Tilkku
täkki
uutisia
tänne
täkki
uutisia
tänne
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Tilastokeskuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 10% vuonna 2003. Saattaa kyllä olla vielä ennakkoarvio:
http://www.stat.fi/til/khki/2003/khki_2003_2005-01-07_tie_001.html
Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tuleva ydinvoimala jo nyt jarruta pahasti uusiutuvien energioiden käyttöönottoa. Toisakseen paskat tulevat siitä, että tuotamme hiilivoimaloilla sähköä Ruotsiin - voimalayhtiöt nappaa rahat, me haukotaan pallo punasena happea hiilidioksidin seasta.
Johtopäätöksesi on erittäin mielenkiintoinen. Normaali ihminen olisi tullut täysin päinvastaiseen päätelmään. Olet todella mätä päästäsi.
Ylitys oli peräti 20%, ks:
http://tilastokeskus.fi/til/khki/2003/khki_2003_2005-01-07_tie_001.html
Noin 10 vuotta sitten nykyinen pääministeri Vanhanen oli kaatamassa ydinvoimalahankkeen eduskunnassa. Tilalle ei kai ollut ehdottaa uusiutuvia energiavaihtoehtoja. Nyt on päätetty uudesta ydinvoimalasta, jonka Vanhanen tulee hallituksineen hyväksymään. Hyvä niin, että edes jotenkin pärjätään tässä vihreiden kovasti tukemassa Kioton sopimuspuitteessa.
Saatan olla väärässäkin, mutta eikö juuri noihin aikoihin käynnistty Inkoon III ja IV?
Eli noin 500 megawattia sähkötehoa otettiin uudelleen käyttöön... Mikäli korvaavaa energiaa olisi ollut olisi sitä varmasti käytetty.
vuosikasvu oli noin 10%, kioton mukaisen sopimuksen ylitys 20%.
Sattuuko sulla olla tietoa, kuinka paljon tässä uutta ydinvoimalaa odotellessa on hankittu uusiutuvia energioita? Onko sulla tietoa siitä, kuinka paljon niitä on tarkoitus saada vuoteen 2010 mennessä?
Tiesitkö, että valittu vaihtoehto KIO1(ydinvoima/hiilivoima) aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin KIO2 (maakaasu ja uusiutuvat)?
"Mikäli korvaavaa energiaa olisi ollut olisi sitä varmasti käytetty."
uusiutuvia ei rakenneta, koska ydinvoima on tulossa.
Päästökaupasta:
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/id5279.html
Uutisessa kerrotaan, että yksi CO2-tonnin hinta on 8.5€.
Tilastokeskuksen mukaan ylitimme Kioton sopimuksen 15Mt.
Tästä saadaan 8.5 * 15 = 127.5M€.
Enpä osaa sanoo, onko vähän vai paljon.
Sotkeminen saisi loppua.
sanoa, että vaikka uusiutuvia rakennettaisiin kuinka paljon, niin millä tavalla se _vähentää_ kasvihuonepäästöjä, jos kasvihuonekaasuja päästäviä voimaloita ei suljeta tai niiden tuotantoa vähennetä? Niin, idioottikin varmaan tajuaa, että ei mitenkään. Miten sinun 'uusiutuva'-mallit siis eroavat edukseen siitä, että energia tuotetaan ydinvoimalla, paitsi siinä, että ydinvoima on taloudellisempaa?
Vertailu KioI&II on ihan turha päästöjen kannalta, sillä jostain syystä ydinvoima vaihtoehdossa ei ole ajateltu vähentää (rajoittaa nousua kyllä) kasvihuonepäästöjä, mutta silti on laskettu, että II vaihtoehto on taloudellisempi, joten mitä tässä itkemään..
"uusiutuvia ei rakenneta, koska ydinvoima on tulossa"
Oli 10 vuotta aikaa rakentaa uusiutuvia, kun edellinen ydinvoimalaitoshanke kaatui eduskunnassa. Nyt tehdään 1 ydinvoimala eikä se ole mikään este rakentaa uusiutuvia täyttämään koko ajan kasvavaa energiavajett!
Erittäin hyvä, jos on hankittu ydinvoimaa odotellessa uusituvia? Toisaalla väität monessa yhteydessä, että ydinvoima on este uusiutuvien käytölle. Onko se ste vai eikö? Minusta ei ole.
Miksi ydinvoima hiilivoima niputetaan? Jälkimäinen aiheutta varmasti paljon CO2-päästöjä, mutta selitttäisitkö, miten ydinvoima CO2-päästöjä edistää?
"
osaatko
jopas 7.1.2005 klo 20.03
sanoa, että vaikka uusiutuvia rakennettaisiin kuinka paljon, niin millä tavalla se _vähentää_ kasvihuonepäästöjä, jos kasvihuonekaasuja päästäviä voimaloita ei suljeta tai niiden tuotantoa vähennetä? Niin, idioottikin varmaan tajuaa, että ei mitenkään. Miten sinun 'uusiutuva'-mallit siis eroavat edukseen siitä, että energia tuotetaan ydinvoimalla, paitsi siinä, että ydinvoima on taloudellisempaa?
"
osaatko sanoa, että vaikka ydinvoimaa rakennettaisiin kuinka paljon, niin millä tavalla se _vähentää_ kasvihuonepäästöjä, jos kasvihuonekaasuja päästäviä voimaloita ei suljeta tai niiden tuotantoa vähennetä?
IAEAn omien tutkimusten mukaan ydinvoiman lisääminen 70%:lla vuoteen 2030 mennessä johtaisi ilmastokatastroofiin, mutta sen osuuden asteittainen vähentäminen 16%->12% ei sitä tee. Kerro johtopäätöksesi tästä mullekkin.
"Nyt tehdään 1 ydinvoimala eikä se ole mikään este rakentaa uusiutuvia täyttämään koko ajan kasvavaa energiavajett!"
Entä jos sitä ydinvoimalaa ei olisi tulossa? Sijoittajia löytyisi varmasti enemmän.
Kerro muuten lisää tuosta 'koko ajan kasvavasta energiavajeesta'. En ole kuullutkaan semmosesta.
"Erittäin hyvä, jos on hankittu ydinvoimaa odotellessa uusituvia? Toisaalla väität monessa yhteydessä, että ydinvoima on este uusiutuvien käytölle. Onko se ste vai eikö? Minusta ei ole. "
En sanonut että ois rakennettu. Kysyin onko sinulla tietoa. Ei siis ole.
Jos tarvitaan 1500MW sähköä, mitä järkeä on rakentaa 1600MW uusiutuvia ja on jo 1600MW ydinvoimala? Se siitä esteestä.
KIO1 ja KIO2 oli mulla väärinpäin, mutta onneksi lyhyt kuvaus tuli nimen perään.
Tämä kannattaa lukea huolella:
Satu Hassi 8.11.2002:
"
...
3. Suomen ilmastopolitiikan vaihtoehdot
Suomen hallitus antoi keväällä 2001 eduskunnalle "Ilmastostrategia"-selonteon, joka sisälsi kansallisen ilmastostrategian eli keinot Suomen päästöjen pitämiseksi kurissa Kioton pöytäkirjassa lupaamallamme tavalla. Suomen tavoite on 0% eli päästömme saavat vuonna 2010 olla korkeintaan yhtä suuret kuin vuonna 1990.
Ilmastostrategia sisälsi kaksi vaihtoehtoa, Kio1 ja Kio2. Molemmat vaihtoehdot toteuttivat samat reunaehdot:
• Suomen Kioto-tavoite saavutetaan
• Kansantalous kasvaa melko voimakkaasti. Sähköntuotanto kasvaa tarvetta vastaavasti.
• Sähkön tuonti Pohjoismaista loppuu. Tuonti Venäjältä säilyy yhtä suurena kuin nyt.
• Uusiutuvan energian ja energian säästön edistämisohjelmat toteutetaan.
Ydinvoimavaihtoehto hiukan halvempi, maakaasuvaihtoehto puhtaampi
Kun kansallinen ilmastostrategia julkaistiin, pääuutiseksi nousi se, että ydinvoimavaihtoehto Kio2 oli laskelmien mukaan taloudellisesti edullisempi kuin "maakaasuvaihtoehdoksi" ristitty Kio1. Jatkossa nimitän vaihtoehtoa Kio1 turvallisemmaksi vaihtoehdoksi.
Taloudellinen ero vaihtoehtojen välillä oli kuitenkin hiuksenhieno, 0,1 - 0,3 % BKT:sta vuonna 2010. Jos BKT:n keskimääräinen kasvuvauhti on 3%/v, niin 0,3 %:n ero tarkoittaa että turvallisemmassa vaihtoehdosssa olemme vasta noin Runebergin päivänä vuonna 2010 yhtä rikkaita kuin ydinvoimavaihtoehdossa olisimme saman vuoden uudenvuodenpäivänä. Kansantaloutta ei tällä tarkkuudella pysty ennustamaan edes vuoden, saati kymmenen vuoden päähän.
Keskimääräisen perheen käytettävissä olevien tulojen ja kulutusmahdollisuuksien kannalta näiden kahden vaihtoehdon ero oli noin 60 mk eli noin 10 €/v eli noin euron verran kuukaudessa
Julkisuudessa sai vähemmän huomiota se, että kahdesta vaihtoehdosta se turvallisempi vaihtoehto tai "maakaasuvaihtoehto" Kio1 oli puhtaampi. Tämä johtuu ennen muuta kahdesta asiasta:
• Vaihtoehdossa Kio1 oli otettava nopeammassa tahdissa käyttöön uutta energiatehokasta tekniikkaa.
• Vaihtoehdossa Kio1 oli luovuttava kivihiilen poltosta nopeammin kuin ydinvoimavaihtoehdossa Kio2.
Se, että ydinvoimavaihtoehto Kio2 olikin itse asiassa ydinvoima-kivihiilivaihtoehto, oli myös keskeinen selitys sille, että tämä vaitoehto oli talouslaskelmissa piirun verran edullisempi.
Suomen ympäristökeskuksen tekemässä ympäristövaikutusarviossa todettiin, että turvallisempi vaihtoehto Kio1 oli puhtaampi kolmen ympäristökriteerin suhteen:
• Kio1 tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä sekä tällä että ensi vuosikymmenellä
• Kio1 tuottaa vähemmän rikkidioksidipäästöjä
• Kio1 tuottaa vähemmän myös typen oksidien päästöjä
Muiden ympäristökriteerien suhteen, muun muassa pienhiukkasten tuottajana, vaihtoehdot olivat samanarvoiset.
Me vihreät olimme valmiit maksamaan puhtaammasta ja turvallisemmasta vaihtoehdosta sen mahdollisen pienen lisähinnan, joka siitä koituisi. Toisaalta uskomme insinöörien luovuuteen ja tekniikan kehitykseen ja siksi emme ole aivan varmoja siitä, että puhtaampi ja turvallisempi vaihtoehto olisi tullut kalliimmaksi.
Joutuisimmeko riippuvaisiksi Venäjästä ilman uutta ydinvoimalaa?
Viime kevään keskustelussa ydinvoiman puolesta ja vastaan keskeinen argumentti ydinvoiman puolesta oli se, että maakaasuvaihtoehto on teoreettinen, se edellyttäisi niin suurta maakaasun lisätuontia, että joutuisimme haitallisella tavalla riippuvaisiksi Venäjästä, joka voisi käyttää tilaisuutta hyväkseen ja rokottaa huiman lisähinnan maakaasusta.
On oma lukunsa, onko tällainen argumentti rationaali vai kuuluuko se pikemminkin kylmän sodan aikaan.
Toinen kysymys on se, olisiko todellakin pakko lisätä maakaasun tuontia niin valtavasti, jos ydinvoimaa ei tarvittaisi lisää. Me arvioimme, että ei tarvitse.
Hallituksen ilmastoselonteossa oli otettu lähtöoletukseksi se, että uusiutuvan energian käyttöä lisätään yhtä paljon siitä riippumatta, rakennetaanko lisää ydinvoimaa vai ei. Toisin sanoen uusiutuvan energian lisäysmahdollisuus rajattiin hallituksen selonteossa keinotekoisen alas. Tähän perustui johtopäätös, jonka mukaan ei-ydinvoimaa-vaihtoehdossa tarvitaan hurjasti lisää maakaasua.
Me vihreät emme hallituksessa riitauttaneet tätä kohtaa hallituksen selonteosta. Pidimme selonteon pääuutisena, että kaksi vaihtoehtoa ylipäänsä on olemassa. Vapailla markkinoilla kumpikaan skenaarioista ei tietenkään voi toteutua sataprosenttisesti, nämä kaksi skenaariota ovat vain suuruusluokkakuvaus vaihtoehdoista.
Tämä ilmastoselonteon oletus, että ydinvoimaa koskeva päätös ei vaikuttaisi uudiutuvan energian kysyntään, tuskin pitää todellisuudessa paikkaansa. Pelkäämme uuden ydinvoimalan rakentamisen johtavan siihen, että virallinen edistämisohjelma ei toteudu kokonaan. Tähän viittaa muun muassa se, ettei hallitus ole antanut uusiutuvan energian edistämisohjelman toteuttamiseen rahaa läheskään tarvetta vastaavasti.
Myös kokemus osoittaa, että ydinvoimaloiden ottaminen käyttöön on hidastanut muun energiatekniikan kehitystä ja järkevien energiapoliittisten ratkaisujen käyttöä. Kun Suomen nykyiset 4 ydinvoimalaitosta oli otettu käyttöön 70-luvun lopulla ja 70-80-lukujen taitteessa, uusien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten rakentaminen pysähtyi vuosikausiksi. Sähkön ja lämmön yhteistuotantohan on järkevin tapa käyttää polttoaineen energiaa. Vielä pitemmäksi aikaa pysähtyi bioenergian käyttö ja kehitys.
Uskomme myös, että uusiutuvaa energiaa voidaan ottaa käyttöön virallista edistämisohjelmaa enemmän, jos ydinvoimaa ei rakenneta lisää. Kauppa- ja teollisuusministeriön omat selvitykset osoittavat, että uusiutuvan energian isäysmahdollisuudet ovat suuremmat kuin virallisessa edistämisohjelmassa asetettut tavoitteet. Ympäristöjärjestöt julkaisivatkin oman energiavisionsa Kio*, jossa tällä vuosikymmenellä realistiseksi arvioitu uusiutuvan energian lisäyspotentiaali toteutettiin kokonaan, siis se potentiaali, joka sisältyy KTM:n omiin arvioihin.
Ympäristöjärjestöjen Kio* ei suinkaan edusta äärilaitaa siinä, miten suuret olisivat uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet.
Entä tulisiko Kio*:n tai jonkin sen version toteuttaminen tolkuttoman kalliiksi? Professori Peter Lund on valaissut asiaa seuraavalla esimerkillä:
Mitä maksaa, jos vuonna 2010 uusiutuvilla energianlähteillä tuotetaan sähköä sama määrä, jonka 1000 megawatin ydinvoimala tuottaisi? Oletetaan, että uuden ydinvoimalan sijasta rakennetaan sitä uusiutuvaa energiaa, joka nyt on kalleinta, eli tuulivoimaa. Lisäksi oletetaan, että hinnat eivät tekniikan kehityksen myötä laske. Tavallisen perheen sähkölasku nousisi nykyiseen verrattuna 15 € vuodessa, jos myös teollisuus maksaisi korotettua sähkön hintaa. Jos kotitaloudet maksaisivat koko korotuksen, hinta olisi keskimääriselle kotitaloudelle 30 € vuodessa eli kuukaudessa 2,5 € eli 15 markkaa. Tämä olisi siis pahin mahdollinen, mitä "mökin mummon" elintasolle voisi tapahtua, jos uutta ydinvoimalaitosta ei tehdä.
Entä jos edellä kuvatut mahdollisuudet osoittautuisivat epärealistisiksi? Mitä Suomelle tapahtuisi, jos kuitenkin olisi pakko voimakkaasti lisätä kaasun tuontia Venäjältä ja tämä nostaisi hintaa reippaasti? Myös tästä on olemassa KTM:n tutkimus, joka on luettavissa netistä. Sen mukaan tämä ei vaikuttaisi vaihtoehtojen Kio1 ja Kio2 taloudellisuusvertailuun paljoakaan. Maakaasullahan tuotettaisiin joka tapauksessa vain osa sähköstä, vaikutus sähkön keskihintaan olisi paljon lievempi.
Markkinataloudessa ei yhtä aikaa voi olla voimassa:
• tuontisähköä ei saa
• venäläisen maakaasun hinta nousee hurjasti
• kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ei kannata investoida.
...
"
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/363/ydinpuhe.html
Parempi sana olisi ollut energiantarve, joka kasvaa koko ajan. Kun tarvittavaa lisäenergiaa ei ole käytettävissä, syntyy vajetta, joka siis myös kasvaa lähivuosikymmeninä.
Viittaan VTT/Karan ym. tekemään selvitykseen.
Parempi sana olisi ollut energiantarve, joka kasvaa koko ajan. Kun tarvittavaa lisäenergiaa ei ole käytettävissä, syntyy vajetta, joka siis myös kasvaa lähivuosikymmeninä.
Viittaan VTT/Karan ym. tekemään selvitykseen.
Vuosien 2000-2050 energiantarpeeseen liittyvien VTT:n laskelmien mukaan yksi 1600 MW ei vielä paljoakaan auta. Lisätietoa, ks: http://www.ktm.fi/chapter_images/483539_KARAloppurap071004.pdf
Uuden kapasiteetin tarpeeksi v. 2020 on arvioitu 7000 MW, vaikka viides ydinvoimala on jo mukana. Tarvitaan siis muitakin, myös uusiutuvia energialähteitä.
Ehkäpä ydinvoimala jarruttaa uusiutuvien energioiden käyttöönottoa, mutta ilmaa se saastuttaa yhtä paljon eli ei siis mitään. :P
...ydinvoima kun ei vain tuota mitään kasvihuonekaasuja.
Ainoa haittaa siitä on ydinjäte, joka taas ei taas vaikuta hengittämämme ilman laatuun mitenkään.
niin IAEAkin on aina sanonut. ei sano enää. se sanoo, että 70% kasvu ydinvoiman tuotannossa aiheuttaisi ilmastokatastrofin.
sano iaealle, että ovat väärässä.
Ydinvoima on yllyttänyt tuhlaamaan. Suora sähkölämmitys olkoon yksi esimerkki siitä.
"uusiutuvia ei rakenneta, koska ydinvoima on tulossa."
Mutta kyllähän se laitos on nököttänyt siellä Inkoossa jo kauan ennenkuin sitä viidettä päätettiin rakentaa, miksei sitä korvattu uusiutuvilla jo kauan sitten?
Tai tiedänhän minä sen, siihen on noin 1'000 syytä... Jokainen niistä yhden megawatin arvoinen kysymys.
Samaa mieltä ollan, säästää pitäisi, mutta se ei ole kovin yksinkertaista. Kotitalouksissa säästöt olisi toteutettavissa jossakin määrin (kukaan ei saa kuitenkaan paleltua, eikä ole kiva olla iltoja ilman sähköä). Mutta entä Suomen teollisuus, joka tarvitsee energiaa kaiken aikaa: mm. sellu, terästeollisuus, konepajat...Jos niiden pitää ryhtyä säästämään, tulee nopeasti työttömiä ja Suomi alkaa taantua. Eräät muut maat eivät välitä tästä tuon taivaallista.
Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä käytännön ratkaisua, vaikka ideoimme täällä mitä.
Ei energian tuotanto ole ainoa paikka, jossa kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää. Liikenne on toinen paha, etenkin lentoliikenne. Sitä jopa tuetaan.
Hiililauhdevoimaloista pitäisi luopua, mutta ydinvoimaloille se ei sovi. chp-laitoksilla saataisiin suora sähkölämmitys pois. maalämmön energiatarpeesta voidaan suomessakin suuri osa hyödyntää uusiutuvilla.
keinoja on vaikka kuinka paljon. puuttuu vain halu toteuttaa niitä. keskitetty sähköntuotanto ei halua luopua keskitetyn hyvinvoinnin takaajasta.
"Jos niiden pitää ryhtyä säästämään, tulee nopeasti työttömiä ja Suomi alkaa taantua."
Energian osuus teollisuuslaitoksen menoista lienee maksimissaan luokkaa 10%. Kymmenen prosentin muutos energian hinnassa olisi vain 1% muutos kustannuksissa. Ei oikein innosta säästämäänkään, jos 10%n säästö kulutuksessa hyödyntyy vain 1%:n säästöillä. Lisäksi tuo 10% on useimmille tuotantolaitokselle liian suuri osuus kokonaismenoista.
kaikki kunnia kyllä teollisuudelle sikäli, että törkeimmästä tuhlaamisesta on jo luovuttu. Mutta tehostamisen varaa on aina.
ideointia pitää jatkaa. aina jotain jonnekin tarttuu.
Paljon perustellummin voisi koplata yhteen tuulimyllyt ja nopeat kaasu/diesel voimalat. Myllyt kun tarvitsevat säätämistä ja ennen kaikkea tuotannon tasaisuutta varten saman verran nopeasti reagoivaa säätöenergiaa, kuin myllyllä on nimellistehoa.
Joten jokainen mylly, joka rakennetaan lisää runsaasti CO2 päästöjä.
Jos tuo oheinen päätelmäketju vaikuttaa omituiselta, niin on se kuitenkin loogisempi kuin Vastaajan väitteet ydinvoiman CO2 päästöjä lisäävästä vaikutuksesta.
Odotan kiinnostuksella vastaajan esittämänä linkkiä IAEA:n sivulle, jossa on hänen paljon mainostamansa raportti.
"Myllyt kun tarvitsevat säätämistä ja ennen kaikkea tuotannon tasaisuutta varten saman verran nopeasti reagoivaa säätöenergiaa, kuin myllyllä on nimellistehoa."
Ja lähde tähän on missä? Juuri julkistetun väitöskirjan mukaan 1GW tuulivoimaa suomessa ei aiheuta mitään säätövoiman tarvetta.
IAEA: tauko ydinlaitosten rakentamisessa
http://www.nelonen.fi/uutiset/arkisto_uutinen.asp?d=46341
YK: uraani IAEAn jaettavaksi
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id3573.html
Suomennettu kuvaus IAEAn raportista, jossa IAEA toteaa, että 70% lisäys ydinvoimaan johtaisi ilmastokatastrofiin
http://keskustelu.mtv3.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=11416&tstart=30
Edellinen alkuperäisenä
http://www.commondreams.org/headlines04/0626-05.htm
IAEA: ydinturvallisuuteen paljon lisää rahaa!
http://www.dodo.org/tulosta/uutiset/ydinlaitokset_altti ita.html
Jos myllyllä pitää tuottaa tasaisesti energiaa, niin silloin se tarvitsee säätövoimaa. Katsos, kun ei tuule, niin silloin myllykään ei tuota sähköä. Niin yksinkertaista se on.
Se, että muutama hassu mylly ei tarvitse säätövoimaa, johtuu siitä että nykyinen sähköverkko pystyy hallitsemaan marginaaliset tehon vaihtelut.
Mä nojaan kyllä tietoni juuri valmistuneen väitöskirjan tiivistelmään (Hannele Hölttinen taisi olla).
Kerroppa näin aluksi miten tuulivoimala tuottaa sähköä jos ei tuule?
Näin äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että tuulen nopeudella 0 m/s tuulivoimalan tuotto on puhdas 0. todistus on, joka osoittaa päinvastaista on kyllä niin korkeaa matematiikkaa, että se menee yli ymmärrykseni.
Jos suomessa on alle 1GW tuulivoimaa, säätövoimaa ei tarvita. Näin sanotaan juuri julkaistussa väitöskirjassa.
Sinä sanoit:
"Myllyt kun tarvitsevat säätämistä ja ennen kaikkea tuotannon tasaisuutta varten saman verran nopeasti reagoivaa säätöenergiaa, kuin myllyllä on nimellistehoa."
Olet siis saanut jostain tiedon, että jos tuulivoimaa on vaikkapa 999MW, säätövoimaa tarvittaisiin sama määrä, eli 999MW.
Mihin perustat tietosi?
Eipä löydy moista raporttia. Yhden ydinvoimaa ja kasvihuonekaasuihin liittyvän IAEA:n julkaisun, joka liippasi läheltä käsiteltävää aihetta, löysin kuitenkin. Linkki siihen:
http://www.iaea.org/OurWork/ST/NE/Pess/assets/03-01708_Rognerspeech.pdf
Lainaus:
"But although the SRES scenarios generally project nuclear expansion, they don’t push
the envelope. They don’t explore the full potential for large reductions in GHG emissions
through aggressive expansions of nuclear energy."
Eli vapaasti suomennettuna: 'Vaikka SRES skenaarioissa yleisesti katsotaan ydinvoiman määrän kasvavan, ei kuitenkaan tutkita kasvihuonekaasujen vähentämisen koko potentiaalia agressiivisella ydinvoiman lisäämisellä.'
Tällainen teksti viittaa juuri päinvastaiseen, kuin, mitä vastaajan linkin teksti väittää.
Ja selityksiä lyhyesti tekstistä:
Kuva 1: Koko energiaketjun kasvihuonekaasut (grammoina / kWh) eri sähköntuotantomenetelmillä eri teknologiatasoilla. Tummat värit on tuotannonaikaset kasvihuonekaasut, vaaleat värit on välilliset.
Kuva 3: Vältetyt kasvihuonekaasut vuositasolla (vasen; EIA:n skenaarion mukaan ydinvoimaa ei rakenneta lisää) ja kumulatiiviset vältetyt kasvihuonekaasut vuodesta 2000 (oikealla) ydinvoimalla käyttäen World Energy Outlook 2002 oletusskenaariota.
Kuva 4: Vältetyt hiilidioksidipäästöt ydinvoimaa käyttäen vuositasolla neljällä eri SRES skenaariolla (vasen) ja niiden ydinvoimakeskeiset variaatiot (oikealla).
SRES skenaariot (lyhyesti):
SRES skenaariot on pitkän ajan skenaarioita, joiden tarkoituksena on minimoida pitkän ajan järjestelmäkuluja ja näin ollen johtaa ydinvoiman lisärakentamiseen. Tämän vuoksi se poikkeaa IEA:n keskipitkän ajan skenaarioista.
A1: Nopea ekonominen kasvu, hidas väestönkasvu, nopea uusien ja tehokkaampien teknologien esittelytahti. A1T skenaariossa oletetaan ei fossiilisten (uusiutuvat, ydinvoima, hyvin tehokkaat säästötekniikat) olevan edullisimpia.
A2: Keskittyy alueelliseen omavaraisuuteen, suuri väestönkasvu, alueellisesti keskittynyt talouskehitys, muita hitaampi ja alueellisempi teknologian kehitys.
B1: Kuten A1, mutta taloudellinen rakenne muuttuu palvelu- ja informaatiokeskeiseen talouteen, nopeampi puhtaiden ja resurssitehokkaiden teknologioiden kehitys.
B2: Ekonomiset, sosiaaliset ja ympäristölliset haasteet on alueellisia, keskimääräinen väestönkasvu, keskimääräinen ekonominen kasvu, B1:stä ja A1:stä hitaampi ja monipuolisempi teknologinen muutos. Keskittyy ympäristönsuojeluun ja sosiaalisiin arvoihin, samalla paikallisiin ja alueellisiin tasoihin.
Oikeassa kuvassa olevat kuvaavat samoja skenaarioita oletuksena, että ydinvoiman tekniikka kehittyy nopeampaa, kuin alkuperäisten SRES -skenaarioiden tekijät ovat määritelleet (suurempi taloudellisuus, nopeampi lisärakentaminen).
Kuva 5: Kumulatiiviset vältetyt hiilidioksidipäästöt ydinvoimaa käyttäen. Samat skenaariot, kuin edellä.
Kuva 6: Arvioidut kasvihuonekaasujen vähennykset Kioton protokollasta ja ydinvoimasta.
Edellisen viestin skenaarioista lisää seuraavista linkeistä:
http://www.grida.no/climate/ipcc/emission/
http://www.iaea.org/Publications/Magazines/Bulletin/Bull422/article6.pdf
Jos halutaan saada tasaisesti jonkin määrä jatkuvaa tehoa ja käytettävissä on hyvin nopeasti vaihteleva enegianlähde. Niin silloin on rakennettava tueksi riittävästi säätövoimaa.
Jos halutaan jatkuvasti tehoa 1Gw, ja energianlähteen tuotanto vaihtelee satunnaisesti 0 ja 100 & välillä. Niin silloin on rakennettava samanverran säätövoimaa eli 1Gw. Jos taas halutaankin jatkuvaa tehoa vain edellämaitusta lähteestä 200 Mw, niin silloin säätötehoa tarvitseekin rakentaa vain 200 Mw. Mutta silloin nimelliskapasiteetista jääkin hyödyntämättä 80%.
Nyt kun sähköä ei voi varastoida suuria määriä. Niin tuotantoa ei voi tasata välivarastoilla. Joten haluttun jatkuvan tehon saanti on varmistettava riittävällä säätövoimalla.
Näin yksinkertaista se on.
En ole lukenut mainitsemaasi väitöskirjaa. Taitaa olla vain mielikuvituksesi tuotetta kuten muutkin referenssinä käyttämäsi dokumentit.
Mutta otetaanpa väite "1GW tuulivoimaa ei tarvitse säätövoimaa Suomessa". Tämä varmaankin pitää paikkaansa, koska todennäköisesti Suomen sähköverkko pystyy käsittelemään sen verran nopeasti vaihtelevaa sähkön tuottoa. Eli meillä on jo nyt valmiiksi rakennettu ko. määrä säätövoimaa.
Siis mun pointti oli vaan siinä, että sinä aina meuhkaat siitä, että ydinvoiman tilalle pitäisi rakentaa uusiutuvia. Itsekin siis ymmärrät, että sillä ei ole merkitystyä onko se rakennettava energiantuotanto kapasiteetti ydinvoimaa vai uusiutuvaa, niin se ei vaikuta päästöihin, mutta ydinvoima on taloudellisempaa. Got it?
Ilmeisesti et ymmärrä IAEA:n raportista sitä todellista pointtia, eli jos energiantuotantoa kasvatetaan 70% ydinvoiman nykykapasiteetista, niin tehdään se keinolla millä hyvänsä, niin se johtaa ilmastokatastroofiin. Tämä johtuu kulutuksen yleisestä lisääntymisestä, kun energiaa on saatavissa edullisesti (liian nopeasti).
Tilanne vastaa sitä että verkossa on 1 GW satunnaisesti päälletippuvaa kuormaa. Varmasti verkko kestä sen. Tosin säätövara pienenee.
Mitä Vastaaja ei ymmärrä on että verkkoon tarvitaan kapasiteettia josta on hyötyä eikä vain "ei liian paljon haittaa".
Miksi ihmeessä tuhlattaisiin säätövara tuulivoimaan kun sitä voi käyttä kuormituksen vaihteluihin?
En siis vastannut sinulle zero, vaan yleisesti.
Kyllä Pohjoismaiden verkko on lujilla gigawatin heilahduksissa. Reserviä pitää olla melkoisesti valmiiksi pyörimässä. Jos on pakkaskausi, sitä reserviä ei ole.
En ota itseeni :-)
Yritin vain vääntää mallia "rautalagasta" siinä toivossa, että vastaaja vastoin ennakkokäsitystä käsittäisi jotakin mikä ei ole täysin hänen arvomaailmansa mukaista.
Myönnän, että se on toiveajattelua, mutta kun olen luonteeltani optimisti.
Miksi käytät niin paljon sanaa JOS?
Verkkoon liitettävän sähkön standardit on selkeästi määritelty. Teetkö johtopäätöksiäsi ikiomien JOS-standardiesi mukaan? Ja vielä levittelet niitä totena?
Miksi kopioit niin paljon samoja tekstejä uudestaan ja uudestaan?
Eikö sinulla ole mitään omia ajatuksia ja teetkö ylipäätään itse mitään johtopäätöksiä?
Se siitä. moikka :)
Tekniikka & Talous:
"
...
Päästöoikeuden hinta on kieppunut viime kuukaudet 8,5 euron tuntumassa, ja suunta on viime aikoina ollut alaspäin. Vuoden vaihteen jälkeen kauppaa on käyty EU-alueella jo vajaalla kahdella miljoonalla oikeudella. Osto- ja myyntitarjoukset ovat pudonneet tällä viikolla 6,5—7 euroon.
Suomen suurin hiilidioksidipäästäjä, Rautaruukki sai alkujaossa yhteensä 15 miljoonaa päästöoikeutta vuosiksi 2005—2007. Määrä on yhtiön energia- ja ympäristöjohtajan Kari Norbergin mukaan hiukan yli viisi prosenttia alle todellisten päästöjen.
...
"
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=665568
Tekniikka & Talous:
"
Vattenfall myy Suomen Ikealle sähköä
[Kauko Niemi 20.12.2004]
Vattenfall ja Suomen Ikea ovat solmineet sähkösopimuksen. Ikea on Vattenfallille uusi asiakas. Sopimus muodostuu salkunhallinnasta ja fyysisestä sähköntoimituksesta, ja se astuu voimaan 1.1.2006.
...
Sähköntoimitus kattaa Ikean koko sähköntarpeen Suomessa. Sähkö on vesivoimalla tuotettua NorppaSähköä, jolla on Suomen luonnonsuojeluliiton myöntämä Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkintä.
"
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=659640
Ihmeen pitkä aika sopimuksen voimaanastumiseen. Ehkäpä entinen, myrkkyenergiasopimus, on siihen asti voimassa.
Norppasähköstä lisää:
http://www.ekoenergia.info/
Riittääkös Suomessa tarpeeksi vesistöjä, jotta vesivoimalla voitaisiin tuottaa kovinkaan paljon enemmän sähköä?
En tiedä ikean kulutusta.
Norppasähkömarkkinat ovat yhteispohjoismaisia.
Toi on ilmeisesti päivämäärä.
05.01.07
No! Mitä tapahtuu vuonna 2007
"
POHJOISMAISIA UUTISIA
2005-01-10
Energiankulutus voidaan puolittaa
Ruotsin energiaviranomainen vahvistaa, että energiankulutus voidaan puolittaa esimerkiksi teollisuustiloissa yksinkertaisemmalla ja tehokkaammalla ohjausjärjestelmällä. Näin kirjoittaa Energi Världen –lehti (Energiamaailma) viimeisimmässä numerossaan.
Lehdessä viitataan siihen, että Ruotsin energiaviranomaiset ovat myöntäneet lyhyen ajan kuluessa kolme miljoonaa kruunua tukea kolmelle erilaiselle täysimittaiselle projektille, joissa dataohjattua valvontalaitteistoa käyttämällä varmistetaan tämänhetkistä alhaisempi energiankulutus isoissa toimitiloissa.
Tukea saaneet kolme yritystä osallistuivat alun perin kilpailuun – ja niiden kolmea ehdotusta kokeillaan nyt täydessä laajuudessa Tukholmassa sijaitsevassa kolmessa kiinteistössä. Naapurimaiden odotetaan keräävän oppia tästä projektista, koska yksi kiinteistön omistajista on Ruotsin valtion kiinteistölaitos.
"
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?id=4704
Minun mökissäni. Vähennetään sähkölämmitystä ja lyhennetään mökkikautta.
Englannissa sähköyhtiö rakentaa tuulivoimaa suljettavan ydinvoimalan alueelle (Bradwell):
http://news.bbc.co.uk/1/hi/england/essex/4151005.stm
Sivu on enkunkielinen. Viimeaikaisten kirjoitusten vuoksi sanakirja on nyt ahkerassa käytössä - eikä turhaan :)
Tuulivoiman, kuten muidenkin uusiutuvien rakentaminen on aina tietysti hyvä asia, mutta uuden kapasiteetin käyttäminen ydinvoiman korvaamiseen on suoraan sanottuna haaskausta.
Hiilivoima on se todellinen ongelma, ja sitä pitäisi korvata. Ei ydinvoimaa.
Kattelin noita voimaloita vähän silloin ku kirjotin ton - oli jotain ikivanhoja 200kW:n ydinvoimaloita enkä tiedä oliko molemmat käytössä. Ei niiden korvaaminen oikeastaan ole edes tarpeen - sähköyhtiöllä vain oli vapaata maata ja päätti hyödyntää sitä. niin luulisin.
oli se raflaavasti sanottu: 'tuulivoima korvaamaan ydinvoimaa'. Oikeammin olisi sanottu: tuulivoimala ydinvoimalan paikalle.
"
Pekingin katoille viheralueita
Julkaistu 11.01.2005, klo 17.52
Peking suunnittelee puhdistavansa kaupungin saastunutta ilmaa istuttamalla ruohikoita katoille, kertoo uutistoimisto Xinhua. Kampanja on osa Pekingin pyrkimystä parantaa ilmanlaatuaan ennen vuoden 2008 olympialaisia.
...
"
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id5588.html
Luonnollisimpia mahdollisia keinoja, mutta eikö parempi olisi olla saastuttamatta?
En muista uutista sanasta sanaan, mutta asian ydin oli siinä, että ympäristöjärjestöt vastustivat kaasutuslaitoksen rakentamista...
Minä en kyllä ymmärrä tuommoista ollenkaan... Siis mikäli minä nyt olen yhtään mitään ymmärtänyt, niin kyse olisi semmoisesta laitoksesta minkä olisi tarkoitus kerätä talteen jätteistä saatavaa metaania polttoaineeksi... Metaanin kemiallinen kaava on: CH4, eli metaani koostuu pelkästään hiilestä ja vedystä. Ymmärtääkseni sellaisenaan metaani on hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu, mutta metaanin polttamisesta syntyy vain vesihöyryä ja hiilidioksidia... Ja kun otetaan huomioon, että tuo hiili ei ole fossiilista hiiltä, niin kyseessä on siis mitä ilmeisimmin UUSIUTUVA ENERGIAN LÄHDE...
Eli missä vika? Metaaninhan pitäisi olla hyvä polttoaine... Uusiutuva, ja muutenkin vähäpäästöinen... Nyt minä en ymmärrä yhtään.
Kesti hetken ennenkuin löysin asian, mitä tarkoitat: ilmeisesti tapaus Martinlaaksoa.
Oudolta se kuulostikin, mutta Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilla on heidän näkökantansa. En tiedä onko tämä jo jotenkin vanhentunut, mutta kerro tarkemmin mitä tarkoitat.
"
Lisätuki uusiutuvalle energialle, ei jätteelle (19.5.2003)
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, ettei uusiutuville energialähteille esitettyä lisätukea käytetä ympäristö- ja taloudellisilta vaikutuksiltaan kyseenalaisen jätteen energiakäytön tukemiseen.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on julkisuudessa esittänyt energiatuen korottamista tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää lisäysesityksiä kannatettavina ja tarpeellisina, jotta uusiutuvien energialähteiden käyttö saadaan lisääntymään sovittujen tavoiteohjelmien
....
"
http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2003/lisatuki_jate/view?searchterm=martinlaakso
Myönnettäkööt, että antamasi linkin takana oleva sivusto selitti asiaa paljon, mutta siitäkin huolimatta suhtautuminen jätteiden hyödyntämiseen on erittäin outo.
Nimittäin, vaikka jätteen syntyä pyrittäisiin ehkäisemään kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, niin ainakin vielä pitkään syntyisi paljon kierrätyskelvotonta jätettä. Ja ainakin minun mielestäni paras ratkaisu olisi yrittää edes jollakin tavoin hyötyä muuten kelvottomasta jätteestä.
Voidaankin kysyä, että olisiko jätteen energia käyttöä parempi vaihtoehto se, että kaatopaikoilla itsestäänkin syntyvien kaasujen annetaan purkautua vapaasti ilmakehään, tai että kaasut kerätään, mutta poltetaan ilman mitään hyötykäyttöä.
Minun mielestäni uusiutumattomia resursseja pitäisi yrittää käyttää ainakin mahdollisimman tehokkaasti, mikäli uusiutumattomien käyttöä ei voida välttää. Ja halusimmepa tai emme uusiutumattomat resurssit ovat todellisuutta vielä pitkään.
Tekniikka & Talous:
"
MIT rakentaa tulevaisuuden autoa
[Raili Leino 13.1.2005]
Tulevaisuuden auto voi olla pieni, pehmeä ja pyöreämuotoinen. Nokan alta ei löydykään moottoria, vaan jokaisella pyörällä on oma voimanlähde ja oma jousitus. Ajomatkan jälkeen auton voi ripustaa kattokoukusta parkkiin kuin takin naulakkoon.
Massachusettsin teknillisen korkeakoulun MIT:n "Tulevaisuuden auto" -hanke ei ole huolinut pohjaksi mitään vanhaa. Tutkijat suunnittelevat koko autoilua ja yhdyskuntarakennetta uusiksi yhdessä kaupunkisuunnittelijoiden ja huippumuotoilijoiden kanssa.
...
"
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=665281