"TALOUS 20.4.2016 - 10:18 (1)
Verokatto voi laskea kuntien luottoluokitusta
Hallitus on linjannut maakunta-soteratkaisua niin, että kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Valtio vastaa jatkossa ainakin aluksi maakunnan kustannuksista. Maakunta-soten rahoittamiseen siirtyy kuntaveron tuotosta arviolta 11,5 miljardia euroa, sekä kuntien sote-valtionosuudet, noin 5,5 miljardia euroa.
Tämän seurauksena kuntien pitää alentaa nykyisiä kunnallisverotuksen veroprosenttejaan rahoitussiirtoa vastaavasti.
Jotta kunnat eivät ala kompensoida maakunta-soten tulon jälkeen menetettyjä verotulojaan veronkorotuksilla, esillä on ollut hallituksen tavoite säätää kunnille verokatto. Perustuslakianalyysin ja -asiantuntijoiden mukaan mahdollinen määräaikainen verokatto, maksimissaan 3-5 vuotta, on mahdollinen.
Verokatto olisi oleellinen muutos itsehallinnollisten kuntien toimintaan. Asiantuntijoitten mukaan sillä olisi monia seurauksia, muun muassa se heikentäisi kuntien luottoluokitusta. Kuntaliitto vastustaa verokattoa.
Mitä sanoo kuntakentän velanoton takaaja, Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen verokaton vaikutuksesta kuntien luottoluokitukseen?
– Mahdollinen kunnallinen verokatto on muutoksena syvällinen ja niin merkittävä, että se tulee arvioida erillisenä selvitystyönä virkavastuisesti nollariskiluokituksen, luottoluokitusten ja markkinareaktioiden näkökulmista laajasti koti- ja ulkomaisia yhteistyötahoja kuullen.
– Arviointityö on mittava eikä sen tuloksia voi etukäteen ennakoida, vaikka selvää lienee, että verokaton aiheuttama paine nollariskiluokitukseen ja luottoluokituksiin olisi kielteinen.
Jos kuntien luottoluokitus heikkenee nykyisestä nollariskiluokasta, se merkitsee rahan hinnan kallistumista. Nykyisen nollariskiluototuksen takana on 25 miljardin euron luottokanta. Prosentin korotus lainakorkoihin lisäisi lainakustannuksia 250 miljoonalla eurolla.
Kuntaliitossa ollaan huolestuneita verokattokaavailuista.
– Verokattoa ei tulisi säätää edes sote-uudistuksen siirtymävaiheessa, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.
– On perusteltua arvioida, että määräaikaisenakin verokatto heikentää kuntien asemaa varainhankinnassa ja lisää varainhankinnan kustannuksia.
– Kunnat eivät ole koskaan olleet himoverottajia, vaan verotus on aina pyritty pitämään niin kohtuullisena kuin on mahdollista ja mitä kuntien toimintojen rahoittaminen on edellyttänyt. Kuntien on tärkeää saada tietää mahdollisimman pian sote-uudistuksen vaikutukset talouteensa, jotta ne pystyvät suunnittelemaan talouttaan etukäteen.
Lisää aiheesta Kuntalehdessä 5/2016 (ilm. 21.4.)"
Verokatto voi laskea kuntien luottoluokitusta
Hallitus on linjannut maakunta-soteratkaisua niin, että kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Valtio vastaa jatkossa ainakin aluksi maakunnan kustannuksista. Maakunta-soten rahoittamiseen siirtyy kuntaveron tuotosta arviolta 11,5 miljardia euroa, sekä kuntien sote-valtionosuudet, noin 5,5 miljardia euroa.
Tämän seurauksena kuntien pitää alentaa nykyisiä kunnallisverotuksen veroprosenttejaan rahoitussiirtoa vastaavasti.
Jotta kunnat eivät ala kompensoida maakunta-soten tulon jälkeen menetettyjä verotulojaan veronkorotuksilla, esillä on ollut hallituksen tavoite säätää kunnille verokatto. Perustuslakianalyysin ja -asiantuntijoiden mukaan mahdollinen määräaikainen verokatto, maksimissaan 3-5 vuotta, on mahdollinen.
Verokatto olisi oleellinen muutos itsehallinnollisten kuntien toimintaan. Asiantuntijoitten mukaan sillä olisi monia seurauksia, muun muassa se heikentäisi kuntien luottoluokitusta. Kuntaliitto vastustaa verokattoa.
Mitä sanoo kuntakentän velanoton takaaja, Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen verokaton vaikutuksesta kuntien luottoluokitukseen?
– Mahdollinen kunnallinen verokatto on muutoksena syvällinen ja niin merkittävä, että se tulee arvioida erillisenä selvitystyönä virkavastuisesti nollariskiluokituksen, luottoluokitusten ja markkinareaktioiden näkökulmista laajasti koti- ja ulkomaisia yhteistyötahoja kuullen.
– Arviointityö on mittava eikä sen tuloksia voi etukäteen ennakoida, vaikka selvää lienee, että verokaton aiheuttama paine nollariskiluokitukseen ja luottoluokituksiin olisi kielteinen.
Jos kuntien luottoluokitus heikkenee nykyisestä nollariskiluokasta, se merkitsee rahan hinnan kallistumista. Nykyisen nollariskiluototuksen takana on 25 miljardin euron luottokanta. Prosentin korotus lainakorkoihin lisäisi lainakustannuksia 250 miljoonalla eurolla.
Kuntaliitossa ollaan huolestuneita verokattokaavailuista.
– Verokattoa ei tulisi säätää edes sote-uudistuksen siirtymävaiheessa, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.
– On perusteltua arvioida, että määräaikaisenakin verokatto heikentää kuntien asemaa varainhankinnassa ja lisää varainhankinnan kustannuksia.
– Kunnat eivät ole koskaan olleet himoverottajia, vaan verotus on aina pyritty pitämään niin kohtuullisena kuin on mahdollista ja mitä kuntien toimintojen rahoittaminen on edellyttänyt. Kuntien on tärkeää saada tietää mahdollisimman pian sote-uudistuksen vaikutukset talouteensa, jotta ne pystyvät suunnittelemaan talouttaan etukäteen.
Lisää aiheesta Kuntalehdessä 5/2016 (ilm. 21.4.)"
Vastaukset 1
Vanhimmat
hehe yhä sot-kusemax menee