Olen täysin hämmentynyt Helsingin Piispan käyttäytymisesta julkisissa tiedoitusvälineissä koskien Aasian tragediaa; eikö piispan asema meidän kirkkokunnassamme edellytä koulutuksen ja kokemuksen kautta saavutettua maltillista ja autoritääristä suhtautumista seurakuntalaisiin kohdistuvissa yhteyksissä. Eli miten koetaan vastoinkäymisissä, ongelmatilanteissa jopa katastrofeissa murtuva, itkevä ja melkein uskostaan luopuva hengellinen johtaja seurakuntaan kuuluvissa yhteisöissä, perheissä, apua tarvitsevissa tilanteissa. En olisi taipuvainen kannattanmaan tällaista johtajaa. Millainen on todella meidän kristillinen yhteisömme tässä valossa?
Miksi Piispa Itkee?
Uskon
301224
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Minusta on luonnollista, että piispa itkee nähtyään kauheuksia. Olisin enemmän huolissani, jos hän ei itkisi.
vaisilla usein pahana tapana vaan pomottaa muita omien käsitystensä pohjalta
Minusta inhimillistä. Hänähän kertoi, että ei siellä voinut muuta kuin itkeä silmillä ja sydämellä esim. orpolapsia tavatessaan. Luulisin, että jos ne kauheudet nähtyään ei itke, niin on niin kova ja paatunut ihminen, etten ainakaan minä haluasi sellaista johtajakseni.
ei se vaikuta piispan uskottavuuteen negatiivisesti jos hän itkee. ihminenhän sekin on. miten se, että se ei itkisi moisia kauheuksia nähdessään tekisi siitä pätevän ja hyvän johtajan?? minusta moinen tunteiden ilmaisu osoittaa humaania luonnetta ja myötäelämisen kykyä. kuka kirkolliseksi johtajaksi haluaisi jonkun kivenkovan poliitikon? sulla taitaa olla vähän jäykkä mielikuva kirkosta. kyyneleet kuuluu just sinne.
Hän aisti maanjäristyksen ja olisi halunnut juosta vuorelle. Mutta kristinuskon kahleista ei murtaudutakaan irti noin vain ja niin hän jäi median uhriksi.
Piispakin on ihminen. Itku jos mikä tässä tilanteessa osoittaa inhimillisyyttä ja empatiaa, kykyä asettua toisen ihmisen asemaan.
Vain ministerit saavat itkeä. Piispojen rooliin itkeminen ei kerta kaikkiaan sovi.
Nähdäkseni piispa Huovinen joutui tahtomattaan Herramme väkevään puhutteluun.
Toivottavasti mies murtui yhtä paljon omien syntiensäkin tähden kuin kärsivien ahdistuksesta.
Nöyrään ja syntejään katuvaan sydämeen Herra voi luoda uutta elämää ja se koituu kansalle siunaukseksi.Sillä Jumala on ylpeitä vastaan mutta nöyrille Hän antaa armon.
Maikkarin uutisten mukaan (en nyt muista tarkkaa päivää) piispa Huovinen oli menossa muualle lomailemaan tapanina kun hyökyaalto iski.
Tapahtuneesta tuli tieto koneeseen ja kapteeni päätti poiketa alkuperäisestä laskeutumiskentästä ja laskeutua Phuketiin ( tai muualle tuhoalueelle,kentästä en ole aivan varma)Kuitenkin piispan alkuperäiseen lomasuunnitelmaan tuli järisyttävä muutos. Piispa ei käsitykseni mukaan ollut menossa auttamaan hädänalaisia vaan olosuhteiden (lue Herran )johdattamana joutui katastrofin todistajaksi.Se järkytti miestä silminnähden. Piispan mukana ollut Simo Huhta vaikutti tv:ssä paljon rauhallisemmalta.
Herramme siis päätti antaa piispa Huovisellekin havainto-opetusta kuolemasta ja katoavaisuudesta ja kyseli piispan Jumala-käsityksen perusteita.
Olihan piispa Huovinen mm.hylännyt Tuomiokapituliin tehdyt valitukset dos Myllykoskesta joka takavuosina kielsi suurimman osan Jeesuksen ylösnousemukseen liittyvistä ihmeistä.
Eikö piispa myös armahtanut past.Kylliäisen ,joka kirjoitti kirjassaan :Kaikki pääsevät taivaaseen.Muistelen lukeneeni Ilttarista että virkaansa-astumisen aikoina piispa Huovisella oli tapana katsella pääkalloa pöydällään.
Kaikkivaltias siis päätti puhua kuolemasta ja katoavaisuudesta syntiinlangenneelle piispalle,jonka julkista parannuksentekoa en ole missään nähnyt.
Toivottavasti järkyttynyt piispakin menee armoistuimen luokse sanomaan :Älä muista minun nuoruuteni syntejä ,älä minun rikoksiani,muista minua armosi mukaan ,hyvyytesi tähden Herra"
Silloin valkeuden Jumala sanoo katuvalle:"Katso uudeksi minä teen kaikki"
Mikko Lahti
saarnaaja
http://www.pp.kpnet.fi/mila
järjesti maanjäristyksen tappaen satoja tuhansia puhutellaakseen piispa Huovista.
Vain sairas mielikuvitus voi saada tuollaisia ajatuksia aikaan.
Tulee mieleen tuo Sodankylän entinen "Jeesus" Leo jota "Herra puhutteli" järjestäen kolarissa hänelle halvauksen niinkuin hän varmaan silloin kuvitteli, meni hänelläkin nuo uskon asiat uuteen järjestykseen ilmeisesti, ei enää saarnaa Jeesuksesta mitään, vaan hillui uudesta omasta uskostaan.
Toivotaan ettei sinulle käy samoin.
Toivotaan myös että Piispa Huovinenkin tajuaa viimeistään nyt ettei ole mitään Jumalaa asioita järjestelemässä vaan luonto toimii ihan omalla painollaan, antaa ja ottaa kun kohdalle sattuu.
Minusta on inhimillistä, että piispakin osottaa tunteitaan murtumalla Aasian katastrofien edessä. Minua (ei niin harrasuskovaista) ihmetyttää kuitenkin se, että miksi maanjäristyksen ajatellaan olevan jotenkin Jumalan 'alulle panema'. Eikö maailmassa vallitse kaksi voimaa, hyvä ja paha, jotka taistelevat? Eli siis kaikki paha ei ole jumalasta lähtösin vaan tuolta alakerrrasta. Eihän uskomisessa olisi mitään pointtia, jos sitä uskoa ei välillä koeteltaisi...?
Eikö ole hienoa,että Huovinen sai Jumalalta tehtävän ilman,että hän itse sitä etsi!!!!Jumala käytti häntä sanansaattajana.Kertomalla ja itkemällä julkisesti maamme tiedotusvälineissä hän auttoi tuhansia ihmisiä paitsi tunteiden purkamisessa että siinä epätoivoisuudessa,jota ko.tapahtuma monissa aiheutti.Kertomalla uskostaan (ja epäuskon hetkistään) hyvään Jumalaan kaikesta kauheudesta huolimatta hän sai valaa toivoa pimeyteen.Jumala pitää kansastamme näin huolta.Huovisen kautta tuhannet ihmiset ovat saaneet avun tuskaansa tässä katastrofissa.Uskon horjuminen tuli luvalliseksi kun johtava kirkon mies siitä puhui.
Saattoipa Huovinen jotain oppiakin,mutta ainakin oma uskoni hyvään ja rakastavaan Jumalaan kasvoi kuuntelemalla Huovisen mahtavia sanoja.
koska et ymmärrä tätä piispa John Wikströmmin tulkintaa Raamatusta?
"Hänestä, Jumalasta, on kaikki: yhtä hyvin linnunradat kuin vähäisimmät hiukkaset, sekä tähtien että pienempien luontokappaleiden liikkeet.
kaikki on hänen kauttansa. hänen voimallisella sanalla tämä kaikki on luotu.
Hänenhän on kaikki: kaikki on olemassa Jumalaa varten. Jumalan tähden. Jumalan kunniaksi. Sen vuoksi mahtavat sanat päättyvätkin tähän: Hänen kunnia iänkaikkisesti aamen.
Jumalalle kuuluu kunnia."
Älä siis riistä Jumalaltasi kunniaa joka hänelle kuuluu jos olet kristitty vaan ylistä sitä.
Totta kait piispa saa esittää tunteitaan ja toivottavasti myös ajattelee "Jumalansa järjettömyyttä" tuon jälkeen, mutta älä vain sano etteemme vain ymmärrä.
Minä en todellakaan aina ymmärrä hihhuleitten mielikuvitusta kun he kertovat jumalastaan.
>>Eikö ole hienoa,että Huovinen sai Jumalalta tehtävän ilman,että hän itse sitä etsi!!!!Jumala käytti häntä sanansaattajana.Kertomalla ja itkemällä julkisesti maamme tiedotusvälineissä hän auttoi tuhansia ihmisiä paitsi tunteiden purkamisessa että siinä epätoivoisuudessa,jota ko.tapahtuma monissa aiheutti.Kertomalla uskostaan (ja epäuskon hetkistään) hyvään Jumalaan kaikesta kauheudesta huolimatta
eihän tuoss sanota,että Jumala olisi onnettomuuden aiheuttanut,vaan siinä sanottiin niin,että Jumala otti Huovisen käyttöönsä!!!!!! Jumala ei jostakin syystä voinut estää tapahtunutta,mutta hän teki kaikkensa auttaakseen ihmisiä hädässä.Minäkään kun en voisi kuvitella Jumalan järjestävän tälläisiä katastrofeja!!!
>>eihän tuoss sanota,että Jumala olisi onnettomuuden aiheuttanut,vaan siinä sanottiin niin,että Jumala otti Huovisen käyttöönsä!!!!!! Jumala ei jostakin syystä voinut estää tapahtunutta,mutta hän teki kaikkensa auttaakseen ihmisiä hädässä.Minäkään kun en voisi kuvitella Jumalan järjestävän tälläisiä katastrofeja!!!
lukea myös tämä Antti Laaton kirjoitus Turun Sanomista. ( Antti Laato on Vanhan testamentin selitysopin ja juutalaisuuden tutkimuksen professori Åbo Akademin teologisessa tiedekunnassa ). Tässä linkki:
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:8:0:0,4:8:1:1:2005-01-06,4:275383,1:0:0:0
Onneksi en ole teologi joten minun ei tarvitse selittää Jumalaa/jumalia kuten heidän.
Huvittavinta noissa selityksissä on se, että he kertovat tietävänsä Jumalasta, ja silti selittävät ettei ihminen voi sitä ymmärtää.
Eli he eivät ymmärrä, mutta selittävät kuitenkin, kertovat tässä missä jumala on, vaikkei olekkaan tässä maailmankaikkeudessa ja onkin kaikkialla?
He kyllä selittävät Jumalan tekoja, toiveita, tarkoituksia kun on kysymys "antamisesta", "armosta" tai "rakkaudesta", mutta kieltävät kuitenkin yrittämästä kysyä tai ymmärtää miksi, jos kysymys on vaikkapa katasrofeista?
Päälle viellä sopivasti satu ja taas asia on "selitetty", siis ei mitään, mutta uskoa pitää koska he niin vakuuttavat.
Minua tuo juttu ei vakuuttanut, oli lähinnä lapsellinen, ehkä lapsenuskoisille tarkoitettukin.
Mutta näinhän se menee, uskokaa kun me sanomme älkkääkä kyseenalaistako sitä niin pääsette "taivaaseen".
Kun selitysopin professori seliittää asian sadulla niin ei voi muuta kuin hymyillä, on selitykset vähissä professorillakin.
Minä en ole professori, mutta voin antaa uskottavamman selityksen tuolle katasrofille ja se pitää viellä paikkansa eikä ole satua jos haluaat vain kuulla?
Taitaa vain olla, ettei uskovaisille tosiasiat kelpaa koska ne ei ole uskonvaraisia asioita ja sitähän logiikkaa minä en ole koskaan ymmärtänyt.
Jumala on tilassa "ei mitään", koska hänen olemassaolonsa ei ole sitä olemassaoloa, jonka lainalaisuuksien alle Hän on luonut tämän maailman. Jumalan olemassaolo on paljon rikkaammassa todellisuudessa.
Ei ateisti eikä kristitty voi paikallistaa Jumalan asuinsijaa tähän todellisuuteen. Ja juuri siksi Jumala voi olla läsnä kaikkialla tässä todellisuudessamme. Ihminen siis yrittäessään etsiä vastauksia kärsimyksen ongelmaan tekee vaarallisen matkan Salatun Jumalan maailmaan.
Kuuluisan juutalaisen kertomuksen mukaan neljä rabbia lähti matkalle Taivaaseen. Yksi kuoli tällä matkalla, toinen tuli hulluna takaisin, kolmannesta tuli harhaoppinen ja vain yhden onnistui selvitä matkasta ilman fyysisiä tai henkisiä vammoja. Hän oli rabbi Akiba, joka oli juurtunut pyhiin kirjoituksiin. Nämä kirjoitukset varjelivat hänen ajatuksiaan ja tunteitaan vaarallisella taivasmatkalla. Kertomuksen tarkoituksena oli opettaa, miten vaarallista Salatun Jumalan tutkiminen voi olla.
"Jumala ei jostakin syystä voinut estää tapahtunutta,mutta hän teki kaikkensa auttaakseen ihmisiä hädässä."
Eikös sen Jumalan pitänyt olla kaikkivoipa? Miksiköhän hän ei sitten VOINUT estää tapahtunutta. Olisiko siis kuitenkin syytä sanoa, että hän ei halunnut jostakin syystä estää tapahtunutta? Ja mitä tämä sitten taas kertoo meille laupeasta herrastamme? Muuta kuin että tutkimattomia ovat hänen tiensä?
10 käskyssä Jumala kieltää ihmisiä tekemästä kuvaa Jumalasta..eihän Jumala kuitenkaan sellaiseen mahtuisi.Tämä tarkoittanee myös mielikuvaa.
Kysymykseen Millainen on se Jumala,joka sallii katastrofeja,ei siis liene myöskään vastausta.Teologeille ei ole annettu asiassa minkäänlaista erityisvapautta,päinvastoin.Heiltähän Jumala vaatii kaikista eniten.Vastuuta nimenomaan.Koska Hänestä ei voi kuvaa luoda,häntä ei voi myöskään sijoittaa minnekään.Jumala on ja pysyy käsittämättömänä.Hänen lähellään viisaus haihtuu..ja hulluudesta tulee viisautta.Rikkaudesta köyhyyttä ja köyhyydestä valtavaa rikkautta.
Uskossa ei ole kyse siitä,että hyväksyy kaiken,mitä Jumala tekee.Jumala on niin suuri,että hän kyllä kestää tekeleittensä vastalauseet ja epäuskonkin.Hän muistaa millaista tekoa me olemme,hän muistaa meidät tomuksi.
Itseäni on puhutellut eniten tämä elämän paradoksaalisuus.Siinä on ehkä pieni vihje Jumalan salaisuudesta.Vain poissa olemalla hän voi olla läsnä kaikkialla.
>>10 käskyssä Jumala kieltää ihmisiä tekemästä kuvaa Jumalasta..eihän Jumala kuitenkaan sellaiseen mahtuisi.Tämä tarkoittanee myös mielikuvaa.
Ehkä se tajus viimein mitä kusetusta se jumala (mikä lie) on.
Piispa itki siksi,että hän on ihminen!
...lienee melkoisen hakusessa...kunhan vaan aneet annetaan verottajan kautta n.s. uhrilampaille,niin olemme toki pelastettuja `sieluja´,kö ?!?
Olisikos hänen kohdallaan n.s ymmärryksen autuas oivallus asioiden olevaisuudesta kyseessä,kö ?!?
Todellisuuden tunnustaminen...ei kait vaan ?!?
lol
;-)
Eero Huovinen on käyttäytynyt näissä tunnetuissa tilanteissa, kuten tunteva ihminen. Huovisen reaktiot ovat merkki pikemminkin merkki vahvuudesta, kuin heikkoudesta. Tähän asiaan liittyy paradoksi, joka sinunkin Raamattusi lukeneena(?) pitäisi tietää; ihminen on heikkoudessa väkevä.
>>En olisi taipuvainen kannattanmaan tällaista johtajaa. Millainen on todella meidän kristillinen yhteisömme tässä valossa?
Kirkko tarvitsee ihmisiä, ei johtajia.
Hyvää Uutta Vuotta! ;-))
epäilyksistään huolimatta piispasi on astunut katastrofin myötä askeleen lähemmäksi Jumalaansa ja se tekee taatusti terää koko evlut-poppoolle. onnittelen.
Tarkastellaan vähän hänen sanojaan suruhartauksesta Tuomiokirkossa.
Piispa Huovinen pohti puheessaan mihin ihminen voi paeta, kun Jumalakin näyttää kääntävän selkänsä.
"Rakkaat kanssa ihmiset, ei minulla ole mitään muuta uskoa kuin se, että selkänsä kääntäneellä jumalalla sittenkin on myös korvat jotka kuulevat, ja kasvot jotka rakastavat".
Eipä kuulosta siltä että olisi ottanut "askeleen lähemmäksi Jumalaa"?
Mielummin askeleen jumalansa selän taakse.
Mutta mihinkäs "koira karvoistaan" pääsisi vaikka kuinka pyllistäisi, uskottava kuitenkin on edes siihen että korvat viellä on jäljellä kuitenkin.
Ja hän jatkaa:
"Minä näin uuden taivaan ja uuden maan.
Ensinmäinen taivas ja ensinmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää... kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut" Huovinen päätti puheensa ilmestyskirjan sanoihin.
Kuulostaa enempi toivonsa menettäneeltä ja maailmanloppua povaavalta piispalta kuin todellisuudessa elävältä ihmiseltä.
Meri on tallella, ihmisiä kuolee ja ihmisten murheet ovat entiset eikä ne saduilla mihinkään häviä.
Tulee mieleen lasten ahdistuksen helpottamiseksi yhtenä menetelmänä käytetty sadustus.
Suomessa kehitetyssä sadutuksessa lasta pyydetään kertomaan tarina, jonka aikuinen kirjaa ylös.
Kun tarina on valmis, aikuinen lukee tarinan ja lapsella on mahdollisuus muuttaa sitä, jos haluaa.
Nyt piispa kertoo satuja ja kuulijoilla on mahdolisuus muuttaa se mielikuvituksissaan omaksi parhaakseen ja näinhän sadut toimivat.
riippuu täysin siitä miten haluaa asioita tulkita
kerrotko mikä on sinun tulkintasi "piispan askeleesta" ja perustelut sille?
Et juurikaan ottanut kantaa minun tulkintaani.