Nato-maiden ja Venäjän suurlähettiläät tapaavat tänään ensi kertaa lähes kahteen vuoteen. Naton ja Venäjän välinen neuvosto on ollut tauolla Ukrainan sodan takia.
Brysselissä pidettävässä kokouksessa on tarkoitus keskustella Minskin rauhansopimuksen toimeenpanosta, Afganistanista sekä sotilastoimien läpinäkyvyyden lisäämisestä.
Venäjän viimeaikaiset toimet Itämerellä kiristävät kokouksen ilmapiiriä. Yhdysvaltain mukaan Venäjä häiritsi viime viikolla toistuvasti sen asevoimia Itämeren alueella.
- Venäjän koneiden epäammattimainen ja vaarallinen käytös lähellä amerikkalaista alusta ja lentokonetta korostavat avoimen viestinnän tärkeyttä, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg eilen Luxemburgissa, jossa hän osallistui EU-maiden puolustusministerien kokoukseen.
Stoltenbergin mukaan Naton ja Venäjän neuvoston kokoontuminen ei tarkoita paluuta Ukrainan sotaa edeltävään tilanteeseen.
- Kun jännitteet ovat korkealla, avoimen dialogin, ennustettavuuden ja läpinäkyvyyden tarve on erityisen tärkeää.
Naton ja Venäjän neuvostosta ei odoteta painavia päätöksiä. Stoltenbergin mukaan päätavoite on näkemysten vaihto.
Nato jäädytti käytännön yhteistyönsä Venäjän kanssa Krimin haltuunoton jälkeen. Korkean tason poliittista dialogia ei kuitenkaan pantu jäihin, eikä Naton ja Venäjän neuvostoa virallisesti hyllytetty. Se ei kuitenkaan ole kokoontunut välirikon takia.
"Tietoista provosointia"
Natossa on arvioitu, että Venäjä pyrkii tarkoituksellisesti provosoimaan sotilasliittoa ja estämään läpinäkyvyyttä lisääviä toimia. Sotilasvoimalla uhittelu voi palvella Venäjän pyrkimyksiä eli sitä, että maa saavuttaisi tasavertaisen suurvalta-aseman Yhdysvaltain kanssa.
Itämeren välikohtaukset Naton ja Venäjän neuvoston tapaamisen alla saattoivat olla tässä mielessä ajoitettuja. Yhdysvaltain mukaan venäläiskoneet lensivät Itämeren yllä vaarallisen läheltä Yhdysvaltain tiedustelukonetta ja sota-alusta. Alus on osa Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmää, joka on ärsyttänyt Venäjää jo pitkään ennen Ukrainan sotaa.
Venäjän närkästystä lisää se, että Nato ja Yhdysvallat ovat vahvistaneet läsnäoloaan Itämerellä Ukrainan sodan jälkeen. Tällä pyritään vahvistamaan Nato-maiden yhteistä puolustusta ja vastaamaan itäisten jäsenmaiden huoliin Venäjän uhasta.
Suomessa Naton ja Venäjän välienselvittelyä Itämerellä seurataan tarkasti.
- Tietysti täytyy Suomen kannalta toivoa, että se vastakkainasettelu ei kärjistyisi ja maltti säilyisi, jotta ei vahinkoja tapahtuisi, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).
Natossa korostetaan, että Venäjä on ainoa aktiivinen osapuoli ja Nato on mitoittanut reaktionsa selvästi alhaisemmalle tasolle.
Niinistön mukaan reagointi aiheuttaa jo sinänsä riskin eskaloitumisesta.
- Äärimmäinen esimerkki vastauksesta oli Turkin tapaus, kun Turkki ampui alas venäläisen hävittäjäkoneen, Niinistö muistuttaa.
STT
Brysselissä pidettävässä kokouksessa on tarkoitus keskustella Minskin rauhansopimuksen toimeenpanosta, Afganistanista sekä sotilastoimien läpinäkyvyyden lisäämisestä.
Venäjän viimeaikaiset toimet Itämerellä kiristävät kokouksen ilmapiiriä. Yhdysvaltain mukaan Venäjä häiritsi viime viikolla toistuvasti sen asevoimia Itämeren alueella.
- Venäjän koneiden epäammattimainen ja vaarallinen käytös lähellä amerikkalaista alusta ja lentokonetta korostavat avoimen viestinnän tärkeyttä, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg eilen Luxemburgissa, jossa hän osallistui EU-maiden puolustusministerien kokoukseen.
Stoltenbergin mukaan Naton ja Venäjän neuvoston kokoontuminen ei tarkoita paluuta Ukrainan sotaa edeltävään tilanteeseen.
- Kun jännitteet ovat korkealla, avoimen dialogin, ennustettavuuden ja läpinäkyvyyden tarve on erityisen tärkeää.
Naton ja Venäjän neuvostosta ei odoteta painavia päätöksiä. Stoltenbergin mukaan päätavoite on näkemysten vaihto.
Nato jäädytti käytännön yhteistyönsä Venäjän kanssa Krimin haltuunoton jälkeen. Korkean tason poliittista dialogia ei kuitenkaan pantu jäihin, eikä Naton ja Venäjän neuvostoa virallisesti hyllytetty. Se ei kuitenkaan ole kokoontunut välirikon takia.
"Tietoista provosointia"
Natossa on arvioitu, että Venäjä pyrkii tarkoituksellisesti provosoimaan sotilasliittoa ja estämään läpinäkyvyyttä lisääviä toimia. Sotilasvoimalla uhittelu voi palvella Venäjän pyrkimyksiä eli sitä, että maa saavuttaisi tasavertaisen suurvalta-aseman Yhdysvaltain kanssa.
Itämeren välikohtaukset Naton ja Venäjän neuvoston tapaamisen alla saattoivat olla tässä mielessä ajoitettuja. Yhdysvaltain mukaan venäläiskoneet lensivät Itämeren yllä vaarallisen läheltä Yhdysvaltain tiedustelukonetta ja sota-alusta. Alus on osa Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmää, joka on ärsyttänyt Venäjää jo pitkään ennen Ukrainan sotaa.
Venäjän närkästystä lisää se, että Nato ja Yhdysvallat ovat vahvistaneet läsnäoloaan Itämerellä Ukrainan sodan jälkeen. Tällä pyritään vahvistamaan Nato-maiden yhteistä puolustusta ja vastaamaan itäisten jäsenmaiden huoliin Venäjän uhasta.
Suomessa Naton ja Venäjän välienselvittelyä Itämerellä seurataan tarkasti.
- Tietysti täytyy Suomen kannalta toivoa, että se vastakkainasettelu ei kärjistyisi ja maltti säilyisi, jotta ei vahinkoja tapahtuisi, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).
Natossa korostetaan, että Venäjä on ainoa aktiivinen osapuoli ja Nato on mitoittanut reaktionsa selvästi alhaisemmalle tasolle.
Niinistön mukaan reagointi aiheuttaa jo sinänsä riskin eskaloitumisesta.
- Äärimmäinen esimerkki vastauksesta oli Turkin tapaus, kun Turkki ampui alas venäläisen hävittäjäkoneen, Niinistö muistuttaa.
STT
Vastaukset 4
Vanhimmat
tappele. Tiltuthan sitä ennustavat.
Täällä on rikkollisia myös islamisteja erittäin pahaa .
Krimistä, eikä Nato hyväksy miehitystä.
Pattitilanne.
Hyvä tilanne.Suhteet ennallaan.Kumpikin tietää rajansa mitä saa tehdä.Maailmalle annetaan vaan kuva että aletaan sotimaaan.Kyllä tässä on paljon näytöstä ja teatteria.Tosiasiat kuitenkinpainavat enemmän.Tietojen vaihto on hyvä asia