mitä Abu-Hanna sanoi suruista ja heidän asemastaan.
"suomenruotsalainen demari – muistutti, etteivät ruotsinkieliset voi tinkiä asemastaan: Ottakaa suomenkielisiltä."
"Kun ruotsinkielisen vähemmistön prosentti pienenee, olemme tilanteessa joka on demokratian silmissä kestämätön – jos vaaditaan kaikilta sekä suomen että ruotsin osaamista. Lähitulevaisuutta ajatellen taistelu ruotsinkielen eksklusiivisesta asemasta ei ole järkevä eikä eettinen. Se on hävitty taistelu, joka voidaan kääntää joko positiiviseksi suunnitteluksi tai katkeraksi vainoharhaksi."
- suomenruotsalaiset ovat tottuneet edustamaan kaikkia vähemmistöjä vaikka suomenruotsaltaisten, kuten suomenkielistenkin, tilanne ei millään tavoin ole verrattavissa maanhanmuuttajien tilanteeseen, ei ole yhteistä historiaa, yhteisiä kokemuksia, yhteiskunnallista asemaa tai todellisuutta. - Suomenruotsalaisten vahva vähemmistöasema on hänestä tietysti hyvä asia mutta merkitsee samalla, että ruotsin asema nyt on uudessa vaiheessa eikä sillä ole enää samaa itsestäänselvää statusta kuin aikaisemmin. --- Historia on historiaa, nyt on väestöpohja muuttumassa. Monet suomenruotsalaisista ystävistä eivät ymmärrä tätä. He sanovat kieltäytyvänsä luopumasta hankituista etuisuuksista. Mutta tulevaisuudessa ruotsin asema ei tule enää olemaan yhtä itsestäänselvä. Tämä muutos on väistämätön ja se tulee tekemään kipeää. --- Mm. Hän [Umayya] kritisoi nepotismia, jota hänestä ilmenee nimitysten yhteydessä. Hakuprosessit, jossa sukunimi ja kontaktit parantavat mahdollisuuksia tulla valituksi, eivät ota mukaan maahanmuuttajia. Esimerkiksi hän kuvaa, miten Stefan Wallin 2009 kulttuuriministerinä kielipoliitiisista syistä asetti Leif Jakobssonin Valtion taidekomission johtoon. Tämä samaan aikaan, kun oli olemassa muidenkin etnisten vähemmistöjen edustaja, näitä edustajia on mukana muutenkin aivan liian harvoin. Hän kyseenalaistaa myös Eva Biaudetin valinnan vähemmistöasiamieheksi 2010, kun muita hakijoita maahanmuuttajataustalla ei edes kutsuttu haastatteluun. Hän kirjoittaa, että on tunnettua, että tietyt vähemmistöt asettuvat monikulttuurin demokratiaprosessia vastaa samalla kun odottavat, että muut ajaisivat heidän asiaansa.
"suomenruotsalainen demari – muistutti, etteivät ruotsinkieliset voi tinkiä asemastaan: Ottakaa suomenkielisiltä."
"Kun ruotsinkielisen vähemmistön prosentti pienenee, olemme tilanteessa joka on demokratian silmissä kestämätön – jos vaaditaan kaikilta sekä suomen että ruotsin osaamista. Lähitulevaisuutta ajatellen taistelu ruotsinkielen eksklusiivisesta asemasta ei ole järkevä eikä eettinen. Se on hävitty taistelu, joka voidaan kääntää joko positiiviseksi suunnitteluksi tai katkeraksi vainoharhaksi."
- suomenruotsalaiset ovat tottuneet edustamaan kaikkia vähemmistöjä vaikka suomenruotsaltaisten, kuten suomenkielistenkin, tilanne ei millään tavoin ole verrattavissa maanhanmuuttajien tilanteeseen, ei ole yhteistä historiaa, yhteisiä kokemuksia, yhteiskunnallista asemaa tai todellisuutta. - Suomenruotsalaisten vahva vähemmistöasema on hänestä tietysti hyvä asia mutta merkitsee samalla, että ruotsin asema nyt on uudessa vaiheessa eikä sillä ole enää samaa itsestäänselvää statusta kuin aikaisemmin. --- Historia on historiaa, nyt on väestöpohja muuttumassa. Monet suomenruotsalaisista ystävistä eivät ymmärrä tätä. He sanovat kieltäytyvänsä luopumasta hankituista etuisuuksista. Mutta tulevaisuudessa ruotsin asema ei tule enää olemaan yhtä itsestäänselvä. Tämä muutos on väistämätön ja se tulee tekemään kipeää. --- Mm. Hän [Umayya] kritisoi nepotismia, jota hänestä ilmenee nimitysten yhteydessä. Hakuprosessit, jossa sukunimi ja kontaktit parantavat mahdollisuuksia tulla valituksi, eivät ota mukaan maahanmuuttajia. Esimerkiksi hän kuvaa, miten Stefan Wallin 2009 kulttuuriministerinä kielipoliitiisista syistä asetti Leif Jakobssonin Valtion taidekomission johtoon. Tämä samaan aikaan, kun oli olemassa muidenkin etnisten vähemmistöjen edustaja, näitä edustajia on mukana muutenkin aivan liian harvoin. Hän kyseenalaistaa myös Eva Biaudetin valinnan vähemmistöasiamieheksi 2010, kun muita hakijoita maahanmuuttajataustalla ei edes kutsuttu haastatteluun. Hän kirjoittaa, että on tunnettua, että tietyt vähemmistöt asettuvat monikulttuurin demokratiaprosessia vastaa samalla kun odottavat, että muut ajaisivat heidän asiaansa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Umayyah on asunut Suomessa 1970-luvulta asti ja siten tietää tarkoin kielisysteemimme.
Jutun rusudemari osoitti selvästi, kuina HÄRSKEJÄ svekorusut ovat puolueesta riippumatta!
Kuvaa hyvin svekokratimme totaalisuuta, kun tarvitaan mamujulkkis sanomaan totuus sen tilanteesta!!!
Kantaväestön julkkikset eivät uskalla anoa yhtään mitään, paitsi lahjotut opportunistit kehuvat tätä kielisikailua???
Karmeaa....
Kansalaislakialoite 1939.
Suomenkielisissä maakunnissa ruotsinkielisten palvelujen tarve on niin satunnaista, että laadukkaiden palvelujen ylläpitäminen ja tarjoaminen edellyttää ehdottomasti järkeviä erityisjärjestelyjä, kuten tukeutumista sähköisiin palveluihin ja palveluorganisaatioiden erikoistumiseen. Erityisjärjestelyiden puolesta puhuu ruotsinkielisten palvelujen satunnainen tarve, mikä asettaa käytännössä suuria haasteita kielitaidon ylläpitämiselle. Uusia ratkaisuja on siten kehitettävä erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa ammattilainen ei saa mahdollisuutta käyttää ruotsin kieltä tai tällainen tilaisuus tarjoutuu vain muutaman kerran vuodessa.
Hyvä ja totuudellinen kommentti Abu-Hannalta.
Jotain hyvää siinäkin.
Myös tuossa keskustelussa mukana ollut ohjaaja-näyttelijä Jari Halonen on harvinaisen rohkea tyyppi. Nimittäin vaatii rohkeutta taiteilijalta kritisoida rusujen etuiluasemaa. Koska hyvin monet työtehtävät tulevat svekoinstituutioilta ja -medialta. Myös apurahat.
No niinpä.
Kuinkas sitten kävikään. Toimittajat joutuivat nöyrtymään ja tekemään ohjelman, jossa kaikki vesitettiin.
Erinomainen viesti elokuvaohjaaja Haloselta, joka näytti olevan äärimmäisen pettynyt ohjelman saamaan käänteeseen:
Jari Haloselta, 7.11.2012 klo 17.30
Miksi suomessa ihmetellään että netissä käydään likaista keskustelua ja sorrutaan ylilyönteihin?
Eivätkö edes sivistyneinä esiintyvät toimittajat ymmärrä?
Minäpä kerron syyn: Siksi että te pelkäätte. Te pelkäätte tabuja, vaikka esiinnytte tabujen rikkojina.
Toimittaja Teemu Laaksonen soitti minulle ja aneli haastattelua suomenruotsalaisaiheesta. Siksi että oli kuullut että minulla saattaisi olla kriittistä sanottavaa suomenruotsalaisten kulttuurihegemoniasta.
Kieltäydyin tulemasta radioon riitelemään jonkun suomenruotsalaisen poliitikon kanssa 20 minuutin ajaksi, joka on vitsi.
Toimittaja Teemu Laaksonen aneli ja tarjoutui antamaan kriittisyydelleni koko ohjelmansa 20 minuuttia.
Suostuin, koska aihe on suomessa tabu ja minä olen kyllästynyt pelkäämään erilaisia viksahtaneiden eturyhmien pelotteita eli tabuja.
Minä esitin etukäteen kaikki rankatkin mielipiteeni toimittaja Teemu Laaksoselle, joka kertoi olevansa kanssani samaa mieltä. Suostuin siis ohjelmaan, jota toimttaja nimenomaan ohjasi avoimeen ja rohkeaan suuntaan. Olin mielissäni, että kerrankin joku toimittaja uskaltaa.
Ohjelmassa puhuttiin ko. aiheen tabu-ongelmasta, suomenruotsalaisten kykenemättömyydestä ymmärtää valtaväestön mielipidettä valtaviin kustanuksiin joita suomenruotsalaisten epädemokraattinen paapominen aiheuttaa nimenomaan valtaväestölle, sivuttiin myös Umayya Abu Hannan esille nostamaa monikulttuurillisuusongelmaa, jota ylisuuri ja vanha suomenruotsalainen hegemonia estää.
Sanoin myös pitäväni Rkp n varapuheenjohtajan Päivi Stogoordin julkista politikointia yhtä vastenmielisenä kuin perussuomalaisten Halla-ahon, sillä tämä rkp-läinen propagoi pelkoja kannattajakuntaansa ja alentaa ei-hänen kaltaisiaan suomalaisia pitämällä heitä vaarallisina ja nationalisteina.
Lopputulos tässä kaikessa oli että Kultakuumeen toimittaja Teemu Laaksonen ja tuottaja Sampo Mäkelä sanoituivat irti itse rakentamastaan ohjelmasta. Ja tuottivat jatko-ohjelman joka täräytti ko. asian ja aiheen vielä syvemmälle keskustelemattomuuden ja tabun betoniin kuin se ennen ohjelmaa oli.
Tämäkö oli toimittajan tarkoittama keskustelun herättäminen?
Itse en sanoudu irti sanomisistani. Olen edelleen kyseistä mieltä ja niin näyttää olevan moni muukin. Ongelma vain on ettei se kiinnosta kuin perussuomalaisia. Taitaa käydä persut niin että saitte minustakin kannattajanne, valitettavasti.
totta