Ollaan seurusteltu miesystävän kanssa jo 2kk ja mies ei tahdo muuttaa kanssani yhteen. Hänen mielestä on muka ihan liian aikaista tässä vaiheessa edes harkita sellaista :(. Ikää minulla on 23 ja mies on kohta kolmekymppinen. Molemmilla on tavoitteena pitkä loppuelämän kestävä suhde ja naimisiin meno, joten mielestäni nimenomaan seurustelun alussa on järkevää muuttaa yhteen, jotta voi todeta onko suhteesta mihinkään. Mutta ei, mies ei halua muuttaa minun luo, ei anna minun muuttaa hänelle eikä suostu yhteisen kodin hankintaan.
Rakastan miestä todella ja olen koko seurustelun ajan ollut valmis muuttamaan hänen kanssa yhteen, mutten nyt tiedä kannattaako minun edes jatkaa tätä, kun mies ei suostu tässä vaiheessa edes harkitsemaan yhteenmuuttoa vaan pitäisi seurustella paljon enemmän hänen mielestään. En haluaisi odottaa enempää, joten olen myös miettinyt suhteen pistämistä poikki, kun mies ei halua sitoutua ja muuttaa yhteen.
Mitä mä oikein teen? Mies on ihana enkä tahdo luopua hänestä, mutta minusta tuntuu ettei hän halua sitoutua minuun :(. Vaikka miten olen yrittänyt perustella miehelle, että miksi yhteenmuutto olisi tässä vaiheessa nimenomaan järkevää ja ettei erilleen muutto ole oikeasti yhtään niin suuri asia ei hän suostu. Ei hän tahdo muuttaa, vaikka hän voisi ihan vapaasti pitää varmuuden vuoksi oman asuntonsa, jos ero tulisikin.
En kestä tätä tilannetta, kun muutenkin nähdään melkein joka päivä ja majaillaan toistemme asunnoissa aina välillä. Mietin ihan vakavasti suhteen lopettamista nyt. Auttakaa minua, mitä teen?
Miesystävä ei halua muuttaa kanssani yhteen :(
64
3737
Vastaukset
- Harkita
Miesystäväsi on todella järkevä,kun ei noin lyhyen seurustelusuhteen peusteella halua muuttaa yhteen.Olisi todella liian aikaista ,eihän toista ihmistä tunne vielä mitenkään ,eikä hänen tapojaan.Vähintään vuosi kannattaisi katsella ja harkita ,ennenkuin muuttaa saman katon alle.Malttia ja harkintaa,sitä ilmeisesti miesystävälläsi on,ettei sitten tarvitse katua.Voihan sitä vierailla toistensa luona ja tutustua paremmin,ja tunnustella ,onko tämä sitä mitä haluan.
- jansku93
Ei minusta ole mitään järkeä odottaa yhteenmuuttoa jotain vuotta, varsinkin kun nyt majaillaan toistemme luona melkeinpä joka päivä ja vietetään aikaa yhdessä melkein seitsemän päivää viikossa. Turhaa ajan haaskausta mielestäni, ja entäs sitten jos muutetaan vuoden seurustelun jälkeen yhteen ja pian muuton jälkeen huomataankin ettei sovita toisillemme ja joudutaan eroamaan? Silloin ottaisi vielä enemmän päähän.
- seurusteluntarkoitus
jansku93 kirjoitti:
Ei minusta ole mitään järkeä odottaa yhteenmuuttoa jotain vuotta, varsinkin kun nyt majaillaan toistemme luona melkeinpä joka päivä ja vietetään aikaa yhdessä melkein seitsemän päivää viikossa. Turhaa ajan haaskausta mielestäni, ja entäs sitten jos muutetaan vuoden seurustelun jälkeen yhteen ja pian muuton jälkeen huomataankin ettei sovita toisillemme ja joudutaan eroamaan? Silloin ottaisi vielä enemmän päähän.
Sä et taida ymmärtää, mikä on seurustelun tarkoitus. Sen tarkoituksena on tutustua toiseen, oppia tuntemaan hänen hyvät ja huonot puolensa, oppia hyväksymään ne. Jos pidemmän ajan kuluttua teistä molemmista tuntuu, että nyt on yhteenmuuton aika, niin sitten muutatte. Koska silloin jo tiedätte ja tunnette toisenne paremmin, tiedätte onko suhteenne sellainen, että se kestää tyynet ja myrskyt.
Viettäkää aikaa nyt yhdessä, tutustuen toisiinne. Majailkaa toistenne luona vaikka koko ajan jos siltä tuntuu. Luuletko oikeasti, että jos nyt heti pistätte hynttyyt yhteen ja sitten tuleekin ero, että se on helppoa? Seurustelun tarkoituksena on, ettei yhteenmuuton jälkeen heti kävisi noin. Mikä hemmetin kiire sulla on päästä miehen kanssa saman katon alle noin niinkuin virallisesti? Ihmettelen myös, miten kolmekymppinen mies kestää noin lapsellista tyttöä kuin sinä...
- näinsevaanonkin
mjahas, kolmannessa liitossa olevana, sanon, ei kannata, mikään ei kannata. mies haluaa välillä vapaata, ja noin sitä on edes teoriassa mahdollista saada. Voin käydä sua lykkäsemäs, aikani kuluks, ja sun suunnattomaan tarpeesees, älä puhu mistään rakkaudesta, niitä tulee, ja menee.. rakkaus on 6" kusista suolenpätkää.. jos ja kun olet ollut saman ihmisen kanssa 20v, ja tulet petetyksi, vaikka useampaan kertaan.. silloin opit elämästä jotain.
- Mamatsu
"näinsevaanonkin " näin se just on petetyksi tulee vaikk ois ollut pidempääkin jonkun kaa samoissa täkeissä... kaikki pettää jos vaan on tilaisuus... tullut siihen tulokseen ..täss viimeaikoina.. se muotia !!
- Vinttikantsiituulettaa
Sanalle "pettää" pitäisi keksiä joku toinen ilmaisumuoto. Ehkä ihmiset sitten vihdoinkin oppisivat ajattelemaan aiheesta toisin. Miksi helmetissä tulet petetyksi kun / jos joku toinen tekee mitä tuntee itselleen tarpeelliseksi?
Et sinä omista ketään avo-, avio- tai mistä tahansa suhteista huolimatta, jotka ovat pelkkiä vankiloita jos ne perustuvat omistamiseen ja määräämiseen, toisen oman itsen ja persoonallisuuden kahlitsemiseen.
- munkaaaaaaaa
Oletteko tunteneet toisenne ystävätasolla vuosikausia? Ja nyt alkaneet seurustelemaan?
Vai oletteko taas noita perä edellä puuhun menijoitä! Jotka taapaavat, seuraavana päivänä "ooksa mun kaaaaa? Mun kämppä vain sun?" sitten kun alapäät vain "seurustelee" sitä luullaan että "Aaaaaaaaaaaaah, ny toi on mun kaaaaaaaa lopun elämääää"
Yllätys yllätys, kun alapäät ovat saaneet tarpeeksi toisistaan muutaman kuukauden kuluttua, saattaa (hyvällä onnella) yläpäät liittyä kuvioihin ja nuo tyhmät yläpäät huomaaki ettei "ton alpään yläpää ooo mitään mitä määä luulin" ja HEIPPA! Hakusessa on toinen alpää.
Ja kaikista typerimmät ovat vääntäneet jopa jälkikasvuakin tuossa vaiheessa!- Harkita
munkaaaaa,kirjoitat kyllä todella asian juuri niinkuin se useimmilla näyttää menevän",janskun" miesystävä tuntuu myös olevan "ajan " tasalla.Siispä hän ymmärtää olla "hötkyilemättä"yhteen muuton kanssa.
- äitisanooettä
Sun mies on jo fiksu aikuinen mies, joka tajuaa, ettei parin kuukauden seurustelun jälkeen vielä yhteen muuteta. Hän ei tunne sua vaan haluaa tutustua rauhassa. Myöhemmin tulee se yhteenmuuton paikka, kun molemmat niin haluaa. Sä et onneksi voi pakottaa häntä toimimaan tahtosi mukaan. Kasvahan tyttö ensin aikuiseksi ja sitten vasta saman katon alle.
- voisunsaa-
Tuo sun yhteenmuutto-vänkäämisesi voi jopa pelottaa miestä ja hän voi vaikka pistää suhteen poikki ton takia. Sä olet liian päällekäyvä.
Mitä järkee muuttaa yhteen kahden kuukauden seurustelun jälkeen? Sun perustelusi on kestämätön. Muka helpompi erota sitten, jos ei natsaakaan yhteen, kun ollaan menty saman katon alle asumaan melkein heti kun on tutustuttu. Se ei kuule mene niin!!!!
Mitäs tykkäisit, jos mies nyt sitten muuttais sun luo ja kahden viikon kuluttua sanoisi, että joo, ei tää onnistu, lähden pois. Sittenkö sä olisit tyytyväinen, että hyvä kun kävi nopeesti tää kaikki?
Miks sä haluat miehen asumaan kanssasi? Onko kenties kavereita, jotka on jo avo- tai avioliitossa, ja sulla hirvee hinku päästä samaan? Tai pelko miehen menettämisestä, joten saatava se siihen jotenkin kiinni mahdollisimman pian?
Keskity ennemminkin olemaan miehelle sellainen tyttöystävä, jonka kanssa hän aikanaan ehdottomasti haluaa mennä yhteen. Nyt on seurustelun aika. Se on se aika, jolloin suhdetta pikkuhiljaa lujitetaan. Ole ihana, mutkaton tyttökaveri, joka ei kiusaa miestä vaatimuksillaan. Ette te todellakaan tunne toisianne! Vaikka kuinka olisitte olleet yhdessä joka päivä ja yötkin, ette vielä tunne toisianne yhtään! Teillä on liian vähän yhteistä aikaa takananne. Hyväkin suhde voi kariutua ja mennä pilalle sen takia, että kotileikki on alettu liian varhain.
Uhkailet suhteen katkaisemisella, kun mies ei halua sitoutua sinuun eikä hankkia yhteistä asuntoa kahden kuukauden tuttavuuden perusteella! Voisitko enää lapsellisempi olla.
Mies on järkevä. Ei näin aikaisessa vaiheessa pidäkään sitoutua. Malta sinä nyt vain itsesi. Jos olet nyt tässä vaiheessa viisas ja lopetat moiset vänkäämiset, miehen on paljon helpompi olla kanssasi. Miksi sinulla on niin kiire? Olet todella nuori vielä ja aikaa on vaikka millä mitoin. Anna suhteenne kehittyä rauhallisesti, niin se menee hyvään suuntaan.
Jos nyt sitten otat ja lähdet, niin voitko olla varma, että seuraavakaan poikaystäväsi suostuu muuttamaan kanssasi yhteen lähes samantien, kun olette tavanneet? Tolla menolla olet lopulta yksinäinen "vanhapiika" tai hätiköidysti lyönyt hynttyyt yhteen jonkun tyypin kanssa, joka ei sitten olekaan sitä, mitä ensin hänestä luulit eikä yhteiselon purkaminen olekaan niin helppoa kuin heinänteko.- jansku93
"Mitä järkee muuttaa yhteen kahden kuukauden seurustelun jälkeen? Sun perustelusi on kestämätön. Muka helpompi erota sitten, jos ei natsaakaan yhteen, kun ollaan menty saman katon alle asumaan melkein heti kun on tutustuttu."
Seurustelin ensimmäisen poikaystäväni kanssa melkein viisi vuotta. Muutettiin yhteen seurusteltuamme 4v 3kk, ja erottiin reilun 7kk yhdessä asumisen jälkeen, koska yhteiselosta ei tullut juuri mitään. Yhteenmuutto sai minut tajuamaan, ettei hän tasan ole se oikea minulle. Valitettavasti poikaystävä oli asiasta eri mieltä, ja hänen mielestään kaikki oli ihan hyvin.
Eron jälkeen tuntui pahalta pitkään, koska meillä oli niin pitkä historia yhdessä.
"Mitäs tykkäisit, jos mies nyt sitten muuttais sun luo ja kahden viikon kuluttua sanoisi, että joo, ei tää onnistu, lähden pois. Sittenkö sä olisit tyytyväinen, että hyvä kun kävi nopeesti tää kaikki?"
En minä pakota miestä jäämään, jos juttu ei hänen mielestään toimikaan. Siinä tapauksessa me molemmat säästettäisiin sydämiämme, kun ei olla vielä ehditty kiintyä toisiimme niin kovasti.
Itseasiassa edellisen poikaystävän kanssa, jonka kanssa seurusteltiin 3,5 kuukautta kävi jotakuinkin samalla tavalla. Muutettiin yhteen kuukauden jälkeen, ja 2.5kk yhdessäasumisen jälkeen mies päätti jättää minut. Sattuihan se vähän, muttei niin paljon kuin ekan poikaystäväni tapauksessa. Oikeastaan oli ihan hyvä, että selvisi näin pian ettemme oikeasti ole sopivat toisillemme.
"Miks sä haluat miehen asumaan kanssasi?"
Haluan loppuelämän kestävän suhteen, jossa nimenomaan asutaan yhdessä.
"Uhkailet suhteen katkaisemisella, kun mies ei halua sitoutua sinuun eikä hankkia yhteistä asuntoa kahden kuukauden tuttavuuden perusteella! Voisitko enää lapsellisempi olla."
Olenko minä muka lapsellinen, kun tiedän mitä haluan enkä halua tuhlata aikaa? Ei minulle tuota yhtään ongelmia sitoutua näin nopeasti. Jos miehelle tuottaa ei mies ole minulle oikea.
"Jos nyt sitten otat ja lähdet, niin voitko olla varma, että seuraavakaan poikaystäväsi suostuu muuttamaan kanssasi yhteen lähes samantien, kun olette tavanneet? Tolla menolla olet lopulta yksinäinen "vanhapiika" tai hätiköidysti lyönyt hynttyyt yhteen jonkun tyypin kanssa, joka ei sitten olekaan sitä, mitä ensin hänestä luulit eikä yhteiselon purkaminen olekaan niin helppoa kuin heinänteko."
Jatkossa valitsen sitten poikaystäväni entistä tarkemmin, ettei ikäviä yllätyksiä pääse tapahtumaan. Ja kyllä se yhteiselon purkaminen vaan on mielestäni helpompaa seurustelun alkuvaiheessa kuin siinä vaiheessa, jossa ollaan oltu yhdessä vuosia.
En tosiaan haluaisi tätä nykyistä miestäni jättää, mutten vain pysty odottamaan vuosikausia sitä, että hän on valmis yhteenmuuttoon. - Rose_91
jansku93 kirjoitti:
"Mitä järkee muuttaa yhteen kahden kuukauden seurustelun jälkeen? Sun perustelusi on kestämätön. Muka helpompi erota sitten, jos ei natsaakaan yhteen, kun ollaan menty saman katon alle asumaan melkein heti kun on tutustuttu."
Seurustelin ensimmäisen poikaystäväni kanssa melkein viisi vuotta. Muutettiin yhteen seurusteltuamme 4v 3kk, ja erottiin reilun 7kk yhdessä asumisen jälkeen, koska yhteiselosta ei tullut juuri mitään. Yhteenmuutto sai minut tajuamaan, ettei hän tasan ole se oikea minulle. Valitettavasti poikaystävä oli asiasta eri mieltä, ja hänen mielestään kaikki oli ihan hyvin.
Eron jälkeen tuntui pahalta pitkään, koska meillä oli niin pitkä historia yhdessä.
"Mitäs tykkäisit, jos mies nyt sitten muuttais sun luo ja kahden viikon kuluttua sanoisi, että joo, ei tää onnistu, lähden pois. Sittenkö sä olisit tyytyväinen, että hyvä kun kävi nopeesti tää kaikki?"
En minä pakota miestä jäämään, jos juttu ei hänen mielestään toimikaan. Siinä tapauksessa me molemmat säästettäisiin sydämiämme, kun ei olla vielä ehditty kiintyä toisiimme niin kovasti.
Itseasiassa edellisen poikaystävän kanssa, jonka kanssa seurusteltiin 3,5 kuukautta kävi jotakuinkin samalla tavalla. Muutettiin yhteen kuukauden jälkeen, ja 2.5kk yhdessäasumisen jälkeen mies päätti jättää minut. Sattuihan se vähän, muttei niin paljon kuin ekan poikaystäväni tapauksessa. Oikeastaan oli ihan hyvä, että selvisi näin pian ettemme oikeasti ole sopivat toisillemme.
"Miks sä haluat miehen asumaan kanssasi?"
Haluan loppuelämän kestävän suhteen, jossa nimenomaan asutaan yhdessä.
"Uhkailet suhteen katkaisemisella, kun mies ei halua sitoutua sinuun eikä hankkia yhteistä asuntoa kahden kuukauden tuttavuuden perusteella! Voisitko enää lapsellisempi olla."
Olenko minä muka lapsellinen, kun tiedän mitä haluan enkä halua tuhlata aikaa? Ei minulle tuota yhtään ongelmia sitoutua näin nopeasti. Jos miehelle tuottaa ei mies ole minulle oikea.
"Jos nyt sitten otat ja lähdet, niin voitko olla varma, että seuraavakaan poikaystäväsi suostuu muuttamaan kanssasi yhteen lähes samantien, kun olette tavanneet? Tolla menolla olet lopulta yksinäinen "vanhapiika" tai hätiköidysti lyönyt hynttyyt yhteen jonkun tyypin kanssa, joka ei sitten olekaan sitä, mitä ensin hänestä luulit eikä yhteiselon purkaminen olekaan niin helppoa kuin heinänteko."
Jatkossa valitsen sitten poikaystäväni entistä tarkemmin, ettei ikäviä yllätyksiä pääse tapahtumaan. Ja kyllä se yhteiselon purkaminen vaan on mielestäni helpompaa seurustelun alkuvaiheessa kuin siinä vaiheessa, jossa ollaan oltu yhdessä vuosia.
En tosiaan haluaisi tätä nykyistä miestäni jättää, mutten vain pysty odottamaan vuosikausia sitä, että hän on valmis yhteenmuuttoon.Tietenkään ei kuulu odottaa vuosikausia, mutta kahden kuukauden ja vuosikausien väliin mahtuu aika paljon aikaa. Taidat olla nyt vanhojen kokemusten takia hieman kohtuuton. Voisitte harkita yhteenmuuttoa esim. vuoden päästä ja silti ette ole olleet yhdessä vielä erityisen pitkään.
- Odotovaan
jansku93 kirjoitti:
"Mitä järkee muuttaa yhteen kahden kuukauden seurustelun jälkeen? Sun perustelusi on kestämätön. Muka helpompi erota sitten, jos ei natsaakaan yhteen, kun ollaan menty saman katon alle asumaan melkein heti kun on tutustuttu."
Seurustelin ensimmäisen poikaystäväni kanssa melkein viisi vuotta. Muutettiin yhteen seurusteltuamme 4v 3kk, ja erottiin reilun 7kk yhdessä asumisen jälkeen, koska yhteiselosta ei tullut juuri mitään. Yhteenmuutto sai minut tajuamaan, ettei hän tasan ole se oikea minulle. Valitettavasti poikaystävä oli asiasta eri mieltä, ja hänen mielestään kaikki oli ihan hyvin.
Eron jälkeen tuntui pahalta pitkään, koska meillä oli niin pitkä historia yhdessä.
"Mitäs tykkäisit, jos mies nyt sitten muuttais sun luo ja kahden viikon kuluttua sanoisi, että joo, ei tää onnistu, lähden pois. Sittenkö sä olisit tyytyväinen, että hyvä kun kävi nopeesti tää kaikki?"
En minä pakota miestä jäämään, jos juttu ei hänen mielestään toimikaan. Siinä tapauksessa me molemmat säästettäisiin sydämiämme, kun ei olla vielä ehditty kiintyä toisiimme niin kovasti.
Itseasiassa edellisen poikaystävän kanssa, jonka kanssa seurusteltiin 3,5 kuukautta kävi jotakuinkin samalla tavalla. Muutettiin yhteen kuukauden jälkeen, ja 2.5kk yhdessäasumisen jälkeen mies päätti jättää minut. Sattuihan se vähän, muttei niin paljon kuin ekan poikaystäväni tapauksessa. Oikeastaan oli ihan hyvä, että selvisi näin pian ettemme oikeasti ole sopivat toisillemme.
"Miks sä haluat miehen asumaan kanssasi?"
Haluan loppuelämän kestävän suhteen, jossa nimenomaan asutaan yhdessä.
"Uhkailet suhteen katkaisemisella, kun mies ei halua sitoutua sinuun eikä hankkia yhteistä asuntoa kahden kuukauden tuttavuuden perusteella! Voisitko enää lapsellisempi olla."
Olenko minä muka lapsellinen, kun tiedän mitä haluan enkä halua tuhlata aikaa? Ei minulle tuota yhtään ongelmia sitoutua näin nopeasti. Jos miehelle tuottaa ei mies ole minulle oikea.
"Jos nyt sitten otat ja lähdet, niin voitko olla varma, että seuraavakaan poikaystäväsi suostuu muuttamaan kanssasi yhteen lähes samantien, kun olette tavanneet? Tolla menolla olet lopulta yksinäinen "vanhapiika" tai hätiköidysti lyönyt hynttyyt yhteen jonkun tyypin kanssa, joka ei sitten olekaan sitä, mitä ensin hänestä luulit eikä yhteiselon purkaminen olekaan niin helppoa kuin heinänteko."
Jatkossa valitsen sitten poikaystäväni entistä tarkemmin, ettei ikäviä yllätyksiä pääse tapahtumaan. Ja kyllä se yhteiselon purkaminen vaan on mielestäni helpompaa seurustelun alkuvaiheessa kuin siinä vaiheessa, jossa ollaan oltu yhdessä vuosia.
En tosiaan haluaisi tätä nykyistä miestäni jättää, mutten vain pysty odottamaan vuosikausia sitä, että hän on valmis yhteenmuuttoon.Onko susta siis ihan ok, että sulla on useita avoliittoja elämäsi aikana? Mä en ymmärrä tota, että parempi muuttaa viikon (tai kahden kuukauden) seurustelun jälkeen heti yhteen, niin selviää mahd. pian tuleeko tästä mitään ja kannattaako tuhlata aikaansa. Voihan se selvitä muutoinkin, kun pelkästään yhteen muuttamalla. Ero voi tulla jo piankin vaikka ei muuta yhteen. Omasta mielestäni avoliitto on vakavampi suhde kun pelkkä seurustelu. Vaikka oltaiskin asuttu yhdessä vasta kuukausi eikä vuosia. Tai no riippuu tapauksesta, onhan jotkut seurustelleet 20 vuottakin muuttamatta yhteen... Mutta en muuttaisi ihan kenenkä kanssa vaan yhteen asumaan ja katsoisi, että mitä tästä tulee.
Ei sinun varmaan tarvitse odotella vuosikausia, mutta ehkä muutama kuukausi? Onko kiva, että mies muuttaa yhteen siksi, että sinä painostit? Jos et pysty minkäänlaiseen kompromisiin ja edes vähän odottaa niin ehkä tosiaan parempi erota. - jansku93
Odotovaan kirjoitti:
Onko susta siis ihan ok, että sulla on useita avoliittoja elämäsi aikana? Mä en ymmärrä tota, että parempi muuttaa viikon (tai kahden kuukauden) seurustelun jälkeen heti yhteen, niin selviää mahd. pian tuleeko tästä mitään ja kannattaako tuhlata aikaansa. Voihan se selvitä muutoinkin, kun pelkästään yhteen muuttamalla. Ero voi tulla jo piankin vaikka ei muuta yhteen. Omasta mielestäni avoliitto on vakavampi suhde kun pelkkä seurustelu. Vaikka oltaiskin asuttu yhdessä vasta kuukausi eikä vuosia. Tai no riippuu tapauksesta, onhan jotkut seurustelleet 20 vuottakin muuttamatta yhteen... Mutta en muuttaisi ihan kenenkä kanssa vaan yhteen asumaan ja katsoisi, että mitä tästä tulee.
Ei sinun varmaan tarvitse odotella vuosikausia, mutta ehkä muutama kuukausi? Onko kiva, että mies muuttaa yhteen siksi, että sinä painostit? Jos et pysty minkäänlaiseen kompromisiin ja edes vähän odottaa niin ehkä tosiaan parempi erota.Jos minun pitää läpikäydä useampi avoliitto ennen kuin löydän sen oikean, olkoon sitten niin. Ja minähän nimenomaan tahdon vakavan suhteen, joten siksi muutan miehen kanssa yhteen mahdollisimman pian. Epäröivät miehet eivät oikein sytytä minua, joten haluaisin miehen olevan samoilla linjoilla kanssani. Ainahan voi muuttaa pois, jos ei yhteiselo sujukkaan.
Voin odottaa vielä ehkä vielä muutaman kuukauden, mutta jos mies ei puolen vuoden kohdalla vielä tiedä haluaako asua kanssani vai ei niin sitten en viitsi enää tuhlata aikaani häneen ja päästän hänet etsimään uuden naisen, jolle hitaampi eteneminen ei ole ongelma. - hghfhdh
"Omasta mielestäni avoliitto on vakavampi suhde kun pelkkä seurustelu."
Avoliitto on seurustelua saman katon alla, ei erikseen mikään liitto tai suhde. Avoliitto tarkoittaa sitä, että olette kirjoilla samassa asunnossa.
Avioliitto on seurustelua vakavampi "suhde", koska silloin ollaan virallisessa liitossa keskenään. - Vapausennenkaikkea
Väitätkö sinä tässä että avoliittoon astuneet henkilöt eivät ole sitoutuneet toisiinsa ja suhteeseensa syvemmin ja tiiviimmin kuin sellaiset seurustelevat ihmiset, jotka asuvat vielä eri osoitteissa? Aika metka suhtautumistapa ja -tyyli sulla.
Avoliitto on no. liitto ja suhde ja se voi olla jopa paljon parempi sellainen kuin avio, vaikka virallisuutta ja papin aamenta ei olekaan. Eikä niitä välttämättä tarvitakaan, testamentilla yms. virallisilla dokumenteilla voi hoitaa tärkeät perintö-, jakamis-, jäämistö- yms. asiat.
Siksiköhän se avioliitto on monille niin s-tanan surullinen juttu kun se on "vakavampi"? Siksikö siihen suhtaudutaan niin kuin pyhään lehmään johon ei saa koskea, kajota eikä lopettaa? - hghfhdh
Väitän, avoliitto ei ole mikään oikea liitto avioliiton tapaan. Se on seurustelua saman katon alla ja Kelan papereissa eri sukunimellä olevat sisaruksetkin voivat olla keskenään avoliitossa elleivät erikseen toimita vuokrasopimuksia ja tee selvitystä.
Avioliiton pitäisi ollakin avoliittoa vakavampi juttu ja vaatia paljon enemmän harkitsemista kuin avoliittoon muuttaminen. - Väitämitäväität
Sinä et siis tiedä etkä tunne sellaisia avoliittoja, jotka ovat kestäneet vuosikymmenia ja joista on siinnyt lapsilauma? Varmaan ovat ihan kepeästi ja harkitsematta, seurustelumielessä, perheensä perustaneet.
Suomen lain mukaan sisarukset eivät voi olla minkäänlaisessa suhteessa. Voivat he tietysti yhteisessä osoitteessa asua, mutta se on eri juttu. Avoliittokin näet tarkoittaa myös makuukammarin puolen puuhasteluja. - hghfhdh
Väitämitäväität kirjoitti:
Sinä et siis tiedä etkä tunne sellaisia avoliittoja, jotka ovat kestäneet vuosikymmenia ja joista on siinnyt lapsilauma? Varmaan ovat ihan kepeästi ja harkitsematta, seurustelumielessä, perheensä perustaneet.
Suomen lain mukaan sisarukset eivät voi olla minkäänlaisessa suhteessa. Voivat he tietysti yhteisessä osoitteessa asua, mutta se on eri juttu. Avoliittokin näet tarkoittaa myös makuukammarin puolen puuhasteluja.En itseasiassa tunne sellaisia avoliittoja, jotka ovat kestäneet vuosikymmeniä ja puhuin Kelasta, sinne joudut tekemään erikseen selvityksen jos muutat samaan asuntoon sisaresi/ kaverisi kanssa, joka eri sukupuolta kanssasi. Kelalle olette automaattisesti muuten avopari.
Sanoin myös, että avoliitto on seurustelua saman katon alla, ei mikään virallinen liitto. Avoliittoa ei edes tunneta kaikkialla, joten jos haluat juridiset edut niin menet naimisiin.
Ps. Jotkut perustavat perheensä kepeästi ja harkitsematta, yleensä vahinkoraskauden seurauksena ja toiset tekevät lapset avoliittoon, eroavat ja sitten menevät naimisiin sen oikean kanssa ( Näitä tapauksia sitten olenkin nähnyt). - kakskytkuusvuottaaavossa
hghfhdh kirjoitti:
En itseasiassa tunne sellaisia avoliittoja, jotka ovat kestäneet vuosikymmeniä ja puhuin Kelasta, sinne joudut tekemään erikseen selvityksen jos muutat samaan asuntoon sisaresi/ kaverisi kanssa, joka eri sukupuolta kanssasi. Kelalle olette automaattisesti muuten avopari.
Sanoin myös, että avoliitto on seurustelua saman katon alla, ei mikään virallinen liitto. Avoliittoa ei edes tunneta kaikkialla, joten jos haluat juridiset edut niin menet naimisiin.
Ps. Jotkut perustavat perheensä kepeästi ja harkitsematta, yleensä vahinkoraskauden seurauksena ja toiset tekevät lapset avoliittoon, eroavat ja sitten menevät naimisiin sen oikean kanssa ( Näitä tapauksia sitten olenkin nähnyt).Missä maailmassa sä elät jos et tiedä tai tunne yhtään paria, jotka on asuneet ja eläneet avoliitossa vuosikymmeniä ihan niinkuin aviossa olevatkin? Mä tunnen. Mun ikäisissä (lähempää viittäkymppiä huitelevissa) heitä ainakin on paljon. Nykyisin avoliitossa elävillä muuten on laki takanaan, jos ero tulee. Leskeneläkettä he tosin eivät saa kun toinen kuolee mutta mitä sitten? Raha on varmasti pienin murhe puolison kuollessa.
- hghfhdh
kakskytkuusvuottaaavossa kirjoitti:
Missä maailmassa sä elät jos et tiedä tai tunne yhtään paria, jotka on asuneet ja eläneet avoliitossa vuosikymmeniä ihan niinkuin aviossa olevatkin? Mä tunnen. Mun ikäisissä (lähempää viittäkymppiä huitelevissa) heitä ainakin on paljon. Nykyisin avoliitossa elävillä muuten on laki takanaan, jos ero tulee. Leskeneläkettä he tosin eivät saa kun toinen kuolee mutta mitä sitten? Raha on varmasti pienin murhe puolison kuollessa.
Ihan samassa maailmassa kuin sinä.
- hghfhdh
hghfhdh kirjoitti:
Ihan samassa maailmassa kuin sinä.
Ja avoliittolaki tarkoittaa sitä, että saatat saada jonkinlaista korvausta jos olet huomattavasti edesauttanut toisen omaisuuden kerryttämistä eli ollut kotiäitinä tms.
- Mihinkiire
Kuulostaa siltä että pilaat suhteen ihan itse typerällä hätäilemiselläsi. Ette te edes tunne toisianne vielä 2kk jälkeen. Miehesi on täysin oikeassa: Ei ole järkeä muuttaa yhteen noin nopeasti.
Tuntuu että sinulla on vain kauhea kiire johonkin. Tiedätkö edes itse että mihin? Siihen että saa kavereille sanoa että asutte yhdessä? Nyt vähän malttia tuohon touhuun, jos pitkää suhdetta olet etsimässä. Ei se ole mikään pikamatka, vaan maraton. Vaikka pistäisit poikki, niin saat kyllä seuraavankin miehen katomaan kiirehtimisellä ja painostamisella. - voityperyyttä
On ihan pakko suostua yhteenmuuttoon kun noinkin pitkään olette seurustelleet. Mikä mies se semmoinen on, joka ei suostu? Jätä se heti, jos vielä vänkää vastaan. Varmasti on olemassa joku toinen, joka suostuu viikon jälkeen muuttamaan sun kanssa yhteen. Joka ei tuhlaa sun aikaasi ja elämääsi.
Ihan oikeasti, kasva tyttö aikuiseksi ja ala sitten vasta millekään miesten kanssa. - varovielä
Oletteko harrastaneet seksiä ? Se pelkästään ei onnea tuo kuin vain hetkellisesti. Tosin ilman seksiäkään ei elämä ole paljon mistään kotoisin.
- Kasvajakehity
"Jo" ?
- Pdjhkljhk
No onpa erikoinen mies. Sitoutumiskammoinen? Kyllähän nyt yhteen pitää muuttaa heti, jos suhde on kestänyt viikon ja yhden päivän.
- eihätiä
Hei! On niitäkin äijiä, jotka muuttaa sun luokse välittömästi kun olette tavanneet! Kirjota jollekin vapautuvalle vangille, se tulee viivana sun luo kämppäämään kun linnasta pääsee.
Ja on niitä kadunmiehiä, jotka mielellään tulee sun luo heti kuin pyydät ja jää asumaan oikein tyytyväisenä.
Ja sitten on näitä mamuja, joille sun kämppä ja petiseura kelpaa tosi hyvin, ihan samana päivänä kun ootte tavanneet. Nehän on vielä niin komeitakin. Naimisiinkin menee sun kanssa ihan heti, ei tarvi koeaikoja. Ne jopa vaatii sua kanssaan naimisiin että saa luvan oleskella Suomessa.
Niin että on sulla mahdollisuuksia, jos kerran niin kiire ja hätä on. - Rose_91
Öööö... yhteenmuutto kahden kuukauden päästä ei välttämättä ole se fiksuin veto. Kahden kuukauden päästä ei vielä ihan oikeasti tunne toista. Eikö kannattaisi ensin rauhassa tutustua? Sehän se seurustelun tarkoitus on. Esim. vuoden seurustelun jälkeen tunnette toistenne tavat huomattavasti paremmin ja pystytte paremmin arvioimaan olisiko yhdessä asuminen edes teoriassa mahdollista.
Ja oletko tullut ajatelleeksi, että saatat pilata erittäin hyvän parisuhteen vänkäämällä aiheesta? Jos noin aikaisessa vaiheessa alkaa painostaa toista yhteenmuuttoon, voi herkästi ajaa toisen pois, koska painostaminen alkaa ahdistaa.
Oletko myöskään pohtinut mistä tuo sinun hätäilemisesi voisi johtua? Etkö luota siihen, että mies olisi kanssasi tosissaan? Jos et luota niin yhteenmuutto ei asiaa paranna.- jansku93
Minä ainakin osaan päättää aika nopeasti, haluanko asua miehen kanssa yhdessä. Voi sitä jatkaa tututustumista samallakin, kun asuu yhdessä.
En minä tietenkään halua ruveta painostamaan miestä, mutten viitsi ruveta ikuisuuksiakaan odottamaan, että milloin mies on valmis yhteenmuuttoon.
Nopea yhteenmuutto ei mielestäni ole mitään hätäilyä, jos haluaa selvittää mahdollisimman nopeasti voiko suhteesta tulla mitään. - oppeliini1
Aikuiset voivat typeryyksiä tekemällä ja rautalangasta vääntäen saada surua ja ikävyyksiä aikaan. Niinkuin tuokin ap joka juuri ja juuri ensitapaamisien jälkeen alkaa jankuttaa ja kärttää miestä saman katon alle. Tuo ap todennäkoisimmin on hiukan yksinkertainen (omien sanojensa mukaan), mies on sitä monta astetta ylempänä. Toivottavasti mies pitää päänsä eikä laske ap.tä saman katon alle.
AP voi AINA halutessaan kipittää seuraavan kadun kulmaan, hänen ei tarvitse kauaa odotella saadakseen jonkun (omanlaisensa) miehen asumaan kanssaan.
Ehkä tuo olisikin sille parasta , saisi rauhassa elää saman arvon omistavien kanssa!
(JA alkaa haukkumaan Suomi 24.ssä asuinkumppaniaan!) - jansku93
Minun mielestä yhteenmuutolle ei ole mitään estettä, kun muutenkin vietetään lähestulkoon kaikki aika yhdessä. Ollan monesti nukuttu toistemme asunnoissa ja joka päivä ollaan yhdessä. Ei mielestäni ole tässä tilanteessa mitään syytä pitkittää yhteenmuuttoa.
- Rose_91
jansku93 kirjoitti:
Minun mielestä yhteenmuutolle ei ole mitään estettä, kun muutenkin vietetään lähestulkoon kaikki aika yhdessä. Ollan monesti nukuttu toistemme asunnoissa ja joka päivä ollaan yhdessä. Ei mielestäni ole tässä tilanteessa mitään syytä pitkittää yhteenmuuttoa.
On ihan oikeasti eri asia asua yhdessä kuin se, että ollaan koko ajan yhdessä, mutta molemmilla on oma asunto. Ja edelleenkin kysyn miksi sinulla on noin kova kiire? Etkö luota mieheen? Vai pelkäätkö yleisesti parisuhteen epäonnistumista ja siksi yrität ottaa kaiken varman päälle?
Oletko huomannut, että kirjoituksesi käsittelevät vain sitä mitä sinä haluat? Mutta entäs mies? Parisuhde on kahden kauppa ja siinä molempien kuuluisi tehdä kompromisseja. Eikö olisi parempi, että nyt istuisitte alas ja keskustelisitte asiasta kunnolla (ilman isoja tunnekuohuja). Kysyt mikä on miehen mielestä hyvä tahti yhteenmuutossa. Ja sitten molemmat todella kuuntelette toisen näkemyksiä ja voitte yrittää miettiä jonkun kompromissin.
Ja oikeasti... jos nyt muuttaisitte yhteen niin en usko, että tulisit onnelliseksi, koska todennäköisesti alkaisit miettiä muuttiko mies kanssasi yhteen koska haluaa vai koska sinä painostit ja uhkailit erolla.
- nohuhuhuhuuh
Mitähän sä sitten alat mieheltäsi vaatia, jos saat hänet saman katon alle.
Saanko arvata, lapsia tietenkin, koska SÄ TIEDÄT MITÄ SÄ HALUAT.
Sä painostat "miestäsi", joka haluaa vaan pitää sun kanssa vähän hauskaa ja panna sua.
Ota nyt järki käteen ja lakkaa haaveilemasta, "miehesi" vaan hyväksikäyttää sua, usko jo.
Tai muuttakaa yhteen ja tehkää "vahinko", pääset sitten nauttimaan yh:n arjesta.
Mistä näitä idiootteja oikein sikiää.- jansku93
En minä ala mieheltä sentään lapsia, avioliittoa tai suurempia asioita ihan heti vaatimaan, sillä en olisi itse niin nopeasti valmis hankkimaan lapsia tai menemään naimisiin. Haluan kyllä naimisiin ja lapsia, mutten ihan heti, sillä haluan ensin tuntea miehen ja asua hänen kanssaan ensin jokusen vuoden.
- RealismiaElämään
Yksinkertaista: jos mies ei halua, niin sillon se ei halua. Mikä tuossa nyt voi olla jotenkin vaikeaa ymmärtää? Ilmeisesti aloittaja etsii tällä ketjulla jotain perusteita ja oikeutuksia sille, että voisi painostaa paremmin seurustelukumppaniaan muuttamaan yhteiseen asuntoon... Eikö aloittaja pärjää omillaan, vai mistä moinen hoppu? Loppuelämän yhteisistä vuosista puhuu, joten mitään kiirettä ei todellakaan pitäisi olla. Kumpikin tekee oman fiiliksensä mukaan ja jos ne fiilikset ei kohtaa, niin oliskohan sillon väärä tyyppi...
- temppuilenyt
Sun mielestä ei ole mitään syytä pitkittää yhteenmuuttoa, mutta jos miehen mielestä on, niin et voi asialle mitään!
Et voi pakottaa miestä muuttamaan sun kanssa yhteen. Et vain voi.
Joten ei muuta kuin pure hammasta vaan. Ja yritä kestää. Kovaa on elämä toisinaan, mutta pahemminkin voisi olla. Tässä asiassa sun on nyt vaan edettävä miehen ehdoilla. Jos se ei sulle kelpaa, niin sitten kantapäät vastakkain. Ei ole sulle sopiva mies sitten. Ei sun kannata siinä selitellä, miten kiva ja mukava ja hyvä mies se on, kun se ei ole sun mieleinen kuitenkaan, se ei halua asua sun kanssa yhdessä. Jos se on sulle kynnyskysymys, niin ei muuta kuin mies vaihtoon vaan.
Jos rupeet kiristämään miestä, niin huonosti käy. No, voithan kokeilla. Uhkaat eroamisella. Varmaan olet jo uhannutkin.
Uskoisitko tämän: Miehet yleensä kavahtaa vaativia naisia. Mieti sitä.- Vainmieähiä
Mitä se kertoo miehestä, jos "kavahtaa vaativia naisia" ?
- imeparsaa
Mitä se kertoo naisesta, jos lähtökohtaisesti on tarkoitus alistaa ja muuttaa mies mieleisekseen. Myös seksin pihtaamista käytetään kiristykseen ja miehen alistamiseen.
Millaisia "naisia" nää muka on? - Parsaonkinhyvää
Eihän vaativuus tarkoita että alistaa ja muuttaa mieleisekseen. Vaatiminen tarkoittaa yleisimmin sitä, että odotetaan miehenkin olevan jo aikuisen ihmisen tasolla - kaikissa elämän aiheissa ja asioissa.
Se on niiin s-tanan surullista, että mieähillä ei ole mitään muita aiheita ja asioita elämässään kuin seksi ja siihen liittyvät oheistarpeet. Ihmisyysasiat ovat tuikituntemattomia monelle vielä eläkeiässäkin. - saatananidiootit
Vaatiminen on sitä, että ei anneta toisen olla oma itsensä.
Sinä voit kuvitella sen tyhmyydessäsi olevan jotakin muuta. - Helwetenhölmö
Juuu, yleensä tyhmimmät versiot ovat olevinaan niiin hyviä omana itsenään ettei tarvitse vaivautua edes miettimään missä kohrassa tyhmyys menee metsään niin että hurisee. Itseltä vaatiminen on yhtä kaukainen ja vieras ajatus kuin se maa jossa pippuri kasvaa.
- Sapiska
Näette toisenne joka päivä ja majailette toistenne asunnoissa vähän väliä, niin miksei se riitä sulle?
Mitä lisäarvoa elämääsi tulisi siitä, että teillä olisi yhteinen osoite?
Kerro tämä.- Enolealoittaja
Vahtiminen on helpompaa kun asuu samassa osoitteessa.
- jansku93
Mutta emme herää joka päivä toistemme vierestä Minä niin haluaisin herätä joka päivä miehen vierestä yhteisessä kodissamme. Eikä sitä muutenkaan voi kunnolla tietää miten arki sujuu, jos ei virallisesti asu yhdessä toisen kanssa.
Yhteinen osoite toisi minulle varmuuden siitä, että mies oikeasti haluaa olla kanssani ja ottaa selvää, onko suhteessamme yhtään potentiaalia kestää loppuelämän.
- Odotavaan
Itse muutin yhteen miehen kanssa vasta 1 vuoden seurustelun jälkeen. 2 kk on aika vähän. Ihmiset usien turhaan hoppuilee ja pitää yhteen muuttamista pikkujuttuna. Odota nyt vaikka vielä 4 kk.
- jansku93
Sehän on mielestäni pikkujuttu verrattuna pitkän suhteen päättymisestä aiheutuviin sydänsuruihin.
- Odotavaan
Mutta sun pitää hyväksyä se, että toisten mielestä ei ole pikkujuttu muuttaa yhteen! Esimerkiksi miesystävästäsi. Vaan halutaan ensiksi tutustua toiseen paremmin. Eikä pelkkä yhdessä asuminen ole tapa tutustua toiseen. Toisista on pikkujuttu mennä kihloihin. Itse olen ajatellut mennä vain kerran kihloihin. Toiset ovat olleet useita kertoja kihloissa ja ei pidä sitä minään ihmeellisenä juttuna. Itse ajattelen nimenomaan, että seurustelemalla 4 kk - 1 v (ei voi sanoa tarkkaa aikaa se riippuu niin tilanteesta) ja tutustumalla toiseen paremmin välttyy siltä, että yhteenmuuttaessa ei tule heti eroa. Itselläni on muutama 2-5 kk suhde ja onneksi en muuttanut heidän kanssaan yhteen!
Ajatuksissasi on hiukan epäloogisuuttakin ja tuntuu, että et taida olla ihan rehellinen itsellesi. Epäilet, että miesystäväsi ei halua sitoutua sinuun? Jos yhteenmuuttaminen on enemmän sitoutumista kun seurustelu niin ei hän se silloin ole ihan pikkujuttu? Vakuuttelet vaan sitä miehellesi, että hän suostuisi. En ihmettele yhtään, että miesystäväsi ei halua vielä sitoutua sinuun. Kun olette vasta (ei JO) seurustelleet 2 kk. Ongelma taitaa enemmänkin olla juuri se, että epäilet miehen tunteita, kuin se, että haluat testata mahd.pian kuinka hyvin teillä sujuu yhteisasuminen.
Oletko kysynyt miesystävältäsi, että mikä hänen mielestään olisi sopiva aika seurustella ennen kun muuttaa yhteen. Jos se on todella vuosia, niin nostaisin sinuna kytkintä. Kun et jaksa odottaa paria kuukauttakaan. Mutta jos se on vaikka 4-6 kk niin luulisi sinun pystyvän siihen. Jos miesystäväsi on sinulle tärkeä. Ehkä et haluakaan muuttaa juuri hänen kanssaan yhteen vaan jonkun. Koska sinulla on tavoitteena, että haluat muuttaa miehen kanssa yhteen, mennä naimisiin jne. - Odotavaan
Vielä sen verran halusin lisätä, että pääasia tuossa miten tuon eroamisen ottaa ei mun mielestä (tää on vaan siis mun mielipide) ei ole suhteen kesto vaan enemmän sen "muoto". Jos kuvitellaan tilanne, että on ollut 1 v yhdessä ja siitä 6 kk naimisissa tai sitten seurustellut tuon 1 v 6 kk. Tai ollut avoliitossa siitä tuon 6 kk. Vaikka avioliittoa ei ehkä voi verrata avoliittoon. Muuten kai sitä voisi samalla logiikalla mennä mahd.pian naimisiin, että näkee tuleeko siitä avioliitosta mitään. Elämä on joskus vähän semmosta, että joskus sitä tuhlaa aikaansa eikä voi tietää etukäteen tai nopeasti miten missäkin hommassa käy. Sulla on jo yksi pitkä suhde takana ja ymmärrettävästi olet sen takia varovainen ja pettynytkin. Sulla ei kuitenkaan ikää ole vielä kovin paljon. Ei mikään biologinen kello tikitä.
Nykyään tietysti moni ottaa yhteenmuuttamisen aika kevyesti. Perusteluna yhteenmuuttamiseen voi olla ihan vaan vaikka se, että säästetään asumiskuluissa. Itse olen ehkä vanhanaikainen.
Sinusta en nyt oikein ihan saa selvää onko sulle oikeasti yhteenmuuttaminen pikkujuttu vai iso juttu. Ja sitoutumista vai ei. Ehkä et itsekään oikein tiedä. Vaadit miestä sitoutumaan, mutta toisaalta vakuuttelet, että yhteen muuttaminen ja erilleen muuttaminen ei ole suuri asia. Mieti asiaa rauhassa tai unohda asia hetkeksi, ennen kun siität tulee pakkomielle. - viiskuusseiska
Odotavaan kirjoitti:
Mutta sun pitää hyväksyä se, että toisten mielestä ei ole pikkujuttu muuttaa yhteen! Esimerkiksi miesystävästäsi. Vaan halutaan ensiksi tutustua toiseen paremmin. Eikä pelkkä yhdessä asuminen ole tapa tutustua toiseen. Toisista on pikkujuttu mennä kihloihin. Itse olen ajatellut mennä vain kerran kihloihin. Toiset ovat olleet useita kertoja kihloissa ja ei pidä sitä minään ihmeellisenä juttuna. Itse ajattelen nimenomaan, että seurustelemalla 4 kk - 1 v (ei voi sanoa tarkkaa aikaa se riippuu niin tilanteesta) ja tutustumalla toiseen paremmin välttyy siltä, että yhteenmuuttaessa ei tule heti eroa. Itselläni on muutama 2-5 kk suhde ja onneksi en muuttanut heidän kanssaan yhteen!
Ajatuksissasi on hiukan epäloogisuuttakin ja tuntuu, että et taida olla ihan rehellinen itsellesi. Epäilet, että miesystäväsi ei halua sitoutua sinuun? Jos yhteenmuuttaminen on enemmän sitoutumista kun seurustelu niin ei hän se silloin ole ihan pikkujuttu? Vakuuttelet vaan sitä miehellesi, että hän suostuisi. En ihmettele yhtään, että miesystäväsi ei halua vielä sitoutua sinuun. Kun olette vasta (ei JO) seurustelleet 2 kk. Ongelma taitaa enemmänkin olla juuri se, että epäilet miehen tunteita, kuin se, että haluat testata mahd.pian kuinka hyvin teillä sujuu yhteisasuminen.
Oletko kysynyt miesystävältäsi, että mikä hänen mielestään olisi sopiva aika seurustella ennen kun muuttaa yhteen. Jos se on todella vuosia, niin nostaisin sinuna kytkintä. Kun et jaksa odottaa paria kuukauttakaan. Mutta jos se on vaikka 4-6 kk niin luulisi sinun pystyvän siihen. Jos miesystäväsi on sinulle tärkeä. Ehkä et haluakaan muuttaa juuri hänen kanssaan yhteen vaan jonkun. Koska sinulla on tavoitteena, että haluat muuttaa miehen kanssa yhteen, mennä naimisiin jne.Tässä on just se tärkeä pointti. Vaikuttaa sille, että yhteenmuutto on tärkeämpää kuin hyvän suhteen rakentaminen juuri tämän miehen kanssa. Järjestys on nurinkurinen. Tuo mies on suhteessa objekti, jota nainen käyttää tarkoitusperiinsä.
- Voijansku
No ootko sitä mieltä, että nyt jos sun mies sanoo sulle, että se on loppu nyt, kun en kestä sun jankkaamista tosta yhteenmenosta, niin sun sydänsuru on vain pieni ja mitätön? Oleksä edes rakastunut tähän mieheen, kun eroaminen olisi noin pieni juttu?
Käsitäksä edes sitä, että ei se mies ole todellakaan varma sun kanssa olemisesta? Ja siks se ei haluakaan muuttaa sun kans yhteen. Eihän kukaan ole varma noin lyhyen ajan perusteella. Sä nyt vain vaadit, että teidän on herättävä yhdessä joka ikinen aamu ja asuttava yhdessä, jotta SINÄ tietäisit, että mies on varma siitä, että haluaa olla sun kanssa loppuelämänsä.
Tajuutsä, mikä ristiriita sun logiikassasi?
Mies kun EI ole varma asiasta. Se ei voi sulle sellaista varmuutta antaa. Nimenomaan siks se ei muuta sun kanssa yhteen. Muka "selvänottaminen" siitä, mitä tahtoo ja onko potentiaalia loppuelämän yhteiseloon, hei haloo nyt!!! Tekisiksä vaikka lapsenkin sillä logiikalla, että teen nyt sen lapsen heti samantien ja katson sitten, että onko musta potentiaaliseksi äidiksi?
Kerjäät vaikeuksia elämääsi tuolla asenteella. Olet liian malttamaton ja ajattelematon. Mutta onnee elämääsi. Toivottavasti saat mahdollisimman monen miehen asumaan yhdessä kanssasi ja kokeilemaan, sopiiko ja sujuuko. Kymmenennen miehen jälkeen voit sitten tehdä yhteenvedon siitä, miltä tuntuu, kun muutetaan yhteen samantien tuntematta toista juuri lainkaan.
En usko alkuunkaan sun höpinöihisi siitä, että on helpompi erota lyhyestä suhteesta, ja siksi pitäisi heti muuttaa yhteen. Höpön löpön kun et usko itsekään, sun tarkoitus on vaan sada mies sidotuksi mahdollisimman nopeesti itseesi, kuvittelet, että yhdessä asuminen takaisi sitten jotain ja että jos te koko ajan olette yhdessä, niin sinä saat sitten sen miehen kyllä pidetyksi ja sidotuksi, kunhan sen nyt ensin saa pyydystetyksi kunnolla kiikkiin. Tiedätkö, että tolla logiikalla voit ehkä todella saada sen miehen siihen kiinni, mutta ajan kuluessa käy niin, että mies alkaa tuntea joutuneensa satimeen liian varhain ja nopeesti saamatta itse tehdä kunnolla valintaa ja koittaa vaan kestää ja sinnitellä, kunnes se ero sitten kuitenkin tulee, ja se ei todellakaan tule olemaan helppo. Nähty. - vanhakupe
Jansku on väärässä, kun eroaa pitkäaikaisesta suhteesta, on monesti paljon helpompaa. Pääsee viimein eroon ihmisestä, joka kanssa ei ole mennyt hyvin pitkiin aikoihin. Monet on sitä mieltä, että olis pitäny erota aiemmin.
Sen sijaan joku lyhyt suhde jää kaihertamaan vaikka koko loppuiäksi. Sitä vaan aattelee, että olisko se sittenkin ollut se oikea. Jotain vanhaa nuoruudenaikaista mutta menetettyä poika- tai tyttöystävää voi kaivata ja miettiä elämänsä loppuun. Kun tarpeeksi elää, sen tietää.
Ei ole tuulesta temmattu nämä vanhat kliseet nuoruuden rakastetuista, joita vielä vanhanakin muistelee. Kuunnelkaa vaan vaikka vanhoja kotimaisia iskelmiä, niitten sanoituksissa on loppujen lopuksi kaikessa korniudessaankin totuuden jyvä. Joku Suhmuran Santra tai Joensuun Elli on ihan täyttä asiaa, vaikka huumorilla onkin maustettu. Puhumattakaan ne vanhat kaihoisat tangot sun muut. Aina niissä muistellaan sitä, mikä kerran hetken oli ja sitten katosi.
Jos elettäis 40- tai 50- tai 60-lukua, niin Janskun ongelma ratkeis sillä, että hommaisi itsensä paksuksi. Ennen sitä mentiin naimisiin, kun vahinko tapahtui, ei siinä ollut kahta sanaa. Niin tehtiin ja sillä siisti. Moni avioliitto lähti alkuun sillä tavalla. Jotkut onnistui hyvin, toiset ei. Mutta naimisiin mentiin kuitenkin. Ehkä monet olisi menneet muutenkin, mutta raskaus vauhditti menoa. Mutta oli niitäkin, jotka meni vaan velvollisuudesta, kävi miten kävi.
Onneksi nykyaika on jo toisenlainen. Mutta tässä asiassa sitten ilmeisesti monimutkaisempi. Ei sua Jansku voi kuin neuvoa olemaan maltillisempi. Vaikka epäilenkin sun olevan provo.... - ei-ennen-papin-aamenta
Kyllä tuo selvästi todistaa että mies ei ole vakavasti kiinnostunut, jos olisi niin asuisi jo luonasi.
Kannattaa jatkossa yrittää yhteen muuttoa jo ennen mitään läheisempiä tuttavuuksia, jotta pelkkä suhteen jännittävyys rajataan pois. - fhfgdfl
minä muutin kahden vuoden seurustelun jälkeen yhteen, nyt etin omaa asuntoa kahden vuoden yhdessä asumisen jälkeen. on niin erilaiset tavat että en jaksa enää. ei erota, mutta asutaan omissa asunnoissa, mies kiva, mutta ei välitä kodista mitään, joten en jaksa enää hoitaa yksin mitätöntä kotia, vaan laitan itselleni kivan kodin. muuten jatketaan ennallaan.
- 22dd2d
Ihan kokonaiset 2kk hahah sen verranhan se alkuhuuma jo kestää vähintään ja vielä kaikki tuntuu niin ihqulta toisessa. Naisilla tutkimusten mukaan kiinnostus kestää noin 2v huipussaan kunnes laskee nopeasti lähes nollaan kuin lehmän häntä miehillä taas lasku alkaa parin kk jälkeen mutta hitaasti ja kestää 5v kunnes on kiinostus lopahtanut lopullisesti.
- jkiop
Mietihän ap itsekin asiaa. Olette seurustelleet vain 2 kk, mitä sinä tiedät toisesta, miksi pitäisi muuttaa jo nyt yhteen.
Seurustella pitää ainakin vuosi erillään asuen, sillä tavoin alkaa edes jollakin tavoin hahmottumaan se, mitä suhteelta hakee. Samoin oppii tuntemaan seurustelukumppanin tapoja ja toimia.
Mitä tämän kahden kuukauden aikana on ollut. Miten kuvittelet elämän jatkuvan pitemmässä suhteessa, se ei todellakaan ole nyhjäämistä toinen toisessaan kiinni jatkuvasti. Ihmisen tarvitsee käydä työssä, hoitaa kotinsa siivoukset ja muuta asiat, pitää itsensä ajan tasalla työelämän haasteisiin.
Onkohan nyt joku muu syys päästä yhteen, esim. raha-asiat, sillä ne eivät saa olla missään tekemisissä yhteen muuton kanssa. Hyväksikäyttö pois.
Sitten pahin, että entisen kumppanin luota muutetaan heti uuden kanssa yhteen.
Pitäisi osata sentään hävetä jotkain. - PahaSuvi
Toisilla on vaan tuo fiksaatio pesänrakennuksesta, on mullakin eräs tuttu joka vuosia on tehnyt pesää eri miesten kanssa. Sen mielessä on sellainen kodin kuvalehti-tyyppinen kuva siitä että täydellisyyttä ei parisuhteessa voi olla ellei asuta yhdessä. Ja se tykkää myös sisustaa.
Vaarallisinta näissä on se että oma tahtominen on yleensä tärkeempää kuin sen toisen osapuolen tahtomiset...
Eikä ne suhteet sitten kestä sitä arkea.- juusonen1
Ah tää on just se toinen pointti joka mullekin tuli tästä jutusta mieleen. Kirjoitin tuossa jo aiemmin jotain, mutta en jaksa tsekkaa tota nimimerkkiä, nii laitan vaik juusonen...
- juusonen1
Niin kyllähän tuossa näyttää aloittajalla jotakin pelkoa olevan toisen tunteiden suhteen. Riittäisikö yhteen muuttaminen vakuudeksi syvästä ja todellisesta rakkaudesta sinua kohtaan? Tuskinpa.
Sen sijaan, että tuskailet nopean yhteen muuttamisen puolesta, mieti miksi ehkä pelkäät, etteivät hänen tunteensa olekaan niin vahvat. Ja pitäisikö niiden edes ollakaan noin lyhyen tuntemisen jälkeen.
Jokainen tietysti tavallaan, eikä siinäkään mitään vikaa ole muuttaa nopeasti yhteen jos molemmat niin haluavat. Itse tässä etäsuhteessa vuoden oltu ja nyt olisi kiva muuttaa yhteen, mutta ei käytännön syistä vielä voida. Silti rakkaus kukoistaa ja etäisyys on usein hyväkin asia. - janskuvalhe
Tää Jansku on täysi provokaatio. Hyvä sellainen, koska kyllähän tuollainen kirjoitus saa ihmiset pöyristymään. "2 kk ja pitäis jo muuttaa yhteen! Aloitus on tahallisesti lapsenomainen, ihan provokaatiomielessä. Saihan melko pitkän ketjun aikaan, mutta eipä ole "Jansku" tänne vastaillut eikä näkökulmiaan puolustellut kovinkaan monta kertaa.
Joko tämä on palstan ylläpitäjän vauhditus tai sitten joku akkaporukka on keksinyt laittaa tänne tahallaan mahdollisimman huomiota herättävän esimerkin siitä, miten nuori naiivi nainen voi mennä sekaisin pesänrakennusvietissään.- jansku93
Ei aloitus ollut mikään provo vaan ihan tosissani tämän tein. Ja sori etten ole ehtinyt tänne kirjoittelemaan, mulla on tässä ollut kaikennäköisiä kiireitä, ja myöskin uusi mies. Se mies, kenen kanssa olin silloin kun aloitin tämän viestiketjun on nyt menneen talven lumia. En jaksanut hänen jahkailujaan kun ei ollut valmis, ja jätin hänet sitten kesäkuussa. Aika pian eron jälkeen tapasin toisen (itseasiassa paljon ihanamman!! <3) miehen, jonka kanssa olen nyt seurustellut 4 kuukautta ja tämän kuun alussa muutettiin sitten yhteiseen kotiin <3
- Adress
Pari kertaa eronneena voin sanoo,että oon umpivittumainen ihminen tai ollut aviossa mulle väärien naisten kanssa. Nyt avosuhteessa jo kuus vuotta ja mennyt oikein hyvin.Siihen on yks hyvä syy ja se on eri osotteissa asuminen toimii hyvin ainakin meillä:-)
- yhteenmuutto
Kaikkeen miehen tekemiseen on aina syy (suhteeseen, ryyppäämiseen, pettämiseen jne). Anna siis miehelle luotettava syy muuttaa yhteen.
- provomagneetti
Minäpä autan: Keksi uskottavampi provo.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi852277Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap172244Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen111658- 1041458
Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663921396Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1551239Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2561037- 63943
- 78909
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha174893