Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan kuntien pitää tarkastella omaa tulevaisuuttaan realistisesti. KOTIMAA 18.4.2016 20:00 LAURI NURMI
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) arvioi, että kuntien määrä vähenee Suomessa, kun kuntien lakisääteisiä tehtäviä siirretään kahdeksalletoista maakunnalle.
– Kyllä minä ennustan kuntaliitoksia. Kuntien pitää arvioida realistisesti syntyvyyttä, ikärakennetta, elinkeinorakennetta ja verotulojen kehitystä, Vehviläinen painottaa Lännen Medialle.
Ministeri haluaa, että jokaisessa kunnassa pohditaan maakuntauudistuksen yhteydessä, onko kunnan järkevää ja realistista jatkaa itsenäisenä, vai olisiko sittenkin parempi yhdistyä suuremmaksi kunnaksi naapureiden kanssa.
Vehviläinen esitteli maanantaina Helsingissä, millainen on tulevaisuudessa työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Kuntien vastuulle jäävät osaaminen ja sivistys, terveys ja hyvinvointi, liikunta ja kulttuuri, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö ja rakentaminen.
Jääkö pienille kunnille riittävästi tehtäviä?
Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen maakunnille vie kuntien vastuulta pois 200 000 henkilötyövuotta. Lännen Media kysyi Vehviläiseltä, jääkö Suomen kymmenille pienille kunnille niin paljon tehtäviä, että niiden jatkaminen itsenäisinä on mielekästä.
Muutaman tuhannen asukkaan kunnissa on usein vain pari koulua, eikä maankäytössä tai rakentamisessa tapahdu vuosittain välttämättä ihmeitä.
– Jokaisen kunnan pitää tarkastella omaa tulevaisuuttaan. Tarkasteluun kuuluvat syntyvyys ja ikärakenne. Pitää realistisesti katsoa, millainen on tulevaisuuden näkymä oman kunnan osalta, eikä pelkästään parin vuoden sisällä, vaan 10–20 vuoden sisällä.
– Pitää arvioida elinkeinorakennetta ja työllisyystilanne ja sitä, mitkä ovat mahdollisuudet saada verotuloja enemmän kuin nyt. Onko mahdollisuuksia vai eikö niitä ole, Vehviläinen lähetti kysyttäessä terveisensä kaikkein pienimmille kunnille ja 5 000–10 000 asukkaan kunnille.
Heti perään Vehviläinen painotti, että kunnat eivät voi odottaa valtionosuuksiensa nousevan.
– Se on rauhoittanut kuntakenttää, että tällä vaalikaudella ei ole kuntien valtionosuuksien leikkauksia. Samalla sanon ihan suoraan, että on epärealistista ajatella, että jatkossa valtionosuudet tulisivat kasvamaan. Jokaisessa kunnassa pitää olla arvioissa rehellinen, ministeri muistuttaa kuntapäättäjiä valtion taloudellisten lihaksien surkastumisesta.
Maakuntauudistuksen yksi erikoisuus liittyy siihen, että kunnilla säilyy perustuslain takaama itsehallinto, vaikka maakunnat eivät saa vastaavaa perustuslaillista selkänojaa, koska niiltä puuttuu verotusoikeus.
– Meillä on ollut yli 150 vuotta kunnallinen itsehallinto. Perustuslaissa kunnalla on paljon laajempi itsehallinnollisuus kuin mitä tuleville maakunnille tulee. Nyt näyttää siltä, että maakunnilla ei ole aluksi verotusoikeuttakaan, ja kunnilla on oma verotusoikeus, Vehviläinen sanoo.
”Ajattelemme liian järjestelmäkeskeisesti”
Lähestyvien kunta- ja maakuntavaalien kampanjoihin Vehviläinen toivoo avointa keskustelua kunkin alueen liitosmahdollisuuksista.
– Voihan se olla, että kunnan rooli onkin jokin ihan muu kuin huolehtia lakisääteisistä tehtävistä.
– Että kunta irtoaa enemmän ihmisten yhteisöksi. Kun Finlandia-talossa pidettiin tulevaisuuden kunta -alkutilaisuutta, laitoin piispoista aina eri puolueiden entisiin ministereihin saakka kyselyn, millainen on tulevaisuuden kunta. Kaikkien vastauksissa luki, että kunta on ihmisten yhteisö, mikä kertoo siitä, että me, ainakin minä, ajattelemme liian järjestelmäkeskeisesti.
– Talvella liukastumisten tuottamat vammat vievät paljon verovaroja. Valtimon kunnassa jaettiin muutamia satoja kenkien liukuesteitä. Pienellä vaivalla säästettiin varmaan muutama satatuhatta euroa, kun ihmiset eivät kolhi itseään ja joudu sairaalahoitoon, Vehviläinen antaa esimerkin siitä, miten pienen kunnan ”ihmisten yhteisö” voi tehdä tärkeää työtä.
Maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä: 36 uutta hyväpalkkaista virkaa
Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa 2018.
Vaalien jälkeen valtuusto päättää maakunnan hallintosäännöstä, jossa määritellään maakuntajohtajan ja sotetuotantojohtajan valtaoikeudet ja toimenkuvat.
Suomeen syntyy siis 36 täysin uutta ja hyvin palkattua virkaa, joihin todennäköisesti valitaan ihmiset maakuntien poliittisten voimasuhteiden perusteella.
Vehviläinen korostaa, että maakuntien ykkösvirkamiesten toimikausien pituuksista ei ole olemassa päätöksiä.
Keskustalainen kuntaministeri kertoo, että hallitus saattaa sallia Helsingille, Espoolle, Vantaalle ja Kauniaisille erillisen sote-ratkaisun – ja sellaisen, jossa pääkaupunkiseudun väkirikkaat kunnat saavat itse jatkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä.
– Hallitus odottaa pääkaupunkiseudun kohdalla säädetään sotessa erillislaki, Vehviläinen väläyttää."
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) arvioi, että kuntien määrä vähenee Suomessa, kun kuntien lakisääteisiä tehtäviä siirretään kahdeksalletoista maakunnalle.
– Kyllä minä ennustan kuntaliitoksia. Kuntien pitää arvioida realistisesti syntyvyyttä, ikärakennetta, elinkeinorakennetta ja verotulojen kehitystä, Vehviläinen painottaa Lännen Medialle.
Ministeri haluaa, että jokaisessa kunnassa pohditaan maakuntauudistuksen yhteydessä, onko kunnan järkevää ja realistista jatkaa itsenäisenä, vai olisiko sittenkin parempi yhdistyä suuremmaksi kunnaksi naapureiden kanssa.
Vehviläinen esitteli maanantaina Helsingissä, millainen on tulevaisuudessa työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Kuntien vastuulle jäävät osaaminen ja sivistys, terveys ja hyvinvointi, liikunta ja kulttuuri, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö ja rakentaminen.
Jääkö pienille kunnille riittävästi tehtäviä?
Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen maakunnille vie kuntien vastuulta pois 200 000 henkilötyövuotta. Lännen Media kysyi Vehviläiseltä, jääkö Suomen kymmenille pienille kunnille niin paljon tehtäviä, että niiden jatkaminen itsenäisinä on mielekästä.
Muutaman tuhannen asukkaan kunnissa on usein vain pari koulua, eikä maankäytössä tai rakentamisessa tapahdu vuosittain välttämättä ihmeitä.
– Jokaisen kunnan pitää tarkastella omaa tulevaisuuttaan. Tarkasteluun kuuluvat syntyvyys ja ikärakenne. Pitää realistisesti katsoa, millainen on tulevaisuuden näkymä oman kunnan osalta, eikä pelkästään parin vuoden sisällä, vaan 10–20 vuoden sisällä.
– Pitää arvioida elinkeinorakennetta ja työllisyystilanne ja sitä, mitkä ovat mahdollisuudet saada verotuloja enemmän kuin nyt. Onko mahdollisuuksia vai eikö niitä ole, Vehviläinen lähetti kysyttäessä terveisensä kaikkein pienimmille kunnille ja 5 000–10 000 asukkaan kunnille.
Heti perään Vehviläinen painotti, että kunnat eivät voi odottaa valtionosuuksiensa nousevan.
– Se on rauhoittanut kuntakenttää, että tällä vaalikaudella ei ole kuntien valtionosuuksien leikkauksia. Samalla sanon ihan suoraan, että on epärealistista ajatella, että jatkossa valtionosuudet tulisivat kasvamaan. Jokaisessa kunnassa pitää olla arvioissa rehellinen, ministeri muistuttaa kuntapäättäjiä valtion taloudellisten lihaksien surkastumisesta.
Maakuntauudistuksen yksi erikoisuus liittyy siihen, että kunnilla säilyy perustuslain takaama itsehallinto, vaikka maakunnat eivät saa vastaavaa perustuslaillista selkänojaa, koska niiltä puuttuu verotusoikeus.
– Meillä on ollut yli 150 vuotta kunnallinen itsehallinto. Perustuslaissa kunnalla on paljon laajempi itsehallinnollisuus kuin mitä tuleville maakunnille tulee. Nyt näyttää siltä, että maakunnilla ei ole aluksi verotusoikeuttakaan, ja kunnilla on oma verotusoikeus, Vehviläinen sanoo.
”Ajattelemme liian järjestelmäkeskeisesti”
Lähestyvien kunta- ja maakuntavaalien kampanjoihin Vehviläinen toivoo avointa keskustelua kunkin alueen liitosmahdollisuuksista.
– Voihan se olla, että kunnan rooli onkin jokin ihan muu kuin huolehtia lakisääteisistä tehtävistä.
– Että kunta irtoaa enemmän ihmisten yhteisöksi. Kun Finlandia-talossa pidettiin tulevaisuuden kunta -alkutilaisuutta, laitoin piispoista aina eri puolueiden entisiin ministereihin saakka kyselyn, millainen on tulevaisuuden kunta. Kaikkien vastauksissa luki, että kunta on ihmisten yhteisö, mikä kertoo siitä, että me, ainakin minä, ajattelemme liian järjestelmäkeskeisesti.
– Talvella liukastumisten tuottamat vammat vievät paljon verovaroja. Valtimon kunnassa jaettiin muutamia satoja kenkien liukuesteitä. Pienellä vaivalla säästettiin varmaan muutama satatuhatta euroa, kun ihmiset eivät kolhi itseään ja joudu sairaalahoitoon, Vehviläinen antaa esimerkin siitä, miten pienen kunnan ”ihmisten yhteisö” voi tehdä tärkeää työtä.
Maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä: 36 uutta hyväpalkkaista virkaa
Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa 2018.
Vaalien jälkeen valtuusto päättää maakunnan hallintosäännöstä, jossa määritellään maakuntajohtajan ja sotetuotantojohtajan valtaoikeudet ja toimenkuvat.
Suomeen syntyy siis 36 täysin uutta ja hyvin palkattua virkaa, joihin todennäköisesti valitaan ihmiset maakuntien poliittisten voimasuhteiden perusteella.
Vehviläinen korostaa, että maakuntien ykkösvirkamiesten toimikausien pituuksista ei ole olemassa päätöksiä.
Keskustalainen kuntaministeri kertoo, että hallitus saattaa sallia Helsingille, Espoolle, Vantaalle ja Kauniaisille erillisen sote-ratkaisun – ja sellaisen, jossa pääkaupunkiseudun väkirikkaat kunnat saavat itse jatkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä.
– Hallitus odottaa pääkaupunkiseudun kohdalla säädetään sotessa erillislaki, Vehviläinen väläyttää."
Vastaukset 15
Vanhimmat
no seoli Vehviläisen yksinpuhelu, puhui ja aprikoi
Ei hötkyillä jarrutetaan oppositiokepulaiset palasi aikaan minä olivat viimeksi hallituksessa ja kuntaliitoksiin suorastaan painostettiin Kiviniemen ja Töllin toimesta mihin verrattuna Vehviläisen avautuminen oli kevyttä mutta suuntaa antava. Kepujen "soteuudistus" on suomen suurin kunta- ja hallintouudistus mihin on vaikeuksia yhdistää sote. Paljon paskapuhetta kuten tuo kunnallinen itsehallinto joka on muka laajempi kuin tulevien maakuntien mikä on juurikin päinvastoin. Kunnat varsinkin pienet ovat maakuntien altavastaajia sata nolla. Kunnallinen itsehallinto ja äänessä puolueen edustaja joka sen jo parashankkeen myötä kunnilta vei ja joka on viemässä sen toistamiseen ja tällä kertaa lopullisesti ilman pienintäkään paluumahdollisuutta vanhaan. Siinä mielessä ei tarvita kovinkaan kummoisia ennustajanlahjoja koska pienille ei edes anneta selvitysmahdollisuuksia muutoin kuin liittymällä. Jos esimerkin kautta muutama puolenkymmentä kuntaa liittyy väestöpohja turvaa yhdessä aseman maakunnan hallinnossa jolla varmistetaan ettei isot keskitä kaikkea omiin nurkkiin tappaen laitakylät aavekaupungeiksi missä kuntajohto napauttelee nuijaa pöytään lähinnä vanhasta muistista.
Kepu liitti aikoinaan yli sata kuntaa ja nyt nousi maalaisten äänillä uudestaan hallitukseen ja poistaa teoriassa ja käytännössä lähes 300 kuntaa kertaheitolla maailmankartalta. Karkeasti laskien suuria kuntia ja kaupunkeja maakuntien sisällä on hyvin paljon mutta pääpointti on siinä, että yli kolmesataa kunta korvataan 18:sta. Valtavia kuntakolhooseja joita ohjataan maakuntaherrojen toimesta.
Vehviläinen antaa ymmärtä muttei ymmärrä antaa, isompia kuntaliitoksia on tehtävä ja itsehalintoa vahvistettava, maakunnat seuraa ja keskittyy soten järjestämiseen muttei toteutukseen, kuntaliitokset suurenee tehtävät vastuut mutta millä rahoilla, puheita ja lupauksia sitäkin enemmän, taitaa hallituksen kalenterista päivät keretä kääntymään vasemalle kansioon, "yli hallinnon seuraavaan.
Kaiken maailman vehviläisiä niitä onkin.
"Jääkö pienille kunnille riittävästi tehtäviä?
Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen maakunnille vie kuntien vastuulta pois 200 000 henkilötyövuotta. Lännen Media kysyi Vehviläiseltä, jääkö Suomen kymmenille pienille kunnille niin paljon tehtäviä, että niiden jatkaminen itsenäisinä on mielekästä.
Muutaman tuhannen asukkaan kunnissa on usein vain pari koulua, eikä maankäytössä tai rakentamisessa tapahdu vuosittain välttämättä ihmeitä.
– Jokaisen kunnan pitää tarkastella omaa tulevaisuuttaan. Tarkasteluun kuuluvat syntyvyys ja ikärakenne. Pitää realistisesti katsoa, millainen on tulevaisuuden näkymä oman kunnan osalta, eikä pelkästään parin vuoden sisällä, vaan 10–20 vuoden sisällä.
– Pitää arvioida elinkeinorakennetta ja työllisyystilanne ja sitä, mitkä ovat mahdollisuudet saada verotuloja enemmän kuin nyt. Onko mahdollisuuksia vai eikö niitä ole, Vehviläinen lähetti kysyttäessä terveisensä kaikkein pienimmille kunnille ja 5 000–10 000 asukkaan kunnille.
Heti perään Vehviläinen painotti, että kunnat eivät voi odottaa valtionosuuksiensa nousevan.
– Se on rauhoittanut kuntakenttää, että tällä vaalikaudella ei ole kuntien valtionosuuksien leikkauksia. Samalla sanon ihan suoraan, että on epärealistista ajatella, että jatkossa valtionosuudet tulisivat kasvamaan. Jokaisessa kunnassa pitää olla arvioissa rehellinen, ministeri muistuttaa kuntapäättäjiä valtion taloudellisten lihaksien surkastumisesta."
Siinäpä se vitsi onkin kun maakuntien nimetkin voi vaihtua kuntiin perustuslaillisten ongelmien takia. http://kuntalehti.fi/kolumnit/2016/03/23/paakirjoitus-maakunnat-kilpasilla-tuleeko-niistakin-kuntia/
"Rehula lupaili vielä alkuvuodesta sote-linjauksia ja esityksiä ”ennen kuin on lehti puussa”. Tämän aikataulun mukaan Suomeen on tulossa tosi myöhäinen kevät.
***
Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Kuntalehden päätoimittajana. Toivon kuntakentän luottamus- ja johtotehtävissä toimiville voimia tuleviin taistoihin!
Hannu Kataja
"valtion talous surkastuu, kun Sote miljardit verot niistä valuu ulkomaille, edell lisäksi ny jo kaavailaan kuntien yhtiöittämistä ja Anna Berneri yhtiöittäis liikenneväylät, Metsähallinto metsänsä, satamat, kaivokset onkin jo ulkomaalaisten käsissä, vain "tuottavinta Talvivaaraa" pidetään veronmaksajille hengissä 200000000e on jo uponut vähintään sama pitää upottaa, ettei uppoa kokonaan jätealtaisiinsa.
liikenteen verotus; autoihin asennetaan Prepaid-kortin lukupääte, ostat etukäteen ajo-oikeuta autollesi ja Hki-Lappiin ajaessasi kortilla oleva raha loppuu Kämäen Nuttulinnan pihaan, tankatessasi, seuraa neuvottelutauko.
joojoo kortinlukupääte yhistetään hätäjrruun ja kun rahat kortilla onkäytetty vetää lukupääte liinatkiini, siksi turvavyö pitä muistaa aina
meinaakkonotta jotta eikoha ne Pohjantie perassa peesaajatki ala jattkamaan hajurakua
"Ministeri haluaa, että jokaisessa kunnassa pohditaan maakuntauudistuksen yhteydessä, onko kunnan järkevää ja realistista jatkaa itsenäisenä, vai olisiko sittenkin parempi yhdistyä suuremmaksi kunnaksi naapureiden kanssa."
- Eihän kuntapäättäjien toimia ohjaa "järki tai realiteetit" vaan omien etujen ajaminen heidän tiedostaessa kuinka kunta saa monta lisävuotta pelkällä vastustamisella. Näkeehän sen jo polvillaan olevista kunnista jotka eivät suostu mihinkään vaikka olisivat jo valtion holhouksessa ilman pienintäkään mahdollisuutta jatkaa itsenäisenä kuntana. Kärsämäki yhtenä tulevista kunnista joka lyö liinat kiinni kun liitospainostus alkaa.
Ei kovinkaan suurta tulevaisuutta Vehviläinen maalaa kunnille maakuntien sisällä? Lyökää hanskat tiskiin tyyppinen avautuminen. Äänessä siis kunta- ja uudistusministeri?
Mitä pikkukunnilla on virkaa, samat tyypit keskenään riitelee ja rähisee vuodesta toiseen? Liitto hoopovetisten kanssa avartaisi ainakin riitelyä ja vaihtelu virkistäisi "kuntapäättäjiäkin."
ainakin se hulluus jakaantuisi"
seo tämä "yhtiöttäminen suomen metsäkansalle niitä "ylävir(r)an lastuja, kuitenkin seon varmoo, että siihen kylykeen ui pyytäjät