Ruokamyrkytyksen voi saada ruuasta, joka näyttää ja tuoksuu hyvältä
Kasviksista ja hedelmistä voi leikata mädän kohdan pois, mutta homeen kanssa ei kannata leikkiä.
Hyvinvointi 14.4.2016 2:00 Janne Salomaa
http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1460515695575?ref=hs-fprio-4-1
Ruokamyrkytys on yleinen vaiva. Vuosittain sen saa lähes miljoona suomalaista, arvioi infektiolääkäri Jukka Lumio.
”Valtaosa ripulitaudeista on alkujaan lähtöisin ruuasta, myös viruksina tarttuvat”, Lumio sanoo.
Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat lukuisat eri mikrobit, ja kaikissa elintarvikkeissa voi olla mahdollisia taudinaiheuttajia. Usein niitä hyvin pieni määrä onkin, mutta ruokien oikealla säilytyksellä ja käsittelyllä voi estää niiden lisääntymisen.
Eroon niistä pääsee kuumentamalla: kuumentaminen tappaa useimmat haitalliset mikrobit.
Mitä elintarvikkeiden pilaantumisesta ja niissä olevista taudinaiheuttajista tulisi tietää?
Hyvältä näyttävä ja maistuva ruoka voi olla täynnä taudinaiheuttajia
Ruuan pilaantuminen ja ruuassa olevat taudinaiheuttajat ovat eri asioita. Elintarvike on pilaantunut, kun sen haju, maku tai ulkonäkö on muuttunut häiritsevästi.
Taudinaiheuttajat voivat kuitenkin lisääntyä ruuassa ilman, että ruokaan tulee aistein havaittavia muutoksia. Usein taudinaiheuttajat menestyvät jopa paremmin ruuassa, jossa pilaantumista aiheuttavat mikrobit eivät ole päässeet valloilleen.
Tämä ei silti tarkoita, etteikö ulkonäköön ja hajuun kannattaisi kiinnittää huomiota. Poikkeava ulkonäkö voi kertoa, että ruokaa on säilytetty liian pitkään tai liian lämpimässä. Esimerkiksi vanhentunut lohi haisee normaalia voimakkaammalle ja sen pinta on vaaleahko ja limainen.
Aistein havaittava pilaantuminen tarkoittaa myös, että ruuan ravintoarvot ovat heikentyneet.
Huomaamattomien taudinaiheuttajien esiintyminen ruuassa johtuu usein huonosta hygieniasta: Siitä, että kädet tai tuoreena syötävät kasvikset on jätetty pesemättä. Tai siitä, että useita ruoka-aineita käsittelee samoilla välineillä, joita ei pese välissä.
Vanhentuneet pakasteet ovat turvallisia
Viimeinen käyttöpäivä -merkintä on pakollinen herkästi pilaantuvissa elintarvikkeissa, kuten pakatussa tuoreessa lihassa, kalassa ja tuorejuustossa. Päiväyksen jälkeen tuotetta ei saa myydä tai käyttää. Käyttöikää voi kuitenkin pidentää pakastamalla.
Parasta ennen -päivämäärä on sen sijaan vain suuntaa antava suositus. Parasta ennen -merkityissä tuotteissa on harvoin vaarallista määrää taudinaiheuttajia, jos ruuan ulkonäkö, haju ja maku ovat kunnossa.
Monia parasta ennen -päivämäärällä varustettuja tuotteita voi syödä päiväyksen umpeuduttua. Mitä pidempi aika valmistuspäivästä on parasta ennen -päivään, sitä todennäköisemmin se on syömäkelpoista vielä päiväyksen jälkeenkin.
Myös pakasteissa on parasta ennen -päiväys. 18 pakkasasteessa mikrobien kasvu kuitenkin pysähtyy, joten vanhentuneet pakasteet eivät ole terveydelle vaarallisia. Vuosikausia ruokaa ei silti kannata säilöä pakastimessa, sillä jäätynytkin ruoka kuivuu ja siinä olevat rasvat voivat härskiintyä.
Pakastaminen ei myöskään tuhoa mahdollisia taudinaiheuttajia elintarvikkeesta, ja kun pakaste sulatetaan, ne alkavat nopeasti lisääntyä. Siksi sulatettua ruokaa ei kannata pakastaa uudelleen.
Munat ja öljyt säilyvät pidempään jääkaapissa
Jääkaapin lämpötila kannattaa tarkistaa säännöllisesti, jotta ei säilyttäisi ruokia liian lämpimässä. Mittaria kannattaa katsoa aamulla, kun jääkapin ovi avataan yön jälkeen ensimmäistä kertaa.
Tuore kala ja liha kannattaa säilyttää korkeintaan kolmen asteen lämpötilassa eli jääkaapin kylmimmässä kohdassa, joka on yleensä alaosassa takana. Muut ruuat säilyvät parhaiten kuuden asteen lämpötilassa tai kylmemmässä.
Ovi on yleensä jääkaapin lämpimin paikka. Siinä voi säilyttää vaikkapa ruokaöljyjä. Vaikka esimerkiksi oliiviöljy sakenee jääkaapissa, sillä ei ole vaikutusta öljyn laatuun tai ominaisuuksiin. Huoneenlämmössä öljy kirkastuu uudelleen.
Myös kananmunien säilyvyyttä voi parantaa pitämällä niitä jääkaapissa. Jääkaapissa munat säilyvät hyvinä pari viikkoa pidempään kuin parasta ennen -päivä lupaa.
Pullistunut säilykepurkki voi kertoa vaarallisesta hermomyrkystä
Sekä viimeinen käyttöpäivä että parasta ennen -merkinnät koskevat yleensä avaamattomia pakkauksia. Esimerkiksi savukala säilyy avatussa pakkauksessa vain 1–2 vuorokautta.
Avatut jugurtti- ja viilipurkit taas voivat pysyä hyvinä viikonkin, vaikka pakkauksessa luvattaisiin vain 3–4 päivän säilyvyys.
Säilykkeiden käyttöikä lyhenee rajusti sillä hetkellä, kun purkin avaa. Peltipurkissa myytävät täyssäilykkeet säilyvät jääkaapissa vain muutaman päivän, ja säilytykseen on käytettävä uutta astiaa.
Lasipurkissa ja muovipurkeissa myytävät puolisäilykkeet, kuten salaatinkastikkeet ja etikkaliemessä olevat kasvikset, taas kannattaa pitää myyntiastiassaan, ja ne säilyvät avattuina tyypillisesti 1–2 kuukautta.
Hyvin harvinaisen mutta vakavan terveysvaaran aiheuttavat pullistuneet säilykepurkit. Ne pitää hävittää, sillä syynä pullistum
Kasviksista ja hedelmistä voi leikata mädän kohdan pois, mutta homeen kanssa ei kannata leikkiä.
Hyvinvointi 14.4.2016 2:00 Janne Salomaa
http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1460515695575?ref=hs-fprio-4-1
Ruokamyrkytys on yleinen vaiva. Vuosittain sen saa lähes miljoona suomalaista, arvioi infektiolääkäri Jukka Lumio.
”Valtaosa ripulitaudeista on alkujaan lähtöisin ruuasta, myös viruksina tarttuvat”, Lumio sanoo.
Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat lukuisat eri mikrobit, ja kaikissa elintarvikkeissa voi olla mahdollisia taudinaiheuttajia. Usein niitä hyvin pieni määrä onkin, mutta ruokien oikealla säilytyksellä ja käsittelyllä voi estää niiden lisääntymisen.
Eroon niistä pääsee kuumentamalla: kuumentaminen tappaa useimmat haitalliset mikrobit.
Mitä elintarvikkeiden pilaantumisesta ja niissä olevista taudinaiheuttajista tulisi tietää?
Hyvältä näyttävä ja maistuva ruoka voi olla täynnä taudinaiheuttajia
Ruuan pilaantuminen ja ruuassa olevat taudinaiheuttajat ovat eri asioita. Elintarvike on pilaantunut, kun sen haju, maku tai ulkonäkö on muuttunut häiritsevästi.
Taudinaiheuttajat voivat kuitenkin lisääntyä ruuassa ilman, että ruokaan tulee aistein havaittavia muutoksia. Usein taudinaiheuttajat menestyvät jopa paremmin ruuassa, jossa pilaantumista aiheuttavat mikrobit eivät ole päässeet valloilleen.
Tämä ei silti tarkoita, etteikö ulkonäköön ja hajuun kannattaisi kiinnittää huomiota. Poikkeava ulkonäkö voi kertoa, että ruokaa on säilytetty liian pitkään tai liian lämpimässä. Esimerkiksi vanhentunut lohi haisee normaalia voimakkaammalle ja sen pinta on vaaleahko ja limainen.
Aistein havaittava pilaantuminen tarkoittaa myös, että ruuan ravintoarvot ovat heikentyneet.
Huomaamattomien taudinaiheuttajien esiintyminen ruuassa johtuu usein huonosta hygieniasta: Siitä, että kädet tai tuoreena syötävät kasvikset on jätetty pesemättä. Tai siitä, että useita ruoka-aineita käsittelee samoilla välineillä, joita ei pese välissä.
Vanhentuneet pakasteet ovat turvallisia
Viimeinen käyttöpäivä -merkintä on pakollinen herkästi pilaantuvissa elintarvikkeissa, kuten pakatussa tuoreessa lihassa, kalassa ja tuorejuustossa. Päiväyksen jälkeen tuotetta ei saa myydä tai käyttää. Käyttöikää voi kuitenkin pidentää pakastamalla.
Parasta ennen -päivämäärä on sen sijaan vain suuntaa antava suositus. Parasta ennen -merkityissä tuotteissa on harvoin vaarallista määrää taudinaiheuttajia, jos ruuan ulkonäkö, haju ja maku ovat kunnossa.
Monia parasta ennen -päivämäärällä varustettuja tuotteita voi syödä päiväyksen umpeuduttua. Mitä pidempi aika valmistuspäivästä on parasta ennen -päivään, sitä todennäköisemmin se on syömäkelpoista vielä päiväyksen jälkeenkin.
Myös pakasteissa on parasta ennen -päiväys. 18 pakkasasteessa mikrobien kasvu kuitenkin pysähtyy, joten vanhentuneet pakasteet eivät ole terveydelle vaarallisia. Vuosikausia ruokaa ei silti kannata säilöä pakastimessa, sillä jäätynytkin ruoka kuivuu ja siinä olevat rasvat voivat härskiintyä.
Pakastaminen ei myöskään tuhoa mahdollisia taudinaiheuttajia elintarvikkeesta, ja kun pakaste sulatetaan, ne alkavat nopeasti lisääntyä. Siksi sulatettua ruokaa ei kannata pakastaa uudelleen.
Munat ja öljyt säilyvät pidempään jääkaapissa
Jääkaapin lämpötila kannattaa tarkistaa säännöllisesti, jotta ei säilyttäisi ruokia liian lämpimässä. Mittaria kannattaa katsoa aamulla, kun jääkapin ovi avataan yön jälkeen ensimmäistä kertaa.
Tuore kala ja liha kannattaa säilyttää korkeintaan kolmen asteen lämpötilassa eli jääkaapin kylmimmässä kohdassa, joka on yleensä alaosassa takana. Muut ruuat säilyvät parhaiten kuuden asteen lämpötilassa tai kylmemmässä.
Ovi on yleensä jääkaapin lämpimin paikka. Siinä voi säilyttää vaikkapa ruokaöljyjä. Vaikka esimerkiksi oliiviöljy sakenee jääkaapissa, sillä ei ole vaikutusta öljyn laatuun tai ominaisuuksiin. Huoneenlämmössä öljy kirkastuu uudelleen.
Myös kananmunien säilyvyyttä voi parantaa pitämällä niitä jääkaapissa. Jääkaapissa munat säilyvät hyvinä pari viikkoa pidempään kuin parasta ennen -päivä lupaa.
Pullistunut säilykepurkki voi kertoa vaarallisesta hermomyrkystä
Sekä viimeinen käyttöpäivä että parasta ennen -merkinnät koskevat yleensä avaamattomia pakkauksia. Esimerkiksi savukala säilyy avatussa pakkauksessa vain 1–2 vuorokautta.
Avatut jugurtti- ja viilipurkit taas voivat pysyä hyvinä viikonkin, vaikka pakkauksessa luvattaisiin vain 3–4 päivän säilyvyys.
Säilykkeiden käyttöikä lyhenee rajusti sillä hetkellä, kun purkin avaa. Peltipurkissa myytävät täyssäilykkeet säilyvät jääkaapissa vain muutaman päivän, ja säilytykseen on käytettävä uutta astiaa.
Lasipurkissa ja muovipurkeissa myytävät puolisäilykkeet, kuten salaatinkastikkeet ja etikkaliemessä olevat kasvikset, taas kannattaa pitää myyntiastiassaan, ja ne säilyvät avattuina tyypillisesti 1–2 kuukautta.
Hyvin harvinaisen mutta vakavan terveysvaaran aiheuttavat pullistuneet säilykepurkit. Ne pitää hävittää, sillä syynä pullistum
Vastaukset 2
Vanhimmat
Muistilista
Fakta
Ruokamyrkytys menee nopeasti ohi
Ruokamyrkytykseksi kutsutaan ruuasta saatavaa suolitulehdusta. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat muun muassa kampylobakteeri, salmonella, stafylokokit ja norovirus.
Myös bakteerin aiheuttama ruokamyrkytys muistuttaa yleensä virusperäistä ripulitautia. Ripulin lisäksi siihen liittyy usein pahoinvointia ja oksentelua. Myrkytys menee tavallisesti ohi muutamassa päivässä.
Ripuli- ja oksennustautien hoidossa tärkeintä on nestehukan korvaaminen. Pitää siis juoda paljon.
Myös suolan saannista pitää huolehtia. Jos syöminen pahentaa oloa, voi sekoittaa puoli teelusikallista suolaa tuoremehuun. Mehun luontainen sokeri auttaa suolan ja veden imeytymistä. Myös apteekit myyvät erilaisia nestekorvausvalmisteita.
Terveyskeskukseen pitää ottaa yhteyttä, jos oireet ovat rajut, uloste on veristä tai nousee korkea kuume.
Lähteet: Terveyskirjasto, infektiolääkäri Jukka Lumioaa:
Toisaalta sopiva mikrobialtistus on välttämätön optimaaliselle terveydelle. Vain pari juttua esimerkiksi:
https://areena.yle.fi/1-50319250
https://areena.yle.fi/1-72033940
https://tekniikanmaailma.fi/sotku-pelastaa-tutkimus-paljasti-miten-lemmikit-ja-maatilat-ehkaisevat-allergioita/
"Joskus sotkun ja lian keskellä elämisestä on paljonkin hyötyä."