Eduskunta hyväksyi silloin Svinhufvudin senaatin 4.12. 17 antaman itsenäisyysjulistuksen sosialistien vastustaessa.
Punaiset olivat hankkineet kapinaa jo yleislakkoviikolla ja julistivat oman valtionsa tammikuun 28. 1918.
Siitä alkoi verinen kapina, jonka laillisen hallituksen joukot kukistivat.
Punikkien vääristely ei muuta totuutta miksikään.
Punaiset olivat hankkineet kapinaa jo yleislakkoviikolla ja julistivat oman valtionsa tammikuun 28. 1918.
Siitä alkoi verinen kapina, jonka laillisen hallituksen joukot kukistivat.
Punikkien vääristely ei muuta totuutta miksikään.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Meni niin pieleen, että aloittaisitko alusta.
Tarkoitus oli sanoa 6.12. 1917? Eli toistaa peruskoulun historiankirjaa?
Voisit kerrankin sanoa jotain uutta? Esimerkiksi sen, että todellisempi itsenäisyyspäivä Suomelle koitti vasta aikaisintaan 11.11. 1918 kun Saksa oli hävinnyt maailmansodan.
punikkien loputtomiin toistamia valeita. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917, ei 11.11.1918.
Eivät bolsevikkien julistukset Suomea itsenäistäneet.
Saksaan tukeuduttiin, kun sen uskottiin suojelevan Neuvosto-Venäjältä.
..sosiaalidemokraatit vastustivat itsenäistymisjulistusta. Nuorsuomalaiset saivat SDP:n päät kääntymään julistuksen kannalle.
Katsottiin, että suomi liitetään Bolshevistiseen Leninin yhteiskuntaan ja suomen itsenäisyys oli SDP:lle vain ohimenevä valhe ja vaihe joka voitetaan....julistushan tehtiin aiemmin kuin itse itsenäisyys saatiin..
Tokoin senaatti äänesti "valtalaista" 18.7. 1917. Esitys voitti äänin 136 - 55.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtalaki
Tuo olisi voinut olla "Suomen itsenäisyyspäivä" siitä huolimatta, että Kerenskin hallitus kielsi päätöksen ja hajotti eduskunnan. Nuorsuomalaiset olivat heinäkuussa 1917 valtalakia vastaan
Kerenskistä piti tulla demokraattinen johtaja jonka kanssa asioista oltaisi sovittu, tämä oli helmikuun vallankumouksen idea. Hyvää tarkoittava ajatuskin meni venäläiseen malliin perseelleen. Bolsujen ajatus oli agitoida Suomessa ja muualka uudessa tasavallassa kansannousuja kansallisen itsemääräämisoikeuden verukkeella Kerenskin heikentämiseksi.
Suomesta meni ainoa junayhteys Euroopasta Venäjälle ensimmäisen maailmansodan aikaan. Rehellisesti sanottuna bolsut hylkäsi Leninin takia porvarillisen demokratian välivaiheena sosialismiin vasta huhtikuussa. Stalin, Kamenev ja kumppanit kannattivat kaikki yhteistyötä Kerenskin kanssa.
Punikit murhasivat ihmisiä, ryöstivät pankin ja pakenivat Venäjälle.
"Suomi itsenäistyi 6.2. 1917."
Ajattelit sitten tulla kerskailemaan peruskoulun historian oppimäärälläsi? Ja sen tietosi muistit väärin?
Suomi itsenäistyi kun Venäjän keisarikunta romahti. Suomi oli TSAARIN SUURIRUHTINASKUNTA, Kerenski ja kumppanit pelkkiä musikkoita. Lopullinen irtaantuminen idän paskatunkiosta tapahtui bolsujen urharttua Romanovien kuninkaallisen linjan.
Suomi itsrnäistyi OIKEASTI vasta Brest-Litowskin rauhansopimuksen myötä ja Saksan ansiosta. Samalla muutkin Baltian maat vapautettiin venäläisten ikeestä.
Virolainen arvio noilta ajoilta oli, että Viron itsenäisyys on maailmansodan jälkeen mahdollinen vain, jos Venäjä häviää sodan ja sen lisäksi Saksa ei voita. Tämä yhdistelmä monen yllätykseksi toteutuikin.
Viisauden siemen siinä Suomenkin asemaa 1918 pohtiessa?
Saksalla oli 1918 Baltiassa ja Suomessa mielessä lähinnä sille uskollisten pikkuruhtinaskuntien perustaminen vasalleikseen. Brest-Litovskin sopimksen aikaan Baltia ja Ukraina olivat Saksan joukkojen hallinnassa.
Todellinen itsenäisyys koitti vasta kun sodan häviön seurauksena saksalaiset määrättiin kyseisistä maista poistumaan. Virolaiset,latvialaiset ja liettualaiset joutuivat todella itse vauhdittamaan vetäytymistä. Suomesta saksalaiset poistuivat paremmin suosiolla, kun voimavaroja tai perusteita ei pitempään oleskeluun 11.11.1918 ehdottoman antautumisen jälkeen ollut, ja Suomi alkoi määrätietoisesti luoda suhteita Saksan entisten vihollisten Iso-Britannian ja Ranskan suuntaan.
Senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen mutta se itsenäisyys piti hakea Leningradista. Itsenäisyysvaltuuskuntaan kuuluivat tuleva Presidentti Svinhuvud. Ministerivaltiosihteeri Enckell ja Hatanpään kartanon hallitsija.
Sielläpietarissa oli sotatilanne käynnissä. Siitä huolimatta Suomen valtuuskunta pääsi Smolnaan sisälle ja siellä oli ei Nikolai vaan Lenin .
Seolimahtavatilanne.Suomi irtautui Venäjästä. Valkoisetkävi yli rajojen ja siitäoli taasuusi ongelma. Venäjän Trotskij uhkasi sodalla kun valkoiset oli Karjalassa.