Mitä tämän oikeus ja työministeri Jari Lindströmin

http://uberuutiset.fi/2016/04/21/mita-taman-oikeus-ja-tyoministeri-jari-lindstromin-paassa-tapahtuu/

Mitä tämän oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin päässä tapahtuu?
Työministeri kuvittelee työttömien vähenevän pakkotunkemalla heitä yrittäjien palkkalistoille, ikään kuin työpaikkojen määrä kasvaisi työntekijöiden tarjontaa lisäämällä.

21.04.2016 09:28

Jari-Lindström-900x450

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) aikoo laajentaa pakollisen työnhaun kaikille työttömille ja siitä pitää raportoida työvoimatoimistoon. Tämän idealampun realisoimista varten valmisteilla on nettipohjainen järjestelmä, jossa työttömät kävisivät määräajoin kertomassa, mitä töitä ovat hakeneet. Järjestelmä tulee käyttöön kesällä 2017, loma-aikaan.

No onko tämä idea hyvä?

Työpaikoista on huutava pula, paitsi maaahanmuuttobisneksissä. Design Victim -sivustolla naureskellaan Lindströmille estoitta ja ihmetellään, miksei samainen järjestelmä laita yrityksiä automaattipostituslistalle ja tyrkkää CV:tä menemään sitä kautta, automaattisesti?

Mol.fi -sivustolla on tämän uutisen kirjoitushetkellä 16 918 avointa työpaikkaa.

Findikaattorin mukaan helmikuun työttömyysaste oli 9,4%. Työttömiä on siis tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan noin neljännnesmiljoona. Todellinen työttömyys on kuitenkin suurempaa, kun mukaan lasketaan erilaisilla tukitoimilla työllistetyt ja muut käytännössä työttömän asemassa olevat henkilöt.

Jokatapauksessa pakkohakemusten tulva kohdistuisi vain murto-osaan suomalaisista yrityksistä. Jotkut yritykset tulevat luultavasti hukkumaan hakemuksiin ja ylityöllistymään niiden käsittelyssä. Entä työministeriön ajatus siitä, että onko koulutuksella väliä työtä haettaessa?

Otetaampa esimerkiksi Lahti, jossa työttömyys on maan suurinta. Siellä ei siis ole hirveästi avoimia työpaikkoja, mutta työttömiä alueella on paljon ja kun tähän otetaan harvemmin asutetut lähialueet mukaan, voi vain kuvitella tiettyjen lahtelaisten yritysten saamien hakemusten määrään.

Entä työvoimatoimiston pakkohaut ja suhteelliset ponnistelut turvapaikanhakijoiden työllistämiseksi, jotka menevät valtion tuella hakuprosesseissa ohi niin että heilahtaa. Koneinsinöörin paikkoja turvapaikanhakijat eivät varmaankaan liikaa hätyyttele, mutta opiskelijoiden kesätyöpaikat ja muut vähemmän koulutusta tarvitsevat työt valunevat turvapaikanhakijoille. Ylipäätään pakkohakuprosessi ei ole pelkästään pienen tunnetun yritysjoukon ongelma, vaan pakkohaut tulevat väistämättä kohdentumaan myös aloittain.

Uberin puolileikillä esittämä pallo voi ärsyttää joitakin, mutta kun näihin tekotyöllistämisprojekteihin ja maahanmuuttajien työmarkkinoille tunkemisiin tuhlataan niin paljon rahaa huonolla menestyksellä, niin miksi valtio ei rakentele tehtaita tekemään vaikka ämpäreitä tai ihan mitä tahansa, jolla ihmiset saadaan tekemään jotain. Jopa siinä ämpärissä on enemmän mahdollisuuksia, koska sen voi sentään yrittää myydä.

Ämpäri ei ole tietenkään paras vertaus, mutta valtion yksityistämisvimman sijasta voisi kenties ryhtyä aidosti pohtimaan valtion mahdollisuuksia sijoittaa siten, että se työllistäisi. Tässä yhteydessähän ei saa puhua eurosta eroamisesta ja sitä kautta työpaikkojen luomisesta markan turvin, joten jätetään se itsestäänselvyydeksi.

Nimittäin jos Suomessa on avoimia työpaikkoja 15 000 – 20 000 ja työttömiä 250 000 erilaisiin rakenteisiin piilotetut toiset 250 000, niin ei ne työpaikat lisäänny eikä työttömät vähenny tunkemalla niitä väkisin pienille työmarkkinoille. Sama kuin yrittäisi tunkea norsua Fiattiin. Työnantajilla on tarpeensa ja siksi ne eivät palkkaa yli tarpeidensa. Strategiassa ei ole mitään järkeä.

Työttömyyttä voi vähentää ainoastaan luomalla työpaikkoja tavalla tai toisella tai vielä parempaa -eli luomalla yrittämiselle paremmat olosuhteet. Teollisuus on aina ollut vahva työllistäjä ja Suomessa on jo vuosikymmeniä oltu välinpitämättömiä sen siirtymiselle ulos maasta. Valitettavasti Suomi on niin syvällä kuopassaan, ettei laivan käännös ole ihan pikkujuttu.

Ai niin. Luonnonvaratkin kannattaisi suojata ja hyödyntää itse. Siitäkin syntyisi työpaikkoja. Samoin jos valtio ottaisi rehdisti velkaa ja panisi kotimaista yrittämistä hyödyntäen vaikkapa infran kuntoon.

Lähde: Kauppalehti, Designvictim, Findikaattori, Wikipedia