Miksi Terhit epäonnistuivat maailmanvalloituksessa

Lisätarkennuksena vielä ihmetykseen, että älkää ensimmäisenä tarjotko selitykseksi muiden maiden suurtuotantoa ja heidän edullisempaa hintaa. Miksi ? siksi, että ei se ole Suomessa muuttunut miksikään edelleenkään eikä ole selitys. Täällä suomessa tuotetuista asioista on aina pyydetty härskiä ylihintaa. Fokuksena on nyt tämä täydellinen epäonnistuminen tuottaa toimiva luotettava perämoottori, ja miten Suomalaisen insinööritason koulutuksella sellaista ei kyetty luomaan. Jos jonkinlaista ihmevikaa kuulee välillä kerrottavan mitä terheihin on liitetty mm. lämpimällä moottorilla pakosarjan aiheuttama ylikuumeneminen ja ongelmat uudelleenkäynnistymisessä ja mitä niitä kaikkea oli. Käsittämättömiä suunnitteluvirheitä, joita joku lisää asiasta tietävä kernaasti saisi avata lisää.

Johtoporukka ei itse käyttäny omia moottoreitaan, ja siksi eivät ymmärtäneet kehitystyön tarpeellisuutta.

Kuinka paljon terhin osia ostivat ulkomailta, varmaan virtalaitteet ainakin, ja ehkä myös männät, ja potkurit halvimmalta höppävalutekijältä ?

Vitosen Terhi oli meillä seitenkymmenluvun alussa Fiskarssin peltiveneen perässä. Veneestä tuli Busteri, Terhi went bust. Noin lyhyesti sanottuna.

Kone oli ihan onneton. Ilmeisesti ylikuumenemisen takia ei saanut polttoainetta, jopa etureunan joustokumit hapertuivat kuumuudessa rikki. Lämpimänä ei todellakaan lähtenyt enää käyntiin. Saipahan soudella lämpimikseen.

Luultavasti homma meni niin, että Valmetilla arveltiin Suomeen tarvittavan perämoottoreita ja sitten tehtiin sellainen. Huomaamatta sitä tosiasiaa, että muualla maailmassa niitä oli tehty, suunniteltu ja tutkittu jo puoli vuosisataa suureten, asiaan erikoistuneitten firmojen toimesta. Vehkeitä, jotka oikeasti toimivat. Valmetilla pantiin kone kopan sisään, akseli alaspäin ja ropeli sojottamaan taaksepäin ja arveltiin homman olevan siinä. Ei ihan ollut.

Jos nyt lähdetään laadusta, joka ei paljon poikkea itäeurooppalaisesta. Terhi vs. Veterok, jälkimmäisessä ehkä rosoisempi pinta, muutoin yhtäkaikki samaa huippuosaamista. Valmetilla ei vaan tajuttu veneilystä tervattua soutuvenettä ja airoja enempää.

Terhi perämoottorit ja Teijo kuorma-autot, siinä suomalaisen osaamisen ylpeitä huippuhetkiä.

Olihan sitten se kummajainen perämoottoriksi, nimittäin Aldell. Oli kai roåtsalaista perua mutta täällä valmistettu. Tuppasi kuumenenaan ja sitämyötö sammui eikä lähtenyt ennenkuin jäähtyi. Sikäli oli Terhiä parempi että lähti yleensä kylmänä hyvin käyntiin, ainakin meidän perheen harminkappale.

Sama osaamisen tauti näkyy jatkuvan politiikan osalla.

Kaksi Terhiä. Vaihteellinen 5 ja vihreäkoppainen 9,9. Molempien käyntihäiriöiden syy oli poltttoaineen pikaliitin.

LISÄÄ Terhi moottoreihin liittyvää tietoutta. Esaim. ketkä oli sen projektin takana, ja mitä he sillä tienasivat, kun paskan myivät.

Tuolla näkyy olevan varsin yksityiskohtainen Terhin historia Wikipediassa, eli joku on oikein perehtynyt asaan. Teksti vaikuttaa kuitenkin ohittavan kaikki ne ongelmat joita Terheissä oli. Nähdäkseni vain ensimmäisen mallin käynnistysongelma, korkeat painot ja tärinät sekä kaasutinvalmistajavalinta mainittiin ongelmiksi.

Olettaa voisi että tekstin on laatinut joku, joka on ollut töissä siellä siihen aikaan tai tuntenut sellaisen ja on halunnut luoda arvokkaamman kuvan Terhistä.

Kaikki näyttää kuitenkin annettujen faktojen valossa vieläkin oudommalle. Vuosien 59 -79 kuitenkin onnistuttiin myymään suuria määriä moottoreita vuodesta vuoteen.
Päättymisen syyt "hinta, markkinat ja resurssit" tuntuvat ontuville perusteluille.

Hinta voi olla perusteltu jos tehdään laadukasta käsityötä joka toimii. (tekeehän kiinalaisetkin huonolaatuisia perämoottoreita länsimaisella hinnalla ja kauppa käy) Markkinoita voi laajentaa, jos asialla on osaava markkinointiporukka. Resurssit perusteena ontuvat kaikkein eniten. 35 10 työntekijää tekee x määrän moottoreita vuodessa ja jos kauppa käy, firmaan palkataan normaalissa maailmassa lisää.

Jotenkin kurja häpeäpilkku suomalaisessa metalliteknologisessa historiassa, kun ottaa huomioon että 20 vuottakin oli jo onnistuttu pitämään yritys pystyssä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Terhi-perämoottori

Terhi moottorit oli juosten kustua laatua, kuten myös TALBOT autot. Vain idiootit ostivat niitä, johan kaikki tiesi mitä "laatua" ne on kun ekat romut hajosivat jo testeissä. Luultavasti VALMET olisi pystynyt kunnon tuotteeseenkin jos olisivat edes vähän keskittyneet asiaan tai kopioinneet jonkun japsi/jenkki merkin.

En tiedä mitä Te laadulla ymmärrätte, mutta sanokaapa moniko muu merkki pyörii veneen perässä viidenkymmenen vuoden jälkeen. Itselläni on toimiva vm. 67 terhi 4 hv:). Siinäpä Teille oikeata laatua eikä nykyistä kertakäyttökamaa!

Eiks se Terhin moottori eli poweri ollut Itä-Saksalainen?

Se kertoo jo melkein kaiken

Terhin lohkot on valettu mahlen valimolla. Lohkossa jopa lukee mahle. Männät muistaakseni on myös mahlen tekemät.

Suurimmat käyntiin lähtemisen ongelma oli epäkurantti kaasutin, muistaakseni Big merkkinen ?
Pienet markkinat, johon myös Ruotsalaiset koneet kaatuivat, oli myös meidän koneemme perus syy.
Itse omistan edelleen Ruotsalaisen moottorin, niin kuin moni muukin, ehkä Ruotsalaisilla oli paremmat resurssit koneensa tekniikan viimeistelyyn.
Silti on vielä paljon toimivia Terhi moottoreita joka kesäisessä käytössä, luultavasti syy siihen löytyy pätevimmistä kuljettajista, sekä ennakkoluulottomuudesta, ei niinkään rahasta.
Ehkä syy löytyy myös kielteisistä syistä, kuin autojenkin kohdalla ?

Korjaus näihin kaasutin ongelmiin.
Zenith kaasutin korvattiin Bing merkkiseksi.
Työntekijöiden palkkakustannukset nostivat Terhin valmistuskustannuksia, samoin muut nousseet yleiset kustannukset.
Näihin muihin nousseisiin kuluihin kuului lähinnä myös alihankkijoiden nousseet kulut, jolloin ulkomaiset valmistajat suurine sarjoineen pullauttivat Terhin markkinaraosta mereen.
Näin ollen voisi sanoa työntekijöiden ahneen rahantarpeen olevan päällimmäinen syy Terhin uppoamiseen.
Olisipa silloin ollut tämä nykyinen Sipilän hallitus leikkaus hommissaan, niin voisimme edelleen saada ylpeinä ajella Terheillämme, ehkä jopa 4T koneen myötä.
Mitään sen kummempaa syytä Terhin tuotannon lopettamiseen ei ollut, sillä kone oli joka suhteessa hyvin valmistettu ja käytti myös samoja osia apulaitteissaan kuin moni muukin valmistaja, kuten Ducatin sähkö osia (puolat), kaasuttimina oli myös joissain malleissa Tillotsoneita, sekä Bigejä.
Vielä voisin sanoa sen, että jos joku ei vielä ole ymmärtänyt miksi Terhi ei yltänyt meidän 30-40 henkilön valmistus voimin maailman valloitukseen, kun vastassa oli vain 10 000 ulkomaista alipalkattua työntekijää huonoine sosiaalisine etuineen, niin silloin ei kannata edes yrittää selventää perimmäisiä syitä tuotannon lopetukseen.

tuo Bing kaasutin ei mielestäni ole mikään erinomainen, dellorton ja mikunin pieniä kaasuttimia huoltaneena. Toinen juttu mikä käynnistyvyyteen voisi auttaa on kaasuttimen ja sylinterin välisen putken vaihtaminen vaaka sellaisesta edes vaikkapa 30 asteen kallellaan olevaksi (puhun monark crescent volvo penta 5 stä). pakoputken voisi ohjata suoran putken kanssa sylinteristä rikin ulkopuolella veden alle. nyt se menee sinne niveleen ja kuumentaa tarpeettomasti koko lohkoa, ja se vesipatosysteemi on arvelluttava jo itsessään. Onko joku muunnellut näitä vanhoja suomalaisia ja ruotsalaisia moottoreita omatoimisesti ja millaisella menestyksellä ?

Uskoisin että vain kilpakoneisiin on kyseisiä virityksi muiden virityksien lisäksi tehty.
Ruotsalaisissa koneissa ei ollut näitä Amerikkalaisten koneiden läppäsysteemejä, kuin ei tietääkseni Terheissäkään, joten niiden puuttuminen häiritsi enimmäkseen tyhjäkäyntien tasaisuutta, joita ei kaasarien vaihdoillakaan ollut saatu paranneltua riittävästi.
Bigin kaasuttajat kyllä ruokkivat koneita tasaisesti ylemmillä kierroksilla ja koneet ovat todella pensapihejä.
Oma 50 hp Archimedes söi tunnissa täydellä kaasulla n 15 l
ja kaverin 50 Mercury 25 l , joten ei niin huonoa ettei hyvääkin.
Nykyinen 60 hp Volvo Pentani kuluttaa normaali ajossa 25 solmulla n. 10 ja täysillä 32 solmua n. 17.
Jotkut uudet 4T koneet vievät kyllä vähemmän, mutta minulla on varaa pensaan, kun en ole törsännyt osamaksurahoitteiseen uuteen myllyyn.

Omakohtainen kokemus niin terheissä kun pentoissakin että se bingin kaasari on se heikoin lenkki. Isommissa koneissa 35-60hv penta/terhi ne toimii aikalailla paremmin kun niissä on enemmän säätömahdollisuuksia. Lisäksi itse en hen.koht pidä 9.9-23hv koneissa käytössä olevasta vaihdemekanismistä jossa vaihteet on ohjauskahvassa. Tuppaa aika helpolla menemään vastakkainen vaihde päälle kun yrittää laittaa vapaalle. Tämän seurauksena murtosokka katkeaa....

Kieltämättä vain Amerikkalaisten koneet alkujaan olivat kunnolla suunniteltu, sekä valmistettu.
Syy moiseen on Amerikkalaisten kuluttajien mahdollisuus haastaa valmistaja oikeuteen virheellisen tuotteen markkinoinnista ja silloin korvausten määristä puhuttiin aina kymmenistä miljoonista, jopa sadoista.
Sempä vuoksi koneet ennen myyntiin pääsyä kävivät lävitse monet testaukset.
Meillä testaajina toimivat kuluttajat, joilla vain harvoilla oli peukalo kämmenen reunassa.
Lisäksi tuonti ulkomailta oli monelta osin hyvin rajoitettua, joka taasen herätti haluja oman laitteen tuottamiseen.
Suoraahan ei voitu kopioida koneen erilaisia ratkaisuja jo patentoimis syiden vuoksi, vaan aina täytyi tehdä omia muutoksia muiden ratkaisuihin ja ne eivät aina toimineet toivotulla tavalla.

Suomalaisilla Terhin valmistajilla ei tosiaan ollut älliä, tai rahaa tehdä konetta valmiiksi, vain lykkäsivät epäluotettavan, keskeneräisen laitteen markkinoille.

Kun Terhi vihdoista viimein sai aikaiseksi jotenkin toimivat laitteet, olivat ne jo auttamatta jälkeenjäänyttä tekniikkaa, sekä maine pilalla.
Terheistä tietämättömät ainoastaan >lankesivat loveen<.
Silti on vielä Terhejä liikenteessä ja varaosiakin saatavissa.
Tämä Suomemme Sammoksi aiottu laite, ei vain hyvistä aikeistaan huolimatta pelastanut meitä köyhyyden kiroukselta ja länsimaiden hapatukselta.

Jos nyt, 2016 tässä ajassa ajassa joku perustaisi Suomeen pieniä aluksi esimerkiksi ainoastaan 3 hevosvoiman perämoottoreita käsityönä pienerissä valmistavan yrityksen, jotenkin uskon että aina löytyisi ostajia. Mutta moottorissa olisi oltava useita ainutlaatuisia vetovoimatekijöitä jotta se onnistuisi. Vaikkapa alhaiseen melutasoon panostaminen, bokserimallinen, titaanin käyttö osissa ja ehkä jopa moottorikopassa, vedenlämmitinkanava purjeveneiden tarpeita ajatellen, jaturi ja sähköstartti vakiona, ehkä pieni hyytelöakkukin kopan alla. Hinta epäilemättä olisi jotain aivan muuta kui 699 K-raudasta, mutta mutta...
luin tuossa hiljattain artikkelin suomalaisesta aloittelevasta kellonvalmistajasta. Keväällä luin aloittavasta suomalaisesta pyöränvalmistuspajasta... suomalaisia koruvalmistajiakin putkahtelee melkein vuosittain uusia kansainvälisille mallimaailmoille asti vaikka eikös ne korut ja helyt pitänyt aasian ulkopuolella olla mahdoton ajatus valmistaa. jne jne.

tarvittaisiin vain tarpeeksi rohkea nuorten työttömien mekaanikkojen ja tai koneinsinöörien porukka ja vähän sinnikkyyttä.

massavalmistuksen ja globalisaation jälkeenkin on elämää suomessa, melkein ainoaa mitä yritysmielessä kannattaa edes täällä päin maailmaa ajatella. ei kaikki voi olla työvoimatoimistojen ja maakuntaliittojen kunnanvirkailioita lähihoitajia ja peliohjelmoijia tai kiinalaisten elektronikkakrääsän maahantuojia ja mihin sellainen edes kansantalouden kannalta lopulta johtaa.

Ei rohkeudesta ole mitään hyötyä silloin kun on nälkä.
Kyllä menestymiseen täytyy olla itseltä pääomaa, tai kunnon pitkäkestoinen rahoittaja, sekä myös varma tuoteidea, nimenomaan sellainen jota kukaan muu ei ole keksinyt.

Kokoluokka mailmanvalloituksessa : Terhiä tarjottiin jenkkimaitokauppaan.
"Okei, laittakaa tulemaan 5000kpl näyte-erä, 2 viikon kuluttua tilaamme varsinaisen..." Se kaatui siihen, koko vuoden tuotanto ei ollut 5000....
-Olisi mielenkiintoista tietää syy, Terhi 14 myöhästyminen lähdöstä, pomolla oli sellainen,
koko kunnossapito osallistui talkoisiin, ikinä ei selvinnyt.
-Oikeastaan oli ihan hyvä, muut tekee perämoottorin.

Massavalmistus suomesssa missään asiassa ei tietenkään onnistu, sen varmaan kaikki myöntää. Mutta niche markkinoilla mielestäni ehkä. Onhan täällä aika paljon tuotantopuolen osaajaa insinööriä kun heivataan kauan ennen 64 ikävuotta työkkäriin ja omaisuutta on ainakin nyt osalla karttunut että jotain voisi joku edes yrittää. tuo verotus ja byrokratia on kyllä aika paha.
Kaikki tuntuu pelaavan vähän liiankin varman päälle, suomalaisten perusongelmia.

Nälkääkin on kahden laista, sellaista joka tyydytetään vaikka saarioisen pitsalla tai 50 sentin ranskanleivällä, ja sellaista verbaalista nälkää, joka katoaa vasta kun saavuttaa jotain todellista josta voi olla ylpeä että on onnistunut. leipäjonojen maassa ensin mainittu on yleisempää ja erityisesti sen pelkääminen.

Terhin viat ja ongelmat eivät olleet ihan pieniä. Teho/painosuhde oli toivottoman huono, polttoaineenkulutus liian suuri, jatkuvat käyntihäiriöt jos ajoit liian pitkään ja käynnistysvaikeudet jos satoi tai yritit käynnistää kuumana. Yksi riitti, toista ei tarvittu.
Paukut tehtaan osalta olivat varsin vaatimattomat, 35 henkilöä tuotannossa ja suunnittelussa....ei ole riittävästi.

Niimpä niin !!
Nämä vain negatiivisten asioinen huomaajat ovat juuri niitä, jotka ovat kuulleet jonkun puhuvan vain pahaa Terhistä ja sulkeneet silmät ja korvat hyviltä puolilta.
Olisipa hauskaa nähdä millaisen "myllyn" itse saisivat aikaan, ja montako Amerikoiden maitokauppoihin myytyä.
Kyllähän näilläkin sivustoilla jos jonkinlaista "ikiliikkujan" keksijää vierailee, mutta tuskin ovat rahassa alkaneet ideoidensa vuoksi kieriskelemään.
Kyllä nyt vain haukutaan väärän puun juurella, sillä eivät Ruotsalaisetkaan saaneet perätuuppareita maailman myyntiin, vaikka resurssit olivat sentään ihan eri luokkaa, miksiköhän ??
Eiköhän kyseessä olleet lisäksi vielä sellaiset asiat, mistä ei yleisesti puhuta, kaiken muun lisäksi.
Eihän täällä edes saatu kännyköitä tehtyä, vaan täytyi ulkomailla teetättää.

Tähänkä tämä Terhi juttu hyytyi ?
Meillä (penskana) oli aikoinaan 5 hv terhi ja siinähän oli se vika, että konkka kuumeni eli oli alitehoinen ja sammui kun kuumeni liikaa. Jäähdytys puoli tuntia ja taas mentiin. Tehokkaampi konkka korjasi tilanteen ja sitten se toimi aina hyvin. (ei kyllä ollut minun makuuni se kone). Nämä 40 ja 50 hv koneet oli erimaailmasta ja petyin, kun niiden tuotanto sammahti. Oli kyllä helkkarin hyvä kone, vaikka ei ollutkaan kotitekoinen. Mullakin on ollut evikoita, merkkuja, vesiturbiinia, ym. mutta jäi mieleen tuo 50 terhi, joka oli ylivoimaisesti paras toiminnaltaan, mutta hyvä tehoiltaankin.

Jospa tämä Terhi olikin vain jonkun pienen "aivoriihen" kahvitunti kokeilu, jonka avulla ei ollutkaan saada nostettua Suomen taloutta suonsilmästä ?
Markkinoilla tosin oli rako, johon joku aikoi "kirveensä" kiilata ja olisi varmaan onnistunutkin ilman ulkomaisten tuontirajoitusten helpottumista, sekä suomen markan arvon epävakautta.

Harmi että kaikki muistaa terhistä sen sisäisellä puolella olevan 5 heppaisen. Se kuumenemisongelma oli korjattu sillä että niihin laitettiin ulkoinen puola.

50hv konetta en ole vielä päässyt testaamaan koska se on vielä osissa mutta 40hv koneella on tullut jonkin verran ajeltua ja hiljaisempaa ja taloudellisempaa sen ajan konetta saa hakea

käytän hyväksi antiikkimoottori-asiantuntemusta jota täällä ajoittain ilmenee koskien näitä terhi ja monark moottoreita, eli tuo sytytyspuola niin kun on vauhtipyörän sisäpuolella omassa vajaprojektissa ja sökö tietty kuinkas muuten. onko jotain yksinkertaista keinoa asentaa ulkoinen sytytys ettei tarvitsisi niitä sisäkaluja lainkaan, ja jos on niin miten, minkälainen ja mitä maksaa ?

Eipä juuri muuta helppoa, halpaa keinoa ole, kuin hankkia VOIMA KONE nettikaupasta uusi puola.
Virtapuolasi tarkoitus on vauhtipyörän avustamana hieroa matalajännitteistä vaihtovirtaa joka sitten sytytys puolan, sekä katkojan kärkien avulla nostetaan korkeajännitteiseksi.
Virtapuola ei montaa kymppiä maksa, samoin ei myöskään kärjet sekä kondensaattori.
Joku "lähimmäinen" voisi vaikka lahjoittaa omistaan tarvittavat laitteet, mikäli ilmoitat koneesi merkin sekä hp määrän ja jos mahdollista valmiste numeron.

Voimakone on tuttu kauppa, ja edellinen tuli sieltä tilattua jep. sieltä tilasin edellisenkin. siks kysyin tästä ulkoisesta sytytyksest kun muistasin et oli yks ruotsalainen vanhojen moottorien sivusto jossa oli kärjetön sytytys jälkiasennettavana, jaa löysin sen aika pian ja siellä niitä on vieläkin. kyllä sinne vissiin tulee uudet sisuskalut paketissa.

http://www.mopedrenovering.se/en/puch/electrical-parts/breakerless-ignition-system-12-v-counter-clockwisetexpuch-sachs.html

Voimakoneelta voi ostaa settiä jolla saa 5 heposen muutettua ulkoisella puolalla olevaksi. Heräte tulee valopuolalta. Toki siellä varmaan myydään vielä sisäistäkin Puolaa.

Puutteistaan huolimatta näitä on mukava harrastella eikä näiden kanssa enää verenmaku suussa tapella