Talvivaaralla nyt ostaja neuvottelussa

Tämä on odotettu uutinen. Nyt myrkyt Nuasjärveen!

Haluammeko myydä Pekka Perälle. Pitäsi lopettaa koko Kepuhölmöily.

Ehkä Suomen ongelmat johtuvatkin johtajista!

Wahlroos ja monet muut niin sanotut talousviisaat ovat kuitenkin sivuuttaneet muita syitä Suomen ahdinkoon. He eivät puhu johtajuusvajeesta ja siitä, mitä suomalaiset – hyvin palkatut – johtajat, myös Wahlroos, ovat jättäneet tekemättä ja missä he ovat epäonnistuneet. Optioita ja palkkiota he ovat toki saaneet.

Jos aloitetaan eläkeyhtiöitä koskevista uutisista (HS 23. 3.). Tuotot ovat melko vaatimattomia esimerkiksi Tanskaan verrattuna. Tai jos katsotaan metsäteollisuutta kahdenkymmenen viime vuoden ajalta ja mietitään, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Olisiko paperin sijalla pitänyt olla jotain muuta jo kymmenen vuotta sitten?

Uutta ydinvoimalaa on tehty yli yhdeksän vuotta saamatta valmista. Kansantaloudesta on poistunut rahaa tai investointirahaa varmasti puoli miljardia euroa joka vuosi. Talvivaara on miljardikysymys myös valtiolle.

Tämäkin kertoo karua kieltä suomalaisesta johtajuudesta.

Nokian kännykkäbisnes suli yritysjohdon epäonnistuneisiin kehitysarvioihin. Elisa hassasi rahoja saksalaisiin puhelinoperaattoreihin, puhumattakaan Sonerasta, joka upotti satoja miljoonia euroja Saksan umts-kauppoihin. Turun telakka saatiin onneksi pelastettua.

Rahaa on käytetty kaivoksiin, it-hankkeisiin ja perusteollisuuteen miljarditolkulla, mutta sitten sanotaan, että ongelma on kustannustasossa, palkankorotuksissa, julkisessa sektorissa tai kilpailukyvyssä.

Kyse voi olla kuitenkin siitä, että liike-elämällä, Elinkeinoelämän keskusliitolla, vakuutus-, energia-, teknologia- ja metsäyhtiöillä, ammattiyhdistysliikkeillä ja Suomen poliittisella eliitillä on johtajuusongelma.

Talvivaaraa ei todennäköisesti saada kannattavaksi, vaihtoehtoisiin energiantuotantotapoihin ei ydinvoiman vuoksi panosteta ja eläkeyhtiöt toimivat tehottomasti. Edessä nähdään vain säästöjä, kun pitäisi nähdä mahdollisuuksia.

Miksei rakenneta asuntoja kasvukeskuksiin, kuten esimerkiksi Jaakko Kiander on suosittanut? Näin luotaisiin työtä ja samalla saataisiin vähennettyä asumiskuluja ja suunnattua ostovoimaa muualle. Nyt rahat kuluvat vuokriin, kalliisiin seiniin ja pankkien katteisiin.

Suomalainen puhdas luonto, vesi ja elintarvikkeet voisivat olla voimavara. Energiantuotannon hajauttaminen voisi korvata sellaisia megahankkeita kuin ydinvoimalan rakentaminen.

It-osaamista on, joten ohjelmistojen kehitystyön hedelmät voitaisiin viedä maailmalle muussakin kuin peliteollisuudessa. Bioteknologia ja lääketiede ovat kasvualoja, jos niin halutaan.

Yrittäjyys, koulutus, kansainvälisyys, kielitaito, tiede, markkinointi, luonto, sivistys ja tasa-arvo olisivat hyviä lähtökohtia pitää Suomi kunnossa ja asuttuna sekä innostavana paikkana elää ja tulla toimeen.

Mutta onko meillä politiikassa ja elinkeinoelämässä kyllin osaavia johtajia? Onko Suomea johdettu hyvin? Ovatko johtajat ansainneet paikkansa ja palkkansa?

http://www.hs.fi/mielipide/a1427511930128?jako=cd7751291f0b87616ad0ee2aa1494ea3&ref=tf_iHSisboksi-etusivu&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=frontpage