimi- tai peräti alipalkalla.
Täysin taidottoman ulkomaalaisen opetus ammatti- ja kielitaitoon kestää vuosia, ja osaako hän sittenkään, kun taas suomalainen työtön ammattimies-/nainen tekisi laatuvaatimukset täyttävää jälkeä saman tien. Mieluummin suomalainen sähkömies joka tietää mitä tekee ja osaa lukea rakennuspiirustuksia, kuin ulkomaalainen ummikko joka omaa ammattimiehen paperit mutta siitä huolimatta onnistuu polttamaan talon.
Saatte vielä nähdä, että ennemmin tai myöhemmin Suomen työllisyys tulee menemään täysin perseelleen. Ennusmerkit ovat jo nähtävissä, seurauksia vielä odotellaan.
Työllisyydestä vielä sen verran, että hallituksen kärkihanke on suomalaisten työllistäminen. Viimeisin lupaus oli 110 000 uutta työpaikkaa neljän vuoden sisällä. Hanke aloitettiin viime kesänä, mutta se ei ole lainkaan edennyt. Yhtään uutta hallituksen lupaamaa työpaikka ei vuoden aikana ole luotu.
Lupauksen täyttämiseen on aikaa enää kolme vuotta. Vuoden aikana hallituksen pitäisi luoda 36 000 uutta työpaikkaa, jotta tavoite saavutetaan. Siihen valheeseen ei kukaan enää viitsi uskoa.
Paskalla on tekijänsä. Suomen Rakennusteollisuus liitto.
Helppohan se on luvata työllistää 50 000 maahanmuuttajaa, kun palkan maksaa joku muu. Rakennusteollisuushan ei luvannut muuta kuin työllistää, sehän edellyttää tietysti että veronmaksajat maksavat työvoiman kulut.