Tämä hallituksen jo viime vuodenpuolella tekemä kiinteistöveron alarajan korotus lisää maaseudulla omakotitaloissa asuvien vanhusten ahdinkoa.
Hienoa, että persujen ja kepujen maaseudun autioittaminen jatkuu.
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/verotus/kiinteistoverotus/Sivut/Kiinteistöverolain-muutokset-2016-ja-2017.aspx
Kiinteistöverolain muutokset 2016 ja 2017
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta (30.10.2015/1291) on tullut voimaan 3.11.2015. Laki muutoksella tehtiin muutoksia vuosien 2016 ja 2017 kiinteistöveroon joilla olisi valtiovarainministeriön arvion mukaan saatavissa noin 50 miljoonan euron lisätuotto vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa.
Kiinteistöverolain 30.10.2015 vahvistetut muutokset aiheutti kolme muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta verovuodelle 2016. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Nykyisin 171 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa.
Voimalaitosrakennuksen ja –rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää korotettiin 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Voimalaitoskunnista 64 soveltaa nykyistä lain sallimaa ylärajaa. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää korotettiin 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin.
Valtionvarainministeriön arvion mukaan huomattavan moni kunta, joka tällä hetkellä soveltaa lain sallimia ylärajoja, käyttäisi hyväkseen mahdollisuutta korottaa kiinteistöveroprosenttia uusille ylärajoille. Tällä perusteella on arvioitu, että vuonna 2016 kunnille voisi kertyä lakimuutoksen mahdollistamien korotusten kautta noin 25 miljoonaa euroa lisää kiinteistöverotuloja. Vuonna 2017 kiinteistöverotulojen on tällä perusteella arvioitu kasvavan vielä noin 3 miljoonalla eurolla. Lakimuutos ei pakota kuntia korottamaan kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2016, joten lisätuottojen saaminen vaatii kuntien omia päätöksiä veroprosenttien korotuksista.
Laki muutoksen yhteydessä tehtiin muutoksia myös vuoden 2017 kiinteistöverotuksen osalta. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotettiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousi 0,80—1,55 prosentista 0,86—1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,37—0,80 prosentista 0,39—0,90 prosenttiin.
Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta kunnille kertyy noin 28,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksen osalta kertyisi lisää noin 21 miljoonaa euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta noin 7,3 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan 60 kunnan on korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 25 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia.
Korotuksia on suunnitteilla myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotuksiin. Hallituksen esityksen mukaan näiden vuosien osalta hallitus tekisi ratkaisut korotuksien laadusta myöhemmin, koska vireillä olevan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistyön ollessa kesken ei vielä voida arvioida, mistä lähtien uudistetut arvostamisperusteet olisi mahdollista ottaa käyttöön. Tässä yhteydessä myös veroprosenttien vaihteluvälit olisi mahdollisesti arvioitava uudestaan.
Hienoa, että persujen ja kepujen maaseudun autioittaminen jatkuu.
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/verotus/kiinteistoverotus/Sivut/Kiinteistöverolain-muutokset-2016-ja-2017.aspx
Kiinteistöverolain muutokset 2016 ja 2017
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta (30.10.2015/1291) on tullut voimaan 3.11.2015. Laki muutoksella tehtiin muutoksia vuosien 2016 ja 2017 kiinteistöveroon joilla olisi valtiovarainministeriön arvion mukaan saatavissa noin 50 miljoonan euron lisätuotto vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa.
Kiinteistöverolain 30.10.2015 vahvistetut muutokset aiheutti kolme muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta verovuodelle 2016. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Nykyisin 171 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa.
Voimalaitosrakennuksen ja –rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää korotettiin 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Voimalaitoskunnista 64 soveltaa nykyistä lain sallimaa ylärajaa. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää korotettiin 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin.
Valtionvarainministeriön arvion mukaan huomattavan moni kunta, joka tällä hetkellä soveltaa lain sallimia ylärajoja, käyttäisi hyväkseen mahdollisuutta korottaa kiinteistöveroprosenttia uusille ylärajoille. Tällä perusteella on arvioitu, että vuonna 2016 kunnille voisi kertyä lakimuutoksen mahdollistamien korotusten kautta noin 25 miljoonaa euroa lisää kiinteistöverotuloja. Vuonna 2017 kiinteistöverotulojen on tällä perusteella arvioitu kasvavan vielä noin 3 miljoonalla eurolla. Lakimuutos ei pakota kuntia korottamaan kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2016, joten lisätuottojen saaminen vaatii kuntien omia päätöksiä veroprosenttien korotuksista.
Laki muutoksen yhteydessä tehtiin muutoksia myös vuoden 2017 kiinteistöverotuksen osalta. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotettiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousi 0,80—1,55 prosentista 0,86—1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,37—0,80 prosentista 0,39—0,90 prosenttiin.
Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta kunnille kertyy noin 28,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksen osalta kertyisi lisää noin 21 miljoonaa euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta noin 7,3 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan 60 kunnan on korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 25 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia.
Korotuksia on suunnitteilla myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotuksiin. Hallituksen esityksen mukaan näiden vuosien osalta hallitus tekisi ratkaisut korotuksien laadusta myöhemmin, koska vireillä olevan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistyön ollessa kesken ei vielä voida arvioida, mistä lähtien uudistetut arvostamisperusteet olisi mahdollista ottaa käyttöön. Tässä yhteydessä myös veroprosenttien vaihteluvälit olisi mahdollisesti arvioitava uudestaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.