Sairastuin epilepsiaan joskus 11-vuotiaana, sain ensimmäisen kohtauksen kitarisaleikkauksen jälkeen. Sen jälkeen sain vielä muutaman kohtauksen ja sitä alettiin tutkia. Lääkitys aloitettiin(muistaakseni deprakine), enkä saanut enää yhtään kohtausta. Söin lääkettä noin neljä-viisi vuotta ja sitten se lopetettiin. Se oli kuulemma lapsuusajan epilepsia .Muutama vuosi sitten olin erittäin stressaavassa työssä ja sain muutaman poissaolokohtauksen, jotka pelästyttivät pahasti. Kävin yksityisellä neurolla ja hän laittoi minut pienelle lääkitykselle(puol-1 pil.päivässä Neurotol?), ja pystyin työskentelemään normaalisti. Myöhemmin työn loputtua, lopetettiin lääkityskin. Siitä on nyt melkein kolme vuotta, enkä ole saanut enää edes poissaolokohtauksia ja pystyn tekemään päätteellä työtä normaalisti. Vältän kuitenkin tilanteita, joissa muistan, että minulle on tullut huono olo, esim.diskossa tietyt valot häiritsevät joskus. Kuitenkin mietin, miten käy tulevaisuudessa kun esim. odotan lasta tai jotain. Voiko poissaolokohtaukset tai kunnon kohtaukset alkaa uudelleen?
Voiko epilepsiasta päästä kokonaan?
Minä
154503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyllä, voi
Itselläni oli myös poissaolokohtauksia 13-15
vuotiaana --> syynä aivokasvain joka leikattiin
ja kohtaukset poistui samoin lääkitys lopetettiin
vähitellen. N. 30 v. myöhemmin kärsin pitkään
unihäiriöistä--> unilääkkeet ja psykiatrilta
masennuslääkkeet --> Grand Mal kohtaus ja sen
jälkeen alkoi ilmetä lapsuudesta tuttuja poissaolo-kohtauksia. MRI-kuvissa ei mitään muutosta, mutta EEG:ssä ilmeni residiiviä (altiutta) kohtauksille. Nyt on taas lääkitys päällä ja kohtukset ovat jääneet noihin mainitsemiisi "huonoihin olihin".
Tapauksessani oli unihäiriöt laukaisin epilepsian heräämiseen. Siis miksipä ei jokin toisenlainen "kriisitilanne" voisi epilepsiaa herättää. Varottaisin sinua eritoten masennuslääkkeistä jotka voivat toimia myös epilepsian herättäjänä. Olisin edelleen varovainen kun sinulla on kuitenkin noita "huonoja oloja"
Artsi 46v.
Minä en usko, että täysin oikeastaan voi. Edellinen kirjoittaja vastasi ensiksi, että voi, mutta tämän jälkeen kuitenkin alkoi puhua kriisitilanteista sun muista; mikäli provosoivat tekijät voivat edelleenkin aiheuttaa kohtauksen, minusta tämä ei ole epilepsiasta pääsemistä. Epilepsiasta pääseminen on minusta sitä, että mitkään provosoivat tekijät eivät aiheuta mitään kohtauksiin tms. viittaavaakaan ja että ihminen pärjää ilman lääkitystä. Oikeastaan vaikka tilanne olisi tämäkin, minusta epileptikolla on tietynlainen alttius aivoissa, joten en usko, että epilepsiasta voi koskaan päästä eroon 100 %:sti.
Kyllä epilepsiasta voi parantua, mutta kaikilla tilanne ei ole sitten pysyvä. Jotkin epilepsityypit eivät uusiudu, toiset saattavat uusiutua. Raskaus on joillekin kohtauksia laukaiseva tekijä (esim. minulle, mutta joillekin (ent.neurologini näin sanoi) se saattaa ola jopa epilepsiaa helpottava. Me ihmiset ja myös epilepsiat olemme erilaisia :) Mukavaa lauantaita kaikille!
Minulle itsellenikin tuli sama ajatus mieleen kuin ent.lääkärillesi. Voisiko raskaus helpottaa epilepsiaa, varsinkin kun se on lievää? Minä olin raskaana, mutta sain keskenmenon. Yritetään myöhemmin uudestaan. Omasta mielestäni voin sinä aikana, kun olin raskaana, paremmin. Oliko syynä, että sain muuta ajateltavaa kuin oman sairauteni vai palasivatko hormoonit samalle tasolle kun olivat ennen sairautta. Kertoiko lääkärisi enempää asiasta? Haluaisin kovasti tietää. Aurinkoisia hetkiä!!
en usko että siitä voi ikinä päästä kokonaan eroon..minulla se on ollut koko ikäni vaikka sitä ei ole varsinaisesti todettu vasta kuin 3 vuotta sitten..se tulee olemaan aina eikä se mene pois vaikka kohtauksia ei tulisikaan..
Mulla oli yksi ainoa kohtaus, kun olin kymmenen vuotias, kunnon kouristelukohtaus. Sain lääkityksen ja söin sitä viisi vuotta, kunnes lopetin. Sanoivat sen olevan lapsuudenajan epilepsia. Kaikki oli hyvin, ei kohtauksia, kunnes kolme vuotta sitten kun olin 19, kohtaukset alkoivat uudelleen, ilman mitään syytä, ehti tulla kolme kohtausta, ennen kuin lääkitys aloitettiin ja nyt kaksi ja puoli vuotta oireettomana. Mulla varmaan ei lääkitystä lopeteta koskaan, lääkäri kyllä puhui, että kun on ollut viisi vuotta oireettomana, niin voitaisiin harkita lääkityksen poistoa, mutta en tiedä uskallanko itse lopettaa lääkityksen. Itselleni kävi näin, mutta voihan sinulle käydä paremmin, onnea tulevaisuuteen!
Käsitykseni mukaan, ei voi.
Ystäväni oli oireeton 25 vuotta, kunnes taas...
Hoitosuosituksetkin ovat kuulemma muuttuneet.
Kuulin tänään, kun tarkoitus oli lopettaa lääkitys ja katsoa miten menee.
Uus hoitosuositus on, et lääkitystä jatketaan loppuelämän, koska jos kerran lopetettu, ja kohtauksia tulee uudelleen, ei välttämättä lääkkeet enään purekkaan kohtauksiin.
Olipa tosi kiva kuulla se tänään...
toivoisin itsekin että pääsisin epilepsiasta eroon.minulla se alkoi 13-vuotiaana ja siitä lähtien olen syönyt lääkkeitä.nyt olen 24-vuotias.teini-iässä oli paljon kohtauksia käyttäessäni alkoholia, mutta nykyäänkin vähintään 3 kertaa vuodessa.epilepsiakohtaukset ovat aina suuria.sen vuoksi onnea teille joilla vain poissaolokohtauksia!olisi hauska tavata muita epilepsiaa sairastavia, onko tietoa järjestöistä ym?
Soita epilepsialiittoon ja pyydä esitteitä kuntoutuskursseista.Tosi hyviä.Kävi pari vuotta sitten ja oli mukava tavata muita.Kurssi oli ilmainen, RAY maksoi. Enkä kuulu edes epilepsialiittoon Suosittelen lämpimästi!
eroon epilepsiasta jonka sain noin 17 - 18 vuotiaana.Syytä siihen miksi sen sain ei tiedetä,mutta raskaus pari vuotta sen jälkeen vei sen mennessään(olisiko hormonimuutoksen syy).
Mulla on epilepsia ollu 6 vuotiaasta asti ja oon nyt 22v. Pääsen Kuopioon leikkaukseen ja siitä sanottiin että on mahdollisuus tulla oireettomaksi!!! Eli epilepsiasta voi selvitä! Toivottakaa onnea!
Minulla oli lievä oliko se nyt rolandinen epilepsia, jonka sanottiin lähtevän murrosiässä.
niin se lähtikin =)
kyllä epilepsiasta voi päästä kokonaan eroon.En oo saanut enään moneen vuoteen kohtauksia,lääkitystäkin aletaan lopettamaan:)mulla on käytössä lamictal lääkitys.se on vähän yksilöllistä, toisilla epilepsia ei oireille, kuten minulla.kun taas toiset joutuu syömään lääkkkeitä koko elämän.
Mulla alkoi lapsena epilepsia, isoja kohtauksia 4-5. Reilu parikymppisenä sain jättää lääkityksen pois, kun EEG:ssä ei enää näkynyt purkauksia. Sitten 33 vuotiaana kohtaukset alkoivat uudelleen, ja nyt olen 37 vuotias, ja edelleen eivät ole pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta (ollut yhteensä 5 kohtausta "uudelleenalkamisen" jälkeen). Tuntuu jopa, että epilepsiani on nyt rajumpi kuin nuorena. Ainakaan en kuulemma enää pääse lääkkeistä eroon :(
unohtu sanoa et ei mulla ainakaan ollut ongelma tulla raskaaksi.lamictal lääkityksestä ei oo haittaa sikiön kehitykselle.niinpä meille syntyi terve poika vauva,ikää sillä on nyt pari kuukautta:)mulla ei ollut raskauden aikana tuntemuksia et saisin kohtauksen, eikä oo kyllä olut sen jälkeenkään,et ei epilepsia ole éste raskaudelle, paitsi jos saa paljon kohtauksia. kyllä on ihanaa olla äiti:)