Yksi pieni kysymys?

Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti on kaksi aivan erillistä asiaa. Terapiaa on jollain tavoin tarjolla, mikä on hyvä asia, mutta tarve terapiaan johtuu käytännössä 100% ympäröivän yhteiskunnan ja yhteisöjen suhtautumisesta ja niiden luomista ongelmista yksilöiden jokapäiväiseen elämään.

dytdtydyd kirjoitti:

Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti on kaksi aivan erillistä asiaa. Terapiaa on jollain tavoin tarjolla, mikä on hyvä asia, mutta tarve terapiaan johtuu käytännössä 100% ympäröivän yhteiskunnan ja yhteisöjen suhtautumisesta ja niiden luomista ongelmista yksilöiden jokapäiväiseen elämään.

Noinkin kuin kirjoitit on asia varmasti monessa tapauksessa, vaikkei ehkä kaikissa. Kiitos terminologisesta hienoviilauksesta; tämä aihe ei ole minulle kovin tuttu.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Noinkin kuin kirjoitit on asia varmasti monessa tapauksessa, vaikkei ehkä kaikissa. Kiitos terminologisesta hienoviilauksesta; tämä aihe ei ole minulle kovin tuttu.

>Noinkin kuin kirjoitit on asia varmasti monessa tapauksessa, vaikkei ehkä kaikissa.

Osaisitko arvuutella että mikä voisi olla sellainen syy haluta terapiaan, mikä ei edes loppuviimein ole linkitettävissä vallitsevaan kulttuuriin, käsityksiin, suhtautumiseen yhteikunnan, yhteisöjen tai yksilöiden taholta? Meinaan että nykyään varmastikaan kukaan ei kärsi vasenkätisyydestä ja salaa toivo muuttuvansa oikeakätiseksi, koska vasenkätisiä ei nykyaikana ainakaan länsimaissa syrjitä millään tavoin eikä siihen edes kiinnitetä mitään huomiota. Kulttuurista ja jonkun hetken vallitsevista kauneusihanteista johtuen (hypoteettinen tilanne) vaikkapa punatukkaiset ja pisamanaamaiset voisivat haluta olla erinäköisiä, jos heitä ei pidettäisi yhtä viehättävinä kuin muita. Tai vielä enemmän jos heitä pidettäisiin noitina. Aivan samalla tavalla väitän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla, että jos yhteikunta, sen sisällä kaikki yhteisöt ja niiden jäsenet sekä koko kulttuuri olisi täysin suvaitsevainen niin kellään vähemmistöihin kuuluvalla ei missään elämän vaiheessa kävisi edes mielessä että erilaisuudessa olisi millään tavoin mitään johon muiden pitäisi puuttua. Tällöin ei myöskään terapialle olisi tarvetta. Tottakai yksittäistapauksia ja mitä kummallisimpia syitä niihin voi olla, mutta käytännössä kaikki syyt terapian tarpeellee tulevat ulkopuolella vallitsevista olosuhteista. Eri asia on vaikka tilanne jossa vähemmistön edustajalla on hänen olemukseensa liittymättömästä syystä mielenterveysongelmia jotka sivuoireena saavat vihaamaan olemustaan. Tällä ei vain silloin ole mitään ero heteroon jonka mielenterveysongelmat saavat hänet vihaamaan jotain omassa olemuksessaan.

wqrqrw kirjoitti:

>Noinkin kuin kirjoitit on asia varmasti monessa tapauksessa, vaikkei ehkä kaikissa.

Osaisitko arvuutella että mikä voisi olla sellainen syy haluta terapiaan, mikä ei edes loppuviimein ole linkitettävissä vallitsevaan kulttuuriin, käsityksiin, suhtautumiseen yhteikunnan, yhteisöjen tai yksilöiden taholta? Meinaan että nykyään varmastikaan kukaan ei kärsi vasenkätisyydestä ja salaa toivo muuttuvansa oikeakätiseksi, koska vasenkätisiä ei nykyaikana ainakaan länsimaissa syrjitä millään tavoin eikä siihen edes kiinnitetä mitään huomiota. Kulttuurista ja jonkun hetken vallitsevista kauneusihanteista johtuen (hypoteettinen tilanne) vaikkapa punatukkaiset ja pisamanaamaiset voisivat haluta olla erinäköisiä, jos heitä ei pidettäisi yhtä viehättävinä kuin muita. Tai vielä enemmän jos heitä pidettäisiin noitina. Aivan samalla tavalla väitän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla, että jos yhteikunta, sen sisällä kaikki yhteisöt ja niiden jäsenet sekä koko kulttuuri olisi täysin suvaitsevainen niin kellään vähemmistöihin kuuluvalla ei missään elämän vaiheessa kävisi edes mielessä että erilaisuudessa olisi millään tavoin mitään johon muiden pitäisi puuttua. Tällöin ei myöskään terapialle olisi tarvetta. Tottakai yksittäistapauksia ja mitä kummallisimpia syitä niihin voi olla, mutta käytännössä kaikki syyt terapian tarpeellee tulevat ulkopuolella vallitsevista olosuhteista. Eri asia on vaikka tilanne jossa vähemmistön edustajalla on hänen olemukseensa liittymättömästä syystä mielenterveysongelmia jotka sivuoireena saavat vihaamaan olemustaan. Tällä ei vain silloin ole mitään ero heteroon jonka mielenterveysongelmat saavat hänet vihaamaan jotain omassa olemuksessaan.

Tuollaista lähinnä tarkoitin:

"Eri asia on vaikka tilanne jossa vähemmistön edustajalla on hänen olemukseensa liittymättömästä syystä mielenterveysongelmia jotka sivuoireena saavat vihaamaan olemustaan. "

Sitä ei voi auttaa, että ihmisen (seksuaalinen) olemus liittyy läheiseti hänen muuhun personaansa.

No mikä olisi se oikea termi sille mekaniikalle jolla homo haluaa palata heteroksi?

Eheytys on ihan hyvä laajalti tunnettu ilmaus joten miten se voi umpihomoja loukata?

dytdtydyd kirjoitti:

Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti on kaksi aivan erillistä asiaa. Terapiaa on jollain tavoin tarjolla, mikä on hyvä asia, mutta tarve terapiaan johtuu käytännössä 100% ympäröivän yhteiskunnan ja yhteisöjen suhtautumisesta ja niiden luomista ongelmista yksilöiden jokapäiväiseen elämään.

Höpöhöpö. Ei kai ympäristön paine biologialle, siis evoluution muovaamalle yksilön biologialle mitään mahda, sillä sehän se määrää sukupuoli-identiteetin ja kuten nyt hyvin tiedetään niin välillä evoluutio etenee ja välillä pakittaa koska sillä ei ole ennustettavaa suuntaa ja niin se tuottaa heteroita jotka hetken homostelevat palatakseen heteroiksi joka yllättävää kyllä onkin sitten useimmiten pysyvä tila.

Eheheheytys kirjoitti:

No mikä olisi se oikea termi sille mekaniikalle jolla homo haluaa palata heteroksi?

Eheytys on ihan hyvä laajalti tunnettu ilmaus joten miten se voi umpihomoja loukata?

Eheytys sanana vihjaa tai oikeastaan sanoo ihan suoraan, ettei kyseinen ihminen ole terve ja kunnossa:

"Eheytys on ihan hyvä laajalti tunnettu ilmaus joten miten se voi umpihomoja loukata?"

Umpihomo ei sekään ole neutraali termi- eikä osuvakaan.

.

Eipä juuri mitenkään:

"Mutta miten tämä liittyy kreationismiin?"

Palstalla vain häärää yksi jyr-multinilkki, jolla on ajoittain puhkeava sairaalloinen kiinnostus sukupuoliasioihin ja etenkin homoseksualismiin. Toinenkin oli, mutta näyttää nykyisin rauhoittuneen.

Luulen, että täällä on muitakin keskustelu halukkaita. Varmin keino on olla vastaamatta moisiin viesteihin. Ei kukaan yksin jaksa kovin kauhaa meuhata.