Kukapa tietää? En itse löytänyt..
Onko helvetistä mainintoja VT:ssa?
Terhi-Anna
16642
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Raamatun hakuohjelma varmistaa, että sanaa helvetti ei esiinny VT:ssä. Sen sijaan sana tuonela, joka on käännetty heprean sanasta 'sheol' esiintyy useita kertoja. Merkitsee kutakuinkin samaa kuin kuolema tai kuoleman valtakunta, esim:
»10. Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä. (Saarn. 9:10).
Joissakin englanninkielisissä käännöksissä 'sheol' samoin kuin kreikan tuonelaa merkitsevä 'haades' on saatettu kääntää sanalla 'hell', mutta käännös on harhaanjohtava.
helvettiä ei ole olemassa se selitetää raamatussa hyvin. ei ole kuin tuli järvi johon kaikki väärä uskoiset ja pahat ihmiset joutuvat johon joutuu myös saatana panettelija sekä hänen pahat demoninsa. tuli järvi palaa rikistä josta ei ole paluuta mutta siellä ei kiduteta ketään sinne kun tost aolan yli viskataa ni ne on tuhkaa.
minkä nimist haku ohjelmaa käytät? onko joku teiän helluntalaisten oma. minkä avul osaatte selittää noita juttuja.
Netissä on monta - myös suomenkielistä - raamatunhakusivua sekä ladattavia raamattuohjelmia mm. Online Bible, johon voi ladata myös suomenkielisen vanhan kirkkoraamatun. Ilmainen raamattuohjelma, johon voi ladata myös suomenkielisiä käännöksiä löytyy myös osoitteesta:
http://www.crosswire.org/sword/index.jsp
Vanha Testamentti ei tunne helvettiä. Lähimmäksi menee tuo "tuonela" -käsite mutta ei sitäkään kutsuta miksikään tuliseksi pätsiksi.
Vasta ns. myöhäisjuutalaisessa kirjallisuudessa voidaan löytää joitakin kristillistä helvettikäsitystä muistuttavia asioita ja ne ovat tulleet silloin juutalaisuuteen pakanamaailmasta, lähinnä helleeneiltä ja persialaisilta zarathustralaisilta.
Vanha Testamentti on juutalaisten lakikirja. Sen tekstit ovat runollista kuvakieltä. Uusi Testamentti on kristittyjen pyhä kirja. Sieltä löytyy elämän tärkein asia, eli Taivaallisen Isämme pelastussuunnitelma ihmisen sielulle.
sanovat, että 1.Sam.2:6, joka kuuluu: "Herra antaa kuoleman ja antaa elämän, hän vie alas tuonelaan ja tuo ylös jälleen", sana »tuonelaan», voisi tai kuuluisi kääntää sanalla »helvettiin», en tiedä olisiko muita kohtia. Perinteellisesti protestanttisuudessa on opetettu, että "ken sinne joutuu, saa kaiken toivon heittää", mutta Hannan ylistysvirren mukaan se on paikka, jonne viedään ja josta tuodaan ylös "jälleen."
Sama ajatus on Ilm.20:13, "Kuolema ja tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan." Tässä kohden olisi hyvä ehkä huomioida Paavalin opetus, että "lihan mieli on Kuolema", joka joutuu luovuttamaan kaikki siinä olevat.
Ennen Jumalan "pyhiin salaisuuksiin" pääsemistä jumalattoman elämän kadehtiminen ja siitä katkeroitumisen sanoo Raamattu olevan jonkinlaista helvettiä, Ps.73:16-22, "Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun sieluuni pisti, olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi."
1.Ms.9:5 Jumala on luvannut kostaa ihmisen veren jokaiselle eläimelle ja ihmiselle. Tälläkin perusteella on vaikea kuvitella, että kosto tarkoittaisi loputonta kärsimystä jossakin liekkimeressä, siellähän olisi lukematon määrä eläimiäkin! Toisaalta Raamattu käskee vertaamaan ymmärtämättömiä ihmisiä "eläimiin, jotka hukkuvat." (Ps.49:13,21, Rm.1:23, 2.Pt.2:12).
Tuo tuonelaan meneminen ja sieltä jälleen ylös tuleminen viittaa jälleensyntymiseen, jota edelleenkin opetetaan juutalaisuudessa esoteerisena oppina rabbien keskuudessa.
Esimerkiksi Jerusalemin nykyinen rabbi Ovadia Josef puhui vuoden 2000 elokuussa siitä, että hänen käsityksensä mukaan keskitysleireillä kuolleet juutalaiset kuolivat edellisessä elämässä tekemiensä syntien tähden. (Helsingin Sanomat 9.8.2000 sivu C3).
nykyiset uskonnolliset johtajat kieltävät Raamatun sisältävän oppia jälleensyntymisestä, vaikka Jeesus yritti herättää siitä keskustelua fariseusten ja kirjanoppineiden kanssa, ja selitti heidän olevan osallisia kaikkiin väkivaltaisuuksiin "vanhurskaan Aabelin päivistä viimeiseen" silloisen profeetan tappoon asti.
(Mt.23:30, 19:7,8), jne. etc! Raamatun ilmoittama tekojen mukainen palkan maksu on millään muulla tavalla erittäin vaikeasti selitettävissä.
Tätä pohdittiin myös profeetta Eliaan tapauksessa(kts. Mal. 4:5-6). Matteuksen evankeliumin 11. luvun jakeissa 12-14 Jeesus nimittäin paljasti Johanneksen olleen saman, kuin profeetta Elia ja piti tämän asian hyväksymistä vielä ikään kuin ehtona sille, että voi hänen oppinsa vastaan ottaa.
Matteuksen 16. luvun jakeissa 13-17 on lisäksi tuo episodi, jossa opetuslapset arvuuttelevat sitä, onko Jeesus kenties jälleensyntynyt Elias, Jeremias tai joku muu profeetoista.
Matteuksen 17. luvun jakeissa 10-13 on toinen todistus siitä, että Johannes Kastaja oli jälleensyntynyt profeetta Elia. Samoin Markuksen evankeliumissa 9:11-13.
Luukaan evankeliumin 1. luvun jakeessa 17 puhutaan siitä, kuinka Johannes Kastaja käy ikään kuin Jeesuksen edellä ELIAAN HENGESSÄ JA VOIMASSA. Tuo sana henki (pneuma) on tässä konkreettinen ihmisen kolminaisuuden ylin osa. Kyse ei siis ole siitä, että hän olisi ollut vain Eliaan "hengenheimolainen". Muita ovat sielu (psykhe) ja ruumis (sooma). Elian henki meni hänen kuollessaan Jumalan tykö ja sai uuden sielun ja ruumiin Johannes Kastajassa.
Myös kohdat Luuk.9:7-8 ja 18-21 sekä Joh. 9:1-2 liittyvät jälleensyntymiseen tai sillä spekulointiin.
sanoi onnettomuuden kohtaavan aikalaisiaan; "Sentähden on onnettomuus kohtaava TEITÄ aikojen lopulla, kun te teette sitä, mikä on pahaa Herran silmissä ja vihoitatte hänet kättenne teoilla."
1. Aikak.17:17 Daavid tulkitsi profeetta Naatanin kautta saaman Jumalan sanoman näin: "ja niin sinä olet puhunut palvelijasi suvulle myöskin kaukaisista asioista, ja OLET NÄHNYT MINUT NOUSEVINA IHMISPOLVINA, Herra Jumala.
tarkotatteko jälleen syntymisellä että kuollut herätettään eloon. vai että ihminen syntyy jonakin muuna esim kasvina tai eläimenä.
jälleen synymisen tarkoitus:
”Usko siihen, että sielu syntyy uudelleen yhteen tai useampaan perättäiseen olemassaoloon, jossa se voi olla ihminen, eläin tai joissakin tapauksissa kasvi.”
ihmiselle vain ihmiseksi syntymisen. Tosin ennen kuin Jumala puki syntiinlankeemuksen jälkeen Aadamin ja Eevan "nahalla ja lihalla", (Job 10:11), he "lymysivät paratiisin puiden sekaan", (Gen.3:8), joka saattaa esikuvallisesti merkitä jotakin alempaa muotoa ihmisen varhaisemmassa kehitysvaiheessa.
GENESIS 2:19,20, Jumala toi Aadamin eteen "kaikki metsän eläimet ja taivaan linnut" mutta niistä "Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut."
Olen huomaavinani aika paljon yhtäläisyyttä Raamatun luomiskertomuksen ja evoluutioteorian välillä. Kun vertaillaan esimerkiksi luomisjärjestystä:
1-5. I päivä seurasi ymmärryksen valon esille tuloa. (2.Kor.4:6).
6-8. II päivä seurasi "taivaanvahvuuden" luominen. (vahvuus, voima, väkevyys, ehkä gravitaatio).
9-13. III päivä seurasi vesien ja kuivan maan erottaminen, vihannan, siemeniä tuottavien ruohojen ja kasvien kasvun alkaminen.
14-19. IV päivä seurasi Auringon, kuun ja tähtien valon pääsemisestä maan päälle. Nehän olivat luodut "alussa, silloin kun Jumala loi taivaan ja maan", mutta maasta nousevan sumun (2:6), vuoksi niiden valo ei päässyt ennen neljättä päivää maan päälle.
20-23. V päivä seurasi merieläinten, lintujen ja siivekkäiden luomisesta.
24-25. VI päivä seurasi maalla elävien metsä- ja karjaeläinten luomisesta ja 26. kuudennen päivän lopuksi viimeisenä ihmisen luominen, jonka loppuvalmistelu on kesken vieläkin ja on ollut tuskallisen hidasta. Seitsemännestä päivästä lienee turha puhua, koska luomakunta ei ole päässyt Raamatun mukaiseen lepoon vieläkään.
puhuivat ja kirjoittivat mieluummin kaikkien ihmisten pelastumista kuin helvetin tuomion korostamista, 1.Tim.4:10; "Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien."
Danielin kirjasta taitaa löytyä jotakin:
Dan.
12:2 Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.
http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=dan&hakuehto=12
ja "aina ja iankaiken", rangaistuksista puhuttaessa ei Paavali antanut läheskään sitä arvoa kuin Jumalan antamille lupauksille, 2.Kor.1:20; "Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä »on», sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden »amen», Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme."
Sen sijaan meitä vastaan kirjoitetusta hän opetti Kol.2:14; "ja pyyhki pois sen kirjoituksen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin."
Kaikki tuo edelläsanottu on ymmärrettävissä siitäkin, kun Jumala on vannonut itsensä kautta toteuttavansa annetut lupaukset (Hep.6:13), sen sijaan meitä vastaan puhutut asiat hän on vannonut katoavaisten asioiden kautta. (Hep.1:11, 4:3).