RKP yksiselitteisesti pakkoruotsin aloitteentekijä

On aivan selvää, että ilman rusutahojen ja jopa Ruotsin painostusta ja rahakorruptiota ei meillä olisi pakoruotsituista ja muitakaan kielikohtuuttomuuksia!

Miksi ihmeessä muuten susupäättäjät vastustaisivat vapaaehtoisesti oman kansansa ja äänestäjiensä tahtoa ja etua????

Erittäin hyvä koonti aloituksessa. RKP on rakentanut alakoulusta yliopistoon jatkuvan ehdottoman sitovan pakkoruotsin jokaiselle suomalaiselle ja puolustaa sitä nyt kärkihankkeenaan.

RKP tosiaan on paikallisesti jatkamassa pakottamispolitiikkaansa, nyt myös Sipoossa.
Mielenkiintoista olisi saada vastaus kysymykseen, miksi ainoa keino herättää "kiinnostus" ruotsiin, on pakottaminen! Sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.

Mikä ruotsin kielessä on sellaista, että vain pakko toimii ?

En suinkaan käyttäisi sanaa "ruotsalaisuuden likainen historia", koska se leimaa
100 %:sti kaikki ruotsinkieliset. Mutta RKP on oikeasti likainen puolue, jolla on likainen historia. Sille tosiasialle ei yksinkertaisesti voi mitään.

Kiitos aloittajalle, selvensi paljon. Mutta vika on myös suomenkielisissä nynnypoliitikoissa, jotka alistuvat.

Fennojen on otettava huomioon, että RKP on puhdistanut koko puoluejohdon kiihkeimmistä pakkoruotsittajista.
Calle hiillostettiin ulos ja Päivi roskiin heitettynä erosi koko puolueesta.
Mikelaa ei päästetty mukaan puheenjohtaja kilpaan.
Liberaalimpi kielipolitiikkaa valtaa alaa RKP:ssä.

On totta, että on turha lukea pakolla ruotsia Lappeenrannassa, kun sitä voisi opiskella vapaaehtoisesti Nikkilässä.
Sipoossa on yhdistetty suomen-ja ruotsinkielinen koulu ja toivoa sopii, että Espoo palauttaisi päätöksensä yhteisestä koulusta.

Kaksikielisillä paikkakunnilla ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit pitää avata mamuille ja suomenkielisille.

Pakkoruotsin suorittaneille ylioppilaille järjestettävä kielikylpyjä, jotta voivat pyrkiä ruotsinkieliseen jatko-opiskeluun.
Preppauskursseja suomenkielisille. Työministeriö voisi järjestää, koska ruotsinkieliset työllistyvät.

Työvoimatoimistojen pitäisi järjestää töitä Ruotsissa ylioppilaille, jotka aikovat pitää välivuoden. Kesäleirit Ahvenanmaalla olisivat myös suositeltavia. Alustavaa kielitaitoa ei pidä päästää rappeutumaan käytön puutteeseen. Ruotsin käyttö on Suomessa vaikeaa, jopa mahdotonta.

Ruotsissa on SD väkevässä nousussa. Puolue tukee voimakkaasti Suomen yksikielisyyttä. Persut on voimakas uhka hallituksessa.
Kansa on yksiselitteisesti pakkoruotsia vastaan.
RKP:n nuoret eivät pidä ruotsia sydämen asiana. Englanti on POP.

Tukholman varjohallituksen pääministerin asema Nordeassa horjuu.
RKP:n on huomioitava tosiasiat ja löydettävä politiikkaansa uutta ilmettä.
Ruotsinkielisiä ei hyödytä, että Lappeenrannassa luetaan pakolla ruotsia, kun palvelut tarvitaan Raaseporissa tai Vaasassa.

Kaksikielisillä paikkakunnilla ruotsinkielinen koulutus pitää vihdoin avata kaikille. Kielikylvyt pitää suunnata ylioppilaille, jotka ovat jääneet jatko-opinnoista ulos. He voivat sitten pyrkiä ruotsinkieliselle puolella, minne pääsee huomattavasti alhaisemmilla pisteillä. Nykyisin jää paljon opiskelupaikkoja kuitenkin täyttämättä.

"Rkp:n kielikiivain siipi ei tule antamaan nanometriäkään periksi, vaikka pakkoruotsista on kirjoitettu tekstiä satojen kilometrien verran. Rkp saa mieluummin vaikka haljeta kahtia kuin pakkoruotsi poistua."

Niinpä. Ja kenties RKP halkeaakin - mitä yhteistä on etelän koulutetulla suru-eliitillä ja Pohjanmaan yksikielisillä ruotsinkielisillä, jotka uskovat elävänsä Itä-Ruotsissa? Niin paitsi se pakkoruotsin vaatimus.

Kaksikielisyys turvataan parhaiten avaamalla ruotsinkieliset koulut suomenkielisille. Ylioppilaille pitää järjestää kielikylpyjä, jotta voivat hakea jatko-opintoihin ruotsiksi. Tyhjät paikat käyttöön.

Suomenkielisten pitää käyttää ruotsinkielistä reittiä, niinkauan kuin yhteiskunta palvelun tarjoaa. Miksi tyytyä pakkoruotsiin?

Lukiolaislikka joutuu ihmettelemään, miksei julkiseen keskusteluun nouse koulutus ruotsiksi. Kiistellään pakkoruotsista ja sen aloitusiästä. Tuhlataan veroeuroja kielikylpyihin. Naapurissa on fyysisesti ruotsinkielinen koulu. Taluttakaa sinne lapsenne, joiden haluatte puhuvan ruotsia!

RKP on valinnut pakkoruotsin keihäänkärkihankkeekseen, koska sillä he uskovat parhaiten sementoivansa ruotsinkielisten etuudet - ei mitään muuta.

Rkp tekee valtapolitiikkaa pakkoruotsin avulla. Haglundin mukaan pakkoruotsin poistuminen olisi "aluemenetys". Pakkoruotsissa on siis kyse "aluevaltauksesta". Pakkoruotsin piilofunktio on siis valta-asemien säilyttäminen. Rkp:n valtapelissä suomensuomalaiset oppilaat ovat pelkkiä pelinappuloita.

Kun jo 12-vuotias tajua olevansa pelkkä pelinappula Rkp:n valtapoliittisessa pelissä, ei ole mikään ihme, että pakkoruotsia inhotaan ja jopa vihataan.

Täällä on kirjoitettu:

"Fennojen on otettava huomioon, että RKP on puhdistanut koko puoluejohdon kiihkeimmistä pakkoruotsittajista. Calle hiillostettiin ulos ja Päivi roskiin heitettynä erosi koko puolueesta. Mikelaa ei päästetty mukaan puheenjohtaja kilpaan. Liberaalimpi kielipolitiikkaa valtaa alaa RKP:ssä."

"Ruotsissa on SD väkevässä nousussa. Puolue tukee voimakkaasti Suomen yksikielisyyttä. Persut on voimakas uhka hallituksessa. Kansa on yksiselitteisesti pakkoruotsia vastaan. RKP:n nuoret eivät pidä ruotsia sydämen asiana. Englanti on POP. Tukholman varjohallituksen pääministerin asema Nordeassa horjuu. RKP:n on huomioitava tosiasiat ja löydettävä politiikkaansa uutta ilmettä."

Noissa kommenteissa voi olla perää mutta ne ohittavat pakkoruotsin todellisen syyn: pakkoruotsi antaa oikeutuksen ohituskaistoille koulutuksessa, paljon suuremmat ruotsinkielisten osuudet suosikkialoilla, median ja hallinnon ruotsinkielisten suuremman osuuden ja etuoikeudet virkarakenteessa. Ruotsinkieliset nuoret joutuisivat taistelemaan fennojen kovinta kärkeä vastaan jatkokoulutuksessa, mikäli kaikkialle mentäisiin samoin perustein ja kaikkialle olisi mentävä samoin perustein, jollei ruotsi enää olisi ns. kaikkien hankittavissa osana pakollista perusopetusta.

Pakkoruotsi joutaisi jo mennä, siitä on niin paljon riesaa - mutta että ruotsinkieliset voisivat siitä luopua, heille pitäisi tarjota jokin vielä voimakkaampi ohitustie ja sellaista on vaikea keksiä.

Hjallis on Sanni Grahn-Laasosen kanssa Stubbin suostumuksella lähtenyt ajamaan kielikokeilun kieltämistä. Tämä kolmikko on RKP:n asialla.

Kokoomuksen pitää päästää nuoret valtaan. Nuoret olivat virallisesti pakkoruotsia vastaan, mutta RKP osti Jyrki Kataisen fickaan ja hän jyräsi nuoret. Pakkoruotsi haittaa lätkän pelaajia. Hjallis on Suomen MM-lätkä menestykselle haitta ja uhka. Lätkä kansan pitää ulkoistaa Hjallis.
Hjallis sai eduskuntaryhmässä 1 äänen. Susanna Koski on ulkoistanut.

Veronkiertäjien ja pakkoruotsin suosijoiden sijaan Kokoomuksen puoluekokouksen on palattava Isänmaan asialle. Nuoret voittoon!!!

"Kun Suomeen ajettiin yleistä äänioikeutta 1906, viimeiseen asti sitä oli vastustamassa ruotsalainen kansanpuolue."

RKP perustettiin vuonna 1906, onpa ollut mahtava puolue heti syntyessään!

Nettifennojen yksinkertainen ruotsinkieliset vs suomenkieliset on asioiden yksinkertaistamista. Ennen itsenäisyyttä elettiin vielä sääty-yhteiskunnassa.

Wiki:
"1880-luvulta alkaen fennomaanit alkoivat vaatia porvarissäädyn vaaliin yleistä 10 äänen äänikattoa, kun taas ruotsinkieliset liberaalit olivat äänioikeusreformien suhteen varsin pidättyväisiä ja konservatiivisimmat svekomaanit kannattivat pääsääntöisesti rajattomia ääniasteikkoja. Fennomaanien päätavoite oli vallata enemmistö porvarissäädyssä, koska hallitsemalla tämän jälkeen kolmea säätyä he olisivat saaneet suvereenin vallan valtiopäivillä. Vastaavasti yleinen 25 äänen äänikatto vastasi liberaalien keskivertokannattajien tulotasoa, joten heillä ei ollut syytä vaatia radikaaleja muutoksia.[16] Vuoden 1885 valtiopäivillä nuorten fennomaanien johtajat nostivat jo esiin ajatuksen yhtäläisestä äänioikeudesta, mutta vielä seuraavan kahden vuosikymmenen ajan kamppailu käytiin lähinnä porvarissäädyn ääniasteikosta.[17] Useat suomenkieliset kaupungit siirtyivät yksitellen alempiin äänikattoihin 1800-luvun loppuvuosina. Aivan viimeisissä säätyvaltiopäivien vaaleissa vuonna 1905 muutama kaupunki käytti peräti kahden äänen äänikattoa.[18] Valtiopäivillä esitykset äänioikeuden laajentamisesta eivät kuitenkaan menestyneet säätyjen jarrutuksen ja osaksi myös Venäjän vanhoillisuuden vuoksi.


Mielenosoitus yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta.
Nuorsuomalaisten tavoitteeksi tuli 1890-luvulla ääniasteikkojen korvaaminen yhtäläisellä äänioikeudella porvaris- ja talonpoikaissäädyssä, joskaan ei vielä yleinen äänioikeus. Naisten äänioikeus nousi valtiopäiväkeskusteluun vasta 1890-luvun jälkipuoliskolla ja ensimmäinen aloite siitä tehtiin vuonna 1897.[20] Vuonna 1884 perustettu Suomen Naisyhdistys oli jo aiemmin vaatinut naisille kunnallista vaalikelpoisuutta ja valtiollista äänioikeutta.[21] Yleistä, yhtäläistä ja välitöntä ääni- ja vaalioikeutta sekä miehille että naisille asettui ensimmäisenä vaatimaan Suomen Työväenpuolue perustavassa kokouksessaan Turussa 1899. Forssan kokouksessa 1903 listalle lisättiin vielä parlamentin yksikamarisuus.[22] Porvarillisista puolueista yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sisällytti ohjelmaansa ensimmäisenä Suomalainen puolue lokakuussa 1904.[23]

Vuosien 1904–1905 valtiopäiville annettiin lakiesitys ääniasteikkojen poistamisesta, mikä olisi tuonut yhtäläisen äänioikeuden aatelittomiin säätyihin. Säätyjen perustuslakivaliokunnan mietinnössä olisi lisäksi annettu myös palkollisille äänioikeus ja naisillekin vaalioikeus, joskaan ei vaalikelpoisuutta eli oikeutta asettua ehdolle. Mietintö hyväksyttiin eräin muutoksin talonpoikais- ja pappissäädyssä, mutta aatelis- ja porvarissäädyt eivät ottaneet sitä käsiteltäväkseen, sillä varsinkin ruotsinkieliset perustuslailliset halusivat "valtiopäivälakkoa" kunnes lailliset olot olisi palautettu. Tämän seurauksena työväenliike otti vuoden 1905 aikana äänioikeustaistelun johdon käsiinsä ja sai mobilisoitua kansanjoukot suuriin mielenosoituksiin vaatimaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_äänioikeuden_historia

Aloitteita tehdään eduskunnassa. Jopa persut tehtailee aloitteita, ehdotuksia ja kysymyksiä.

Mutta aloitteet eivät siis ratkaise mitään. Äänestykset ratkaisevat. Ja niissä nykymalli on jo monta kertaa voittanut aivan murskaavasti.

Mitä Virolainen sanoisi fennoille? Pulinat pois!

"RKP perustettiin vuonna 1906, onpa ollut mahtava puolue heti syntyessään! "

Ei RKP tyhjästä syntynyt, vaan oli jatke Freudenthalille ja muille rasisteille ja heidän ideologialleen. Eihän sääty-yhteiskunnassa edes ollut nykymuotoisia puolueita.
Totta kai ruotsinkieliset vastustivat alunperinkin ja katkeraan loppuun asti yleistä äänioikeutta!
1905 lähinnä vain Hufvudstadsbladet-lehti eli "Huusis" vastusti yleistä äänioikeutta!

Kun ruotsinkielisten poliittinen vaikutusvalta väheni ratkaisevasti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden tultua voimaan Suomessa vuonna 1906, suomenruotsalaiset katsoivat olevansa parempaa rotua kuin suomalaiset, ja väitteet rotueroista ja rotuylemmyydestä olivat keino oikeuttaa ja yrittää niin paljon kuin mahdollista säilyttää vanhoja asemia, etuoikeuksia ja valtaa..

Et kai tätä yleisesti tunnettua asiaa kiistä ? Sama politiikkahan jatkuu edelleen!

RKP-kaikkien jarrupuolueiden äiti! Jo 200 vuotta jarrupolkimella seisten!

RKP on ollut pakkoruotsin kantava voima. Tämä on syytä tunnustaa RKP:n aktiivien ja äänestäjien taholta.

Jarrutus jatkuu vielä joulukuussa 2017.
Seuraa RKP n jumitustaktiikkaa eduskunnan sivuilta.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_114 2017.aspx

"Maan valtaväestöä eli suomenkielisiä ei asiassa kuultu."

Pre-RKPläisessä maailmassa äänioikeuskin oli van muutamalla linnaherralla, på sfenska.
Loppuosa maata oli veronmaksajia ja sotilasreserviä.

Kaikki joutuivat sotimaan ja moni kuolemaan Ruotsin ahneuden takia.