Mitä ajattelet sanasta sielu? Onko sinulla sielu?
Mikä se sielu oikein on?
Itse ajattelen, että ruumiillisuuteni ilmentymä on kehoni. Hengellisyyteni ilmentymä on sieluni. Uskon, että kuolleen rakkaani ihmisen sielu voi olla läsnä kun vain annan sille tilaa ja pysähdyn kiireeni keskellä.
Mikä se sielu oikein on?
Itse ajattelen, että ruumiillisuuteni ilmentymä on kehoni. Hengellisyyteni ilmentymä on sieluni. Uskon, että kuolleen rakkaani ihmisen sielu voi olla läsnä kun vain annan sille tilaa ja pysähdyn kiireeni keskellä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
on kuollut syntiinlankeemuksen seurauksena ja sinun sielusi asuu ruumiissasi. Kun ruumiisi kuolee sielusi matkustaa helvettiin ellei Jumala ole saanut sinua uudestisynnyttää uuteen elämään.
Uudestisyntymisessä ihmisen henki palaa yhteyteen Jumalan Hengen kanssa ja ihminen pelastuu Saatanan vallasta.
Jeesus on ainoa tie Jumalan tykö. Älä sekaannu itämaisiin uskontoihin, ne on Perkeleestä ja tsunami on osa Jumalan tuomioista, mitkä tulee itämaisten kansojen osaksi! Lue Raamattua v. 1938 käännöstä.
Lyhyesti. Nykytietämyksen mukaan sielu on ihmisen DNA, joka kuollessa tallentuu Jumalan muistiin. Jumalalla ainoalla on kuolemattomuus. Jeesus antoi sielunsa kuolemaan. Se sielu, joka syntiä tekee, sen on kuoltava.
Kuolematon sielu on kreikkalaisten filosofien keksintöä. Raamattu opettaa kuolleiden ylösnousemusta, ei ihmisen luontaista kuolemattomuutta. Miksi kuolematon pitäisi kuolleista herättää?
Jumala rakastaa tyttäriään ja poikiaan.Syntiinlankeemus ja helvetti on ihmisten uskomus ja myytti.Sinullapa on Hirveä Jumala.Onneksi se ei ole minun Jumalani.
Henkisestä olevaisuudesta,ajatusmaailman luoma kuva jostain tietoisuuden tasosta ?!?
Todellisuutta...ehkäpä,siihen tarpeeksi lujasti uskoville...ajatusten tuotosta - toisten yksilöiden sanoman/havainnoinnin ja tuntemuksien kautta opittua `tietoa´ ?!?
Mutta faktaa...hmmm...se taasen lienee vallan vaikeampi asia tajuta...ehkäpä se ei kaikille aukene ?!?
Try Some.Buy Some-by G.Harrison !!!
;-)
Raamatussa sanotaan, että se Ikuinen teki maan tomusta ihmisen (ruumiin), puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen (elämää synnyttävä ja ylläpitävä enengia; myös tuhoava, joka oli ennen ennen ns. alkuräjähdystä), jota voidaan nimittää tietoisuudeksi ja niin hänestä tuli elävä sielu.
Synnyttyämme tälle planeetalle, alamme mielessämme käsitellä pikkuhiljaa aistiemme kautta (kuulo, näkö, haju, maku ja tuntoaisti) tuottamia ja vastaanottamia vuorovaikutussuhteita ympäristöömme, kuin myös tunteittemme kautta (saammeko tarpeeksi hellyyttä ja lämpöä, joka rakentaa luottamustamme itse elämään jne.)
Veeda-filosofiassa mainitaan aistiemme ja mielemme suhteesta sieluumme seuraavasti: "Kun mieli noudattaa harhailevia astimuksia, se tekee sielun yhtä avuttomaksi, kuin on vene, jota tuuli viskelee väljillä vesillä".
Koemmehan näitä tilanteita elämässämme toistuvasti tuntien, että elämämme ei ole hallinnassamme syystä tai toisesta. Sielumme on kuin häkkiin suljettu lintu.
Pyhissä kirjoituksissa on lukemattomia opetuksia siitä kuinka vapauttaa tämä häkkiin suljettu lintu (sielu) tuntemaan itse elämä ja sen lainalaisuudet.
Ne tuntien voidaan puhua viisaudesta pyhien kirjoituksen määrittelemänä vaikka näin: " Hän, jonka sydän ei ole ahdistunut onnettomuuksien keskellä, hän josta kaikki ne, jotka etsivät nautintoa ovat eronneet, joka on vapaa kiintymyksestä, pelosta ja vihasta, häntä kutsutaan viisaaksi, jonka mieli on horjumaton".
Tämä mieli ei ole tunteeton. Se tuntee syvää myötätuntoa kärsivää lähimmäistään kohtaan ja aineelliset ja henkiset lait tuntien, pystyy häntä myös auttamaan.
Hänen tietoisuutensa on yhtä ikitietoisuuden - ikiviisauden kanssa (elämän hengen) kanssa, joka on rakkaus.
Sen kautta mikä minussa on, nimittäisinkö sitä hataraksi tietoisuudeksi, olen oppinut tuntemaan ruumiini vahvuudet ja heikkoudet aineellisten luonnonlakien suhteen. Tämän hataran tietoisuuteni kautta tiedän myös mieleni rakenteet suhteessa rakkauteen (luova voima), vihaan ja pelkoon (mielen rakenteita tuhoava voima), eli olen TÄLLÄ HETKELLÄ TODELLA VAJAVAINEN SIELU.
ei erottais "henkistä" puolta "ruumiillisesta", se on juuri sitä kaksinaisuutta jota kristinusko ja moni muu uskonto opettaa.tuhoisaa koska ei totuudenmukaista.minulla ei ole kuolematonta eikä muutenkaan ruumista erillistä "sielus".
- Sielu on Järki ja tunteet
- Ruumis on fyysinen olemuksemme
- Henki on henki, jolla ihminen on yhteydessä Jumalaan (jos on uskossa).
Ei ole tavoittelemisen arvoista ajatella tai pyrkiä saamaan yhteyttä kuolleisiin. Raamattu sanoo että "kuolleet haudatkoon kuolleensa". Eli asialla ei ole väliä eläville. oikeasti ei voida saada yhteyttä kuolleisiin. Tosin kyllä vainajahenkiin, joka on saatana, joka valehtelee, orjuuttaa, tappaa, pyrkii viemään kanssaan helvettiin. Raamatussa Kunigas SAUL on esimerkki siitä, ettei pidä mennä kyselemään mitään vainajahengiltä. Saul tuhoutui.
Hegellisyys on sitten uskossa olemista. Joka uskoo että Jeesus on Herra ja että Jumala on herättänyt hänet kuolleista hän pelastuu, kun tämän sydämessään uskoo ja tunnustaa. Siitä alkaa hengellisyys.
Monesti henki sanaa käytetään väärin sanomalehdestä "jokin asia on 1600 luvun hengessä". En tahdo olla 1600 luvun hengessä, vaan haluan olla täytetty Pyhällä Hengellä, joka on Jumalan yksi persoona, Jumalan voima ja viisaus ja paljon muuta uskovissa.
En ajattelekaan, että kuolleen henki on seurassani vaan että se on osa minua. Mummultani opin jotain tärkeätä. Ja siksi minusta tuntuu kuin hänen sielunsa läsnä. Ajattelen, että olemme sukulaisuuden lisäksi myös sukulaissieluja.
Eikä tämä ole mielestäni ristiriidassa uskoni kanssa.