Mitäs ennen oli köyhyys

paljonkomaksaa

Mitäs ennen köyhyys oli ruoan suhteen kun silakkaa,perunaa,ruisleipää ja ittelle noi kaikki maistuu nykyäänkin.

218

2217

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nii..ja maistuu mullekin. Niin vanhanajan köyhyys. Läskisoossia? Läskiä, lihalientä, jauhoo?Maalle kun pääsee joskus, niin järvestä kalat, pellosta potut ja juurekset, metsästä marjat ja ruisjauhoja pitää kyl ostaa, mut leivän teko onnistuu. Joo no voita kans pitää ostaa. Hyvin maistuu. Sit ois onnellsiat köyhäilyy nyt vaan pelkkää paskaa köyhäilyy.

    • Onnellsiat? Onnellista köyhäilyy siis.

      • tftfrdes

        Taas mielisairasvajakki häirikkö spämmää aloittaamansa ketjua. Yks ja sama hullu suoltaa tota sontaansa tänne 24-7! Ei ole luuserilla omaa elämää!
        Ilmeisesti tällä vajakilla ei ole ketään kenen kanssa puhua ja siksi se vastailee täällä ite itelleen. ip-numero paljastaa. koko ketju yhen ja saman sekopääskitson sonnanjauhantaa!


    • joohyvinmaistuis

      Ennen köyhillä oli perunat ja suolasärki tärkeimpiä ravinnonlähteitä ja tietysti ruisleipä. Ohraleipää tehtiin paremman puutteessa. Marjat ja sienet olivat hyvin tärkeitä, niitä säilöttiin talven varalle.
      Kalaa pyydettiin muutenkin paljon ja käytettiin kesällä tuoreena, talvella suolattuna. Jos kellä oli varaa pitää sikaporsasta, niin sellaista kasvatettiin kaupungissakin ruuantähteillä ja hevosenmunkeilla, monessa tapauksessa siat tyhjensivät myös ulkohuussin alusen (siitä johtuen ulkohuussit oli rakennettu sen verran korkeiksi, että siat eivät napsineet sieltä alhaalta käsin miehien killuttimia!!). Joillakin oli muutamia kotitarvekanoja, joille syötettiin myös ruuantähteitä ja kanat kuopivat myös ulkohuussin alusen melko tarkkaan.
      Isovanhempani olivat Pohjanmaalla kauppiaina ja mummoni oli aivan kauhuissaan, kun jotkut toivat huussinalusella tuotettuja kananmunia kauppaan myytäväksi ja niiden kananmunien maku oli melkoinen...

      • ettäskehtaat

        No kyll' on jutut vaan niin on kertojatkin.


      • Anonyymi
        ettäskehtaat kirjoitti:

        No kyll' on jutut vaan niin on kertojatkin.

        Kyllä karmea tosiasia, että köyhät ennen söivät silkalla paskalla kasvattuja kananmunia ja sianlihaa. Samaa tosin näkee vielä Kiinassa maaseudulla, missä ulkohuussi on karppilammikon laidalla, että tuotokset menevät suoraan veteen ja kun käyt tekemässä tarpeesi siellä huussissa, alkaa huussin alla melkoinen lätinä, kun karpit tulevat herkuille... karpit tietty syödään sitten hyvällä ruokahalulla. Tosin karppeja pidetään puhtaassa vedessä jonkun aikaa elävinä, että lihan maku tasaantuu.

        Kyllä Suomessa tänä päivänä köyhillä on tosi hyvin asiat, eivät edes tiedä miten hyvin on asiat!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä karmea tosiasia, että köyhät ennen söivät silkalla paskalla kasvattuja kananmunia ja sianlihaa. Samaa tosin näkee vielä Kiinassa maaseudulla, missä ulkohuussi on karppilammikon laidalla, että tuotokset menevät suoraan veteen ja kun käyt tekemässä tarpeesi siellä huussissa, alkaa huussin alla melkoinen lätinä, kun karpit tulevat herkuille... karpit tietty syödään sitten hyvällä ruokahalulla. Tosin karppeja pidetään puhtaassa vedessä jonkun aikaa elävinä, että lihan maku tasaantuu.

        Kyllä Suomessa tänä päivänä köyhillä on tosi hyvin asiat, eivät edes tiedä miten hyvin on asiat!

        Mitä nykyajan kermaperseet tietää koyhyydesta. Synnyin 1927 meitä oli seitsemän lasta. Asuimme maalla isäni teki metsätöitä asuimme vuokralla. Isäni kuoli kun olin 5 - vuotias. Äitini jäi yksin hoitamaan lapsilauma. Ei ollut lapsilisiä ei ollut asumistukia ei leskeneläkettä ei yhtään mitään. Äitini kävi maataliussa piian töissä ja yritti elättää perheen. Ruokaa oli jos oli keräsimme talosta taloon joulun aikana. Hyvasydammiset ihmiset antoivat leipää sianlihaa kalaa ilkeät ajoivat meidät pois. Lopulta äitini ei pystynyt meitä elättämään kävihän hän kerjäämässä kunnalta jouhosakin silloin tällöin jos sattuu saamaan. Kunnan herrat päätti että nyt ei tipu jauhoja. Meidän Perhe harjoitettiin ja jouduimme huutolaisiksi. Siitä alkoi minun helvettini jouduin taloon jossa ankara isäntä repi minut 7-vuitiasn työn viideltä navettaan. Lypsin lehmät ja sitte 7 km kävellen kouluun pakkasessa pimeässä huonoissa vaatteissa olin paleltua. Onneksi ihana opettaja huomasi tämän ja vaati kunnalta minulle talvitakin. Talo joka minut osti oli vuoden pesti sitten taas myytiin uuteen paikkaan. Kurjuutta riitti mutta nyt siihen lisättiin jatkuva pahoinpitely milloin risua remmiä tuukkapollyja. Aina tein jotain väärin. En ollut mikään eika minulla ollut ihmisarvoa. Vuoden kestin sitten minut myytiin taas nyt kävikin onni pääsin ihanien ihmisten kotiin. Sain ruokaa sain vaatteet eikä minua enää hakattu. Tämä on totta mitä tässä kerron. Tämä oli Suomen sosiaalihuoltoa. Tämä ei saa ikinä toistua


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä karmea tosiasia, että köyhät ennen söivät silkalla paskalla kasvattuja kananmunia ja sianlihaa. Samaa tosin näkee vielä Kiinassa maaseudulla, missä ulkohuussi on karppilammikon laidalla, että tuotokset menevät suoraan veteen ja kun käyt tekemässä tarpeesi siellä huussissa, alkaa huussin alla melkoinen lätinä, kun karpit tulevat herkuille... karpit tietty syödään sitten hyvällä ruokahalulla. Tosin karppeja pidetään puhtaassa vedessä jonkun aikaa elävinä, että lihan maku tasaantuu.

        Kyllä Suomessa tänä päivänä köyhillä on tosi hyvin asiat, eivät edes tiedä miten hyvin on asiat!

        No kaikkihan kasvaa paskalla etkö sitä tiennyt?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä nykyajan kermaperseet tietää koyhyydesta. Synnyin 1927 meitä oli seitsemän lasta. Asuimme maalla isäni teki metsätöitä asuimme vuokralla. Isäni kuoli kun olin 5 - vuotias. Äitini jäi yksin hoitamaan lapsilauma. Ei ollut lapsilisiä ei ollut asumistukia ei leskeneläkettä ei yhtään mitään. Äitini kävi maataliussa piian töissä ja yritti elättää perheen. Ruokaa oli jos oli keräsimme talosta taloon joulun aikana. Hyvasydammiset ihmiset antoivat leipää sianlihaa kalaa ilkeät ajoivat meidät pois. Lopulta äitini ei pystynyt meitä elättämään kävihän hän kerjäämässä kunnalta jouhosakin silloin tällöin jos sattuu saamaan. Kunnan herrat päätti että nyt ei tipu jauhoja. Meidän Perhe harjoitettiin ja jouduimme huutolaisiksi. Siitä alkoi minun helvettini jouduin taloon jossa ankara isäntä repi minut 7-vuitiasn työn viideltä navettaan. Lypsin lehmät ja sitte 7 km kävellen kouluun pakkasessa pimeässä huonoissa vaatteissa olin paleltua. Onneksi ihana opettaja huomasi tämän ja vaati kunnalta minulle talvitakin. Talo joka minut osti oli vuoden pesti sitten taas myytiin uuteen paikkaan. Kurjuutta riitti mutta nyt siihen lisättiin jatkuva pahoinpitely milloin risua remmiä tuukkapollyja. Aina tein jotain väärin. En ollut mikään eika minulla ollut ihmisarvoa. Vuoden kestin sitten minut myytiin taas nyt kävikin onni pääsin ihanien ihmisten kotiin. Sain ruokaa sain vaatteet eikä minua enää hakattu. Tämä on totta mitä tässä kerron. Tämä oli Suomen sosiaalihuoltoa. Tämä ei saa ikinä toistua

        Ja hiihditte ylämäit monot väärissä jaloissa eikä ollu lapsilisiä??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä nykyajan kermaperseet tietää koyhyydesta. Synnyin 1927 meitä oli seitsemän lasta. Asuimme maalla isäni teki metsätöitä asuimme vuokralla. Isäni kuoli kun olin 5 - vuotias. Äitini jäi yksin hoitamaan lapsilauma. Ei ollut lapsilisiä ei ollut asumistukia ei leskeneläkettä ei yhtään mitään. Äitini kävi maataliussa piian töissä ja yritti elättää perheen. Ruokaa oli jos oli keräsimme talosta taloon joulun aikana. Hyvasydammiset ihmiset antoivat leipää sianlihaa kalaa ilkeät ajoivat meidät pois. Lopulta äitini ei pystynyt meitä elättämään kävihän hän kerjäämässä kunnalta jouhosakin silloin tällöin jos sattuu saamaan. Kunnan herrat päätti että nyt ei tipu jauhoja. Meidän Perhe harjoitettiin ja jouduimme huutolaisiksi. Siitä alkoi minun helvettini jouduin taloon jossa ankara isäntä repi minut 7-vuitiasn työn viideltä navettaan. Lypsin lehmät ja sitte 7 km kävellen kouluun pakkasessa pimeässä huonoissa vaatteissa olin paleltua. Onneksi ihana opettaja huomasi tämän ja vaati kunnalta minulle talvitakin. Talo joka minut osti oli vuoden pesti sitten taas myytiin uuteen paikkaan. Kurjuutta riitti mutta nyt siihen lisättiin jatkuva pahoinpitely milloin risua remmiä tuukkapollyja. Aina tein jotain väärin. En ollut mikään eika minulla ollut ihmisarvoa. Vuoden kestin sitten minut myytiin taas nyt kävikin onni pääsin ihanien ihmisten kotiin. Sain ruokaa sain vaatteet eikä minua enää hakattu. Tämä on totta mitä tässä kerron. Tämä oli Suomen sosiaalihuoltoa. Tämä ei saa ikinä toistua

        Hyvin osaat nettiä melkein satavuotiaana käyttää😄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä nykyajan kermaperseet tietää koyhyydesta. Synnyin 1927 meitä oli seitsemän lasta. Asuimme maalla isäni teki metsätöitä asuimme vuokralla. Isäni kuoli kun olin 5 - vuotias. Äitini jäi yksin hoitamaan lapsilauma. Ei ollut lapsilisiä ei ollut asumistukia ei leskeneläkettä ei yhtään mitään. Äitini kävi maataliussa piian töissä ja yritti elättää perheen. Ruokaa oli jos oli keräsimme talosta taloon joulun aikana. Hyvasydammiset ihmiset antoivat leipää sianlihaa kalaa ilkeät ajoivat meidät pois. Lopulta äitini ei pystynyt meitä elättämään kävihän hän kerjäämässä kunnalta jouhosakin silloin tällöin jos sattuu saamaan. Kunnan herrat päätti että nyt ei tipu jauhoja. Meidän Perhe harjoitettiin ja jouduimme huutolaisiksi. Siitä alkoi minun helvettini jouduin taloon jossa ankara isäntä repi minut 7-vuitiasn työn viideltä navettaan. Lypsin lehmät ja sitte 7 km kävellen kouluun pakkasessa pimeässä huonoissa vaatteissa olin paleltua. Onneksi ihana opettaja huomasi tämän ja vaati kunnalta minulle talvitakin. Talo joka minut osti oli vuoden pesti sitten taas myytiin uuteen paikkaan. Kurjuutta riitti mutta nyt siihen lisättiin jatkuva pahoinpitely milloin risua remmiä tuukkapollyja. Aina tein jotain väärin. En ollut mikään eika minulla ollut ihmisarvoa. Vuoden kestin sitten minut myytiin taas nyt kävikin onni pääsin ihanien ihmisten kotiin. Sain ruokaa sain vaatteet eikä minua enää hakattu. Tämä on totta mitä tässä kerron. Tämä oli Suomen sosiaalihuoltoa. Tämä ei saa ikinä toistua

        Kirjoititko ite vai avustaja. Meinaan oot aika vanha jos oot syntynyt 1927.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä karmea tosiasia, että köyhät ennen söivät silkalla paskalla kasvattuja kananmunia ja sianlihaa. Samaa tosin näkee vielä Kiinassa maaseudulla, missä ulkohuussi on karppilammikon laidalla, että tuotokset menevät suoraan veteen ja kun käyt tekemässä tarpeesi siellä huussissa, alkaa huussin alla melkoinen lätinä, kun karpit tulevat herkuille... karpit tietty syödään sitten hyvällä ruokahalulla. Tosin karppeja pidetään puhtaassa vedessä jonkun aikaa elävinä, että lihan maku tasaantuu.

        Kyllä Suomessa tänä päivänä köyhillä on tosi hyvin asiat, eivät edes tiedä miten hyvin on asiat!

        Ennen vietiin lehmä paska pellolle ja vilja kasvoi. Paska on hyvää lannoitetta. Parempaa se paska on kuin kemiallinen lannote


    • yökjavieläkerranyök

      Siis ennen syötiin suunnilleen paskaa? Tai ainakin paskassa kasvanutta ruokaa? No ei se taida paljoa erota nykypäivän ruoasta, se on melkein kuin muovirouhetta söisi myrkkyjen kera. Ehkä se paskakin oli parempi, ainakin luonnontuote. Kaikki luonnon kiertokulkuun. Nykyään ei taida kukaan haluta syödä sitä jättimäistä jätemuovilauttaa, joka tyynenmeren pinnalla kuulemma kelluu.

      • joohyvinmaistuis

        Tälläistähän se köyhien elämä oli, että jos ei itsellekään ollut kunnon ruokaa, niin miten sitä olisi kanoille ja sioille riittänyt, niin kyllä niille ihan paskaa syötettiin. Ja jotain kuvastaa jo sekin, kun kestikievarilaitoksen määräyksissä ulkohuussin korkeus oli tarkaan määrätty, ettei siat näykkineet matkustavaisten takamuksia.
        Jos jossain mökissä oli lehmä, oli sekin keväällä niin huonossa hapessa, että paareilla kannettiin laitumelle (naapurin pappa kertoi, että monta kertaa keväällä lehmiä kannettiin ulos). Monelta loppuivat heinät ennen kevättä ja jotkut syöttivät lehmälleen jopa olkikattoa, jos ei ollut muualta olkia syöttää.
        Jos kellä oli lammas, sille kerättiin kerppuja talveksi lehtipuun lehdeksiä, jotka kuivattiin, niillä sen lampaan henkiriepu vietiin talven ylitse ja keväällä saatiin yleensä kaksi karitsaa, jotka päätyivät syksyllä lammaskaaliin höystöksi.
        Kalahan se oli monen köyhän perheen pelastus, kun sitä sai järvestä. Ja telkkien munitus oli tärkeä henkireikä monelle perheelle, kun telkät munivat tietyn määrän pesään munia ja jos niistä ottaa jonkun pois, ne munivat uuden munan. Tuossa lainaus "Vielä sata vuotta sitten eräitä vesilintuja, ennen kaikkea telkkiä, voitiin munittaa ottamalla säännöllisesti uudet munat pois uutusta. Näin telkän munamäärä on saattanut nousta jopa kaksinkertaiseksi normaaliin verrattuna, yli 20:een. Vaikka munittaminen kiellettiin jo Keisarillisen Majesteetin antamalla asetuksella 1868, munittaminen jatkui erämaissa vuosikymmeniä."
        http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/milla-linnulla-eniten-munia/


      • Anonyymi

        No entäs kanankakalla kasvatetut porkkanat ym.


      • Anonyymi
        joohyvinmaistuis kirjoitti:

        Tälläistähän se köyhien elämä oli, että jos ei itsellekään ollut kunnon ruokaa, niin miten sitä olisi kanoille ja sioille riittänyt, niin kyllä niille ihan paskaa syötettiin. Ja jotain kuvastaa jo sekin, kun kestikievarilaitoksen määräyksissä ulkohuussin korkeus oli tarkaan määrätty, ettei siat näykkineet matkustavaisten takamuksia.
        Jos jossain mökissä oli lehmä, oli sekin keväällä niin huonossa hapessa, että paareilla kannettiin laitumelle (naapurin pappa kertoi, että monta kertaa keväällä lehmiä kannettiin ulos). Monelta loppuivat heinät ennen kevättä ja jotkut syöttivät lehmälleen jopa olkikattoa, jos ei ollut muualta olkia syöttää.
        Jos kellä oli lammas, sille kerättiin kerppuja talveksi lehtipuun lehdeksiä, jotka kuivattiin, niillä sen lampaan henkiriepu vietiin talven ylitse ja keväällä saatiin yleensä kaksi karitsaa, jotka päätyivät syksyllä lammaskaaliin höystöksi.
        Kalahan se oli monen köyhän perheen pelastus, kun sitä sai järvestä. Ja telkkien munitus oli tärkeä henkireikä monelle perheelle, kun telkät munivat tietyn määrän pesään munia ja jos niistä ottaa jonkun pois, ne munivat uuden munan. Tuossa lainaus "Vielä sata vuotta sitten eräitä vesilintuja, ennen kaikkea telkkiä, voitiin munittaa ottamalla säännöllisesti uudet munat pois uutusta. Näin telkän munamäärä on saattanut nousta jopa kaksinkertaiseksi normaaliin verrattuna, yli 20:een. Vaikka munittaminen kiellettiin jo Keisarillisen Majesteetin antamalla asetuksella 1868, munittaminen jatkui erämaissa vuosikymmeniä."
        http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/milla-linnulla-eniten-munia/

        Oisko kannattanu olla harrastamatta seksiä ettei lapsia ois tullu ku ei ollu ehkäisyä??


    • roletaari

      Perunaa, perunaa ja perunaa. Vanhempani pitivät sikaa sekä keväästä syksyyn, että talven yli.
      Kesäsian sapuskat haalittiin ok:n tontin perunoista ja kaiken maailman jätteistä.
      Talvisian sapuskat haki äitini potkukelkalla noin 7km:n päässä olevan kansakoulun ruuantähteistä. Hänellä oli mukana 3l:n maitokannu johon hän laittoi meidän iltasapauskamme. Silloinhan kaikki kouluruoka oli lusikoitavaa.

      Kävimme syksyisin maalaisten pelloilla töissä ja saimme palkkamme juureksina, etupäässä lanttuina ja kaalein.
      Sioista myytiin paremmat osat ja itselle jäivät paksuläskiset kylkilihat jotka löysivät tiensä läskisoosiin, perunasoppaan, kaalilaatikkoon ja lisukkeeksi kookkaisiin lanttukukkoihin joita myös syötiin pääruokana.

      Tontin herukkapuskista muori keittelim mehut jotka olivat kevättalvesta hapantuneita.
      Kahtena kevättalvena yskin verta. Kunnanlääkäri totesi syyksi c-vitamiinin puutteen. Sanasolia naamaan ja lapsukainen tervehtyi.

      Vanhempani vittuilivat minulle niin tehokkaasti, että olin hyvilläni kun pääsin saareen kuorimaan propseja 12-vuotisena. Sama revohka vuotta myöhemmin. Asuin yksin havumajassa hyttysten kaverina ja soutelin lauantaisin kotiin saunomaan ja eväiden vaihtoon.
      Tietenkään en saanut pitää palkastani killinkiäkään mutta ei vittuiltukaan.
      14v ikäisenä olin ensimmäisen kesän lomani päivästä päivään E-G:n kokoaikatöissä järvellä. Tilipussit avaamattomina äitini käteen kuten myöhemminkin.
      Ensimmäisen kerran selvisin ruokarahan maksamisella muutama kuukausi ennen inttiä.
      Ensimmäisen lapsuusajan jälkeisen kesälomani pidin 27-vuotisena.
      13v kuorinta kesti vain kesäkuun loppuun. Loppukesä oli lomaa sen minkä kotihommilta ehti.

      Paljon oli vitutusta mutta luonnettahan se kasvatti, ja selviytymistä sekä tyytymään niukkuuteen.

      • tottanäyttääolevan

        No, sun kohdalla on sitten köyhyys periytynyt hyvin. Niinhän sanotaankin että vähäosaisuus ja köyhyys periytyvät.::::))
        Mites omat perillisesi, jatkavatko köyhyys ketjua..:::??


      • Anonyymi
        tottanäyttääolevan kirjoitti:

        No, sun kohdalla on sitten köyhyys periytynyt hyvin. Niinhän sanotaankin että vähäosaisuus ja köyhyys periytyvät.::::))
        Mites omat perillisesi, jatkavatko köyhyys ketjua..:::??

        Tyttö ja poika. Molemmat ovat L-putken ylioppilaita ja lukion lopussa matematiikan stipendiaatteja.
        Tyttö opiskeli meteorologiksi ja on mm. Suomen Ilmatieteenlaitoksen edustaja eurooppalaisessa Metarmissa (jotain tuonne päin). Otti yhtenä vuotena opintolainaa.
        Poika valmistui Otaniemestä Teknisen Fysiikan dippeliksi. Vaativin linja päästä.
        Rahoitti itse opintonsa ja on toiminut yli 10 vuotta saksalaisen konsulttifirman liikkeenjohdon konsulttina.
        Oppivat kotona tekemään työtä, vastaamaan tekemisistään ja arvostamaan taloudellista vakautta.


      • Anonyymi

        Miksi ihmeessä ihmiset pani ja synnytti lapsia kun oli köyhää??? Ja jos he vihasi lapsiaan ja vittuili vaan niill?? En ymmärrä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyttö ja poika. Molemmat ovat L-putken ylioppilaita ja lukion lopussa matematiikan stipendiaatteja.
        Tyttö opiskeli meteorologiksi ja on mm. Suomen Ilmatieteenlaitoksen edustaja eurooppalaisessa Metarmissa (jotain tuonne päin). Otti yhtenä vuotena opintolainaa.
        Poika valmistui Otaniemestä Teknisen Fysiikan dippeliksi. Vaativin linja päästä.
        Rahoitti itse opintonsa ja on toiminut yli 10 vuotta saksalaisen konsulttifirman liikkeenjohdon konsulttina.
        Oppivat kotona tekemään työtä, vastaamaan tekemisistään ja arvostamaan taloudellista vakautta.

        Arvaa uskonko.


      • Anonyymi
        tottanäyttääolevan kirjoitti:

        No, sun kohdalla on sitten köyhyys periytynyt hyvin. Niinhän sanotaankin että vähäosaisuus ja köyhyys periytyvät.::::))
        Mites omat perillisesi, jatkavatko köyhyys ketjua..:::??

        Kyllä meillä mummoni syötti sikoja ruuan jätteitä perunankuorilla eikä millään paskalla. Enkä usko et kukaan muukaan syötti. Olin mummolassa kesäisin


    • eiravinto-opilla

      Pienen maatalon yhdeksäs lapsi.
      Ruoka oli ohrapuuroa ja ruispuuroa. Perunaa laatikoina keitettynä paistettuna soseena ja perunasoseen sai puolukan kanssa.
      Sieniä kerätiin puolukoita ja mustikoita. Puolukat säilötiin survoksena mustikat kuivatiin ja sienet suolattiin.
      Herukkapensaita oli joskus mehut jopa säilyivät useimmin menivät honeeseen.. Rysällä saatiin kalaa sitä kuivatiin ja suolatiin kalaa oli ympäri vuoden Ruokapöydässä istui kuitenkin 2 9 suuta syömässä siinä katosi pari 2 kg haukea jättäen vain selkäruodon kypsennys paperiinsa.

    • Köyhälapsuus

      Kyllä se oli köyhillä perunaa ruokapöydässä, mitä enimmäkseen syötiin. Kalaa oli siihen sitten lisukkeeksi hieman paikkakunnan mukaan, että oliko silakkaa vaiko särkeä suolattuna. Jossain oli lahnaa suolattuna. Ruisleipää oli jos oli, maitoa jos saatiin. Salametsästystä harjoitettiin myös, joillakin paikoin metsästettiin joutsenet ihan kokonaan, että kanta vasta nyt on elpynyt. Marjat kerättiin metsästä tarkkaan, sieniä ei osattu arvostaa. Amerikasta saatiin köyhäin apuna salpietariin säilöttyä läskiä "wilssonin pintaa", sitä paistettiin ruisleivän kanssa ja syötiin jankkia.
      Omassa lapsuudessani oli perunaa ja suolasärkeä köyhimpään aikaa ruokapöydässä, eikä toisilla perheillä ollut yhtään paremmin asiat meidän kulmakunnalla, kun se 60-luvun alussa työttömyys iski. Osa lähti Ruotsiin töihin, kun työvoimatoimistosta sai sinne menolipun. Yhdessä perheessä äiti myi itseään ja vanhimpia tyttäriään komennusmiehille, toisessa perheessä myytiin pimeää viinaa, kun niillä oli lapsia enempi elätettävänä, että edes jotenkin saivat rahaa ja niille lapsille vaatetta. Yhdestä perheestä vanhin poika pääsi Kyprokselle rauhanturvaajaksi Yk-joukkoihin ja hän auttoi muun perheen pahimman ylitse.
      Meidänkin piti lähteä Australiaan, mutta ei me sinne päästy, kun meillä oli velkainen rintamamiestalo ja siinä oli valtion kiinnelaina, valtio olis lunastanut sen talon, mutta meille olis jäännyt vielä velkaa. Vasta 1986 vanhemmat sai sen velan maksettua.
      Ei minulle mitään fobiaa jäännyt siitä lapsuudesta, vaikka köyhää olikin, osaan arvostaa halvempaakin ruokaa, vaikka ei aina ole pakko syödä sellaista. Juuri nytkin perunat kiehuu höyrykattilassa ja savustetut silakat odottaa valmiina. Suolasärkeä syön joskus ihan herkkuna!

      • järkkyä

        Aivan karmeaa, että äiti myy omia lapsiaan miehille! Minkä ikäisiä ne tyttäret olivat? Voi vaan kuvitella millaiset traumat lapsille ehkä on jäänyt tuosta.. tai ehkä lapset ovat isompina jatkaneet samassa "ammatissa"... huh..


      • Köyhälapsuus

        Onhan se järkkyä, mutta tuosta edellä kirjoittamastani voi kuvitella jotain köyhän asemasta hieman yli 50 vuotta sitten. Monellako täällä palstalla köyhyyttään valittavalla tilanne on noin huono?
        Minun tietääkseni nuo tyttäret eivät jatkaneet sillä tiellä, mutta varmaan pahat traumat siitä jäi, koska eivät ole voinneet käydä paikkakunnalla, kun ovat täältä lähteneet.


      • kristillisetarvot

        Missähän päin Suomea tuollaista on muka tapahtunut, että äidin ja tyttären pitänyt ruokaa saadakseen myydä itseään..::? Enpä usko. Kyllä nyt liioittelet.

        Köyhää oli omankin perheeni elämä lapsuusaikoinani 60-luvulla. Mutta jo silloin oli kunnissa sosiaalityöntekijät ja lasten valvojat tuon suuntaisia perheitä varten. Eiä kenekään tarvinnut itseään myydä, ellei lie itse halunnut.

        Aika lähinaapurissa asui alkoholistiperhe, hekin tulivat jollain lailla juttuun, sosiaalihenkilöstö ja lastenvalvoja jo noihin aikoihin 60-luvulla heillä vieraili ja avusti perhettä.

        Vanhempani hankkivat parhaansa mukaan elantoa nelilapsiselle perheelleen. Isä teki töitä metsurina, äiti hoiti navettatoimia , ja muita pikkutilan töitä. Muutama lehmä, joista maito perheelle, ja meijeristä juustot, voit ja piimät vaihtona. Jopa jogurtit löysivät 60-luvulla tiensä maaseudun koteihin.

        Leivät ja pullat leivottiin kotona, kalastettiin tottakai, sekä joka syksy teurastettiin sika, josta lihat suolattiin, tuolloin ei vielä pakatimia maaseudulla ollut.
        Sienestys ja marjastus olivat joka syksyisiä puuhia, samoin omien viinimarjojen poiminta ja mehustus syksyisin. Nämä taidot ovat säilyneet .

        Peruna kasvatettiin itse, samoin juurekset, mutta niistähän ei säilyvyysongelmien takia ollut kuin syksyksi, hyvä jos Joulun laatikot sai omista porkkanoista.

        Kaikista kasvoi kunnollisia työssäkäyviä ihmsiä. Ja voi sanoa ettei köyhyys peritynyt, vanhemmilta jäi myös perintöä hyvin jakaa meille perillisille aikanaan.

        Opittiin ettei ruoka tule ilman työntekoa, sekä tarkkaa ja taloudellista rahankäyttöä, kuin muitakin tarpeellisia taitoja talous-kuin muistakin töistä elämää varten.
        mm 11-vuotiaana osasin alustaa pullataikinan ja leipoa pullat ! Näistä taidoista on ollut myöhemmin paljon hyötyä. Ennen kaikkea opittiin tekemääm töitä, sekä elättämään itsemme ilman yhteiskunnan apuja.Tämä taito monelta puuttuukiin..:::)


      • järkkyä
        kristillisetarvot kirjoitti:

        Missähän päin Suomea tuollaista on muka tapahtunut, että äidin ja tyttären pitänyt ruokaa saadakseen myydä itseään..::? Enpä usko. Kyllä nyt liioittelet.

        Köyhää oli omankin perheeni elämä lapsuusaikoinani 60-luvulla. Mutta jo silloin oli kunnissa sosiaalityöntekijät ja lasten valvojat tuon suuntaisia perheitä varten. Eiä kenekään tarvinnut itseään myydä, ellei lie itse halunnut.

        Aika lähinaapurissa asui alkoholistiperhe, hekin tulivat jollain lailla juttuun, sosiaalihenkilöstö ja lastenvalvoja jo noihin aikoihin 60-luvulla heillä vieraili ja avusti perhettä.

        Vanhempani hankkivat parhaansa mukaan elantoa nelilapsiselle perheelleen. Isä teki töitä metsurina, äiti hoiti navettatoimia , ja muita pikkutilan töitä. Muutama lehmä, joista maito perheelle, ja meijeristä juustot, voit ja piimät vaihtona. Jopa jogurtit löysivät 60-luvulla tiensä maaseudun koteihin.

        Leivät ja pullat leivottiin kotona, kalastettiin tottakai, sekä joka syksy teurastettiin sika, josta lihat suolattiin, tuolloin ei vielä pakatimia maaseudulla ollut.
        Sienestys ja marjastus olivat joka syksyisiä puuhia, samoin omien viinimarjojen poiminta ja mehustus syksyisin. Nämä taidot ovat säilyneet .

        Peruna kasvatettiin itse, samoin juurekset, mutta niistähän ei säilyvyysongelmien takia ollut kuin syksyksi, hyvä jos Joulun laatikot sai omista porkkanoista.

        Kaikista kasvoi kunnollisia työssäkäyviä ihmsiä. Ja voi sanoa ettei köyhyys peritynyt, vanhemmilta jäi myös perintöä hyvin jakaa meille perillisille aikanaan.

        Opittiin ettei ruoka tule ilman työntekoa, sekä tarkkaa ja taloudellista rahankäyttöä, kuin muitakin tarpeellisia taitoja talous-kuin muistakin töistä elämää varten.
        mm 11-vuotiaana osasin alustaa pullataikinan ja leipoa pullat ! Näistä taidoista on ollut myöhemmin paljon hyötyä. Ennen kaikkea opittiin tekemääm töitä, sekä elättämään itsemme ilman yhteiskunnan apuja.Tämä taito monelta puuttuukiin..:::)

        Lähinnä tulee mulla mieleen, että äiti joka itseään myymällä pakottaa lapsensa tekemään samaa, ei voi asiat olla henkisellä puolella kunnossa, psyykkisiä ongelmia tuolla äidillä! Lasten olisi tosiaan pitänyt löytää joku aikuinen esim. kouluterv.hoitaja, jolle asiasta kertoa. Tuollaista jos tänä päivänä tulisi ilmi, äiti joutuisi varmaankin vankilaan ja lapset huostaan otettaisiin.


      • Köyhälapsuus
        kristillisetarvot kirjoitti:

        Missähän päin Suomea tuollaista on muka tapahtunut, että äidin ja tyttären pitänyt ruokaa saadakseen myydä itseään..::? Enpä usko. Kyllä nyt liioittelet.

        Köyhää oli omankin perheeni elämä lapsuusaikoinani 60-luvulla. Mutta jo silloin oli kunnissa sosiaalityöntekijät ja lasten valvojat tuon suuntaisia perheitä varten. Eiä kenekään tarvinnut itseään myydä, ellei lie itse halunnut.

        Aika lähinaapurissa asui alkoholistiperhe, hekin tulivat jollain lailla juttuun, sosiaalihenkilöstö ja lastenvalvoja jo noihin aikoihin 60-luvulla heillä vieraili ja avusti perhettä.

        Vanhempani hankkivat parhaansa mukaan elantoa nelilapsiselle perheelleen. Isä teki töitä metsurina, äiti hoiti navettatoimia , ja muita pikkutilan töitä. Muutama lehmä, joista maito perheelle, ja meijeristä juustot, voit ja piimät vaihtona. Jopa jogurtit löysivät 60-luvulla tiensä maaseudun koteihin.

        Leivät ja pullat leivottiin kotona, kalastettiin tottakai, sekä joka syksy teurastettiin sika, josta lihat suolattiin, tuolloin ei vielä pakatimia maaseudulla ollut.
        Sienestys ja marjastus olivat joka syksyisiä puuhia, samoin omien viinimarjojen poiminta ja mehustus syksyisin. Nämä taidot ovat säilyneet .

        Peruna kasvatettiin itse, samoin juurekset, mutta niistähän ei säilyvyysongelmien takia ollut kuin syksyksi, hyvä jos Joulun laatikot sai omista porkkanoista.

        Kaikista kasvoi kunnollisia työssäkäyviä ihmsiä. Ja voi sanoa ettei köyhyys peritynyt, vanhemmilta jäi myös perintöä hyvin jakaa meille perillisille aikanaan.

        Opittiin ettei ruoka tule ilman työntekoa, sekä tarkkaa ja taloudellista rahankäyttöä, kuin muitakin tarpeellisia taitoja talous-kuin muistakin töistä elämää varten.
        mm 11-vuotiaana osasin alustaa pullataikinan ja leipoa pullat ! Näistä taidoista on ollut myöhemmin paljon hyötyä. Ennen kaikkea opittiin tekemääm töitä, sekä elättämään itsemme ilman yhteiskunnan apuja.Tämä taito monelta puuttuukiin..:::)

        Hyvähän se on nyt tälläistä arvostella ja kauhistella, kun kaikille jaetaan yhteiskunnalta hyvää. Vaan mitäs täällä Suomessa oli monella paikkakunnalla, kun sodan jälkeen suuret ikäluokat kasvoivat aikuisikään ja monella paikkakunnalla oli sodan jälkeen rakennettuja asutus- ja rintamamiestiloja kaukana kaikesta. Tiloilla oli velkaa ja lapsia tehtiin jo senkin vuoksi moneen perheeseen, että lapsen syntymällä sai aina vapaavuoden velan lyhennyksiin.
        Monella paikkakunnalla työpaikat olivat perustuneet sotakorvauksiin ja jälleenrakennuksiin. Pienet sahat ja tiilitehtaat lopettivat tai ne paloivat. työvoimatoimistoissa jaettiin menolippuja Ruotsiin, se ei ole mikään vitsi.
        Koneet tekivät tuloaan maa- ja metsätalouteen, joten maaseudun tilatonta väkeä ei tarvittu enään niin paljoa töissä.
        Meidän kulmakunnallamme tämä kaikki oli täyttä totta 1960-luvun alussa. Muutamia taloja yritettiin myydä pakkohuutokaupalla, mutta huutokauppoihin ei tullut ketään ja nimismies totesi, että lopetetaan tämä touhu. Jotkut köyhät saivat jäädä asumaan kotiinsa, kun nimismies ja pankinjohtaja omasivat hieman sosiaalista mieltä. Mistä kunta olisi näille kaikille asunnot tempaissut, jos kaikkien talot olisi myyty pakkohuutokaupoissa.
        Tänä päivänähän monen silloisen perheen lapset olisivat joutuneet huostaan muutenkin, ei pelkästään tuo kertomani ääritapauksen vuoksi.
        Paikkakuntaa en tietenkään kerro, koska tietääkseni toinen noista tyttäristä on vielä elossa ja muutenkin heidän sukulaisiaan asuu paikkakunnalla, emme asuneet mitenkään pohjoisessa. En kuitenkaan usko, että tapaus on ollut mitenkään ainut kertainen maassamme siihen aikaan, koska sama tilanne kulminoitui niin monella paikkakunnalla Suomessa em. ongelmien vuoksi.


      • köyhäilyä
        järkkyä kirjoitti:

        Lähinnä tulee mulla mieleen, että äiti joka itseään myymällä pakottaa lapsensa tekemään samaa, ei voi asiat olla henkisellä puolella kunnossa, psyykkisiä ongelmia tuolla äidillä! Lasten olisi tosiaan pitänyt löytää joku aikuinen esim. kouluterv.hoitaja, jolle asiasta kertoa. Tuollaista jos tänä päivänä tulisi ilmi, äiti joutuisi varmaankin vankilaan ja lapset huostaan otettaisiin.

        Huutolaistyylistä kulttuuria tuo lähinnä on ollut, eivät kaikki tänä päivänäkään usko että sortoyhteiskunta on menneisyyttä.


      • köyhyyttäpakoon
        Köyhälapsuus kirjoitti:

        Hyvähän se on nyt tälläistä arvostella ja kauhistella, kun kaikille jaetaan yhteiskunnalta hyvää. Vaan mitäs täällä Suomessa oli monella paikkakunnalla, kun sodan jälkeen suuret ikäluokat kasvoivat aikuisikään ja monella paikkakunnalla oli sodan jälkeen rakennettuja asutus- ja rintamamiestiloja kaukana kaikesta. Tiloilla oli velkaa ja lapsia tehtiin jo senkin vuoksi moneen perheeseen, että lapsen syntymällä sai aina vapaavuoden velan lyhennyksiin.
        Monella paikkakunnalla työpaikat olivat perustuneet sotakorvauksiin ja jälleenrakennuksiin. Pienet sahat ja tiilitehtaat lopettivat tai ne paloivat. työvoimatoimistoissa jaettiin menolippuja Ruotsiin, se ei ole mikään vitsi.
        Koneet tekivät tuloaan maa- ja metsätalouteen, joten maaseudun tilatonta väkeä ei tarvittu enään niin paljoa töissä.
        Meidän kulmakunnallamme tämä kaikki oli täyttä totta 1960-luvun alussa. Muutamia taloja yritettiin myydä pakkohuutokaupalla, mutta huutokauppoihin ei tullut ketään ja nimismies totesi, että lopetetaan tämä touhu. Jotkut köyhät saivat jäädä asumaan kotiinsa, kun nimismies ja pankinjohtaja omasivat hieman sosiaalista mieltä. Mistä kunta olisi näille kaikille asunnot tempaissut, jos kaikkien talot olisi myyty pakkohuutokaupoissa.
        Tänä päivänähän monen silloisen perheen lapset olisivat joutuneet huostaan muutenkin, ei pelkästään tuo kertomani ääritapauksen vuoksi.
        Paikkakuntaa en tietenkään kerro, koska tietääkseni toinen noista tyttäristä on vielä elossa ja muutenkin heidän sukulaisiaan asuu paikkakunnalla, emme asuneet mitenkään pohjoisessa. En kuitenkaan usko, että tapaus on ollut mitenkään ainut kertainen maassamme siihen aikaan, koska sama tilanne kulminoitui niin monella paikkakunnalla Suomessa em. ongelmien vuoksi.

        Joo, ei täällä Suomessa mitenkään hyvin ollu asiat silloin 60-luvulla, monet tosiaan lähti Ruotsiin. http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/maaseutuhistoria/suuri_muutto
        http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/presentation/Elli_Heikkila_PohjolaNorden_28042014.pdf
        Australiaan lähti myös aika paljon porukkaa. http://hyl.edu.hel.fi/sivut/comenius/fi/works/atstyot/Australiansiirtolaisuus/Australiansiirtolaisuus.htm
        Ei vaan ollu työpaikkoja kaikille ja parempaa elämää lähdettiin hakemaan.


      • HöpöhöpöHöpöhöpö
        kristillisetarvot kirjoitti:

        Missähän päin Suomea tuollaista on muka tapahtunut, että äidin ja tyttären pitänyt ruokaa saadakseen myydä itseään..::? Enpä usko. Kyllä nyt liioittelet.

        Köyhää oli omankin perheeni elämä lapsuusaikoinani 60-luvulla. Mutta jo silloin oli kunnissa sosiaalityöntekijät ja lasten valvojat tuon suuntaisia perheitä varten. Eiä kenekään tarvinnut itseään myydä, ellei lie itse halunnut.

        Aika lähinaapurissa asui alkoholistiperhe, hekin tulivat jollain lailla juttuun, sosiaalihenkilöstö ja lastenvalvoja jo noihin aikoihin 60-luvulla heillä vieraili ja avusti perhettä.

        Vanhempani hankkivat parhaansa mukaan elantoa nelilapsiselle perheelleen. Isä teki töitä metsurina, äiti hoiti navettatoimia , ja muita pikkutilan töitä. Muutama lehmä, joista maito perheelle, ja meijeristä juustot, voit ja piimät vaihtona. Jopa jogurtit löysivät 60-luvulla tiensä maaseudun koteihin.

        Leivät ja pullat leivottiin kotona, kalastettiin tottakai, sekä joka syksy teurastettiin sika, josta lihat suolattiin, tuolloin ei vielä pakatimia maaseudulla ollut.
        Sienestys ja marjastus olivat joka syksyisiä puuhia, samoin omien viinimarjojen poiminta ja mehustus syksyisin. Nämä taidot ovat säilyneet .

        Peruna kasvatettiin itse, samoin juurekset, mutta niistähän ei säilyvyysongelmien takia ollut kuin syksyksi, hyvä jos Joulun laatikot sai omista porkkanoista.

        Kaikista kasvoi kunnollisia työssäkäyviä ihmsiä. Ja voi sanoa ettei köyhyys peritynyt, vanhemmilta jäi myös perintöä hyvin jakaa meille perillisille aikanaan.

        Opittiin ettei ruoka tule ilman työntekoa, sekä tarkkaa ja taloudellista rahankäyttöä, kuin muitakin tarpeellisia taitoja talous-kuin muistakin töistä elämää varten.
        mm 11-vuotiaana osasin alustaa pullataikinan ja leipoa pullat ! Näistä taidoista on ollut myöhemmin paljon hyötyä. Ennen kaikkea opittiin tekemääm töitä, sekä elättämään itsemme ilman yhteiskunnan apuja.Tämä taito monelta puuttuukiin..:::)

        Lastensuojelulaki astui Suomessa voimaan vuonna 1984. Tarkista Finlex. Lastenvalvojia ja muita vastaavia auttajia ei ole ollut olemassakaan 60-luvulla.


      • hghyuyh

        Kyllä ruuissa pysyttiin, ei tarvinnut nälkää kärsiä. Perunat kasvoi omassa pihan pellossa, samoin kaalia, lanttua, porkkanaa. Marja ja omenapuita oli pihassa. Marjat tehtiin mehuksi ja hilloksi. Mitään limpsoja ei ostettu. Kellari oli maakellari . Ei kuluttanut sähköä ja perunat ja vihanneksetkin säilyivät koko talven itämättä ja nahistumatta. Lihaa syötiin vähän, mutta kalassa käytiin sitäkin useemmin. kaupasta mitä ruokaa ostettiin, niin kyllä se oli maitoa ja ruisleipää. Hiivaleivät leivotiin itse.


      • ihme_tietämättömyyttä
        HöpöhöpöHöpöhöpö kirjoitti:

        Lastensuojelulaki astui Suomessa voimaan vuonna 1984. Tarkista Finlex. Lastenvalvojia ja muita vastaavia auttajia ei ole ollut olemassakaan 60-luvulla.

        Lastensuojelua on kyllä Suomessa ollut ainakin 100 vuotta. Katsokaa netistä.


      • huutolaislapset
        ihme_tietämättömyyttä kirjoitti:

        Lastensuojelua on kyllä Suomessa ollut ainakin 100 vuotta. Katsokaa netistä.

        Eipä tainnut olla 100 v sitten lastensuojelua. Orvoksi jääneet köyhien lapset huutokaupattiin käytännössä orjiksi vauraampiin taloihin. Lapset usein joutuivat silloin väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi, näkivät nälkää etc. Joskus on tästä aiheesta ollut tv:ssä dokumenttejakin. Surullista.


      • eivälttämättä
        huutolaislapset kirjoitti:

        Eipä tainnut olla 100 v sitten lastensuojelua. Orvoksi jääneet köyhien lapset huutokaupattiin käytännössä orjiksi vauraampiin taloihin. Lapset usein joutuivat silloin väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi, näkivät nälkää etc. Joskus on tästä aiheesta ollut tv:ssä dokumenttejakin. Surullista.

        Ei voi yleistää, että kaikilla huutolaisilla olisi ollut huonosti asiat. Oli myös paljon sellaisia talollisia, jotka pitivät huutolaisia kuin omina lapsinaan ja kouluttivat lapset. Tästä voi lukea faktatietoa mm. Mikko Eräsen kirjoista.

        Olihan sitä sitten monenlaista, jos talollisen lapset jäivät orvoiksi, niin monasti holhoojat "kusettivat" niiden orpojen omaisuuden. Minun mummoni jäi orvoksi ja holhooja lirutti itselleen mummoni perinnöksi saadun maatilan.


      • milleterveydenhoitajalle
        järkkyä kirjoitti:

        Lähinnä tulee mulla mieleen, että äiti joka itseään myymällä pakottaa lapsensa tekemään samaa, ei voi asiat olla henkisellä puolella kunnossa, psyykkisiä ongelmia tuolla äidillä! Lasten olisi tosiaan pitänyt löytää joku aikuinen esim. kouluterv.hoitaja, jolle asiasta kertoa. Tuollaista jos tänä päivänä tulisi ilmi, äiti joutuisi varmaankin vankilaan ja lapset huostaan otettaisiin.

        Mille kouluterveydenhoitajalle siihen aikaan kerrottiin? Siihen aikaan käytiin kansakoulua 6 luokkaa ja sitten kaksi luokkaa kansalaiskoulua. Terveydenhoitaja kävi jos kävi koululla, en montaa käyntiä muista koko kouluaikanani. Sen muistan, että minua haukkui lihavaksi, kun mahani pömpötti pelkän perunansyönnin vuoksi ja maitoa join muka aivan liikaa. Eihän meillä ollut muuta ruokaa.
        Hammashoitokin oli ihan sieltä ja syvältä! meillä oli sellainen inkvisiittori vanhapiika hammaslääkärinä, joka teki lapsien hampaille peruuttamatonta vahinkoa kuolettamalla hampaita. Jonkun koulukaverin äiti vei poikansa kaupunkiin yksityishammaslääkäriin tarkastukseen, että mitä vahinkoa oli tehty. Ei sekään juttu mihinkään edennyt. Nyt vaan me eläkeikäiset entiset oppilaat muistellaan vieläkin kauhulla ja katkerina, että millainen hammaslääkäri meitä hoiti 60-luvulla.


      • SpiritualAwakening
        järkkyä kirjoitti:

        Aivan karmeaa, että äiti myy omia lapsiaan miehille! Minkä ikäisiä ne tyttäret olivat? Voi vaan kuvitella millaiset traumat lapsille ehkä on jäänyt tuosta.. tai ehkä lapset ovat isompina jatkaneet samassa "ammatissa"... huh..

        Siinä taas nähdään ihmisten pahuus. Moraali katoaa savuna ikkunasta ulos jos on vähän nälkä. Luonto on täynnä ravintoa jos mieluummin myy lapsensa niin kuuluu helv*ttiin. Oksettavaa touhua.


      • Köyhälapsuus
        Köyhälapsuus kirjoitti:

        Hyvähän se on nyt tälläistä arvostella ja kauhistella, kun kaikille jaetaan yhteiskunnalta hyvää. Vaan mitäs täällä Suomessa oli monella paikkakunnalla, kun sodan jälkeen suuret ikäluokat kasvoivat aikuisikään ja monella paikkakunnalla oli sodan jälkeen rakennettuja asutus- ja rintamamiestiloja kaukana kaikesta. Tiloilla oli velkaa ja lapsia tehtiin jo senkin vuoksi moneen perheeseen, että lapsen syntymällä sai aina vapaavuoden velan lyhennyksiin.
        Monella paikkakunnalla työpaikat olivat perustuneet sotakorvauksiin ja jälleenrakennuksiin. Pienet sahat ja tiilitehtaat lopettivat tai ne paloivat. työvoimatoimistoissa jaettiin menolippuja Ruotsiin, se ei ole mikään vitsi.
        Koneet tekivät tuloaan maa- ja metsätalouteen, joten maaseudun tilatonta väkeä ei tarvittu enään niin paljoa töissä.
        Meidän kulmakunnallamme tämä kaikki oli täyttä totta 1960-luvun alussa. Muutamia taloja yritettiin myydä pakkohuutokaupalla, mutta huutokauppoihin ei tullut ketään ja nimismies totesi, että lopetetaan tämä touhu. Jotkut köyhät saivat jäädä asumaan kotiinsa, kun nimismies ja pankinjohtaja omasivat hieman sosiaalista mieltä. Mistä kunta olisi näille kaikille asunnot tempaissut, jos kaikkien talot olisi myyty pakkohuutokaupoissa.
        Tänä päivänähän monen silloisen perheen lapset olisivat joutuneet huostaan muutenkin, ei pelkästään tuo kertomani ääritapauksen vuoksi.
        Paikkakuntaa en tietenkään kerro, koska tietääkseni toinen noista tyttäristä on vielä elossa ja muutenkin heidän sukulaisiaan asuu paikkakunnalla, emme asuneet mitenkään pohjoisessa. En kuitenkaan usko, että tapaus on ollut mitenkään ainut kertainen maassamme siihen aikaan, koska sama tilanne kulminoitui niin monella paikkakunnalla Suomessa em. ongelmien vuoksi.

        Näköjään on taas kerran joku kaivanut vanhan viestiketjun esille. Olen edelleen sitä mieltä, että omassa lapsuudessani näin sellaista köyhyyttä, jollaista ei toivo kenellekään. En myöskään usko, että tänä päivänä on kenelläkään niin tiukalla elämä, mtä se oli omassa lapsuudessani.
        Kuten tuossa aiemmin olen kertonut, iski köyhyys todella sodanjälkeisen jälleenrakennuksen tultua jota kuinkin valmiiksi ja suurten ikäluokkien tultua työelämään. Ruotsiin lähdettiin ihan tosissaan, kun Suomessa ei ollut töitä.


    • karu.elämä.suomessa

      Siitä ei tosiaankaan ole kovin kauan kun Suomessakin oli juuri noin köyhää, mitä edellä on kerrottu. Ja juuri kun olemme saaneet olomme vähän kohenemaan, se otetaan meiltä pois. Suomalaisen ei sallita ikinä päästä paremmalle oksalle. Joku vie tuhkatkin pesästä.
      Peruna ja ruisleipä ja silakka sitäpaitsi ovat parhaita ruokia, ja niitäkin voi laittaa monella eri tavalla.

      • eiolekaukanaköyhyys

        Kyllä on elämä nykyään kaukana siitä, mitä se oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Tuolla on jo aiemmin kerrottu melko realistisesti, millaista elämä oli köyhällä ja mitä syötiin.
        Katsokaa oheisessa linkissä esitetty tv-ohjelma v. 1973 ja miettikää, että millaisissa oloissa nuo ihmiset elivät ja asuivat vielä tuolloin. Osa heistä on minulle tuttuja ja he esiintyvät hienosti tuossa dokumentissa. Monet valtaväestöönkin kuuluvat asuivat tuohon aikaan vielä samanlaissa taloissa ilman mukavuuksia. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/25/mustalainen-laulaa-mollissa


      • roletaari
        eiolekaukanaköyhyys kirjoitti:

        Kyllä on elämä nykyään kaukana siitä, mitä se oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Tuolla on jo aiemmin kerrottu melko realistisesti, millaista elämä oli köyhällä ja mitä syötiin.
        Katsokaa oheisessa linkissä esitetty tv-ohjelma v. 1973 ja miettikää, että millaisissa oloissa nuo ihmiset elivät ja asuivat vielä tuolloin. Osa heistä on minulle tuttuja ja he esiintyvät hienosti tuossa dokumentissa. Monet valtaväestöönkin kuuluvat asuivat tuohon aikaan vielä samanlaissa taloissa ilman mukavuuksia. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/25/mustalainen-laulaa-mollissa

        Oleellisin ero valkolaisiin on se, että valkolaiset ovat kohentaneet elämänsä puitteita omalla työllään.
        Romanit yhteiskunnan kustannuksella ml. etniset etuoikeudet.


    • Vanhanainen1948

      Joo kyllä nää köyhysasiantuntijat jotka ovat itse syntyneet 1970-luvun lopulla tai 1980 luvulla säälittävät. Heille elämän on vain oikeuksia ja luojan lahjaa.
      http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/12/26/nepalin-koyhyys-onko-maailmassa-absoluuttista-koyhyytta/
      " Jos mittapuuna on 1950-luvun Hiiden kylä, eivät nämä tansaniat ja nepalit ole köyhiä maita. Iso arvovalinta on, pitääkö kaikkien olla samanaikaisesti samassa elämäntilanteessa.
      Matka köyhyydestä parempaan elämään on arvokas ja upea kokemus.
      Mutta aikahyppy Afrikan köyhyydestä Suomeen 2015 vaurauteen on aivan liian suuri ja kohtuuton niin afrikkalaisille kuin suomalaisille.
      Nepalissa on kaikki vielä edessä, mutta Suomi on menossa alaspäin, takaisin köyhyyteen. Meillä on täysi työ säilyttää edes kohtuullinen elämisen taso Suomessa, minkä vuoksi meille ei voida siirtää vastuuta muiden maiden ihmisistä. Ei maahanmuuttona, eikä kehitysapuna. "
      " Suhteellinen köyhyys on sitten toinen juttu. Kukaan ulkopuolinen ei pysty määrittelemään, kuka on köyhä ja kuka ei. Jos kaikki ympärillä ovat samasssa jamassa, niin eihän tuollaisia edes ajattele. Sitten vasta kun näkee muiden elävän aineellisesti vauraammissa oloissa. Sama juttu tässäkin, kuin missä tahansa toisten elämään puuttumisessa. Ei siitä mittään hyvää seuraa, jos alkaa ulkoa päin määritellä ja järjestellä muiden ihmisten tai valtioiden asioita.

      Ulkomaalaisten kehitysaputyöntekijöiden pröystäilevä elämäntapa on tehnyt paljon hallaa köyhissä maissa. Ihmiset ovat oikeasti alkaneet ajatella, ettei heillä olekaan mitään. Siksi pitää päästä Eurooppaan, jossa kaiken yltäkylläisyyden saa ilmaiseksi. "

      Siinä on viisas kirjoittaja ja kaikki on elämänmatkalla opitua.

      • roletaari

        Erinomainen, asiallinen, uskottava artikkeli! Toivoisin mahdollisimman monen lukevan tuon ajatuksella!

        Köyhyyden suhteellisuudesta tulee mieleeni oma lapsuuteni. Köyhän työläiskodin ympäristö oli yhtä köyhää ja elämisen puitteet olivat itsestään selvät ilman vertaamista.
        Pääosa syömisestä raavittiin alkeellisen ok:n tontista, metsistä ja maalaisten peltotöistä.
        Perheemme ensimmäinen polkupyörä ostettiin käytettynä sukulaiselta äitiäni varten. Hän kävi kesäisin töissä limsatehtaalla.
        Kansakoulussa oli sama tilanne. Kolhuisista emalikulpista syötiin kaikki pohjaan palaneesta makaronivellistä herkulliseen hernekeittoon.
        Romanipenskatkin olivat koulussa ruokailuun saakka.
        Vaatteita ei verrattu eikä välineitä koska niitä ei ollut kenelläkään suksia lukuun ottamatta jotka olivat välttämättömät matkojen kulkemiseen.
        Poikkeuksena luokkamme tyttö jonka isä oli paikallisen alkon johtaja. Tiesimme, että tytöllä oli polkupyörä mutta eipä hän koskaan tullut sillä kouluun.

        Ajan henki oli hyvin positiivinen. Kaikki tekivät töitä ja pienestäkin elämisen lisästä oltiin onnellisia.
        Ilmeisesti taustastani johtuen, en ole koskaan ollut tyytymätön. Mokat joihin len sortunut ovat olleet omiani.
        Hyvin menee kun ei vertaa eikä valita!


      • 100vuotta

        Aivan narsistinen kirjoitus. Siis jos sinulla kirjoittajalla elämä köyhtyy niin älä nyt missään nimessä anna vielä köyhemmille. Ajatus ei ole koskaan ollut lähellä arvoja, joita sain isältä ja äidiltä. Syntyneet 1917 ja 1927 ja lapset vuosilta 1945-1963. Koko tarina on yhdessä lauseessa - kohdelkaa toisianne, niin kuin haluatte, että teitä kohdellaan.


    • seiskytluvulta

      Teillähän on ihan hyviä ruokamuistoja. Itse muistan lapsuudesta 70-luvulta, että usein oli vain perunaa ja ruskeaa kastiketta. Ja kastike siis vaan rasvassa ruskistettua vehnäjauhoa vettä. Ei mitään nakkeja tai lihoja seassa. Joskus saattoi vaihteluna olla perunan kanssa valkokastiketta eli vehnäjauhoja, rasvaa ja maitoa. Makeanhimoon saatiin makaronivelliä, eli maidossa keitettyä makaronia ja ripaus sokeria. Herkkua oli myös sima, jota juotiinkin koko kesä virvoitusjuomien sijaan. Jouluna ostettiin kymmenen kilon laatikollinen omenia, muutoin ei hedelmiä juurikaan syöty. Paitsi mitä nyt omppuvarkaista saatiin. Nälkä tyydytettiin koulussa. Sieltä onkin hyviä ruokamuistoja, kuten tilliliha ja lihaperunasoselaatikko. Ja mehutetrat, näkkäri ja voinappi.

      • seiskytluvulta

        Vielä tuli mieleen yksi herkku: klimppisoppa. Eli perunakeittoa jatkettiin lisäämällä lientä ja vehnäjauhoista ja vedestä tehtyjä klimppejä.


      • Anonyymi
        seiskytluvulta kirjoitti:

        Vielä tuli mieleen yksi herkku: klimppisoppa. Eli perunakeittoa jatkettiin lisäämällä lientä ja vehnäjauhoista ja vedestä tehtyjä klimppejä.

        Tuo maksumuisto minullakin! Mutta kun ei mistään enää saa enkä itse osaa sitä valmistaa... Kerran sain sitä syödä nuorena poikana erään talon talkoissa. Mitä lie juurikkaita maasta kiskottiin porukoissa ja silloin oli tuo taivaallinen ruoka tarjolla. Tykästyin siihen silloin mutta sen jälkeen en sitä olemissään saanut. Ostaisin heti purkissa jos kaupassa myytäisiin. Joku ohje oli sitten myöhemmin "nettiaikana" ja vaimoni sitä kokeili kun aikani houkuttelin ja anoin... NO EI MAISTUNUT yhtään samalta kuin se lapsuuteni soppa. Miten ko. soppa li tehty on tietona mennyt manan majoille. Kumpikin talollisista kuolleet jo vuosi kymmeniä sitten. Nuorena en kehdannut kysyä ja myöhemmin muutin pois ja maailma vei kauas heistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo maksumuisto minullakin! Mutta kun ei mistään enää saa enkä itse osaa sitä valmistaa... Kerran sain sitä syödä nuorena poikana erään talon talkoissa. Mitä lie juurikkaita maasta kiskottiin porukoissa ja silloin oli tuo taivaallinen ruoka tarjolla. Tykästyin siihen silloin mutta sen jälkeen en sitä olemissään saanut. Ostaisin heti purkissa jos kaupassa myytäisiin. Joku ohje oli sitten myöhemmin "nettiaikana" ja vaimoni sitä kokeili kun aikani houkuttelin ja anoin... NO EI MAISTUNUT yhtään samalta kuin se lapsuuteni soppa. Miten ko. soppa li tehty on tietona mennyt manan majoille. Kumpikin talollisista kuolleet jo vuosi kymmeniä sitten. Nuorena en kehdannut kysyä ja myöhemmin muutin pois ja maailma vei kauas heistä.

        Anteeksi kirjoitusvirhe... siis makumuisto...


    • eroarahasta.fi

      Samaa - ruisleivästä huolimatta. Tai silakasta. Ja perunasta.

    • paluutulevaisuuteen

      Minä ainakin aion nyt palata 50-60lukujen ruokavalioon. Perunaa, kastiketta, leipää, maitoa. Porkkanaa, makaronivelliä, puuroja.
      Pois jäävät kaikki broilerikastikkeet, riiseineen, grillatut kyljykset ja paistit, uunikasvikset yms ylellisyydet. Leipä ja peruna, niillä ennenkin on pärjätty.

      • sairastaruokailua

        Unohdit sianlihan , syltyt , läskit , kotimakkarat, runsaan suolalla maustamisen, voin, kuorimattoman maidon, kurrin ym, näitä käytettiin 60-luvulla runsaasti, ei juurikaan kasviksia, niin että ihmiset kuolivat korkean kolesterolin, verenpaineen ym sairauksien, suurimmalta osin liian rasvan ja suolan syömisestä johtuviin sairauksiin....
        Tosin ei eletty juuri 60 vanhemmiksi, eikä näin ollen ollut vanhuksia vuodeosastoilla....


      • eipäollutpulaa
        sairastaruokailua kirjoitti:

        Unohdit sianlihan , syltyt , läskit , kotimakkarat, runsaan suolalla maustamisen, voin, kuorimattoman maidon, kurrin ym, näitä käytettiin 60-luvulla runsaasti, ei juurikaan kasviksia, niin että ihmiset kuolivat korkean kolesterolin, verenpaineen ym sairauksien, suurimmalta osin liian rasvan ja suolan syömisestä johtuviin sairauksiin....
        Tosin ei eletty juuri 60 vanhemmiksi, eikä näin ollen ollut vanhuksia vuodeosastoilla....

        Sokeria myös käytettiin runsaasti, kun sitä pula-ajan jälkeen alkoi 50-luvulla saada ilman säännöstelyä....Niin että 50-60-70 luvuilla tekohampaat usein saatiin suoraan rippilahjaksi.


      • roletaari
        eipäollutpulaa kirjoitti:

        Sokeria myös käytettiin runsaasti, kun sitä pula-ajan jälkeen alkoi 50-luvulla saada ilman säännöstelyä....Niin että 50-60-70 luvuilla tekohampaat usein saatiin suoraan rippilahjaksi.

        Yläpuolen kokoproteesi 17-vuotisena 50-luvulla.

        Kotonani hampaiden pesu oli täysin tuntematonta.
        Hankin itse 15-vuotisena hammasharjan mutta kerjuukillkini eivät muuhun riittäneetkään ja kysyessäni hammastahnan mahdollisuutta oli vastaus: "Nyt sitä ollaa nii herraa olevinnaa ku ollaa käyty kouluu"!
        Pesin suolavedellä mutta pahimmat vahingot olivat ehtineet jo syntyä. 5:n yläpuolen pienen reiän paikkaus olisi maksanut silloin 70 - 100 uutta markkaa. Kysyin arviota.
        Olin sen kesän tiilitehtaalla vuorossa latomassa tiiliä uunivaunuun urakalla. Silloin ei todellakaan tuijotettu ikään. Oilpa vielä E-G:n tehdas. Ansaitsi kuukaudessa 350 - 400mk joten hirveä uhraus ei paikkaus olisi ollut mutta ei sopinut vanhemmilleni.
        Ylävarvi tyhjäksi yleislääkärin bambutuolissa. Ensimmäinen hammas 5mk ja 4 seuraavaa 1mk / kpl. Poisto 5:n satseissa kuoletussyistä.
        Isäni tuttavan tuttava kelloseppä teki proteeseja otona. Minun maksoivat 40mk kun teknikko olisi laskuttanut 200mk.
        Omat lapseni lähtivät omilleen ehjin paikattomin hampain.


      • roletaari
        roletaari kirjoitti:

        Yläpuolen kokoproteesi 17-vuotisena 50-luvulla.

        Kotonani hampaiden pesu oli täysin tuntematonta.
        Hankin itse 15-vuotisena hammasharjan mutta kerjuukillkini eivät muuhun riittäneetkään ja kysyessäni hammastahnan mahdollisuutta oli vastaus: "Nyt sitä ollaa nii herraa olevinnaa ku ollaa käyty kouluu"!
        Pesin suolavedellä mutta pahimmat vahingot olivat ehtineet jo syntyä. 5:n yläpuolen pienen reiän paikkaus olisi maksanut silloin 70 - 100 uutta markkaa. Kysyin arviota.
        Olin sen kesän tiilitehtaalla vuorossa latomassa tiiliä uunivaunuun urakalla. Silloin ei todellakaan tuijotettu ikään. Oilpa vielä E-G:n tehdas. Ansaitsi kuukaudessa 350 - 400mk joten hirveä uhraus ei paikkaus olisi ollut mutta ei sopinut vanhemmilleni.
        Ylävarvi tyhjäksi yleislääkärin bambutuolissa. Ensimmäinen hammas 5mk ja 4 seuraavaa 1mk / kpl. Poisto 5:n satseissa kuoletussyistä.
        Isäni tuttavan tuttava kelloseppä teki proteeseja otona. Minun maksoivat 40mk kun teknikko olisi laskuttanut 200mk.
        Omat lapseni lähtivät omilleen ehjin paikattomin hampain.

        Samaa herrotteluvittuilua kuulin kun aloin opettelemaan veitsen ja haarukan saman aikaista käyttöä. Jonkun kaverin kotona joskus ruokapöytään kutsuttuna hävetti niin pirukseen kun en osannut.


      • voihanköyhäkinsyödä
        roletaari kirjoitti:

        Samaa herrotteluvittuilua kuulin kun aloin opettelemaan veitsen ja haarukan saman aikaista käyttöä. Jonkun kaverin kotona joskus ruokapöytään kutsuttuna hävetti niin pirukseen kun en osannut.

        On se nykyäänkin melkoista touhua tuo syöminen joissakin perheissä, kun meille on tullut lasten koulukavereita syömään, niin monet ei osaa syödä veitsellä ja haarukalla saman aikaisesti, jotkut vetää haarukalla ruokaa lautasen reunalta suoraan suuhun.
        Vaikka meillä ollaan köyhiä, on lapsille opetettu pöytätavat, aina on ollut veitset ja haarukat käytössä ruokapöydässä syödessä, leipälautaset ym. Ja on opetettu, että miten mikäkin syödään, kuten banaanin syöminen aterimilla lautaselta.
        Jouluksi pöytään katetaan kattaus viimeisen päälle, että oppivat miten mitäkin ruokalajia syödään.


      • kaikkeasitäku

        Banaanin syöminen aterimilla lautaselta.::? Miksi ihmeessä, eihän banaani ole mitään juhlaruokaa, vaan välipala, joka on näppärästi kuoressa, ja sen voi ottaa mukaan minne vaan.
        Ei banaania ole tarkoitettu syötäväksi "aterimilla" .....:)
        Leipälautaset taas tuottavat turhaa tiskiä, ja ovat liian juhlavat arkikattauksiin. Aivan yhtä hyvin leivän voi asettaa ruokalautasen reunalle tai lautasliinan päälle.


      • voihanköyhäkinsyödä
        kaikkeasitäku kirjoitti:

        Banaanin syöminen aterimilla lautaselta.::? Miksi ihmeessä, eihän banaani ole mitään juhlaruokaa, vaan välipala, joka on näppärästi kuoressa, ja sen voi ottaa mukaan minne vaan.
        Ei banaania ole tarkoitettu syötäväksi "aterimilla" .....:)
        Leipälautaset taas tuottavat turhaa tiskiä, ja ovat liian juhlavat arkikattauksiin. Aivan yhtä hyvin leivän voi asettaa ruokalautasen reunalle tai lautasliinan päälle.

        Kyllä meillä on aina leipälautaset kattauksissa tai asetit kahvipöydässä. Tiskikone on sitä varten, että ne voi pestä.
        En minä ainakaan voi laittaa leipääni mihinkään muualle, kuin leipälautaselle! Tuossa kuva köyhän aamupalakattauksesta http://aijaa.com/MpVOdJ

        Banaanin voi tietty syödä, kuten apinatkin sen syö, mutta ei sitä missään pöydässä aleta käsin kuorimaan apinoiden lailla, vaan se tehdään lautasella aterimilla ja syödään aterimilla.


      • paras_pakkaus

        Banaanihan on parasta ja hygieenisintä syödä ihan sellaisenaan suoraan kuoresta. Sehän on maailman paras pakkaus!


      • roletaari
        voihanköyhäkinsyödä kirjoitti:

        On se nykyäänkin melkoista touhua tuo syöminen joissakin perheissä, kun meille on tullut lasten koulukavereita syömään, niin monet ei osaa syödä veitsellä ja haarukalla saman aikaisesti, jotkut vetää haarukalla ruokaa lautasen reunalta suoraan suuhun.
        Vaikka meillä ollaan köyhiä, on lapsille opetettu pöytätavat, aina on ollut veitset ja haarukat käytössä ruokapöydässä syödessä, leipälautaset ym. Ja on opetettu, että miten mikäkin syödään, kuten banaanin syöminen aterimilla lautaselta.
        Jouluksi pöytään katetaan kattaus viimeisen päälle, että oppivat miten mitäkin ruokalajia syödään.

        Joskus on tapaopetus pettänyt. Omat tenavamme osasivat ruokailla luontevan säädyllisesti jo reilusti alle 10-vuotisina mutta kerran voitti nälkä harkinnan.
        Olimme yrityskäynnin yhteydessä vieraana erään itävaltalaisen materiaalitomittajan luona lounastamassa kylpylässä jossa ko. herran vaimo oli kuntoutumassa.
        Ateriointi sujui normaalisti ja lapsemme 13v ja 11v olivat kuin herran tertut.
        Poikamme, 11v, oli ikäisekseen suurikokoinen ja -ruokainen. Äänenmurros aluillaan.
        Oli ollut pitkä ateriaväli ja poikamme kysyi saisiko hän ottaa lisää perunoita joita oli kuorittuina tarjoiluastiassa muutama kappale. Tarkistin vaivihkaa tilanteen ja vastasin myöntävästi koka arvelin kaikilla olevan jo riittävästi pottuja. Poika ojensi ensin kätensä kohti perunakulhossa ollutta lusikkaa mutta sitten otti kahdella kädellä kiinni pottukulpasta ja kippasi kaikki perunat lautaselleen.
        Isäntämme kommentoi nauraen tapahtunutta nimittäen poikaamme perunakunkuksi. Hänen rouvansa tuohtui ja sanoi, ettei ihmisten lapsia saa nimitellä ja kutsui miestään taimenkunkuksi.
        Herra piti lohikaloista ja Suomessa käydessään käytin häntä lähdepohjaisella lohilammella josta kalastamansa lohet savustutin hänen pyynnöstään ja hän vei ne seuraavana päivänä kotiinsa Itävaltaan. Hotellissaan välittömästi kylmiöön ja styroksilaatikossa matkaan seuraavana päivänä.

        Mainitsi pojalle pottuepisodista ruokailun jälkeen mutta maltillisen valistavassa mielessä.

        Ylipäätään tarvinnut hävetä lastemme pöytätapoja pohjautuen varmaan omiin kokemuksiini.
        Myös julkisilla paikoilla ja ravintoloissa periteinen nainen-mies käytösmalli istui luontevasti. Vieläkin, kun suljemme asuntomme oven ulkopuolelta, käyttäydymme vaimoni kanssa vanhanaikaisesti. Sama koskee myös tilanteita jolloin seurassa on muitakin naisia.

        Nyt muutaman päivän kevätleskenä on aikaa muistella ja miettiä.


      • kaikkeahöpöäkuul
        roletaari kirjoitti:

        Joskus on tapaopetus pettänyt. Omat tenavamme osasivat ruokailla luontevan säädyllisesti jo reilusti alle 10-vuotisina mutta kerran voitti nälkä harkinnan.
        Olimme yrityskäynnin yhteydessä vieraana erään itävaltalaisen materiaalitomittajan luona lounastamassa kylpylässä jossa ko. herran vaimo oli kuntoutumassa.
        Ateriointi sujui normaalisti ja lapsemme 13v ja 11v olivat kuin herran tertut.
        Poikamme, 11v, oli ikäisekseen suurikokoinen ja -ruokainen. Äänenmurros aluillaan.
        Oli ollut pitkä ateriaväli ja poikamme kysyi saisiko hän ottaa lisää perunoita joita oli kuorittuina tarjoiluastiassa muutama kappale. Tarkistin vaivihkaa tilanteen ja vastasin myöntävästi koka arvelin kaikilla olevan jo riittävästi pottuja. Poika ojensi ensin kätensä kohti perunakulhossa ollutta lusikkaa mutta sitten otti kahdella kädellä kiinni pottukulpasta ja kippasi kaikki perunat lautaselleen.
        Isäntämme kommentoi nauraen tapahtunutta nimittäen poikaamme perunakunkuksi. Hänen rouvansa tuohtui ja sanoi, ettei ihmisten lapsia saa nimitellä ja kutsui miestään taimenkunkuksi.
        Herra piti lohikaloista ja Suomessa käydessään käytin häntä lähdepohjaisella lohilammella josta kalastamansa lohet savustutin hänen pyynnöstään ja hän vei ne seuraavana päivänä kotiinsa Itävaltaan. Hotellissaan välittömästi kylmiöön ja styroksilaatikossa matkaan seuraavana päivänä.

        Mainitsi pojalle pottuepisodista ruokailun jälkeen mutta maltillisen valistavassa mielessä.

        Ylipäätään tarvinnut hävetä lastemme pöytätapoja pohjautuen varmaan omiin kokemuksiini.
        Myös julkisilla paikoilla ja ravintoloissa periteinen nainen-mies käytösmalli istui luontevasti. Vieläkin, kun suljemme asuntomme oven ulkopuolelta, käyttäydymme vaimoni kanssa vanhanaikaisesti. Sama koskee myös tilanteita jolloin seurassa on muitakin naisia.

        Nyt muutaman päivän kevätleskenä on aikaa muistella ja miettiä.

        Älä viitsi satuilla...Tuskinpa tuollaista on tapahtunut , ja vaikka olisikin niin so what...Tuskin sulla kovin korkeatasoisia vierailijoita on ollut..:::))) Ja tuskinpa nuo nyt penskasi käytöksestä olisivat hämmästyneet.

        Banaanin kanssa on turha elvisetellä. Missään juhlapöydässä ei banaania koskaan tarjoilla, kuten sanottua banaani ei ole juhlaruuaksi sopiva missään muodossa. Aivan naurettavaa vöyhöttää banaanin syönnistä "aterimilla"..::))
        Peruna ei myöskään ole juhlaruokaa.
        Muutoin on tietenkin hyvä osoittaa malttia ruokapöydässä. Kaksin käsin ruokiin tarttuminen ei toki ole sopivaa, ja olisi luullut että poikasi olisi alkeellisimmat pöytätavat hallinnut. Ja muistathan vielä neuvoa, että kädet täytyy pestä ennen ruokailua!


        Tiskikoneet on toki kaikilla nykyisin. Tiskikustannuksissa voi säästää silti. Ei ole ekologista, saatikka muutoinkaan järkevää käyttää arkikattauksissa leipälautasia, enkä usko sinun edes omistavan kunnon ruokailuastiastoa.


      • pillerinpyörittäjä1
        voihanköyhäkinsyödä kirjoitti:

        Kyllä meillä on aina leipälautaset kattauksissa tai asetit kahvipöydässä. Tiskikone on sitä varten, että ne voi pestä.
        En minä ainakaan voi laittaa leipääni mihinkään muualle, kuin leipälautaselle! Tuossa kuva köyhän aamupalakattauksesta http://aijaa.com/MpVOdJ

        Banaanin voi tietty syödä, kuten apinatkin sen syö, mutta ei sitä missään pöydässä aleta käsin kuorimaan apinoiden lailla, vaan se tehdään lautasella aterimilla ja syödään aterimilla.

        Mitäs pillereitä siellä leipälautasella on?


      • voihanköyhäkinsyödä
        pillerinpyörittäjä1 kirjoitti:

        Mitäs pillereitä siellä leipälautasella on?

        Se on magnesium tabletti, jonka syön aamuisin. Mustikat periaatteessa ajaa saman asian, mutta otan lisäksi magnesiumia tabletteina, koska se auttaa lihaskramppeihin.


      • voihanköyhäkinsyödä

      • voihanköyhäkinsyödä
        kaikkeahöpöäkuul kirjoitti:

        Älä viitsi satuilla...Tuskinpa tuollaista on tapahtunut , ja vaikka olisikin niin so what...Tuskin sulla kovin korkeatasoisia vierailijoita on ollut..:::))) Ja tuskinpa nuo nyt penskasi käytöksestä olisivat hämmästyneet.

        Banaanin kanssa on turha elvisetellä. Missään juhlapöydässä ei banaania koskaan tarjoilla, kuten sanottua banaani ei ole juhlaruuaksi sopiva missään muodossa. Aivan naurettavaa vöyhöttää banaanin syönnistä "aterimilla"..::))
        Peruna ei myöskään ole juhlaruokaa.
        Muutoin on tietenkin hyvä osoittaa malttia ruokapöydässä. Kaksin käsin ruokiin tarttuminen ei toki ole sopivaa, ja olisi luullut että poikasi olisi alkeellisimmat pöytätavat hallinnut. Ja muistathan vielä neuvoa, että kädet täytyy pestä ennen ruokailua!


        Tiskikoneet on toki kaikilla nykyisin. Tiskikustannuksissa voi säästää silti. Ei ole ekologista, saatikka muutoinkaan järkevää käyttää arkikattauksissa leipälautasia, enkä usko sinun edes omistavan kunnon ruokailuastiastoa.

        Sinullekin tuohon banaaniin liittyen linkki, että osaat syödä banaanin lautaselta aterimien kanssa, jos tilanne tulee joskus omalle kohdallesi. https://societywestasia.wordpress.com/2011/09/17/eating-a-banana-with-the-queen/
        Meiltä löytyy kyllä astiastot ja hopeat erilaisiin kattauksiin. Kaksi aikaisempaa maamme (ei sos.) presidenttiä on ollut yksityisvierailulla aikoinaan kodissammekin ja serviisit ovat riittäneet niihinkin vierailuihin.

        ps. en muuten ole nimim. roletaari, vaikka olenkin hänen kanssaan monissa asioissa monasti samaa mieltä. Roletaari on tehnyt kovasti töitä, kuten minäkin ja asunut Ruotsissa, minä olen asunut muualla ulkomailla.


      • voihanköyhäkinsyödä
        voihanköyhäkinsyödä kirjoitti:

        Sinullekin tuohon banaaniin liittyen linkki, että osaat syödä banaanin lautaselta aterimien kanssa, jos tilanne tulee joskus omalle kohdallesi. https://societywestasia.wordpress.com/2011/09/17/eating-a-banana-with-the-queen/
        Meiltä löytyy kyllä astiastot ja hopeat erilaisiin kattauksiin. Kaksi aikaisempaa maamme (ei sos.) presidenttiä on ollut yksityisvierailulla aikoinaan kodissammekin ja serviisit ovat riittäneet niihinkin vierailuihin.

        ps. en muuten ole nimim. roletaari, vaikka olenkin hänen kanssaan monissa asioissa monasti samaa mieltä. Roletaari on tehnyt kovasti töitä, kuten minäkin ja asunut Ruotsissa, minä olen asunut muualla ulkomailla.

        Tuohon vielä toinenkin linkki https://www.youtube.com/watch?v=7UIThICPEY8


      • roletaari
        kaikkeahöpöäkuul kirjoitti:

        Älä viitsi satuilla...Tuskinpa tuollaista on tapahtunut , ja vaikka olisikin niin so what...Tuskin sulla kovin korkeatasoisia vierailijoita on ollut..:::))) Ja tuskinpa nuo nyt penskasi käytöksestä olisivat hämmästyneet.

        Banaanin kanssa on turha elvisetellä. Missään juhlapöydässä ei banaania koskaan tarjoilla, kuten sanottua banaani ei ole juhlaruuaksi sopiva missään muodossa. Aivan naurettavaa vöyhöttää banaanin syönnistä "aterimilla"..::))
        Peruna ei myöskään ole juhlaruokaa.
        Muutoin on tietenkin hyvä osoittaa malttia ruokapöydässä. Kaksin käsin ruokiin tarttuminen ei toki ole sopivaa, ja olisi luullut että poikasi olisi alkeellisimmat pöytätavat hallinnut. Ja muistathan vielä neuvoa, että kädet täytyy pestä ennen ruokailua!


        Tiskikoneet on toki kaikilla nykyisin. Tiskikustannuksissa voi säästää silti. Ei ole ekologista, saatikka muutoinkaan järkevää käyttää arkikattauksissa leipälautasia, enkä usko sinun edes omistavan kunnon ruokailuastiastoa.

        Vieraiden korkeatasoisuus? En maininnut mitään korkeasta tasosta. Kyse oli vain Tenneckissä sijaitsevan valimon myyntipäälliköstä joka käyntimme yhteydessä tarjosi meille lounaan vaimonsa hoitopaikassa, vuoristossa sijaitsevassa kylpylässä.

        Kun sama heppu kävi työpaikallani asioimme toimistossani. Työasioiden jälkeen näytin hänelle paikkakuntaa ja käytin lohilammella.
        Hän olisi jatkanut iltaa tarjoamalla illallisen hotellinsa ravintolassa mutta en yleensäkään ollut innostunut noista kylkiäisistä ja varsinkin kun tiesin hänen koneensa lähtevän seuraavana aamuna niin olisi ollut typerää venyttää kohtaamista yöhön saakka.

        Mainitsin tuon poikamme spontaanin mokan juuri sen poikkeavuuden ja arvaamattomuuden vuoksi.

        Mitenhän tiskikone ja leipälautaset liittyvät hengentuotteeseeni?

        Antaakseni sinulle purtavaa niin en malta olla mainitsematta tiskauksen säästöistä.
        Fairy on riittoisaa. Asuin 6-vuotta arkiviikot, ma > pe, työpaikkakunnallani omassa asunnossa. Yksi Fairy pullo riitti 5:n vuoden tiskeihini. Itse tekemäni lounaan söin työpaikallani. En käynyt baareissa enkä ravintoloissa joten kaiken muun valmistin ja mutustin asunnollani. Ei ollut konetta vaan kaikki oli käsitiskiä! Panehan paremmaksi!


      • päivännauruttaas
        voihanköyhäkinsyödä kirjoitti:

        Sinullekin tuohon banaaniin liittyen linkki, että osaat syödä banaanin lautaselta aterimien kanssa, jos tilanne tulee joskus omalle kohdallesi. https://societywestasia.wordpress.com/2011/09/17/eating-a-banana-with-the-queen/
        Meiltä löytyy kyllä astiastot ja hopeat erilaisiin kattauksiin. Kaksi aikaisempaa maamme (ei sos.) presidenttiä on ollut yksityisvierailulla aikoinaan kodissammekin ja serviisit ovat riittäneet niihinkin vierailuihin.

        ps. en muuten ole nimim. roletaari, vaikka olenkin hänen kanssaan monissa asioissa monasti samaa mieltä. Roletaari on tehnyt kovasti töitä, kuten minäkin ja asunut Ruotsissa, minä olen asunut muualla ulkomailla.

        Voi-voi...:) Otapa lääkkeesi, ja lakkaa satuilemasta. Vai oikein kahdet eri presidentit vierainasi kodissasi..::)) Ja olet köyhyys palstalla.:::))


        Mitäpä tarjosit arvovieraillesi, banaaneja varmaankin....?

        No, tokihan presidentti joskus vierailee asunnottimen asuntoloissakin jonkin mainoskampanjan yhteydessä..:::))


      • köyhäilyä
        kaikkeahöpöäkuul kirjoitti:

        Älä viitsi satuilla...Tuskinpa tuollaista on tapahtunut , ja vaikka olisikin niin so what...Tuskin sulla kovin korkeatasoisia vierailijoita on ollut..:::))) Ja tuskinpa nuo nyt penskasi käytöksestä olisivat hämmästyneet.

        Banaanin kanssa on turha elvisetellä. Missään juhlapöydässä ei banaania koskaan tarjoilla, kuten sanottua banaani ei ole juhlaruuaksi sopiva missään muodossa. Aivan naurettavaa vöyhöttää banaanin syönnistä "aterimilla"..::))
        Peruna ei myöskään ole juhlaruokaa.
        Muutoin on tietenkin hyvä osoittaa malttia ruokapöydässä. Kaksin käsin ruokiin tarttuminen ei toki ole sopivaa, ja olisi luullut että poikasi olisi alkeellisimmat pöytätavat hallinnut. Ja muistathan vielä neuvoa, että kädet täytyy pestä ennen ruokailua!


        Tiskikoneet on toki kaikilla nykyisin. Tiskikustannuksissa voi säästää silti. Ei ole ekologista, saatikka muutoinkaan järkevää käyttää arkikattauksissa leipälautasia, enkä usko sinun edes omistavan kunnon ruokailuastiastoa.

        Banaanista saa monenlaisia juhlaruokia, että itse hassu olet.
        :::)) onko tämä pölypilvi?


      • voihanköyhäkinsyödä
        päivännauruttaas kirjoitti:

        Voi-voi...:) Otapa lääkkeesi, ja lakkaa satuilemasta. Vai oikein kahdet eri presidentit vierainasi kodissasi..::)) Ja olet köyhyys palstalla.:::))


        Mitäpä tarjosit arvovieraillesi, banaaneja varmaankin....?

        No, tokihan presidentti joskus vierailee asunnottimen asuntoloissakin jonkin mainoskampanjan yhteydessä..:::))

        Lue nyt tarkkaan kirjoitukseni, nämä presidenttien vierailut olivat yksityisvierailuja aikoinaan kodissamme, ei siis mitään mainoskampanjoita. Isovanhemmillani oli varsin laaja tuttavapiiri isoisäni työn puolesta, joten vieraatkin olivat siten laidasta laitaan työmiehistä vuorineuvoksiin. Ja onhan presidenteilläkin kavereita!

        Toistaiseksi minulle riittää lääkitykseksi tuo joka aamuinen magnesiumtabletti :)


      • jlklkjklljlk
        voihanköyhäkinsyödä kirjoitti:

        Lue nyt tarkkaan kirjoitukseni, nämä presidenttien vierailut olivat yksityisvierailuja aikoinaan kodissamme, ei siis mitään mainoskampanjoita. Isovanhemmillani oli varsin laaja tuttavapiiri isoisäni työn puolesta, joten vieraatkin olivat siten laidasta laitaan työmiehistä vuorineuvoksiin. Ja onhan presidenteilläkin kavereita!

        Toistaiseksi minulle riittää lääkitykseksi tuo joka aamuinen magnesiumtabletti :)

        Pieniä, hyvin pieniä, ovat murheesi, sekä mielenkiinnon kohteesi, jos köyhäin palstalla täytyy monin avauksin kirjoittaa banaanin kuorimisesta ruokailuvälinein.

        Jos kuningatar pitää sitä hyödyllisenä, se ei tarkoita sitä, että rahvaan täytyisi toimia samoin, tai että kuningattaren tapa toimia on oikea. En ole itse ikinä jaksanut ruskeakielisyyttä, se suorastaan kuvottaa minua.


    • EnKadehdi

      Suomessa on hieman alle miljoona köyhää joiden tulot ovat alle 1100€/kk. Asumiskulut vuokra, vesi, sähkö vievät noin 50% tuloista, ja käteen jäävä minimiturva toimeentulotuen perusosa on n. 450€/kk, eli noin 14-15€/pvä asumiskulujen jälkeen.
      Keskiverto työläisen tuntipalkka on yli 15€/tunti, eli noin 8 kertainen, lomarahoineen tätäkin suurempi.

      • ei_perusosia

        Omien havaintojeni mukaan Suomessa nuo mainitsemasi köyhät ovat kuitenkin kohtuullisen hyvässä asemassa juuri tuon minimiturvan vuoksi, eli että käyttöön pitää jäädä vuokran ja asumiskulujen jälkeen 485 euroa/aikuinen. Lapselle laskettu minimi on vähän pienempi.

        Suuremmissa vaikeuksissa ovat pieni- ja keskituloiset työssä käyvät, joiden tulot ovat hilkun sen yli, että mitään tukia ei tipu. Silloin ei voi edes unelmoida, että esim. pienelle perheelle jäisi yli tuhat euroa kuukausittaisiin menoihin asumiskulujen jälkeen. Tähän juuri perustuu se, että Suomessa ei kannatta työnteko alle 2500 euron palkalla. Kuitenkin meitä on monia, jotka haluavat työtä tehdä 1000-1600 euron palkalla, kun jättäytyminen sosiaaliturvan varaan ei sovi luonteelle. Nämä perheet ovat niitä, jotka oikeasti venyttävät senttiä.


      • pienet.tulot.monella

        Eipä tässä kadehtimista ole, itse kun sattuu kuulumaan siihen joukkoon, joka saa sen 1100/eläkettä vaikka on töissäkin oltu säädettyyn ikään. Noilla rahoilla on selvittävä vaikka mitä tekisi, varalla on vähän säästöjä, mutta ne on vasta sitten kun koittaa se ns paha päivä, eli sairaus tai vastaava takaisku. Peruna- ja puurolinjalla se on mentävä, ja mitään ei tosiaan heitetä hukkaan. Kun vain saisi pitää terveytensä.


    • josjajos

      jos peruna olisi saman laatuista nykyisin kuin oli itse kasvatettu menneinä vuosikymmeninä, niin herkkua suurinta olisi verrattuna kaupan tehokasvatettuihin.Jos ruis olisi jauhettu karkeaksi ja kunnolla hapatettu taikina josta puu-uunissa paistettu leipä, niin herkkua olisi nykyisten jauhopölystä vehnäjauhoilla jatketusta jopa hiivalla kohotetusta 'ruis'leivän korvikkeisiin verrattuna.

      • hyimitäpottuja

        No tämä kommentti on niin täyttä totta kuin voi ollakkaan. Perunat ovat nykyään karmean makuisia, hajoavia, tai keittyvät keskeltä hitaammin, eli ovat raakoja kun puolet kypsänä. Moneen lajikkeeseen on saanut pettyä. Mutta kun ei ole sitä omaa kasvimaata, niin missäs kasvattaa. Eikä autoa, millä hakisi maakunnista perunasäkkejä, ja vaikka hakisi, onko ne sen parempia. Jauhoista ja leivistä sama. Pahimmat on jotkun lidlin paistopisteen leivät, jotka tehdään 5v vanhasta taikinasta. Säilyvyys on kaiken a ja o.


      • oikeatperunat
        hyimitäpottuja kirjoitti:

        No tämä kommentti on niin täyttä totta kuin voi ollakkaan. Perunat ovat nykyään karmean makuisia, hajoavia, tai keittyvät keskeltä hitaammin, eli ovat raakoja kun puolet kypsänä. Moneen lajikkeeseen on saanut pettyä. Mutta kun ei ole sitä omaa kasvimaata, niin missäs kasvattaa. Eikä autoa, millä hakisi maakunnista perunasäkkejä, ja vaikka hakisi, onko ne sen parempia. Jauhoista ja leivistä sama. Pahimmat on jotkun lidlin paistopisteen leivät, jotka tehdään 5v vanhasta taikinasta. Säilyvyys on kaiken a ja o.

        Perunoita on turha syyttää nykyään huonoiksi. Perunalajikkeita on niin paljon, että monet ostajat eivät osaa ostaa tarkoitukseen sopivaa perunaa.
        Kaikki perunat eivät sovellu kaikkeen!
        Itse viljelen omat perunat, meillä on perheelle kasvamassa useampaa lajiketta kesäisin maassa. Annabelle ja Timo on varhaisperunaa, joita syömme kesän aikana ja Timo-perunasta tulee talvella hyvää perunamuusia. Melody-perunaa on meillä kasvatettu keittoihin, kiusauksiin ja salaatteihin, soveltuu hyvin siihen. Asterix-peruna on hyvä yleisperuna ja siitä tulee hyvä perunamuusi. Afra-peruna on jauhoinen peruna ja soveltuu hyvin syödä keitettynä sellaisenaan.
        jauhoiset perunat eivät sovellu hyvin keittoihin, kun tärkkelys palaa herkästi pohjaan.
        Tuoretta leipää saa suoraan leipomosta taikka leipoo itse, leipäkonekaan ei mahdottomia maksa, tulee halpaa leipää ja taatusti tuoretta!


      • Anonyymi

        Juu kyllä se kunnon ruisleipää tarvis olla ja harkinnssa alkaan tekeen itse.


    • todellistaelämmää

      Lukekaapa oheinen kirja, niin tiedätte miten köyhät elivät ja söivät. Kirja on käsittääkseni kirjoitettu aika pitkälti omista kokemuksista. Paikkakuntalaisille tiedoksi, että kirjasta löytää helposti tutut maisemat ja paikat, kun hieman alkaa miettimään.
      http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1231262
      Mikko Eräseltä löytyy muitakin kirjoja, jotka kuvaavat köyhien elämää taikka perustuvat haastatteluihin ja ovat siten pelkkää dokumenttia köyhien elämästä.

    • tehokasvatetetut

      Yhdessä viestissä oli maininta tehokasvatetuista perunoista ni saanen nauraa jonkun mututuntumalle,kyllä perunaa tulee ihan ilman tehokasvatustakin.

    • VtunKöyhät

      Suomessa köyhät saavat yhteiskunnan tukia jotain 1200 euroa kuukaudessa ja nämä yltäkylläisyydessä elävät olisivat huipputuloisia valtaosassa maailman maissa. Todellisen köyhyyden rajana pidetään 1 euron tai dollarin päivässä saatua tienestiä eli sellaista köyhyyttä ei Suomessa edes ole. Voi kun voisimme lähettää suomalaise tekoköyhät Afrikkaan niin saisivat valittajat vähän perspektiiviä elämäänsä.

      • on.maamme.köyhä

        Siinä on se ero että täällä peruna maksaa 50senttiä mutta köyhissä afrikan maissa vain sentin tai alle. Suomessa siis joutuu 50-kertaisesti enemmän maksamaan ruoka-aineista. Ei voi sellaisenaan verrata. Tietenkin suomessa on paremmin kuin niissä maissa, mutta ei pidä ihan yltäkylläiseksi kehua nykysysteemiämme.


    • roletaari

      40- ja 50-luvun tuntuu köyhyydeltä vasta jäkikäteen tarkastellen. Ainakin meidän elinympäristömme perheet olivat yhtä köyhiä joten emme tunteneet itseämme köyhiksi. Maalaisilla oli ruokaa riittävästi mutta samanalaista sapuskaa hekin söivät.

      Kunnalääkäri, kirkkoherra, nimismies ja kansakoulun opetta kuuluivat luonnostaan "rikkaisiin" mutta eipä sekään pistänyt silmään.

      Työkaverini, 30-luvulla syntynyt nimismiehan poika perusteli heidän köyhyyttään mutta samassa yhteydessä mainitsi sodan aikana kaatuneensa POLKUPYÖRÄLLÄÄN ja kaataneensa 3l:n MAITOKANNUN hakiessaan tinkimaitoa.
      Hänellä resulla oli vain kuminauhavetoinen balsalennokki.
      Kaikki asioita joista ei voinut uneksiakaan vielä 50-luvun alussa, paisi maitoa sai ostettua.
      Sain ensimmäisen, vanhan fillariromun mennessäni oppikouluun koska matkaa oli kymmenisen kilometriä.

      1200:n oppilaan koulussa oli 52 opettajaa joista kahdella oli oma auto. Rehtorilla ja sinkku piirrusuksen opettajalla.
      Pienet lukioluokat ja erityisopettajat nostivat opettajien lukumäärän noin suureksi.
      Neljä 40:n oppilaan luokkaa aloitti mutta karsinat alkoi varsin pian mutta maltillisesti koska helpolla ei päässyt sisään ja motivaatio oli vahva.

      • synt75

        Olet ikäloppu ihminen, toinen jalka jo haudassa.


    • enolemikään

      Kotimainen peruna on nykyisin ruokana melko kallista. Ostin kuusi perunaa ja hinta oli noin euron. Neljä omenaa sain tarjouksesta kolmellakymmenellä sentillä. Ihmettelen, että millä törkyhinnoittelulla porsaat ruokakaupoissa veloittaa esimerkiksi kasviksista: osta nippu basilikaa, lähemmäs kaksi euroa, osta nippu ruohosipulia, hinta lähemmäs kaksi euroa. Itse ajattelen ruokakaupassa käydessä ostoskuluttamisessa koko ajan verrantona aina maan toimeentulotukiasiakkaiden päivittäistä käytössä olevaa rahamäärää: sellaisten pitää kustantaa elämisensä ruokakaupassa lisäksi muu elämisensä yhteensä per päivä alle seitsemällä eurolla. Yleensä loppuis jo parin perunan jälkeen syöminen, jos olisi toimeentulotuella, jos niihin vertaa, kun siis nehän maksaa sekä terveyskulunsa että kaiken elämisensä sillä mitä jää sosiaalitoimiston toimeentulotuen perusnormista euromääräiseksi jaettavaksi per päivä. Tämä kirjoitus sympatiasta toimeentulotukiasiakkaita kohtaan siksi, että itse olisin nyt haudassa, jos olisin yhteiskunnan toimeentulotuen minimillä joutunut selviämään aikoinaan kun siihen tukimuotoon tutustuin ja se asia ei naurata miten niissä systeemeissä ihmisoikeuksia rikotaan, itse selvisin ja olen kunnollinen kansalainen muista syistä, kuin yhteiskunnan "hyvinvointipalveluiden" auttamisen kautta.


      Silakka on muuten oikeasti tosi hyvää ruokaa. Se vaan, että yleensä köyhimmät joutuu käymään pienimissä ja kalleimmissa kaupoissa ja niistä ei myydä edullista ruokaa - jos ihmisillä ei esimerkiksi ole autoa ja ja sillä tavalla. Maan lapsiperheet toki kurvaa maasturilla ison marketin pihaan.

      • halpaa_ruokaa

        Perunaa myydään kyllä ihan yleisesti monissa kaupoissa 5kg/2€ pussissa. Mistä lienet olet perunat ostanut?
        Ostin omenoita (puolalaisia) ja maksoin niistä 0,33€/kg, 3kg laatikko maksoi 0,99€, ei ollut mielestäni kallista, ostin kolme laatikollista niitä ja maksoin 3€.

        On kyllä totta, että monet lähikaupat on tosi kalliita ostospaikkoja, mutta ei kait köyhän ole kiellettyä verkostoitua ja käydä porukalla kaupassa edullisemmassa paikassa tai yksi käy ostamassa ja tuo toisillekin. Näin me ainakin on tehty, edut ja kulut jaetaan.
        Me ostetaan vain edulliset tuotteet lähikaupasta. Loput ostetaan halvalla jostain muualta, mutta ei varta vasten ajeta tarjousten perässä. Polkupyörä ja kunnon vaatetus on kova sana, niilläkin pärjää kauppareissuilla pidemmällekin.


    • köyhämies-

      Makaroonilaatikkoa kun syö niin pärjää hyvin. Potut ja omenatkin maksaa yli euron kilo joten ei hedelmiä joka päivä voi syödä.

    • karjalanevakkovaan

      Silloin kun minä olin nuori, niin totisesti oli kurjaa ja köyhää. Siinä vaadittiin sisua ja lujaa mieltä, kun kouluun hiihdettiin 30 kilometriä joka päivä ja koulun jälkeen odotti peltotyöt, jotka kestivät sitten iltayhteentoista. Siinä välillä syötiin jos oli jotain ruokaa, yleensä ei ollut muuta kuin vettä ja vanhaa homeista känttyä. josta homeinen osa raaputettiin puukolla pois ja loppu syötiin suurella ruokahalulla. Joskus juhlapäivinä kerran pari vuodessa saattoi olla silakkaa ja perunoita, mutta muistan useammankin joulun kun söimme pelkkiä nauriita. Kyllä ne menivät kun nälkä oli - katsokaas kun muuta ei yksinkertaisesti ollut. Yöt nukuttiin kylmällä laverilla päällysvaatteet päällä ja saappaat jalassa, niin aamulla oli helppoa nousta koulaan ja lähteä kouluun. Lapsia oli meidän perheessä yhteensä 11, joten ahtaaksi kävi. Ei meillä ollut mitään sähkövaloja, vaan joskus joku päre saattoi palaa iltasella niin pystyi muutaman rivin raamattua lukea.

      Ei meillä siihen aikaan kukaan mitään valittanut. Tehtiin mitä oli pakko. Isä oli viisi vuotta rintamalla ja tuli sitten rampana invalidina takaisin kotiin. Silti hän rakensi meille uuden talon ja raivasi pellot. Ei meillä ollut mitään, mutta kovaluonteiset ja sisukkaat vanhemmat kylläkin. Ja meidän lapsienkin piti siinä samalla oppia. Tai siinä oli pakko vaan pärjätä, ei ollut vaihtoehtoja. Nykyään kaikki tulee kuin tarjottimella. Ihmiset vaan makaavat perseellään ja parantelevat makuuhaavojaan samalla kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Ei silloin ennen vanhaan ollut varaa makoilla. Ei myöskään tunnettu masennusta ja burn outia. Jos joskus vähän väsytti, niin sitten pidettiin ylimääräinen tauko ja juotiin kahvinkorvikkeen vastiketta sokuripalaa suussa imeskellen. Mitä siitäkin olisi tullut jos olisimme jääneet valittamaan ja makaamaan laverille. Kuolo meidät olisi korjannut.

      Kyllä ennen oli niin kurjaa. Ja nykyään on niin paljon paremmin asiat.

    • pitkäikä

      Joskus luin artikkelin että ihmisen kropalle tekee hyvää kun on joskus nähnyt nälkää niin pitkäikäisyyttä. Hitto kylläkin karseeta jos on nälkä.

    • enymmärrämitään

      Kysymys nimimerkille karjalanevakkovaan: Jos hiihditte kouluun 30km mennen tullen, miten voi sen jalkeen olla illalla peltotöitä? Teittekö pellolla siis lumitöitä?

    • taisvihre

      Tais tulla kirjoittajalla tulla vihre jos tarkotti 3 km siivu.Peltotöistä sitten en tiedä mitä talvella tehdään heh

      • Kyntömies

        Eikös talvella kynnetä sitä yhtä vakoa?


    • jollehomma

      Jollekki jää aisankannattajan homma tai näyttää taskulampulla valoa.

    • karjalainenevakkovaan

      Siis kyllä silloin hiihdettiin 30 kilometriä kouluun ja tietenkin sama takaisin. Kirjoitin edellisessä viestissäni epäselvästi, pahoitteluni. Tarkoitin siis, että talvella oli metsätöitä koulun jälkeen iltayhteentoista ja kesällä peltotöitä yhtä lailla yömyöhään. Koulun jälkeen saatettiin istahtaa hetkeksi muurin päälle imeskelemään jääpuikkoja, mutta sitten loppupäivä meni pelto- ja metsätöissä. Mutta sillä tavalla Suomi rakennettiin sodan jälkeen. Sunnuntaisin pidettiin toki lepopäivä, se oli viikon kohokohta kun päästiin saunaan. Mutta koska puita piti säästää, niin sauna oli jäähtynyt usein kuin talon pienimmän tulivat lauteille. Se oli sitä elämää silloin. Ei silloin tunnettu masennusta. Jos ei tehnyt töitä tai purnasi vastaan, ei syönyt. Se oli kovaa elämää silloin. Joskus meille saarnattiin siitä, miten nälkävuosina syötiin pettuleipää ja kaarnaa tai imeskeltiin nahkavyön palasia, kun ruokaa ei ollut. Silloin se keitetty nauris tai peruna alkoi maistua hyvin ja niiden voimin jaksoi painaa pitkää päivää.

      • puute.jalostaa

        Silloin lapsetkin osallistuivat töihin omien voimiensa mukaan, ainakin olivat aikuisten kanssa töissä. Ei tarvittu hommata heille harrastuksia, eikä tietokoneita. Ruoka oli yksinkertaista, mutta maistui, koska ei ollut sipsejä ja limuja naposteltavaksi. Siis kulutusta ei ollut kuten nykyään. Ei ihme että ihmiset voivat pahoin ja ovat kaikella tavalla masentuneita. Ennen ei ollut aikaa edes masentua.


      • Eikölimuukaan

        Siis eikö silloin ollut Naksuja ja Raksuja?


      • nuukuuskunniaan
        puute.jalostaa kirjoitti:

        Silloin lapsetkin osallistuivat töihin omien voimiensa mukaan, ainakin olivat aikuisten kanssa töissä. Ei tarvittu hommata heille harrastuksia, eikä tietokoneita. Ruoka oli yksinkertaista, mutta maistui, koska ei ollut sipsejä ja limuja naposteltavaksi. Siis kulutusta ei ollut kuten nykyään. Ei ihme että ihmiset voivat pahoin ja ovat kaikella tavalla masentuneita. Ennen ei ollut aikaa edes masentua.

        Muutama vuosikymmen sitten ja sitä ennen kautta aikojen lapset hoitivat pienempiään, kantoivat puita ja vettä, veivät laskiämpäreitä ulos, poimivat marjoja, paimensivat karjaa, harvensivat lanttua, nostivat perunaa, haravoivat heinäpellolla, leikkasivat matonkuteita, tekivät käsitöitä ja tekivät kaikkea muutakin, mihin suinkin pystyivät. Ei kenenkään tarvinnut tuntea itseään tarpeettomaksi eikä syrjäytyneeksi.


      • 2018nyt
        Eikölimuukaan kirjoitti:

        Siis eikö silloin ollut Naksuja ja Raksuja?

        Eikö ollut älypuhelimia ja tabletteja , voi,voi, täällä on eläkeläisiä jotka vaan muistelee viime vuostuhatta .


    • tukkatuulessahulmuaa

      FT: Absoluuttisen köyhyyden raja nousee 1,9 dollariin

      Maailmanpankki aikoo nostaa äärimmäisen köyhyyden rajaa tulevassa vuosikokouksessaan yli puolella. Uusi raja on 1,9 dollarin päiväbudjetin tietämillä, kirjoittaa Financial Times.
      https://www.kepa.fi/uutiset/11584
      Suomalainen käytää tuo jo sähköön ja veteen ja ilman ei voi olla.

      Kansan sairaudet olivat riisitauti ja keripukki yleisempiä kun nykyään flunssa.
      Toki nyky ihmisille ei menneistä ajoita parane puhella, heille taivalta sataa nannaa ja keskuslämmitys pitää asunnon 24 asteisena ja vettä kuluu 165 litraa/vrk.

    • eiköspuolukka

      Eikös puolukkakin ollut ennenvanhaan turvana ruokapöydässä,viestiketjussa oli maininta klimppisopsta joka lapsuudessani isomummu syntynyt 1889 valmisti kun asui talvet yläkerrassa,varsinaista köyhyyttä ei sillon ollut mutta toi ruoka klimppisoppa isomummun kanssa maistui hyvälle 8 vuotiaalle pojalle.

      • nuukuuskunniaan

        Kasvaahan metsässä edelleenkin puolukkaa, ja moni siitä poimii itselleen ilmaista herkkuruokaa. Entisaikoina ei työikäisillä ollut aikaa marjastaa, kun oli niin paljon muutakin työtä, mutta lapset ja vanhukset poimivat suuret määrät marjoja.


    • nykypäivä

      Ajat ovat menneet ja tulleet ja nykypäivänä sanotaan mutku mutku se ja se. Valtio Suomessa nykyään tarjoaa aikas hyvät puitteet elämiseen jos olette eri mieltä ni muuttakaa Venäjälle.

    • venäjänperustulo

      Paljonkohan Venäjällä mahtaa olla ns perustulo verrattuna Suomen toimeentulotukeen.

    • ennenköyhyys

      Nykypäivään verrattuna ennen köyhyys oli sitä että tehtiin töitä vaikka palkka olematon eikä mitään tukia ollut.

    • xcbxcbbxc

      On niitä tukia ennenkin ollut...älä puhu paskoo.

      • köyhälapsuus

        Eipä ihan oikeasti ollut tukia ennen. Huutolaisiksi myytiin, eli kuka halvimmalla huolehti köyhästä, sai hänet taloonsa. Kunta maksoi tuon huutokaupassa huudetun HALVIMMAN hinnan huutajalle. http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/historiaa.htm
        Myöhemmin tuli jonkilainen sosiaalihuolto, josta sai akuutiin puutteeseen lapun johonkin kauppaan ruokaostoksille, myös kenkälappuja jaettiin kouluissa vähävaraisille lapsille.
        Vielä omana kansakouluaikanani 1960-luvulla jaettiin köyhimmille kenkälappuja. Yleensä uudet kumisaappaat taikka hiihtokengät ilmestyivät sitten niille lapsille noiden lappujen jakamisen jälkeen.
        Työvoimatoimistosta sai 1960-luvulla menolipun Ruotsiin tai hyvällä onnella saattoi päästä hätäaputyömaalle tietä taikka siltaa rakentamaan jonnekin syrjäseudulle parakkimajoitukseen.
        Monessa perheessä lapsilisät oli ainut tuki ja jos oli sodan jälkeen rakennettu rintamamiestalo johon ASO oli antanut rahoitusta, siihen sai lainanlyhennyksiin helpotusta lapsen syntymällä. Monessa perheessä lapsilla lyhennettiin tuota valtionlainaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maatalousministeriön_asutusasiainosasto


    • eipähienokohtalo

      Eipä varmaan kauheen mukava joutua huutolaiseksi lapsena mutta kai mukavia isäntäperheitä sentään löyty.
      Huutokauppa järjestettiin perinteisesti viattomien lasten päivänä 28. joulukuuta. Järjestelmä oli Suomessa yleinen varsinkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina,[1] kunnes se lopetettiin virallisesti vuonna 1923 voimaan tulleen köyhäinhoitolain myötä. Tästä huolimatta viranomaiset järjestivät huutokauppoja vielä 1930-luvulla, koska lain valvonta oli lähes olematonta. Viimeinen varmuudella pidetty huutokauppa järjestettiin Suomessa vuonna 1935. Varsinaisten huutokauppojen vähitellen loputtua, jatkettiin lasten sijoittamista perheisiin rahaa vastaan kuitenkin vielä 1940-luvullakin.[2] Ruotsissa huutolaisuus kiellettiin vuonna 1918.[3] Huutolaisten asemaan oli jo aikaisemminkin pyritty saamaan parannuksia. Esimerkiksi Vanajan kunnassa valtiopäivämies Juhana Idänpään-Heikkilä vaati kansakoulun perustamisen yhteydessä vuonna 1865, että myös huutolaislasten tulisi käydä kansakoulua ja isäntien pitää huoli heidän koulunkäynnistään.[1]

      Pienen korvauksen ja puutteellisen valvonnan vuoksi huutolaisen ylläpito oli usein huonoa ja hänellä saatettiin teettää paljon töitä. Erityisesti maaseudulla he joutuivat raatamaan talon töissä orjuuden kaltaisissa olosuhteissa ja usein huutolaislapsia myös kohdeltiin erittäin julmasti ja pahoinpideltiin.[2]

      • köyhälapsuus

        Eräällä naapurillamme oli vielä 1960-luvulla "huutolainen" piikana, jonka kunta oli sijoittanut edullisella kaupalla hoidettavaksi. Se millä nimikkeellä tuo nainen naapurillamme oli, on toinen juttu, mutta käytännössä hän oli huutolainen ja kunta maksoi hänestä pienen summan. Tuo nainen teki täyttä päivää talon töissä pienellä taskurahalla.
        Näitä samanlaisia tapauksia oli silloin kunnassamme useita, kun ei ollut sellaista järjestelmään mihin tälläisiä tapauksia olisi voitu muuten sijoittaa. Tuokin nainen oli sellainen, joka ei pystynyt itsenäiseen elämään ja hänellä ei ollut omaisia, jotka olisivat hänestä huolehtineet. Tänä päivänä vastaavat tapaukset ovat jossain hoitolaitoksessa ja käyvät töissä työkeskuksissa. Onko sekään sitten kaikin kohdin inhimillistä.


    • adsgga

      Ennen ei tainnut olla pikavippifirmojakaan ;D

      • köyhälapsuus

        Ennen niitä pikavippifirmoja oli tosiaan joka kylällä ja sitä nimitettiin rikosnimikkeenä; KORONKISKONTA
        Ei tuo rahan lainaaminen köyhille ole siitä miksikään muuttunut, aika vaan on muuttanut tekniikan kehittymisen myötä vippaamisen helpommaksi. Vipit ja korot ovat pysyneet samoina.
        Meidänkin kylällä oli useitakin, jotka lainasivat rahaa hirveällä korolla, joita sitten tilipäivänä velalliset maksoivat näille vippaajille takaisin. Korko oli satoja, ellei tuhansia prosentteja. Usein tähän rahanlainaamiseen liittyi vielä pimeän viinan kauppaa.
        Oheisessa linkissä olevassa gradussa sivutaan tätäkin ongelmaa, on melko pitkä juttu todellisesta tapauksesta;
        http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100100/urn_nbn_fi_uef-20100100.pdf


    • zdfbbdf

      Nykylain mukaan velatkin vanhentuu. Tai hakee velkajärjestelyyn. Olikohan ennen sellaistakaan keksintöä. Velan vanhentumisen odottelija ei vain tee töitä että se on sitte. Ja niitähän tässä maassa piisaa.

      • pankkiirinkaveri

        Ei vanhentuneet velat ennen, eikä nykyäänkään. Ennen oli paljon aktiivisempaa velkojen perintä ja velka oli aina voimassa todistetusta perinnästä 10 vuotta. Velkojat pitivät kyllä huolen, että velka ei vanhentunut. Tänä päivänäkin velkojat tekevät saman, jos tekee velkojille oikein pahan "kuprun", on vain uusia keinoja millä varmistetaan, ettei velat vanhene.


    • ottakaavelkaaaaa

      Kyllä noita pikavippejä mainostetaan aikaslailla ja sitten niitä otetaan, sen jälkeen alkaa maukuminen että yhteiskunnan tuet liian pienet.

    • nykypäivänääää

      Kyllä nykypäivänä ns, köyhyys erinlaista kuin ennen, kaikille löytyy varmaan esim vaikka kenkiä.
      Ruokaa jaetaan ILMAISEKSI ja ei mitään tarvi tehdä. Toimeentulotuen perusosa yksinäiselle n, 500eur. Nälänhätä on kylläkin jossain muualla kuin Suomessa.

      • köyhälapsuus

        Ei tämän päivän köyhä voi kuvitellakaan, että mitä on oikea köyhyys tai mitä oli köyhyys vielä 50 vuotta sitten maassamme. Ei ole oikeaa nälänhätää Suomessa kenelläkään, rahat on juotu tai pelattu tai muuten tuhlattu. Rahaa ja ruokaa jaetaan jokaiselle, joka vain vaivautuu sitä hakemaan.
        Olen itse 50-luvlla syntynyt ja vietin lapsuuttani 60-luvulla, silloin Suomessa oli monessa perheessä todella huonosti asiat, kun sodan jälkeinen jälleenrakennus oli tullut valmiiksi ja suuret ikäluokat tulivat työikään.
        Itselleni on erityisesti jäännyt mieleen v. 1967 devalvaatio, joka oli melkoisen suuri ja nosti ulkolaisten tavaroiden hintoja melkoisesti.
        Lukekaa oheisesta linkistä tuosta ajasta:

        http://www.euro.fi/uploads/misc-files/Studia_monetaria_forsman_syksy_20091.pdf


    • roletaari

      Ei edes köyhyyttä mutta esimerkkinä säästimme paikkakunnan ohuen sanomalehden mm. tuulensuoja tarkoitukseen. 50-luvun alussa, tuulisella talvikelillä kansakouluun kävellessä tai hiihtäessä toimi päällysvaatteiden alle työnnetty sanomalehti lämmittävänä tuulen suojana. Mitään tuulta pitävää vaatetta ei ollut.
      Minä en ollut ainoa "rapiseva" pentu. Ei tuota kokenut köyhyytenä.

      Välillä oli päiväkausia ainoana ruokana kotona perunavelli ja kotivalmisteinen ruisleipä.
      Koulussa eväänä samaista ruisleipää ja kotikeittoista marjamehua.

      Joskus, harvoin, isäni halstrasi saunan padan tulisijassa silakoita. Se olikin varsinaista juhlaruokaa.

      Listaa voisi jatkaa. Emme tunteneet itseämme köyhiksi. Maalaisten kakaroilla oli parempi ruokahuolto mutta muuten samanlaiset vermeet.

      • köyhälapsuus

        Tuo sanomalehtijuttu oli tuttu meilläkin lapsuudessa ja vielä myöhemmin 70-luvulla armeijassa laitettiin sanomalehteä tuulensuojaksi hiihtoreissuille ja etenkin, jos jouduttiin kovalla pakkasella ajamaan polkupyörällä pitkiä matkoja. Jalkineisiin laitettiin sanomalehteä kovalla pakkasella sukkien lisäksi.
        Olihan sitä ruokaa, kun oli perunaa kasvamassa omassa maassa. Halsterissa paistetut silakat oli kyllä tosiaan herkkua.

        Muuten meidän asujaimistossa kaikki perheet olivat tasaisen köyhiä, suurin osa taloista oli rakennettu sodan jälkeen "Vennamon piirustuksilla" ja Aso:n lainoituksella. Osa lähti Ruotsiin, jos pääsi niiden valtionlainojen ehtojen vuoksi. Meidän perhe olisi lähtenyt Australiaan, olisi saatu Australian tiedotustoimistoa ilmaiset menoliputkin, mutta talon rakentamiseen 50-luvulla myönnetty valtionlaina oli ehdoiltaan sellainen, että me ei päästy lähtemään. Oltiin talon vankeja! Onko nykyään edes semmoista velkavankeutta olemassa, että 30 vuotta ollaan sidottuna rakennukseen. Siinä oli kait joku juttu ollut, että niillä taloilla oli keinoteltu ja myöhempien valtionlainojen ehtoja oli muutettu. Meidän talo oli rakennettu muita taloja hieman myöhemmin siihen asujaimistoon.

        Meillä oli isällä pieni saha ja suurin osa koivusta meni yhdelle huonekalutehtaalle. Se huonekalutehdas teki konkurssin ja isä jäi paljon saamaan sieltä pesästä rahaa. Se tehtailija lähti pakoon velkojiaan Australiaan. Silloin me oltiin kyllä tosi tiukalla, kun meilläkin oli muita velkoja, niin vanhemmat piilotteli jotain konetta vuorostaan meidän velkojilta. Se oli varmaan v. 1966, kun isä teki sitten hurjan jutun, osti vekselillä ison määrän porsaita keväällä ja rakensi niille lankusta ja laudasta aitaukset meidän tontille. Niitä sikoja oli joka paikassa, äiti keitti niille loppuja talven jälkeen jäänneitä perunoita ja isälle oli jäännyt jostain sahauksista iso määrä myyntiin kelpaamatonta vehnää. Ne siat söi ne perunat ja vehnät kesän aikana, syksyllä E-kaupan teurastamo osti ne siat, isä sai sen vekselin maksettua pankkiin ja vielä jäi rahaa muidenkin velkojen maksuun. Päästiin pahimman ylitse! Ei niitä sikoja varmaan tänä päivänä saisi sillä lailla tontilla pitää, mutta ei sitä siihen aikaan kukaan ihmetellyt. Ne porsaat tuotiin meille isän kaverin Kupla-Volkkarilla useamalla kertaa, se kaverin Volski haisi kuulemma aika pitkään niille sioille...


    • pitkäniänsalaisuus

      Joskus luin artikkelin niin siinä oli yks ajatus pitkän iän salaisuuteen että nähnyt nälkää niin empä tiedä tekeekö elimistölle sitten jonkun. Mielestäni tämä nykyinen keskustelu köyhyydestä ni tekemällä tehty. Voi muuttaa Venäjälle syömään kaalia.

      • voitvainunelmoida

        ei sua venäjän kaalit vie, sulla on sossutuki. sossuhan sulle sopat keittää.

        t.venäjä on yks kaalimaan kanto


    • eikeittäjäää

      Ei ole keittäjää muuta itte entäs sulla

    • ennenoliköyhää

      Ei tämän päivän köyhä voi kuvitellakaan, että mitä oli köyhyys vielä 50 vuotta sitten Suomessa. Meilläkin oli kansakoulussa paljon sellaisia oppilaita, joilla oli vain yhdet jalkineet, ne oli kumisaappaat, joilla he kulkivat koko kouluvuoden koulussa. Yksikin poika asui perheensä kanssa 20m² mökissä ilman mitään mukavuuksia, lähin sauna oli 300m päässä heidän kotoaan ja siellä kävivät saunassa. Kaupungeissakin asuttiin vielä melkoisissa rotankoloissa. 70-luvullakin oli paljon asuntoja ilman mukavuuksia.
      http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/07/10-vuotta-koyhyydesta

    • onneksimennyttä

      Puute ei tosiaan jalostanut ihan kaikkia. Usein rökitettiin kuinka hyvin teidän asianne ovat kun meillä oli ankea lapsuus. Emmekä me osanneet väistää ansoja. Nykyaikana tuo on narsismia.
      Povattiin surkeaa elämää, ette mistään vielä tiedä.
      On miellyttävää ruikuttaa, kuitenkin osaan mummoikäisenä arvioida, nykyaikana on vieläkin vaikeampaa. Jotkut asiat vain olivat yksinkertaisempia meidän nuoruudessamme, tuostakin rökityksestä olisimme voineet vain lähteä kävelemään, työpaikalla oli ongelmia ja syntipukiksi tarvittiin, sitten vedottiin: no joo mutta onko sulla varaa ja sitten oltava yksin.
      Kun teki työtä, sai hyväksyntää. Jostain se työhön uppoutuminenkin oli pois.
      Paljon positiivista toki 60-luvussa, ei silti kannata kiillottaa.

      • nykyäänhyvinasiat

        Tosi huonosti oli ennen, ihan oikeesti, vaikka monella muistot kultaakin ne ajat. Jos hakisimme (ajatusleikkinä) aikakoneella jonkun esivanhemmistamme tähän nykyaikaan, emme saisi häntä enään vietyä sinne takaisin, hän suorastaa rukoilisi, ettemme veisi häntä takaisin sinne kurjuuteen.
        Vaikka minunkin lapsuudessani olimme ihan tavallinen perhe, ei meillä ollut elämää helpottavia kodinkoneita mitään. Puuhellalla tehtiin ruokaa, kellarissa säilytettiin ruokaa ja viileässä ruokakomerossa, pyykkiä äiti pesi käsin, vesi pumpattiin käsipumpulla, oli ulkohuussi... Oli sentään 60-lukua!
        Asuimme ihan rintamailla, mutta sähköt saatiin meidän taloon ja naapureihinkin vasta 60-luvun alussa. Sähkölinja oli ollut talomme takana vuosikymmeniä, mutta siitä ei saannut ostettua sähköä edes rahalla. Isoisäni yritti jopa ehdottaa sähköyhtiölle, että hän hankkisi oman muuntajan, jolla jännite muutettaisiin sopivaksi, mutta ei onnistunut, tarvittiin iso yhtiö mukaan hankkeeseen, niin sitten onnistui.
        Jääkaappi, pesukone, sähköllä toimiva radio ja sähköhella saatiin v. 1963. Televisio saatiin hankittua v. 1964 syksyllä isän tupakkalakon ansiosta, televisiosta näkyi vain yksi kanava! Sähköllä toimiva vatkain saatiin äidille hankituksi v. 1968 jouluksi. Toinen tv-kanava alkoi näkymään v. 1972 ja katsottiin Münchenin kisoja vielä mustavalkoisesta televisiosta, aina kuva ei näkynyt kunnolla. Ensimmäiset farkut sain v. 1975!


      • eiollutsähköä
        nykyäänhyvinasiat kirjoitti:

        Tosi huonosti oli ennen, ihan oikeesti, vaikka monella muistot kultaakin ne ajat. Jos hakisimme (ajatusleikkinä) aikakoneella jonkun esivanhemmistamme tähän nykyaikaan, emme saisi häntä enään vietyä sinne takaisin, hän suorastaa rukoilisi, ettemme veisi häntä takaisin sinne kurjuuteen.
        Vaikka minunkin lapsuudessani olimme ihan tavallinen perhe, ei meillä ollut elämää helpottavia kodinkoneita mitään. Puuhellalla tehtiin ruokaa, kellarissa säilytettiin ruokaa ja viileässä ruokakomerossa, pyykkiä äiti pesi käsin, vesi pumpattiin käsipumpulla, oli ulkohuussi... Oli sentään 60-lukua!
        Asuimme ihan rintamailla, mutta sähköt saatiin meidän taloon ja naapureihinkin vasta 60-luvun alussa. Sähkölinja oli ollut talomme takana vuosikymmeniä, mutta siitä ei saannut ostettua sähköä edes rahalla. Isoisäni yritti jopa ehdottaa sähköyhtiölle, että hän hankkisi oman muuntajan, jolla jännite muutettaisiin sopivaksi, mutta ei onnistunut, tarvittiin iso yhtiö mukaan hankkeeseen, niin sitten onnistui.
        Jääkaappi, pesukone, sähköllä toimiva radio ja sähköhella saatiin v. 1963. Televisio saatiin hankittua v. 1964 syksyllä isän tupakkalakon ansiosta, televisiosta näkyi vain yksi kanava! Sähköllä toimiva vatkain saatiin äidille hankituksi v. 1968 jouluksi. Toinen tv-kanava alkoi näkymään v. 1972 ja katsottiin Münchenin kisoja vielä mustavalkoisesta televisiosta, aina kuva ei näkynyt kunnolla. Ensimmäiset farkut sain v. 1975!

        Oli Suomessa näitä sähköttömiä talouksia vielä 70-luvun lopullakin paljon ihan Etelä-Suomessa. Lammilla oli jopa yksi kansakoulukin, missä ei ollut koskaan sähköjä. Tyttöystäväni perhe asui Heinolassa tuolloin 70-luvun lopulla ja siinä kylällä ei ollut sähköjä vielä siihen aikaan. Heillä oli omakotitalossa kaasuvalot, televisio toimi akulla ja akkua ladattiin aina silloin tällöin jossain huoltoasemalla. Pesukone toimi bensalla! http://aijaa.com/zKw0Cn
        Meilläkin oli ollut vanha amerikkalainen pyykinpesukone liittoutuneiden ylijäämävarastoista ostettuna, missä oli ollut bensiinimoottori. Samanlaisia pesukoneita olen nähnyt joskus jossain jenkkien sotaelokuvissa Tyynenmeren saarilla. Sillä pestiin joskus mattoja ja työvaatteita, kun olin pikkukakara.


      • eiollutsähköä
        eiollutsähköä kirjoitti:

        Oli Suomessa näitä sähköttömiä talouksia vielä 70-luvun lopullakin paljon ihan Etelä-Suomessa. Lammilla oli jopa yksi kansakoulukin, missä ei ollut koskaan sähköjä. Tyttöystäväni perhe asui Heinolassa tuolloin 70-luvun lopulla ja siinä kylällä ei ollut sähköjä vielä siihen aikaan. Heillä oli omakotitalossa kaasuvalot, televisio toimi akulla ja akkua ladattiin aina silloin tällöin jossain huoltoasemalla. Pesukone toimi bensalla! http://aijaa.com/zKw0Cn
        Meilläkin oli ollut vanha amerikkalainen pyykinpesukone liittoutuneiden ylijäämävarastoista ostettuna, missä oli ollut bensiinimoottori. Samanlaisia pesukoneita olen nähnyt joskus jossain jenkkien sotaelokuvissa Tyynenmeren saarilla. Sillä pestiin joskus mattoja ja työvaatteita, kun olin pikkukakara.

        Tuossa muuten se pesukone, meillä oli lähes samanlainen, eri merkkiä, taisi olla joku Servis (?) https://www.youtube.com/watch?v=XO38GMQZ68U


    • ei_ole__nimimerkkiä_

      Ehkä kun jos osaat yhden lauseen "keskustelunaloituksen" tänne nimettömälle suomenkieliselle Suomi24- palstalle kirjoittaa, voisit käyttää vaikkapa suomalaisia hyviä kirjastoja ja hakea sieltä tiedonpuutteeseesi tietoa "suomalaisesta köyhyydestä ennen"? Keskustelupalstojen tarkoitus on kirjoitella mielipiteitä, ei "kysellä".

      • hip_hip_hurraa

        "Ehkä kun jos osaat yhden lauseen "keskustelunaloituksen" tänne nimettömälle suomenkieliselle Suomi24- palstalle kirjoittaa, voisit käyttää vaikkapa suomalaisia hyviä kirjastoja ja hakea sieltä tiedonpuutteeseesi tietoa "suomalaisesta köyhyydestä ennen"? Keskustelupalstojen tarkoitus on kirjoitella mielipiteitä, ei "kysellä"."

        Pötkis on oppinut käyttämään alleviivausta!


    • ollutjaelänyt

      Vessapaperia ei ollut, vaan pyyhittiin sanomalehdellä ulkohuussissa, tukka pestiin saippualla pesuvadissa, vesi kannettiin sisälle ja ulos, terveyssiteet repäistiin vanhoista vaatteista ja pestiin käytön jälkeen, pyykki pestiin käsin. Talvella pyykinkuivaus oli hankalaa, usein se tapahtui narulla hellan yläpuolella. Vauvoilla oli sideharsovaipat, jotka myös pestiin käsin - ja silitettiin hellan päällä kuumennettavalla raudalla. Hampaat harjattiin suolavedellä, tahnaa ei ollut. Sauna lämmitettiin korkeintaan kerran viikossa, muulloin peseydyttiin pesuvadissa keittiössä. Tämä niistä paljon puhutuista hygieniamenoista 50 vuotta sitten. .

      • oliseaikaa

        Meillä oli ulkohuussi ja siellä vanhoja sanomalehtiä. Sanomalehdistä pehmennettiin pyyhepaperia käsin hankaamalla, että painomustetta oli kämmenissä. Kesällä oli vielä jotenkin mukavaa käydä siellä ulkohuussissa, jos hyttysiä ei lasketa, mutta talvella oli kylmää ja pimeää. Ei ollut sähkövaloa meillä ulkohuussissa, jonkinlainen paristovalo oli, mutta ei ne paristot pakkasella kestäneet.
        Pihasaunaa me lämmitettiin kaksi kertaa viikossa, kun vanhemmat tekivät kumpikin likaista työtä. Mäntysuopaa käytettiin peseytymiseen, joskus oli parempaa saippuaa. Pyykkiä äiti kuivatti ulkona pakkasellakin ja joskus ullakolla talvella. Pyykinpesupäivä oli äidille kyllä aika rankka, keitteli kuumaa vettä isossa padassa ja hankasi vaatteita pyykkilaudalla. Ensimmäinen pesukone ostettiin käytetty Hoover pulsaattoripesukone 60-luvulla, sekin oli kallis ostaa, mutta suuri helpotus äidille.
        En kaipaa sitä aikaa!


    • eihuonotapa

      miten herneitä voi syödä haarukalla jos ei vedä niitä lautaselta suuhun

    • eihuonotapa

      Ai nii, hunajaa kun laittaa herneisiin niin pysyy hyvin haarukassa.

    • Menneisyysvaillasydäntä

      Suomalaiset kaipaavat kannustavampaa ilmapiiriä unelmien toteuttamiseen, sanotaan. Tosin reaalisuutta vastustamaan on päässyt 100-vuotishenki, toisin kuin suuntautuneilla, joilla henkisyys
      on pitänyt kaivaa vuosituhanten takaa. Parempi olla pienempi tavis tällaisina aikoina.

    • kalaajaperunaa

      Monessa perheessä syötiin lähes pelkkää kalaa ja perunaa. Peruna kasvoi omassa taikka vuokramökin pihassa. Kalaa pyydystettiin jostain läheisestä järvestä, rospuuttoaikaan oli vaikeaa, kun ei päässyt kalaan. Monessa kaupungissakin lahna oli tärkeä ruokakala, sitä tuotiin torille hevoskuormittain. Suolattua särkeä syötiin paljon, se oli köyhän ruokaa.

    • kylläpienelläää

      Kyllä pienellä rahamäärällä pärjäis ruokien suhteen jos söis samallalailla kun ennenvanhaan, esim, jauhoja jaetaan ilmaiseksi.

      • luxustaaaaaa

        Luxustahan entisaikaan olis ollut saada eu kassi missä vaikka nötköttiä.


      • luksustatosiaan
        luxustaaaaaa kirjoitti:

        Luxustahan entisaikaan olis ollut saada eu kassi missä vaikka nötköttiä.

        Tämä tosi! Ei ennen jaettu ilmaiseksi ruokaa tällä tavoin, että vaan haki kassillisen ruokaa ja nimi listaan. Olis ollut helppoa, jos olisi noin ruokaa jaettu, mitä nykyään.


    • nälkiintyneennäköisiä

      Ihme juttu sinänsä kun eikös köyhien pitäs olla nälkiintyneen näköisiä mutta näytetään kuvia ruokajonoista ni hyvinvoivan näköisiä ovat. Tekemällä tehty köyhyys nykyään.

      • autollajonottamaan

        Joo ja miten vaikeaa on löytää autolle parkkipaikkaa leipäjonon läheltä! Ilmaiseksi haetaan, kun saadaan ilmaiseksi, vaikka ei ole edes tarvetta. Pienillä paikkakunnilla ei ole jonoja, kun kaikki tunnetaan ja porukka ei kehtaa hakea leimautumisen pelossa. Sieltäkin sitten hakevat ruokaa paikkakunnan rikkaat ja joilla pokka pitää vaikka missä.
        Kaikki ruoka ei edes kelpaa ilmaiseksi jaettunakaan, kun pitää olla herkkuja.


    • väärinkäytöksiäääää

      Varmaan on väärinkäytöksiäkin mitä tulee jaettaviin ruokiin niin taitaa joillakin pakastimet olla täynnä lihoja ja erityisesti seurakunnan jakeluista, diakonit niin käärmeissään että sais ittelle.

    • kyöhyyttänähnyt

      Ei tänä päivänä ole sellaista köyhyyttä, mitä oli vielä vajaa 50 vuotta sitten Suomessa. Vaikka olikin jo jonkinlainen sosiaaliturva, niin oli se monella köyhää.
      Jos lapset kävi koulussa koko vuoden samoilla jalkineilla ja vaatteilla. Ei ollut aikuisillakaan monasti paremmin, samat tennarit kesällä ja talvella kumiteräsaappaat. Monessa köyhässä perheessä olisi kuoltu nälkää, ellei perheessä olisi harrastettu kalastusta. Moni kasvatti perunaa, vaikka ei ollut omaa maatakaan.
      Kaupungista lapset laitettiin kesäksi maalle sukulaisten luokse SYÖMÄÄN! Syksyllä taas kotiin ennen koulun alkua ja koulusta sai taas yhden aterian päivässä. Jos jäi kesäksi kaupunkiin, piti käydä joka päivä ongella, että saatiin jotain syötäväksi. Monenko kaupunkilaisen lapset käy ongella joka päivä tänä päivänä, että perheellä on ruokaa pöydässä??? Kyllä se on niin, että haetaan ilmaista ruokaa leipäjonosta tai EU-ruoka-apua.

      • niimpääääää

        Ei nykypäivänä tiedetä köyhyydestä mitään ni hävetäämpä yhdessä. Toimeentulotuki yksinäiselle n, 500eur kk ja 8 eur ruokaan pv


      • rasvanapa

        ni.


    • vetäätotiseks

      Vetää hyvin totiseks ajattelun mitä ennen ollut

    • jotenkineitäsmää

      Jotenkin ei täsmää nämä kirjoittelut siitä että ruokana vaan makaronia, höpö höpö rahat menee kylläkin tuhlaamiseen.
      Tälläkin palstalla kirjoituksia että ostin 20eur ni samalla rahalla saa arkipäiviksi ruokaa.

    • eikösennen

      Eikös ennenvanhaan niin ollut että jos tiukkaa mitä syö niin sitä ruokaa sai työtä tekemällä mutta nykyään prkl jaetaan ilmaiseksi, huh huh minkä kuvan nuoret 20v saavat maailman menosta ilmaista ruokaa.

    • kalaalöytyyyy

      Kalaa kylläkin on vesistöissä mutta nykypäivän ns, kävelee vaan alushousut ruosteessa.

    • ruokaahakeeeennn

      Aikas touhua nykyään kun ruokaa voi mennä hakeen tuosta vaan jakeluista ja rahaa jaetaan niin ettei tarvi mitään tehdä joidenkin mielestä.
      Ennenvanhaan jos asusteli maaseudulla niin se tarkoitti pitkää työpäivää että sai ruokaa mutta kyllä sillonkin laiskoja oli.

      • kyöhyyttänähnyt

        Laiskoja on ollut aina! Ei ne laiskat ole mihinkään täältä hävinneet, nyt vaan laiskoilla on helpompaa, kun yhteiskunta huolehtii.
        Oma lapsuuteni ajoittuu 60-luvulle ja muistan siitä aika paljon, kuinka oli ihan oikeasti köyhyyttä, vaikka ihmiset tekivät ahkerasti töitäkin. Mekin asuttiin maaseudulla, työpaikat oli metsätöissä ja rakennuksilla. Maatiloilla oli kausiluontoisesti töitä, heinätöitä ja jotain perunannostoa, mutta koneet tekivät tuloaan. Metsätöissä saattoi vierähtää koko talvi ja niillä hankkeilla jätkä sai juuri ruokansa, maksoi kortteerin ja pystyi ostamaan keväällä uuden paidan. Keväällä piti kalastella, että henkiriepu meni jotenkin eteenpäin.
        Olihan niitä laiskoja sitten, jotka kierteli taloista taloon, olivat muka omissa eväissään, mutta todellisuudessa talojen ruuissa ja saivat taloista eväät seuraavaan paikkaan, jonne menivät taas yösijaa pyytämään, jäivät sitten vähäksi aikaa nurkkiin asumaan.
        Meilläkin lapsuuden kodissani yöpyi joskus näitä yösijan kyselijöitä, joku teki jotain harjoja hevosen jouhista ja yritti pientä harjakauppaa. Jotkut oli vaan ihan kulkumiehiä, ei niistä töihin ollut.
        Töitä ei ollut oikein missään jossain vaiheessa 60-luvulla, niin porukkaa lähti Ruotsiin, kun värvärit oli hakemassa Ruotsiin töihin porukkaa. Sinne sai menolipun ja vähän rahaa matkaa varten. Täältäkin lähti monet Ruotsiin töihin, osa jäi sille tielle, osa tuli takaisin, kun eivät sopeutuneet. Australiaan lähti jokunen perhe, heistä ei ole kuulunut mitään sen jälkeen, tai on sen verran, kun kaveri kävi katsomassa entisiä naapureita Brisbanessa, hengissä olivat.
        Oli se kuitenkin hurjaa aikaa, kun näin jälkeenpäin muistelee. Voi sitä puutetta ja kurjuutta, jos pulsaattoripesukone hankittiin perheeseen, oli se niin kova juttu, että siihen meni lapsilisät ja piti säästää tai maksettiin osamaksuja ikuisuus. Puhelimesta voitiin vain unelmoida, kun lankapuhelin maksoi tämän päivän rahassa 6000€. Kuinka moni tämän päivän köyhä voisi edes hankkia puhelinta, jos siitä pitäisi maksaa 6000€, kysyn vaan!! Ja siihen sitten puhelinlaskut päälle.


    • maaseudalllaaaaa

      Muistan pikkupoikana kun isä oli tehtaassa töissä ja kun työhullu oli ni teki maalaistaloon vielä töitäkin ja käy muuten vieläkin 76v ukkeli puumetsässä. Niin tuosta maalaistalosta ni lapsen silmin navetta oli iso mutta 20 lehmää siellä oli mutta aikas iso ajatellen että -70 luvulla.
      Jauhoja saatiin sieltä ja perunoita. Maaseudulla arvostetaan rahaa ja ollaan lujasti maassa kiinni.
      Elettiin 70 lukua ni maalaistalon pihassa oli uuden karhee volvo.

    • roletaari

      Eipä ole porukalla tajua totuudesta. Kahtena kevättalvena aloin yskimään verta ja 50-luvun alkupuolella tuberkuloosiin suhtauduttiin vakavasti joten minut toimitettiin kunnanlääkäriin.
      Oireiden syy oli yksipuolinen ravinto. Pitkät ajat pelkkää perunavelliä ruisleivän jatkeena. Vitskut vähissä.

      Perunat saatiin omasta tontista. Maalaisten peltotöiden palkkana saimme lanttuja ja kaaleja jotka täydensivät pottudieettiä.
      Sieniä kerättiin niin paljon kuin saatiin. Samoin puolukoita jotka säilyivät maakellariolosuhteissa kohtalsien hyvin. Yli 100 litraa jokainen syksy.
      Meillä ei ollut kalastusmahdollisuutta.

      Olin kansakouluikäinen kun perheeseemme ostettiin ensimmäinen menopeli. Äitini sai ostaa serkultaan kunnossa olevan polkupyörän. Silloin ei muita ollutkaan kuin peruspyöriä. 28" renkaat ja tietenkin vaihteeton. Käytössä epätasaiset tiet koettelivat runkoa jota oli paikattava messinkijuotoksin. Ketjujen kanssa joutui temppuilemaan, kuluneet rattaat muodostuivat ongelmiksi ja niitä haalittiin käytetyistä varaosista. Kuluneitakin lakerikartioita haulitettiin udelleen vaikka tiedettiin, että kulunut kartio syö uudet haulit varsin pian pilalle.

      Tämä fillarijuttu kuvaa silloista pelin henkeä emmekä olleet sen tyytymättömämpiä kuin nykynuoretkaan.

      • kyöhyyttänähnyt

        Miten ihmeessä teillä ei ollut mahdollisuutta kalastaa? Kalastaminen ainakin minun lapsuudessani oli köyhien elinehto, että jostain vesistöstä saatiin kalaa leivän ja perunoiden jatkeeksi.
        Meidänkin kylällä monet köyhät kävivät pitämässä pyydyksiään monien kilometrien päässäkin järvessä taikka jossain lammessa. Kesällä mentii jalkaisin tai polkupyörällä kalareissuille, jos kenellä se polkupyörä oli. Talvella hiintämällä. Syksyllä ja keväällä oli huonoa, kun rospuutto esti kalastamiset. Syksyllä pojat kävi kolkkakalalla ensimmäisten jäiden aikaan ja saivat isoja haukia. Ennen jäiden tuloa vielä tuulastettiin. Monesta perheestä lähdettiin heikoille jäille kalastamaan henkensä kaupalla, pitkä riuku oli monellakin mukana, että sillä sai kantoa isommalta alalta, jos jää petti alta ja sillä työnnettiin verkot jään alle. Iskukoukut oli aina vireessä talvellakin, jos ei muuta ollut. Keväällä kutukalaa pyydettiin katiskoilla ja omatekoisilla pajumerroilla. Kalaa suolattiin talvenvaralle, jos talvella ei pystytty kalastamaan.

        Kyllä se ruoka monella oli todella vaatimatonta, monet mäkitupalaiset ja muut mökkien asujat elivät talvensa käytännössä perunalla ja suolasärkiä syömällä, joskus lanttuja ja puolukkaa tietysti. Puolukoita poimittiin ja survottiin talvea varten isoon saaviin kellariin.

        Ja monet munittivat telkkiä keväällä, telkän pesästä otettiin munia ja niitä paistettiin ruuaksi. Se telkkien munitus kiellettiin jossain vaiheessa. Jotkut keräsi lokkien muniakin syötäväksi. http://www.siida.fi/sisalto/lapsille-ja-opiskelijoille/vuodenajan-teema/arkisto/telkk


    • köyhyysenn

      Ennen kuulemma köyhyys ollut sitä että esim, ettei kaikille lapsille ollut kenkiä mikä nykypäivänä toisaalta voi melkein huvittaa.
      Työnteosta eroa nykypäivään niin vaikka oli rutiköyhä niin silti tehtiin pitkää työpäivää. Aikas touhua että ihmisille maksetaan kotio toimeentulotukea n, 500eur kk ja mitään ei mukamas ei tarvis tehdä.

      • ddddsss

        Kuvitteleppa Jos kaikki olis töissä ja tekis töitä?
        Mistä saisit kesäloma tuuraajia? Joku jäis äityslomalle? mistä sijainen? jne...
        Muutama satatuhatta tarvitaan aina työttömiksi? tai hommat ei toimis?


    • hjuytrt

      Minä en ole kyllä kuullut että sioille syötettiin paskaa --- Jos kellä oli varaa pitää sikaporsasta, niin sellaista kasvatettiin kaupungissakin ruuantähteillä ja hevosenmunkeilla, monessa tapauksessa siat tyhjensivät myös ulkohuussin alusen ---- viestiketjun alussa.

    • koitakasvattaa

      Koita kasvattaa sika itse ja laske kilohinta tuotteelle mitä tulee maksaan. Lehdessä oli juttua suursikakalan pitäjästä niin 9 eur nettos päältä ni se siitä kannattavuudesta.
      Kanojen pitämisessä taas se että ostorehu tulee kalliimmaksi kun mitä munista saa.

      • NoJopass

        Mikäs eläin on suursikakala?


    • Anonyymi

      Eipä köyhyys sitten ole muuttunut kun nykyään laiskat köyhiä-mitään ei viitsitä tehdä.

    • Anonyymi

      Ennen ei ollut köyhiä, oli vähävaraisia. Köyhyys alkoi silloin kun alettiin ottaa kulutusluottoja ja pikavippejä. Köyhyys on itse aiheutettu, vähävaraisuun taas johtuu huonopalkkaisesta työstä jossa on huono palkkataso.

      • Anonyymi

        Ennen oli köyhiä ja loisia. Loisena elivät sellaiset, joilla ei ollut mitään paikkaa minne mennä, asuivat yleensä jonkun sukulaisen nurkissa. Kirkonkirjoissa näiden henkilöiden kohdalla luki mm. eli veljensä talossa loisena.
        Mummoni kotitalossa yli 100 vuotta sitten asui yksi köyhä perhe loisena saunassa. Romaniväestö oli kiertävää väestöä, asuivat eri taloissa tai talojen saunoissa.
        Lapissa oli myös monien kiertävien kulkijoiden köyhiä, jotka kiersivät taloista toiseen. Niistä kannattaa lukea Lauri Hihnavaaran kirjoista ; Luiron laulu ja Vesittäjät. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Hihnavaara

        Kannattaa myös lukea Veijo Baltzarin alkutuotannon kirjoja; Polttava tie, Verikihlat ja Mari, niissä on kuvattu romaniväestön elämää ja köyhyyttä melko autenttisesti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Veijo_Baltzar

        Oheinen dokumentti kuvattiin v. 1973, siinä esiintyy kaverini vanhempiakin, tuollaista oli Suomessa monessa paikkaa meidän valtaväestön keskuudessakin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/25/mustalainen-laulaa-mollissa

        Suomessanykyääntosihyvineioleoikeaaköyhyyttä


      • Anonyymi

        60-70 luvulla jos meni sosiaalitoimistoon niin sai leiman kylläkin otsaan mutta nykyään kansanhuvina hakea toimeentulotukea netin kautta eikä prkl huvita tehdä mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        60-70 luvulla jos meni sosiaalitoimistoon niin sai leiman kylläkin otsaan mutta nykyään kansanhuvina hakea toimeentulotukea netin kautta eikä prkl huvita tehdä mitään.

        Kyllä ennen sai leiman otsaan jos meni kirpputorille ostamaan vaatteita. Nykyään se on kansanhuvia mennä sinne shoppailemaan kun ei oikeista kaupoista haluta ja raatsita mitään ostaan prkl! Ruokakin haetaan leipäjonosta, eikä hävetä yhtään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        60-70 luvulla jos meni sosiaalitoimistoon niin sai leiman kylläkin otsaan mutta nykyään kansanhuvina hakea toimeentulotukea netin kautta eikä prkl huvita tehdä mitään.

        Silloin 60-70-luvulla ja vielä 80-luvullakin sai hävetä silmät päästään, kun meni kauppaan ostamaan sosiaalilautakunnan lapulla. Nykyään köyhät saavar rahat siististi tilille ja maksavat muiden mukana erottumatta mitenkään kaupan kassajonossa.
        Jo homma alkoi köyhien lapsille kansakoulussa, kun opettaja jakoi kenkälaput tai laput karvahattuun, siinä jo heti leimautui muiden silmissä ja viimeistään seuraavana päivänä, kun rikkaampien perheiden lapset olivat kotona ihmetelleet, miksi heille ei ollut annettu niitä lappuja.
        Ja leipäjonossakaan ei tarvitse kärvistellä, kun ruokaa tuodaan kotiin diakonien toimesta. Ei siinäkään välttämättä leimaudu nykyään köyhäksi.
        Voit myös olla työttömänä tänä päivänä leimautumatta mitenkään, käyt välillä mökillä kalastamassa ja metsästämässä. Metsästysporukassa kukaan ei kysele töittesi perään ja jos kysyy voit kertoa olleesi jossain firmassa 9€ hommissa, et tietenkään mainitse siitä, mutta kerrot olleesi ko. firmassa. Jos matkustat ulkomailla, ei sinulta kysellä mitään.
        Jos olit työtön 50-60-luvulla, niin sait menolipun Ruotsiin työkkäristä ja hieman etumaksua (kottia), että pääsit Maraboun, Trelleborgin tai Volvon tehtailla alkuun. Vaihtoehtona oli Suomessa hätäaputyömaalle parakkiasumiseen tietyömaille lapiohommiin, yksi talvi riitti tätä ja alkoi kiinnostamaan se menolippu Ruotsiin tai Australiaan.
        Monessa perheessä lapsilisä oli ainut tulo ja siihen haettiin sosiaalitoimistosta lisää apua ja se oli todella nöyryyttävää. Tämän päivän köyhä ei edes tiedä tuosta mitään, kun ulvoo kurkku suorana ja peppureikä soikeana "kurjuutta".

        Nykyään on todella hyvin asiat, vaikka sitä ei monet ymmärrä tunnustaa.
        Joku tuottaja voisi tehdä tosi-tv sarjan aiheesta, miten tämän päivän köyhä selviäsi 50-60-luvun köyhyydessä.

        köyhälapsuus


      • Anonyymi

        Niinhän se on että mikään ei tunnu miltään ennenkuin sen menettää.
        Kaikki kun tänäpivänä on melkein itsestään selvää.
        Jos menetät terveyden osat vasta sittenolla kiitollinen terveydest, sama jos menetät läheisen, miksi et ollut kivampi hänelle eläissään, jos menetät työn, rahat lapset... ym tajuat sen vasta sitten kun sitä ei ole.

        Minusta on turhaa sovlata käyhiä ja työttömiä, joskus se saattaa tulla omalle kohdalle, ja ei varmasti tunnu mukavalta kun huudellaan luuseriksi tai loiseksi ym!!! Jos ei ole muuta sanottavaa, kannattaa olla hiljaa ja niellä paha olonsa.

        Vanhuksilla oliennen hyvt oltavat kunnalliskodeissa, nyt tilanne on katastrofaalinen ja vanhukset ovat heitteillä ja kuolevat hyvinvointivaltiossa hoidon puutteeseen. Ennen vaikka oli alkeellista, vanhuksista pidettiin huolta erilailla kuin nyt, nyt kerätäänvaanheillä rahaa, ja jos ei tule vanhukset siitä kärsii ja saavat kuolla, oho, sanotaan vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän se on että mikään ei tunnu miltään ennenkuin sen menettää.
        Kaikki kun tänäpivänä on melkein itsestään selvää.
        Jos menetät terveyden osat vasta sittenolla kiitollinen terveydest, sama jos menetät läheisen, miksi et ollut kivampi hänelle eläissään, jos menetät työn, rahat lapset... ym tajuat sen vasta sitten kun sitä ei ole.

        Minusta on turhaa sovlata käyhiä ja työttömiä, joskus se saattaa tulla omalle kohdalle, ja ei varmasti tunnu mukavalta kun huudellaan luuseriksi tai loiseksi ym!!! Jos ei ole muuta sanottavaa, kannattaa olla hiljaa ja niellä paha olonsa.

        Vanhuksilla oliennen hyvt oltavat kunnalliskodeissa, nyt tilanne on katastrofaalinen ja vanhukset ovat heitteillä ja kuolevat hyvinvointivaltiossa hoidon puutteeseen. Ennen vaikka oli alkeellista, vanhuksista pidettiin huolta erilailla kuin nyt, nyt kerätäänvaanheillä rahaa, ja jos ei tule vanhukset siitä kärsii ja saavat kuolla, oho, sanotaan vaan.

        Jokaisen ihmisen jokainen oma valinta vaikuttaa loppuelämän todennäköisyyksiin.

        Usein täällä itketään, kun 30 vuoden reippaan työnteon jälkeen meni terveys ja sen seurauksena joudutaan yhtäkkiä kadulle. Paskapuhetta.

        Käy ilmaiset koulut. Opiskele harkinnan mukaan sinulle sopiva ammatti. Älä tee rikoksia. Älä käytä päihteitä. Huushollaa taloutesi järkevästi. Hoida itseäsi hyvin.

        Noilla eväillä päästään työelämään kiinni. Sitten kun se työpaikka löytyy, elämä jatkuu samoilla periaatteilla. Rahaa jää väkisinkin säästöön. Elämää rakennetaan myös taloudellisesti järkevällä tavalla. Satsataan omistusasuntoon.

        Taloudellisesti turvallisen tilanteen voi saavuttaa hyvinkin nopeasti. Silloin ei joudu katuojaan, vaikka sairastuisikin tai menettäisi työpaikkansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän se on että mikään ei tunnu miltään ennenkuin sen menettää.
        Kaikki kun tänäpivänä on melkein itsestään selvää.
        Jos menetät terveyden osat vasta sittenolla kiitollinen terveydest, sama jos menetät läheisen, miksi et ollut kivampi hänelle eläissään, jos menetät työn, rahat lapset... ym tajuat sen vasta sitten kun sitä ei ole.

        Minusta on turhaa sovlata käyhiä ja työttömiä, joskus se saattaa tulla omalle kohdalle, ja ei varmasti tunnu mukavalta kun huudellaan luuseriksi tai loiseksi ym!!! Jos ei ole muuta sanottavaa, kannattaa olla hiljaa ja niellä paha olonsa.

        Vanhuksilla oliennen hyvt oltavat kunnalliskodeissa, nyt tilanne on katastrofaalinen ja vanhukset ovat heitteillä ja kuolevat hyvinvointivaltiossa hoidon puutteeseen. Ennen vaikka oli alkeellista, vanhuksista pidettiin huolta erilailla kuin nyt, nyt kerätäänvaanheillä rahaa, ja jos ei tule vanhukset siitä kärsii ja saavat kuolla, oho, sanotaan vaan.

        Ei solvata, mutta jokainen voi tehdä itse omalle köyhyydelleen, opiskella ja hankkia sitä kautta ammatin. Terveyden menettää päihteillä ja tupakalla, sekä muilla epäterveillä elämäntavoilla, ne on ihan itse aiheutettuja. Tosiasiat pitää osata tunnustaa!
        Yhteiskunta tarjoaa nykyään niin hyvän turvaverkon Suomessa, että täytyy melkoisesti sössiä oma elämä, että siitä turvaverkosta putoaa täysin ulkopuolelle.

        Vanhuuteen voi varautua, koska se tulee vääjäämättä, eläkkeeseen voi itse vaikuttaa ja voi hankkia myös muuta turvaa eläkevuosien varalle. Ja pelkällä yhteiskunnankin tarjoamalla eläketurvalla, asumistuella ja toimeentulotuella pärjää , jos osaa pitää taloutensa muuten hallinnassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän se on että mikään ei tunnu miltään ennenkuin sen menettää.
        Kaikki kun tänäpivänä on melkein itsestään selvää.
        Jos menetät terveyden osat vasta sittenolla kiitollinen terveydest, sama jos menetät läheisen, miksi et ollut kivampi hänelle eläissään, jos menetät työn, rahat lapset... ym tajuat sen vasta sitten kun sitä ei ole.

        Minusta on turhaa sovlata käyhiä ja työttömiä, joskus se saattaa tulla omalle kohdalle, ja ei varmasti tunnu mukavalta kun huudellaan luuseriksi tai loiseksi ym!!! Jos ei ole muuta sanottavaa, kannattaa olla hiljaa ja niellä paha olonsa.

        Vanhuksilla oliennen hyvt oltavat kunnalliskodeissa, nyt tilanne on katastrofaalinen ja vanhukset ovat heitteillä ja kuolevat hyvinvointivaltiossa hoidon puutteeseen. Ennen vaikka oli alkeellista, vanhuksista pidettiin huolta erilailla kuin nyt, nyt kerätäänvaanheillä rahaa, ja jos ei tule vanhukset siitä kärsii ja saavat kuolla, oho, sanotaan vaan.

        "Niinhän se on että mikään ei tunnu miltään ennenkuin sen menettää."

        Höpönlöpön. JOKAISEN ihmisen elämässä on menetyksiä, luopumista, ongelmia jne. Riippuu täysin itsestä miten niihin suhtautuu ja mitä niille tekee.

        Ihmisten kannattaisi lukea enemmän. Ei nettikirjoituksia, vaan oikeita kirjoja, kuten romaaneja, historiaa, elämäntaitoa/psykologiaa, elämänkertoja. Kun on lukenut muutaman elämänkerran, voi oivaltaa yhden ainoan asian: ennen ihmisen menestystä hän on kokenut hyvin paljon menetyksiä, uurastanut, ahkeroinut, sinnitellyt jne Ja - tämä toistuu myös menestyksen jälkeen. Samoin tavallisilla ihmisillä. Kun on onnistunut esim. löytämään työpaikan, on selvää, että sen voi menettää, milloin mistäkin syystä. Aniharva voi jatkaa samassa työpaikassa opintojen jälkeen eläkkeelle.

        Kenenkään elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Se on pikemminkin niin, että yksitoikkoinen elämä ilman oikeita ongelmia ja ponnisteluja tekee ihmistä turhan valittajan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei solvata, mutta jokainen voi tehdä itse omalle köyhyydelleen, opiskella ja hankkia sitä kautta ammatin. Terveyden menettää päihteillä ja tupakalla, sekä muilla epäterveillä elämäntavoilla, ne on ihan itse aiheutettuja. Tosiasiat pitää osata tunnustaa!
        Yhteiskunta tarjoaa nykyään niin hyvän turvaverkon Suomessa, että täytyy melkoisesti sössiä oma elämä, että siitä turvaverkosta putoaa täysin ulkopuolelle.

        Vanhuuteen voi varautua, koska se tulee vääjäämättä, eläkkeeseen voi itse vaikuttaa ja voi hankkia myös muuta turvaa eläkevuosien varalle. Ja pelkällä yhteiskunnankin tarjoamalla eläketurvalla, asumistuella ja toimeentulotuella pärjää , jos osaa pitää taloutensa muuten hallinnassa.

        Juuri näin. Ihmisten turvaverkko on Suomessa nykyisin jopa liian varma. Ihmiset välttyvät pienimmiltäkin ponnisteluilta ja odottavat muiden tekevän elämästään hyvää ja onnellista. Pettyvät kun näin ei tapahdu.

        Toista se oli 60-70-luvuilla. Ei ollut sossuautomaatti Kelaa. Työttömyyskorvaukset olivat todella pieniä, ja omavastuuaika puolestaan oli pitkä. Ilman säästöjä ei selvinnyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei solvata, mutta jokainen voi tehdä itse omalle köyhyydelleen, opiskella ja hankkia sitä kautta ammatin. Terveyden menettää päihteillä ja tupakalla, sekä muilla epäterveillä elämäntavoilla, ne on ihan itse aiheutettuja. Tosiasiat pitää osata tunnustaa!
        Yhteiskunta tarjoaa nykyään niin hyvän turvaverkon Suomessa, että täytyy melkoisesti sössiä oma elämä, että siitä turvaverkosta putoaa täysin ulkopuolelle.

        Vanhuuteen voi varautua, koska se tulee vääjäämättä, eläkkeeseen voi itse vaikuttaa ja voi hankkia myös muuta turvaa eläkevuosien varalle. Ja pelkällä yhteiskunnankin tarjoamalla eläketurvalla, asumistuella ja toimeentulotuella pärjää , jos osaa pitää taloutensa muuten hallinnassa.

        Terveyden voi menettää muutonkin kuin päiteillä ja tupakka ym. Terveyden voi menettä sairastumalla yllättäin.
        Esim minä, suvussa ei kellään ollut nivelrikkoa, mutta niinpä minä ainoana suvun jäsenenvä sain molempiin lonkkiin nivelrikon jotka on leikattu, jalkani ei ole enää entisellään. Mitään en olisi voinut tehdä toisin etten olisi sitä saanut. Se tuli syntymälahjana joka vaivasi vasta yli keksiiällä, eikä kukaan ollut huomannut sitä aiemmin, vasta kun menetin lähes liikuntakykyni. Nyt on korjattu muttei ole entisellään ja useasta asiata olen saanut luopua.
        On muitakin sairauksia joihin itse ei voi vaikuttaa, joten turha syytellä ihmistä itseään. Sitä ei vaan haluta nähdä, onhelpompi syyttää jottei tarvitse selitellä eikä tietää muuta kuin että se "on sun syy, älä jaksa valittaa!!!!! " Idiootimaista.

        Äitini oli invaliidi, eikä taatusti ollut hänen syynsä, sitä en avaa se on yksityisasia meille. Myös isäni joutui sairaseläkkkeelle tapaturmaisesti työssä menetti työkykynsä ja joutui sairaeläkkeelle.
        Eräs poliisi menetti terveytensä kun virantoimituksessa häntä ammuttiin vatsaan, ja on pyörätuolissa edelleen.


      • Anonyymi

        Tiedätkö että kaikki näyttää paperilla ja kirjoissa aivan eriltä kuin todellisuudessa. On ehlppo sanoa mitä pitää tehdä ja mitä ei kun asia ei ole oma kohtainen, vain se tietää jota asia koskettaa.
        Yksikään lääkäri ei koskaan kertonut minulle ettäminulla on nivelrikko ei kukaan. Vasta sitten ryhdyttiin tutkimaan mikä on kun en enää pystynyt kunnolla kävelemään, ja silloin oli jo liian myöhäistä. Ei siihen auttanut enää ihmelääkkeet eikä liikunta, vaan ainoa liikuntakyvyn pelastaja oli leikkaus.
        Kysyin lääkäriltä kun kertoi että tämä on syntymä vika sinulla. Kellään suvun jäsenellä sitä ei ole. Syntymävika ei ole aina perinnöllinen. Tuttavan tuttavan lapsella vuosia vuosia sitten oli huulilakihalkio, eikä sitäkään ollut hänen suvussaan kellään.

        Jos et tiedä älä kommentoi tyyliin että olisit tehnyt sitä tai tätä, ja näin se on kun kirjassa niin lukee.

        Ei se mene niin. Vain se tietää jota asia koskettaa.


    • Anonyymi

      Ennen oli oikeaa köyhyyttä. Nykyinen köyhyys on vain sarja huonoja omia valintoja, joista syntyy elintasonarinaa. Se ei ole oikeaa köyhyyttä.

      Mitä ruokaan tulee, sitä syödään aivan liikaa. Silakka, peruna, ruisleipä - ne ovat perinteisiä perusruokia, eivät köyhän ruokia.

      Vietin neljä viikkoa Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa kesällä. Ruokarahat riittivät hyvin, kun ei ostanut ollenkaan alkoholia ja limua. Jäätelöä ja suklaatakin vain harvakseltaan. Sen voi kuitenkin sanoa, että Suomi on halpa maa verrattuna Ruotsiin ja etenkin Tanskaan. Se näkyikin katukuvassa; ihmiset olivat hoikempia kuin Suomessa.

      • Anonyymi

        Me ihmiset olemme joka maassa erilaisia. On lyhyitä ja pitkiä, on mustia ja valkoisia, on vinosilmäisiä, on lihavia ja laihoja, säkkärätukkaisia ja kaljuja... ei se lihavuus ja laihuus ole yhtään sen pahempi kuin muutkan erilaisuudet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Me ihmiset olemme joka maassa erilaisia. On lyhyitä ja pitkiä, on mustia ja valkoisia, on vinosilmäisiä, on lihavia ja laihoja, säkkärätukkaisia ja kaljuja... ei se lihavuus ja laihuus ole yhtään sen pahempi kuin muutkan erilaisuudet.

        "ei se lihavuus ja laihuus ole yhtään sen pahempi kuin muutkan erilaisuudet"

        Nyt kuule tarkkuutta.
        Liikalihavuus ei ole erilaisuus, vaan itse aiheutettu tila, josta terveys ja näin ollen myös ihmisen hyvinvointi kärsii. Liikalihavuus tappaa. Se ei todellakaan ole ominaisuus, kuten pituus, ihon väri ja muut mainitsemasi asiat.


    • Anonyymi

      Suomalaiset ovat todistetusti lihonneet viimeisen 50 vuoden aikana todella paljon. Suurin osa aikuisista miehistä ja naisista on nykyään lihavia (BMI yli 30).

      Alla oleva kommentti kiteyttää nykyisen köyhyysongelman:

      "Ennen oli oikeaa köyhyyttä. Nykyinen köyhyys on vain sarja huonoja omia valintoja, joista syntyy elintasonarinaa. Se ei ole oikeaa köyhyyttä."

      • Anonyymi

        No sinä olet hyvä esimerkki siitä millainen on olla 120 kilonen? Oletko tehnyt mitään sen eteen että tiputtasit painoasi? Kannattas sun mennä johonkin laihdutuskurssille ja yrittää itsekin. Eikö ole kauheeta olla noin painava, jaksatko kävelläkkään tai pystyktö pyöräilemään?

        Kokeileppa laihduttamista ja hae apua ongelmaasi. Ei kiva.
        Oletko ollut pitkään 120 kilonen? Mistä johtui sun lihavuus? Tsemppiä ja tee kaikkesi että laihdut ainakin puoleen ja enemmänkin.
        Pidän peukkuja sulle!


    • Anonyymi

      Miksi köyhät on kauheen lihavia? Rikkaat tyylikkäitä ja hienosto ihmisiä, jotka osaa pitää itsestään huolta. Köyhät likaisine hiuksineen, lökäpöksyineen, röyhtäilee, jtä viitsisuo kaljaa ja nukkuu kaiket päivät.
      Köyhyys vie ihmisen huonlille teille, ja hyvin erottaa rikkaan ja käyhän kun vastaan tulee. Talossammekin asuu kköyhä ihminen aina röyhtäillee ja anelee rahaa ja syö lenkkimakkaraa keinussa. Ei edes halua töihin, ei kukaan ottaskaan kun on niin epäsiisti, syrjäytynyt hunsvotti. Itse en haluisi olla tuommonen, rahaa pitää olla ja itse haentt tukea joka kuu ja hyvin pärjään, vaikkei sillä rahalla töitä tekeisi, ei kyl tarvikkaan. Tarvis 4 tonnia palkkaa että mä menisin duunaa. No kerran oli paskaduuneissa, istuin ja luon iltalehtiä ja pelasin nettipeliä, se oli mun panos pasakduunille. istuhan siellä kun sai vähän lisää rahaa, muttei töitä viitti tehdä. Yhden insinöörin kanssa naurettiin että hullu tekisi täällä mitään.

      • Anonyymi

        Hyvää se, että pärjäilet tttuella. Sulla on ilmeisesti kohtuullinen elämänhallinta.

        Kerrot kuitenkin, että et ole valmis töihin jos et saa vähintään 4 tonnia palkkaa kuussa. Mihin tämä vaatimuksesi perustuu? Onko sinulla sellainen koulutus ja työkokemus, että voit vaatia tuollaista palkkaa?

        Ei nimittäin vaikuta siltä, että vaatimuksesi olisi perusteltu. Sinähän olet työtön. Kukaan ei siis ole valmis maksamaan työpanoksestasi 4 tonnia kuussa. Työmarkkinoilla vallitsee kaupankäynti. Työpanoksia ostetaan ja myydään. Ei kukaan osta työpanostasi, koska et ole sen arvoinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää se, että pärjäilet tttuella. Sulla on ilmeisesti kohtuullinen elämänhallinta.

        Kerrot kuitenkin, että et ole valmis töihin jos et saa vähintään 4 tonnia palkkaa kuussa. Mihin tämä vaatimuksesi perustuu? Onko sinulla sellainen koulutus ja työkokemus, että voit vaatia tuollaista palkkaa?

        Ei nimittäin vaikuta siltä, että vaatimuksesi olisi perusteltu. Sinähän olet työtön. Kukaan ei siis ole valmis maksamaan työpanoksestasi 4 tonnia kuussa. Työmarkkinoilla vallitsee kaupankäynti. Työpanoksia ostetaan ja myydään. Ei kukaan osta työpanostasi, koska et ole sen arvoinen.

        Eihän 82.000 e kk palkkakaan ole perusteltu, ei ole kansanedustajien palkka perusteltu, eipresidentin ei ministerien, ei yritysjohtajien ym joiden palkka on yli ymmärryksen. Mistä ne sen rahan saa??? Mikä on niin tärkeetä että siitä pitää saada lähemmas satatuhatta euroa kuussa palkkaa? Mikä on perustelu sille että kansanedustajat saava kulukorvausta ja asumistukea vaikeki heillä ole sitä toista asuntoa, ei taviskaan saa toisen asunnon ilmaisetua.

        Se onmun vaatimus 4 tonnia tai minä en osaamistani anna, töihin voisinm ennä mutta en tee sitä mitä osaan. Suomessa ei 9 e päivässä pärjää, ei vaikka kuin asuisit äitisi helmoissa ja hänen ruokapöydässä söisit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän 82.000 e kk palkkakaan ole perusteltu, ei ole kansanedustajien palkka perusteltu, eipresidentin ei ministerien, ei yritysjohtajien ym joiden palkka on yli ymmärryksen. Mistä ne sen rahan saa??? Mikä on niin tärkeetä että siitä pitää saada lähemmas satatuhatta euroa kuussa palkkaa? Mikä on perustelu sille että kansanedustajat saava kulukorvausta ja asumistukea vaikeki heillä ole sitä toista asuntoa, ei taviskaan saa toisen asunnon ilmaisetua.

        Se onmun vaatimus 4 tonnia tai minä en osaamistani anna, töihin voisinm ennä mutta en tee sitä mitä osaan. Suomessa ei 9 e päivässä pärjää, ei vaikka kuin asuisit äitisi helmoissa ja hänen ruokapöydässä söisit.

        "Mistä ne sen rahan saa"
        Älä esitä tyhmää. Olet vain kateellinen.

        Kansanedustajat saavat palkkansa työstään, siitä että heidät on valittu kansanedustajaksi (kansa valinnut). Presidentti saa palkkansa presidentin työstä, siitä että hänet on valittu presidentiksi (kansa valinnut).
        Minut on valittu moneenkin työhön (tarkalleen viiteen), jota olen hakenut (työnantaja valinnut). Veljeni valittiin tutkijaksi 30v sitten - siinä työssä hän on edelleen. Jne jne. Jokainen hankkii elatonsa kykyjensä ja taipumustensa mukaan. Juuri niitä punnitaan työhaastatteluissa. Ellei onnistu saamaan haluamaansa tai minkäänlaista työtä, ei omaa tarvittavaa koulutusta, tai halua ryhtyä yrittäjäksi, niin oma vika. Siitä ei voi toisia syyttää.


    • Anonyymi

      Ei yhtään tarvi ihmetellä, miksi ei ole työhön menijöitä.
      Palkasta se on aina kyse, ei muusta, ei kukaan mene töihin työn vuoksi vaan rahan.

      Jos joku saa vaan 9 e päivä ja joku muu 92 tonnia kuussa niin on se härskiä.
      Jotenkin perin sairasta touhua, teettää toisilla ilmaista työtä ja toiset saa rahaa tekemättä mitään!!!!

      • Anonyymi

        "Palkasta se on aina kyse, ei muusta, ei kukaan mene töihin työn vuoksi vaan rahan."

        Virheellinen käsitys. Jos raha on ainoa motivaatiotekijä työntekoon, ihmisen elämä on todella köyhää, ikävää, sisällötöntä ja merkityksetöntä. Siitä puolestaan seuraa sairasta valitusta, joka ei lopu koskaan (kuten sinulla). Jokainen on oman elämänsä keskushyökkääjä (nykyinen muunnos sanonnasta jokainen on oman onnensa seppä).

        Itse tarvitsee tehdä asioita, olla aktiivinen, kyetä selviytymään ja sopeutumaan, elämään tasapainoista elämää muiden ihmisten kanssa. Ennen kaikkea on hyväksyttävä OMAN elämänsä tosiasiat. Esim. sinä tienaat 10000 e vuodessa. Joku toinen tienaa 100000e vuodessa. Sinulla ei ole mitään resursseja tienata 100000e. Siksi sinun on vain hyväksyttävä se. Kuten sekin, että monet muut tienaavat enemmän kuin sinä. Sen sijaan, että valitat, voisit olla kiitollinen saamastasi työkkärin tukipestistä j a9e lisärahasta. Kateus muiden elämään ja tyytymättömyys omaan elämään tekee sinusta vain turhaa paskan ihmisen, jota muut eivät siedä.


      • Anonyymi

        Se on kuule ihan oma valinta, että onko 9€ työkokeiluissa työttömyyskorvauksen lisäksi, vaikka 92000€/kk palkalla hommissa.
        Suomessa on tarjolla koulutusta kaikille , joten ei ole köyhällä rahasta kiinni opiskelut. Serkkupoika opiskeli diplomi-insinööriksi ja on nyt ison yksityisen yrityksen toimitusjohtajana, palkkaa tulee tuo 92000€/kk ja lisäksi toinen mokoma optioita. Köyhistä oloista kotoisin, ei ole pappa petaillut hänelle!
        En ole kateellinen tai katkera, koska pärjään hyvin köyhänäkin. Ansiotyössä olen ja sijoitusasunnot maksaa vuokralaiset meille omaksi.


    • Anonyymi

      Niin justiin noi että täytyy saada palkkaa mutta nykypäivänä on se että täytyy kouluttaa itseään sekä se auttaa työllistymisessä työkokemus.
      Jos tehtaassa aiemmin ollut ja saanut loparit niin täytyykin sitten jo kouluttautua että saa samaa palkkaa , vaihtoehtoja on paljon esim, aikuiskoulutus mutta vastaus on emmää tollasta vaan töitä elikä täytyy rautalangasta vääntää asioita.

      • Anonyymi

        Tuo on niin tosi, että vanhemmalla iällä jos työpaikan menettää, ei samanlaista saa tilalle. Vielä vähemmän samalla palkalla. Mikään työpaikka ja palkka ei ole saavutettu etu ja itsestäänselvyys kuten monet näköjään ajattelevat. Onneksi tällainen ajattelutapa on katoamassa. Kiitos nuorten, jotka ovat tottuneet tekemään pätkä- ja silpputöitä työllistyäkseen jatkossakin.


      • Anonyymi

        Esim, joskus päässyt paperitehtaalle töihin ja 50 vuotiaana laitetaan pois niin kyllä saa etsiä työpaikkaa missä samat ansiot. Entiset paperimiehet siistijäksi.
        Eihän enään varmaankaan ns, eläkepaikkaa ole että teen tätä 40vuotta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esim, joskus päässyt paperitehtaalle töihin ja 50 vuotiaana laitetaan pois niin kyllä saa etsiä työpaikkaa missä samat ansiot. Entiset paperimiehet siistijäksi.
        Eihän enään varmaankaan ns, eläkepaikkaa ole että teen tätä 40vuotta.

        No paperihenkilöt nyt kusi omiin muroihinsa ja vielä toistenkin muroihin, kun silloin muutama vuosi sitten lakkoilivat. Siinä hiljeni moni paperikone ja ne lakkoilevat henkilöt myös. Siinä sivussa tuli muistakin henkilöistä työttömiä. Kaverilla oli neljä tukkiautoa ajamassa paperitehtaalle puuta, nyt ajaa yhdellä autolla puuta, eli muutama puutavararekan kuljettaja sai lopputilin. Sama juttu niillä autoilijoilla, jotka ajoivat paperia satamaan, eivät aja enään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No paperihenkilöt nyt kusi omiin muroihinsa ja vielä toistenkin muroihin, kun silloin muutama vuosi sitten lakkoilivat. Siinä hiljeni moni paperikone ja ne lakkoilevat henkilöt myös. Siinä sivussa tuli muistakin henkilöistä työttömiä. Kaverilla oli neljä tukkiautoa ajamassa paperitehtaalle puuta, nyt ajaa yhdellä autolla puuta, eli muutama puutavararekan kuljettaja sai lopputilin. Sama juttu niillä autoilijoilla, jotka ajoivat paperia satamaan, eivät aja enään.

        Jep. Lakot pysäyttivät kalliisti pyörivät koneet, tappiot olivat mahtavia. "Ylläripylläri", paperitehtaat lakkauttivat toimintansa yksi toisensa jälkeen. Ei tarvinnut olla nero tajutakseen tämän - lakkoilijat vain olivat umpityhmiä. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun ei käynyt tipan tippaa sääliksi työttömäksi jääneet eliittiduunarit, joiden palkka oli parempi kuin akateemisen tutkinnon suorittaneilla.

        Siinähän entiset paperityöläiset eivät enää ajelleet mersulla. Sellaisesta koittelemuksesta selviää kuka tahansa.


      • Anonyymi

        Nokian renkailla aikoinaan oli näitä maistereita tehdastyössä kun vuorotöistä sai jonkinlaista palkkaa.
        Juu kyllä mahtaa entistä paperimiestä ketuttaa elää kelan päivärahoilla.


    • Anonyymi

      Ennen oli köyhyyttä ja sota-aikoina oikeaa pulaa ruuasta - toisin kuin nykyään.

    • Anonyymi

      Köyhyys lähtee sillä että nsaa palkkoja ja nostaa etuuksia ja korvauksia. Rahalla se lähtee, mutta kun tahlteen pidetään käyhyyttä yllä, että voi tehdä näitä orjatyön ratkuista ja kurjuuttaa sekä pakottaaa ihmiset nälkää näkemään.

      Rahalla se lähtee, ei työtä tekemällä ilman palkkaa. Siitä se vaan nousee se työttömyys ja käyhyys.

      • Anonyymi

        Mikä pakko on ilman palkkaa tehdä töitä. Jos opiskelee ja on aktiivinen, saa kyllä sellaisia töitä mistä maksetaan palkkaa.


      • Anonyymi

        Ei välttämättä. Eduskunnassa on lähes kaikki kouluttamattomia jotka ei ole tehneet pivääkään politiikkaa eikä ole koulutusta saaneet siihen hommaan, ja siellä vaan vetelee kymppitonneja sieltä täältä!!!

        Täysin ummikkoja suurin osa heistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei välttämättä. Eduskunnassa on lähes kaikki kouluttamattomia jotka ei ole tehneet pivääkään politiikkaa eikä ole koulutusta saaneet siihen hommaan, ja siellä vaan vetelee kymppitonneja sieltä täältä!!!

        Täysin ummikkoja suurin osa heistä.

        MISSÄ näitä tietämättömiä idiootteja oikein sikiää: "Eduskunnassa on lähes kaikki kouluttamattomia jotka ei ole tehneet pivääkään politiikkaa eikä ole koulutusta saaneet siihen hommaan, ja siellä vaan vetelee kymppitonneja sieltä täältä!!!"

        Totuushan on se, että kansanedustajista suurin osa on vaikuttanut paikallispolitiikassa tai maakuntasolla, kunnan/kaupunginvaltuustoissa, lautakunnissa, muissa luottamuselimissä, yhdistyksissä ja omissa puolueissaan jos vuosia ennen kuin päätyvät eduskuntaan.

        Jotkut täällä kovasti ihannoidut PERSUkansanedustajat ovat kyllä joskus tulleet valituiksi eduskuntaan suoraan kirkonkylän baarista. Sitten on myös jokunen julkkis, kuten Tony Halme, PERSU hänkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei välttämättä. Eduskunnassa on lähes kaikki kouluttamattomia jotka ei ole tehneet pivääkään politiikkaa eikä ole koulutusta saaneet siihen hommaan, ja siellä vaan vetelee kymppitonneja sieltä täältä!!!

        Täysin ummikkoja suurin osa heistä.

        Kateus tekee näköjään tyhmäksi. Mistä olet saanut päähäsi, ettei poliitikoilla ole koulutusta? Kyllä on. Seuraa vähän aikaasi. Jokunen perussuomalainen on kouluttamaton (Halla-aho on peräti filosofian tohtori)... mutta mitä siitä? Kansa on heidät valinnut. Demokratia tässä maassa.

        Jos halutaan, ettei ilman koulutusta pääse kansanedustajaksi, niin eikun vääntäämään kansalaisaloitetta. Ehkei aloitus kuitenkaan saisi kannatusta, koska kuten edellä kerroin, harvalta kansanedustajalta koulutus puuttuu. Se ei ole ongelma. Sinulla on tyypillinen harakäsitys ja ongelma; kuvittelet, ettei poliitikot tee mitään. He tekevät paljonkin. Paljon enemmän kuin sinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei välttämättä. Eduskunnassa on lähes kaikki kouluttamattomia jotka ei ole tehneet pivääkään politiikkaa eikä ole koulutusta saaneet siihen hommaan, ja siellä vaan vetelee kymppitonneja sieltä täältä!!!

        Täysin ummikkoja suurin osa heistä.

        Ja hahhah taasen palstan vakihörhölle vai mikä Venäjän trolli oletkin! Eduskunnassa moni kansanedustaja on varsin korkeasti koulutettu tai muuten ammattilainen. Ja he ovat nimen omaan KANSANEDUSTAJIA, eli läpileikkaus kansasta, vaikka kaikki ei näin tyhmiä olekaan, mitä väität heidän olevan. Toki eräästä perusporukasta löytyy jostain mölinäbaarista repäistyä sakkia, ihan samoin kuin veljespuolueista muista maista. Ei ole herkkua politiikan tekeminen Ruotsissakaan sen perusporukan kanssa, joka teki vaalityötään niissä punamultamökeissään. Britit nyt ihmettelevät niiden perusbrittien kanssa, miten luikerella moisista eroon.
        Kyllä Suomessa kansa osaa kuitenkin suht' hyvin äänestää oikeat henkilöt eduskuntaan ja kyllä kansanedustajat ovat palkkansa ansainneet. On siinä eduskuntatyössä kuitenkin niin paljon tekemistä, että ei kateeksi käy.
        Jos olet noin kateellinen, niin ala ihmeessä itse kansanedustajaksi ja pistä Suomen asiat kerralla kuntoon, jos se on niin helppoa!


    • Anonyymi

      Tässä lista kansanedustajista ja heidän valtiopäiväkokemuksestaan (googlaa mitä valtiopäivillä tarkoitetaan):

      https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex8220_Kansanedustajien valtiopäiväkokemus.aspx

      Laskujeni mukaan ensimmäisen kauden kansanedustajia oli 75 kpl. Otetaan heistä kaksi ensimmäistä tarkasteluun:

      Oulun vaalipiiristä valittu kepulainen Pekka Aitakumpu on vanhoillislestadiolainen pappi, joka on ennen kansanedustajan uraansa toiminut mm. Oulun kaupunginvaltuustossa vuodesta 2017 sekä erään etujärjestön hallituksen jäsenenä ja kolmen eri lehden päätoimittajana.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Aittakumpu

      Outokumpulainen sairaanhoitaja Sanna Antikainen on toiminut kotikaupunkinsa kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2013 ja muissa luottamustehtävissä vuodesta 2013, jolloin perusti Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoret.

      https://www.antikainensanna.fi

      Näin helposti parin nettilinkin avulla voi romuttaa aiemman kirjoittajan väitteet siitä, että "Eduskunnassa on lähes kaikki kouluttamattomia jotka ei ole tehneet pivääkään politiikkaa eikä ole koulutusta saaneet siihen hommaan."

    • Anonyymi

      Sota-aikana köyhyys oli tavallista ja merkitsi joskus nälkää. Perunaa ja puuroa jos oli, niin pärjäsi.

      Itseäni varsinaisessa köyhyydessä hermostuttaisi enemmän jatkuva likaisuus, haju ja ankeat elinolot kuin yksi tai puuttuvaa ateriaa.

    • Anonyymi

      Nuo on jo herrojen herkkua näkkileipää paisto margariinilla ja sinappia päälle makarooni velliä kaura velliä omenoita ja juureksia varastettuja tietenkin karkit kaupasta et tiedä köyhyydestä mitään..

    • Anonyymi

      Sota sitä tarvis tulla että ihmiset heräisivät nykypäivään mitä on. Ei varmaan kuole nykyään suomessa yksikään siihen ettei ruokaa.
      Sillon kun puutetta ollut niin kyllä varm ois maistunut nötkötti, jossain talvisodassa näkkärin päälle nötköttiä ja kuppi kuumaa kahvia.

      • Anonyymi

        Ai kauhee mikä vertaus, vai että sotaa odottelet!!!! Varmaan oot ainoo joka toivoo sotaa.

        Jos eimuuten ymmärrä käyhyyttä kuin sodan toivomisella, niin sittä saa olla ymmärtämättä.

        Jos haluat nähdä sotaa, maktusta maahan jossa se on käynnissä, luulen ettet olisi tuntia kauempaa siellä. Joten jätä tuommoset vakavat sodan toivomiset omaan päähäsi, äläkä toivo sitä muille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai kauhee mikä vertaus, vai että sotaa odottelet!!!! Varmaan oot ainoo joka toivoo sotaa.

        Jos eimuuten ymmärrä käyhyyttä kuin sodan toivomisella, niin sittä saa olla ymmärtämättä.

        Jos haluat nähdä sotaa, maktusta maahan jossa se on käynnissä, luulen ettet olisi tuntia kauempaa siellä. Joten jätä tuommoset vakavat sodan toivomiset omaan päähäsi, äläkä toivo sitä muille.

        Luetun ymmärtäminen taas hakusessa.Sota sinulla omassa päässä.....työttömien pitäisi sotaa mennä katsomaan elikä sinun.. luuseri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luetun ymmärtäminen taas hakusessa.Sota sinulla omassa päässä.....työttömien pitäisi sotaa mennä katsomaan elikä sinun.. luuseri.

        Miksi olet noin katkera? Jos sulla on mielenterveysongelmia mene hoitoon!!! Ihan oikeesti kannattaisi hakea apua kun olet noin mustamielinen,

        Sotaa kun täällä ei kukaan muu halua kuin sinä. Surullista.


    • Anonyymi

      Ei tämän päivän köyhä edes käsitä, että mitä on TODELLINEN köyhyys. Suomessa on niin hyvin jokaisella asiat, ettei köyhinkään kuole nälkään, jos vaan ottaa tarjotun avun vastaan.
      Vielä muutama vuosikymmen sitten köyhyys oli paljon rankempaa, ei ollut yhteiskunnan tukiverkostoa siinä mitassa mitä tänä päivänä. Sota-aikana kaikki söivät huonommin, mitä tämän päivän köyhimmät syövät.

      • Anonyymi

        Nykypäivän touhu mennyt sellaiseksi että ihmiset syövät vaan ja paskantaa eikä tee mitään. Rahaa tarvisi tulla lisää heidän mielestä.Syrjäytyneellä työttömällä ajatukset lapsen tasolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykypäivän touhu mennyt sellaiseksi että ihmiset syövät vaan ja paskantaa eikä tee mitään. Rahaa tarvisi tulla lisää heidän mielestä.Syrjäytyneellä työttömällä ajatukset lapsen tasolla.

        No ei ole, seon ihan vaan työlisten keksimä juttu, jotta heidän paha olonsa lieventyy kun voi mollaa jotakuta.

        Mistä luulet että työttömät ovat syrjäytyneitä? Olet itse itsesi uhri, ja kateellinen kun joudut raatamaan palkatta ja muut osaavat handlaa elämänsä paremmin eikä raatamlla.

        Työläiset ne keksii vaikka mitä kun oma elämä on sirpaleina ja raskasta, ollaan vaan katelllisia heille jotka eivät tuohon raatamiseen sorru.


    • Anonyymi

      Kunhan kehut! Silakka oli harvinaista herkkua. Peruna oli pääasiallinen ravinnon lähde. Parhaimmillaan läskisoosia pottujen kanssa. Toisessa ääripäässä oli useiden päivien perunavelli kuuri.
      Seurauksena oli kahtena kevättalvena veriset yskökset jotka johtuivat vitamiinien puutteesta.
      Keräilytalouden tuloksena tehty sienikastike oli huippua.
      Jouluksi lanttulaatikkoa ja uunissa paistettu oman sian lapa. Lapoja ja kylkiläskejä lukuun ottamatta muu sika myytiin syksyisin kyläläisille kuistillamme.

      Vaatteet olivat oma lukunsa. Niissä oli jotain hyvääkin. Esimerkiksi kansakoulussa kukaan ei tuijottanut toisten vaatteita koska kaikki olivat köyhiä ja niskassa oli sitä mitä kunkin kotoa löytyi.

      • Anonyymi

        Missä oli silakkaa ja missä suolattua särkeä tai muuta suolakalaa perunoiden kanssa. Kyllä monet köyhät sinnitteli perunan ja itse pyydetyn kalan voimalla. Jos itse kasvatettiin se kesäpossu, niin siitä ei kovin paljoa omaan pöytään riittänyt. Köyhät ei juuri edes niitä possuja voineet kasvatella.

        Marjat kerättiin ahkerasti metsästä talteen, puolukkaa oli köyhällä survoksena, mistä talven aikaan edes jotain vitamiineja saatiin. Raakaa perunaa syötiin pieninä siivuina, siitä sai c-vitamiinia.
        Me asuttiin minun lapsuudessani pienessä kyläyhteisössä, missä kaikki oli tasaisen köyhiä ja kaikki kalasti leivänjatketta läheisestä kahdesta pienestä järvestä. Ihan roskakalaa tämän päivän mittapuulla, mutta kummasti se suolasärki maistui ja niitä lahnanläppänöitä suolattiin ja savustettiin. Ei ne kaikki oikeita lahnoja olleet, partteja, pasureita ja sulkavia, mutta kyllä ne köyhille nälkäisille kelpasivat.
        Perunamaa oli jokaisella, siitä saatiin perunat. Kasvimaata oli, että kaalit ja lantut sai omasta takaa. Jos kellä lehmä oli, niin siitä sitten maitoa ja naapurit haki tinkimaitoa. Kanoja oli joillakin, että niistä sai kananmunia, mutta monet keräsi sieltä järveltä lokkien pesistä lokinmunia syötäväksi vielä 60-luvullakin. Telkkiä jotkin munittivat, eli ottivat telkänpesästä munia syötäväksi, vaikka se oli kiellettyä touhua. https://poistyopoydalta.blogspot.com/2015/08/vanha-kansa-munittaa.html


    • Anonyymi

      Niimpä... ja nykypäivänä ihmiset kirjoittavat että hakevat ilmaista leipää niinkuin joku siitä ei olisi maksanut.
      Ensin maanviljelijä korjaa sadon ja myy sitten viljaa. Leipomot ostaa jauhoja ja siitä sitten kauppaan. Sitten loppujen lopuksi jakeluun ja luuseri sanoo.Pitkän reissun kulkee, luuseri sanoo että ilmaista leipää.

      • Anonyymi

        Niinpä tosiaan, leipää jaetaan nykyään monessa paikkaa ilmaiseksi ja se ei silti edes kelpaa köyhille!!! Paljon hyvää ruokaa menee hylkyyn, kun se ei kelpaa. Kyllä ennen leipää osattiin arvostaa!!!


    • Anonyymi

      Köyhänkin on syötävä sitä mitä kaupat myyvät. Kaikissa ruuissa hinta/energiasisältö ovat likimain samoja. Jos joku makkara on toista halvempaa, ei se ole huonompaa. Siirryin Lauantai-makkaraan itsekin, mutta juon myös olutta. Tölkki olutta kerran viikossa on elintasoa.

    • Anonyymi

      Höpö höpö vastauksia. Vaikka aloitus on 7 v vanha niin vastaan silti, yleensä en vanhoihin vastaa, mutta tää on pötyä. Ei suomessa ole noin käyhää ollut mitä on nyt. 2000 luvulla EI PITÄISI OLLA LEIPÄJONOJA.

      Orpo hävetköön tekosiaan. 2000 luvulla pitäisi olla suomi kunnossa. On se kumma kun ei osaa, varmaan joku kadunlakaisia ollu ennen kun meni tyrkkyttämällä ja valheillaan eduskuntaan.

    • Anonyymi

      Joo suomi sivistys valtio oikein skandinaavinen..heh no ruotsissakaan ei mene hyvin mutta onneksi norjassa ja tanskassa. Kumpa jotenkin niihin maihin pääsisi.

    • Anonyymi

      Köyhyys ennen niin millä vuosikymmenellä tai vuosisadalla. Silakkaahan vähävaraiset ruokakalana paljon söi 70 luvulla hyvin yleistä että kerran viikossa paistetettiin.Nykypäivän köyhä ei tajua silakkaa ostaa vaan puputtaa makaronia. Toimeentulotuki mahdollistaa ruoan ostamisen.Rahat tietenki laitetaan alkoholiin,tupakkiin sit varm pahin niin pelaaminen.Puliukkoja on autettu kun laittavat kaikki rahansa alkoholiin.

    • Anonyymi

      Silakkaan ei ole varaa nykyään ellei itse kalasta. Silakkalaatikko lempiruokaa.

    • Anonyymi

      Silakka nyt tällä hetkellä hinnoissaan muistan 90 luvulla kun yks kauppa myi silakkaa 1mk kilo.

    • Silakka on oikein jees kun maustaa oikein. Onhan se toki ruotoinen ja tietty maku mutta ei se paha ole. Kelpuuttaisin ja onkisin litkalla jos olis mahdollista. kala on kummallisen kallista ja vaikeeta tässä maassa jossa on tolkuttomasti järviä ja merenrantaakin piisaa. No ne tietyt kuivanmaan alueet ovat hankalia tähän hommaan mutta näin yleisesti ajatellen.

      • Anonyymi

        Sinänsä huumoria silakan suhteen kun kalastaja saa 20-30centtiä kilolta ja suuri osa menee minkeille rehuksi.Kyllähän moni aikoinaan osti silakoita kerran viikossa ja paisto kun ei sillon paljonkaan hintaa. Saiski tuoreita savusilakoita kohtuulliseen hintaan.


    • Anonyymi

      No sitähän se paljolti oli, mitä halvimmalla sai kaupasta ja kaikki, mitä pystyi itse kasvattamaan(maalla) tai noukkimaan metsästä, niin sitä syötiin.
      Sienet, marjat ja jos pystyi kalastamaan, niin itse pyydettyä kalaakin syötiin paljon.
      Aikanaan särki oli yksi paljon syöty ruokakala Suomessa, nykyäänhän sitä ei juurikaan kukaan syö.
      Mutta kyllähän peruna, ruisleipä ja silakka on hyvää ruokaa. Paistetut silakat muussin kanssa tai savustettuna on hyvää. Vielä jos voissa paistaa...

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joskus mietin

      miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi
      Ikävä
      24
      4716
    2. Miten reagoisit

      Jos ikäväsi kohde ottaisi yhteyttä?
      Ikävä
      88
      3724
    3. Ryöstö hyrynsalmella!

      Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313
      Hyrynsalmi
      48
      3125
    4. Olisiko kaivattusi

      Sinulle uskollinen? Olisitko itse hänelle?
      Ikävä
      54
      2667
    5. Mitä haluaisit sanoa

      Nyt kaivatullesi?
      Ikävä
      206
      2621
    6. Ihana nainen

      Suukotellaanko illalla?☺️ 🧔🏻🫶
      Ikävä
      51
      2599
    7. Sukuvikaako ?

      Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne
      Iisalmi
      32
      2400
    8. Ootko koskaan miettinyt että

      miksi kaivatullasi ei ole puolisoa?
      Ikävä
      152
      2338
    9. Huomenta ihana

      Mussu ❤️.
      Ikävä
      31
      1955
    10. Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa

      Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok
      Maailman menoa
      108
      1539
    Aihe