finländares förfäder bytte språk (fennorna har svart på viit från Finskhetsförbundet att vi är språkbytare.)
Det hade varit jobbigt att vara fanatisk finskspråkig språkaktivist.
Det hade varit jobbigt att vara fanatisk finskspråkig språkaktivist.
Jättefint att nästan alla svenskspråkiga
svenskspråkigfinländare
29195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Det får man vara tacksam över.
Mitä sitten, vaikka kyseinen tutkimus onkin esitetty juuri suomalaisuudenliiton sivuilla, jos saan kysyä? Suomalaisillakin on oikeus tutkia oikeaa historiaa propagandahistorian sijaan, vai eikö sinun mielestäsi ole edelleenkään?
Jos suomalaisuudenliiton sivuilla kerrotaan jostain asiasta tai faktasta, sille on silloin mainittu lähteet perässä ! Niin tässäkin tapauksessa?
Voin hakea ne sinulle itse, jos sinä et viitsi:
LINNUS, Olavi 1935: “Suomenruotsalaisen” sivistyneistön ruotsalaisuus. Suomalaisuuden liitto. Porvoo. Uusintapainos vuonna 2001 esipuheineen.
MANNINEN, Antero 1983: Kangasniemen historia I. Pieksämäki.
RAUNIO, Ilkka 2000: Adlercreutzeista Österbladheihin – Suomen säätyläistön historiaa. Tammi. Helsinki, painettu Jyväskylässä.
TERÄSVUORI, Kaarlo 1957: Genos 28, s. 103-104.
Minäkin olen kiitollinen juuri omasta äidinkielestäni. Täytyy myös sanoa, että sinulla ei ole minkäänlaista kokemusta suomenkielisessä perheessä lapsuuden elämisestä jne., joten sinulla ei ole myöskään mitään vertailukohtaa. Se ei ole vertailukohsta, että suomalaiset vaativat vihsoin oikeudenmukaisuutta oman isänmaansa kielipolitiikkaan.
Du vet säkert desto mera om hur det är att leva i en svenskpråkig familj i Finland ?Personliga erfarenheter rentav ? SPRÅKBYTARE till finska ?
Sanoinko niin? Aivan yhtä vähän minulla on kokemusta ruotsinkielisestä perheestä, oma äitini, isäni ja kaikki siskoni ja veljeni puhuivat vain suomea. En halauaisikaan sellaista kokemusta !
Det kunde man ju tänka sig,en äkta rasren,vit,hetero,finskspråkig familj.
Tuosta huomaa, että te itse lisäilette noita "rasistisia ajatuksia" näihin mielikuviinne ja toisten suihin! Mikä oli esimerkiksi tuolla tavoin rasistista kommenteissani? Ei yhtään mitään? Sehän olikin sitten sinun oma mielipiteesi, että suomalainen perhe on aina "vit" esimerkiksi? Nuo on teidän omia juttujanne! Minä esimerkiksi tiedän, että lähisukuani asuu myös muissa maissa ja on alkujaankin näistä - siltikin minun identiteettini on juuri suomalainen. Mitähän sinäkin siis tarkoitat tuolla "rodulla" tuossa omassa jutussasi? "rodulla" tuossa omassa jutussasi? Tuosta huomaa taas, että ne on nimenomaan juuri ne rasismista toisia syyttävät itse siihen "rotuun" huomiota kiinnittäviä!
Kerrohan, eikö suomalainen siis saa olla kiitollinen perheestään ja äidinkiielestään? Onko hän silloin rasismi, jos tällaista uskaltaa sanoa?
Suomen historia on myös pimitetty todella hyvin. Itse en esimerkiksi aiemmin tiennyt vaikkapa Sibeliuksen suvusta, että hän oli täysin tällaisesta kielenvaihtajasuvusta lähtöisin. Samoin en tiennyt myöskän Runebergin suvun historiasta, jota sitäkin ovat nyt sitten tutkineet juuri suvun jälkeläiset ihan itse (tämäkään ei ole esimerkiksi tiedossa varmasti edes monella historiantutkijalla):
Mielenkiintoista tietoa:
http://www.torpansuku.fi/page17.php
Runebergin sukua tutkittaessa törmättiin hänen äidinisänsä äidinisään Matts Nymaniin, joka oli kauppias Pietarsaaressa. Selvisi, että hän oli Svartsjön talon poika Teerijärveltä. Pojan olivat venäläiset vieneet mukanaan isonvihan aikana, mutta hän pääsikin 1721 tehdyn rauhan jälkeen palaamaan kotiin. Jostakin on löytynyt maininta, että Matts pääsi - Jumalalle kiitos - tulemaan kotiin.
Sitten piti saada selville, mistä Matin isä, kuudennusmies ja lautamies Matti Svartsjö 1600-luvulla oli kotoisin. Asiakirjalöydöt vahvistivat, että Matti oli Vetelin Torpasta. Löytyi Matin testamenttikin, jossa hän kertoo tulleensa Svartsjöön taloon 24-vuotiaana. Siellä hän meni naimisiin leskivaimo Maria Heikintyttären kanssa, joka oli Johan Svartsjön leski.
Että ollaanko siis sukua Runebergille?
Palaamme Torppaan ja lähdemme alusta oikeinpäin. Torppa oli 1600-luvun lopussa jakamaton talo, josta nykyinen kylä on syntynyt. Muistona Olli Ollinpojan tulosta taloon on viiri Aatos Torpan pihapiirissä. Kolmas isäntä oli 102-vuotiaaksi elänyt Juho, joka vielä 83:n ikäisenä meni toiseen avioon.
Seuraavassa Juhon lapset, "sukunimenä" paikka, jossa he asuivat miniöinä, vävyinä tai talon ostaneina: Kaapriel Torppa jäi kotiin, Liisa Kattilakoski eli Kaustisella, Antti Virkkala myös Kaustisella, Matti Svartsjö Teerijärvellä, Kaisa Tunkkari Vetelissä, Juho Pollari Vetelissä, Maria Salo Kaustisella ja Anna Tikkanen Kälviällä. Nämä kaikki ovat syntyneet 1600-luvun lopulla....
Torppaan jäi siis Kaapriel. Hänenkin poikansa vietiin Venäjälle, kuten serkkunsa Svartsjön Matts ja Lisa. Koska Kaaprielin poikia ei ole hukassa, pääsi tämäkin kotiin. Arvelen, että vankina oli isänsä kaima, joka meni Varilaan vävyksi. - Hyvä että pääsi Venäjältä, muuten meillä ei olisi Altti Seikkulaa!
Matti siis meni Svartsjöhön. Hänen sukuaan jatkoi viisi lasta. Venäjältä tullut poika Matti meni merille ja vaurastui sitten kauppiaana Pietarsaaressa Nyman-nimellä. Runoilijan läheisempiä sukulaisia ovat tietysti Nymanin sisarusten jälkeläiset ruotsinkielisillä seuduilla. Mainittakoon Nymanin veli Anders, joka oli Hästbackan vävy. Andersin jälkeläisiä on suomalaisillakin kylillä.
Kysyin Ojalan Reijolta ja hän tunnusti, että esimerkiksi Järvelän Mauno, Kivelän Matti ja Reijo itse... Ja näkyy Andersin jälkeläisenä Forsnäsin haarassa olevan runoilija V.A. Koskenniemikin. Nämä Nymanin sisarusten jälkeläiset ovat pykälää enemmän sukua Runebergille kuin me muut.
Nymanien tytär Maria avioitui Niklas Malmin kanssa. Mariasta on paljon tietoa. Häntä sanottiin nimellä iso-Malmska. "Hän ohjasi koko sukua kuin keisarinna" muistelivat jälkeläiset. Hän kirjoitti runoja, joita on säilynyt näihin päiviin asti. Meidän mielestämme tämä todistaa ehdottomasti, että Runebergin kirjailijan lahjat tulevat äidinpuolelta, juuri Torpan suvusta, olihan Maria Malm Matti Svartsjö-Torpan pojantytär.
Maria ja Niklas Malmin poika oli Johan Malm. Heidän tyttärensä Anna Maria avioitui merikapteeni Lorents Runebergin kanssa niinpä olemmekin jo runoiljan vanhemmissa...."
Tässä tarinassa toistuu sama kuin muissakin:
"Venäjältä tullut poika Matti meni merille ja vaurastui sitten kauppiaana Pietarsaaressa Nyman-nimellä."
Tarvittiin siis vain se yksi henkilö suvussa, joka halusi päästä siihen yhteikunnan "ylempään luokkaan" ja näin ollen vaihtoi kertaheitolla nimensä ja pikkuhiljaa suvussa saattoi vaihtua jopa kieli.
Jos on hyvä kielipää, antaa elämä enemmän mahdollisuuksia. Hyvän kielipään myötävaikuttamia hienoja elämänkulkuja on maailma täynnä. Fennomaanin ajattelussa ei tällaisia elämänkulkuja sallita.
Minä puhun useaa kieltä ja kuulun niihin "hyviin kielipäihin". Silti (ehkä juuri siksi) olen "fennomaani". Mitenhän tämän selität?
Tajuaako rupsu asian väärin? Ei sinänsä kyllä mitenkään ihmeellistä. Suomenkieliset vaihtoivat nimensä ruotsinkielisiksi ja latinaan vivahtaviksi, jos halusi kavuta sen ajan yhteiskunnan rappuja ylöspäin.
Jopa kreikkaan vivahtavaksi, kuten Gallen-Kallela sanoo:
Ruotsalaisen esimerkin mukaan länsisuomalaiset luopuivat ikivanhoista sukunimistään ja ymmärtämätön papisto merkitsi heidät milloin maatilan, milloin isännimen mukaan kirjoihin. Myöhemmin, sukunimien tultua kunniaan, antoi heille halukkaasti ruotsalaisia sukunimiä tahi teki heidän nimistään kreikkalaisia käännöksiä tahi paremminkin väännöksiä. Tällä tavoin kansamme nimistö erittäin pienessä määrässä kuvastelee yksilöjen ja samalla koko kansan historiaa, kansa on jäänyt — niin sanoakseni — nimettömäksi. Akseli Gallen-Kallela
Vaikkapa Agricolan (Maanviljelijä) äidinkielikin oli ihan vain suomi - ja siitäkin täälläkin ruotsinkieliset ovat väittäneet jotain aivan muuta vain, koska Agricolakin joutui opiskelemaan ruotsin, niinkuin siihen aikaan "ylemmän luokan" oli pakko:
Puhuttiinko Mikaelin kotona suomea vai ruotsia? Lähdeaines ei voi antaa täysin varmaa vastausta, joten asiasta on kiistelty paljon. Kun Agricola 1800-luvulla nostettiin kansallisromanttisen suomalaisuusliikkeen edeltäjäksi ja suurmieheksi J. L. Runebergin, Elias Lönnrotin (Ent. Tolpo) ja J. V. Snellmanin (ent. Virkkunen) rinnalle, pidettiin selvänä, että suomen kirjakielen isän äidinkieli oli suomi. Käsityksen puolesta puhui hänen suvereeni kielen hallintansa. Kielentutkijat ovat jatkuvasti tällä linjalla.
Tvärtom talas det om att både hans finska och svenska var mycket starka och att han därför med största sannolikhet kom från ett tvåspråkigt hem där han vuxit upp med båda språken.
http://www.edu.fi/perusopetus/aidinkieli/agricola/agricolan_elama_ja_tyo/mikael_agricolan_aidinkieli
Uskon aina lähtökohtaisesti enemmän suomalaisten tutkijoiden näkemykseen (mm. KAisa Häkkinen) tällaisissa asioissa! Koska tiedän, miten hyvin suomalaisten oikea historia on pimitetty - ja Agricola oli aiemmin myös nimeltään "Peltomies".
Kehittääkseen suomalaista kirjallisuutta, on puhuttava suomea äidinkielenä muutoinkin. Noihin aikaan oli pakko vaihtaa myös kieltä - eli vaihtoehto on, että Agricolan vanhemmat / isovanhemmat ovat joka tapauksessa sukuun ottaneet mukaan "ruotsin kielen", jotta "yläluokkaan" pääsy on mahdollistunut.
Det är intressant att man genast börjar tala om språbytare så fort det kommer in en finsk i en släkt. En generation är c. 25 år. om vi då går bakåt 200 år så finns det 578 förfäder år 1700. Allt som allt finns det 1128 personer i slätträdet bakåt. Och om en av dem har påstått finskt språk så har hela släkten bytt språk. Verkligen en konstig uppfattning om den finska stammens överhöghet och rätt att ställa anspråk.
Just det! Nefferna är konstiga.
Ei tässä sellaisesta ole kyse! Jokaisen äidinkieleli on aina joka tapauksessa yhtä tärkeä! Tässä on kyse juuri SUOMALAISTEN historian pimittämisestä ja velehtelemisesta - suomen kieleen kohdistuu edellenkin rakenteellista syrjintää. Siihen on saatava jo vihdoin muutos. Ja suomaliasilla on oikeus tutkia historiaa siinä missä kenellä tahansa muullakin. Suomaliasilla on myöskin oikeus olla uskomatta tiettyyn historiankirjoitukseen.
Vad är man sedan då när det funnits också andra nationaliteter än finskspråkiga i släkten ?
Omat isovanhempani ovat Saksasta, omat lähisukulaiseni myös Virosta mm.
Olen suomalainen, ei ongelmaa.
Blir väl så när man tror att hela världen kretsar runt Finland
Moni fenno puhui hyvää venäjää Venäjän valla aikana ja menestyi virkaportaissa ja monet saivat luottoasemia ja arvon nousua. Vallan voima vaikuttaa. Ihmeellistä, ettei venäjän kieltä oikein ole arvostettu itsenäisessä Suomessa ja käytännössä ei venäjää suvaittu puhuttavan. Miksi sitten ruotsin kieli on ollut niin hyvässä asemassa. Fenno kyllä tietää oikean vastauksen mutta hänen on keksittävä tähän valheellinen selitys.
Många finlädare som var födda på 1920talet talade bra tyska.Det var mera populärt än engelska för många av den generationen.
En kyllä tiedä? Kerro sinä ? Suomalaiset vaihtoivat ruotsin kieleen puhtaasti siksi, että halusivat sen avulla päästä ylempään yhteiskuntaluokkaan. Ts. ruotsin kieltä on käytetty Suomessa vallankäyttöön.
Historiskt sett blev språket viktigt först under 1800-talet i hela Europa. Före det var det den egna samhällsklassen som var viktig och språket var bara ett sätt att umgås på. Man använde de språk man kunde och som behövdes. Se bara på Viborg med alla sina språk. Och där de övriga språken än finska försvann först mellan världskrigen, därför att det fennomanska var så starkt. På samma gång utplånade man något av den internationella anda som fanns i Viborg. Men samma kan man säga om många andra städer i Europa.
Jag är i alla fall nöjd med mitt modersmål och med mitt fosterland.
När vi nu är så hemska och omöjliga enligt fennorna,beror det då möjligvis på våra FINSKA arvsanlag som vi ändå har kvar efter det så kallade språkbytet ?
Dåliga gener följer släktens gång.
Mina förfäder kunde nu ha bytt till litet "finare " namn,om det nu skulle bytas.
Minun nimeni muutettiin takaisin suomenkieliseksi, kun se oli suvussa ensin muutettu ruotsinkieliseksi. Kaksiosaiseen suomenkieliseen sukunimeeni olen tyytyväinen, on myös hyvin harvinainen.
Esim. tuo Runebergin suvun "Torpan Matti" muutti nimensä ihan varmaan jostain hatusta vedettyään "Matts Nymaniksi", Nyman kun ei mikään suora käännös ole. Hatusta niitä on vedelty. GallenKallela oli siinä valitettavasti oikeassa, että Suomessa nimet eivät kuvasta yksilöiden ja kansan historiaa.