Sanni Granni. Voisitko vihdoinkin lopettaa sen valehtelemisen, johon Harkimo, RKP ja Folktinget sinut pakottavat! Ei ole kaunista katsottavaa, kun ministeri valehtelee.
Tässä kielipolitiikan auktoriteetin Pirkko Nuolijärven yksiselitteinen lausunto:
2004:
"Uusi kielilaki ei olennaiselta sisällöltään ole erilainen entiseen verrattuna. Laissa säädetään oikeudesta käyttää suomen ja ruotsin kieltä viranomaisissa sekä julkisen vallan velvollisuudesta toteuttaa ja edistää kielellisiä oikeuksia. Vaikka laki koskee kansalliskieliä, siinä viitataan myös saamen kieliä koskevaan lainsäädäntöön ja muita kieliä käyttävien oikeuksiin.
Laki lähtee yksilön oikeuksista, ja olennaista on se, että viranomaisen ja julkisen vallan velvollisuutta korostetaan."
Lain mukaan viranomainen on velvollinen huolehtimaan henkilöstönsä kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista ilmoittamisesta ja niiden asettamistavasta, kielitaidon varmistamisesta palvelukseen ottamisessa, erivapaudesta, suomen ja ruotsin kielen tutkinnoista sekä tutkintojen hallinnosta ja toimeenpanosta.
Laissa etsitään nykyistä joustavampia ja tarkoituksenmukaisempia tapoja varmistaa viranomaisen kaksikielisyys. Käytännössä esimerkiksi verovirasto tai sairaanhoitopiiri huolehtii siitä, että niillä on kaksikielisessä suomienemmistöisessä kunnassa riittävästi ruotsin kielen taitoista henkilöstöä.
Jokaisen verovirkailijan tai sairaalan vastaanotossa työskentelevän ei siis tarvitse osata ruotsia kaksikielisen henkilön tavoin, vaan riittää, että viranomainen tarjoaa myös ruotsinkieliset palvelut riittävän selvästi ja ohjaa tarvittaessa asiakkaat kieltä taitavien virkamiesten äärelle.
Mitä kielilaki ei käsittele?
Kielilakikomitea ei ottanut kantaa koulutuspolitiikkaan eikä siten myöskään ruotsin tai suomen kielen pakollisuuteen kouluopetuksessa tai ylioppilaskirjoituksissa. Kuten aikaisemminkin, nämä asiat määritellään muussa lainsäädännössä. Kielilaissa ei mikään viittaa siihen, että lain noudattaminen edellyttäisi ilman muuta koulutukseen lisäresursseja. Mikään kielilain kohta ei myöskään riveillä eikä rivien välissä viittaa siihen, että ruotsin kielen opetuksen tulisi olla pakollista suomenkieliselle oppilaalle tai suomen kielen opetuksen pakollista ruotsinkieliselle oppilaalle.
Tämä on syytä todeta erikseen siksi, että julkisessa keskustelussa koulun kielenopetus ja kielilain velvoitukset eivät aina ole pysyneet omissa karsinoissaan. Kielilaki siis edellyttää, että suomen tai ruotsin taitoisia henkilöitä on kaksikielisissä viranomaisissa riittävä määrä ja että viranomaiset kykenevät palvelemaan asiakkaitaan riittävän hyvin kummallakin kielellä.
Siis Sannille, RKP:lle, Harkimolle ja Folktingetille vielä kertaukseksi:
Lopettakaa paskanpuhuminen!
"Mikään kielilain kohta ei myöskään riveillä eikä rivien välissä viittaa siihen, että ruotsin kielen opetuksen tulisi olla pakollista suomenkieliselle oppilaalle tai suomen kielen opetuksen pakollista ruotsinkieliselle oppilaalle."
Tajusitko, Sanni ? Tajusitko, RKP ? Tajusitko, Harry Harkimo ?
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1459
Tässä kielipolitiikan auktoriteetin Pirkko Nuolijärven yksiselitteinen lausunto:
2004:
"Uusi kielilaki ei olennaiselta sisällöltään ole erilainen entiseen verrattuna. Laissa säädetään oikeudesta käyttää suomen ja ruotsin kieltä viranomaisissa sekä julkisen vallan velvollisuudesta toteuttaa ja edistää kielellisiä oikeuksia. Vaikka laki koskee kansalliskieliä, siinä viitataan myös saamen kieliä koskevaan lainsäädäntöön ja muita kieliä käyttävien oikeuksiin.
Laki lähtee yksilön oikeuksista, ja olennaista on se, että viranomaisen ja julkisen vallan velvollisuutta korostetaan."
Lain mukaan viranomainen on velvollinen huolehtimaan henkilöstönsä kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista ilmoittamisesta ja niiden asettamistavasta, kielitaidon varmistamisesta palvelukseen ottamisessa, erivapaudesta, suomen ja ruotsin kielen tutkinnoista sekä tutkintojen hallinnosta ja toimeenpanosta.
Laissa etsitään nykyistä joustavampia ja tarkoituksenmukaisempia tapoja varmistaa viranomaisen kaksikielisyys. Käytännössä esimerkiksi verovirasto tai sairaanhoitopiiri huolehtii siitä, että niillä on kaksikielisessä suomienemmistöisessä kunnassa riittävästi ruotsin kielen taitoista henkilöstöä.
Jokaisen verovirkailijan tai sairaalan vastaanotossa työskentelevän ei siis tarvitse osata ruotsia kaksikielisen henkilön tavoin, vaan riittää, että viranomainen tarjoaa myös ruotsinkieliset palvelut riittävän selvästi ja ohjaa tarvittaessa asiakkaat kieltä taitavien virkamiesten äärelle.
Mitä kielilaki ei käsittele?
Kielilakikomitea ei ottanut kantaa koulutuspolitiikkaan eikä siten myöskään ruotsin tai suomen kielen pakollisuuteen kouluopetuksessa tai ylioppilaskirjoituksissa. Kuten aikaisemminkin, nämä asiat määritellään muussa lainsäädännössä. Kielilaissa ei mikään viittaa siihen, että lain noudattaminen edellyttäisi ilman muuta koulutukseen lisäresursseja. Mikään kielilain kohta ei myöskään riveillä eikä rivien välissä viittaa siihen, että ruotsin kielen opetuksen tulisi olla pakollista suomenkieliselle oppilaalle tai suomen kielen opetuksen pakollista ruotsinkieliselle oppilaalle.
Tämä on syytä todeta erikseen siksi, että julkisessa keskustelussa koulun kielenopetus ja kielilain velvoitukset eivät aina ole pysyneet omissa karsinoissaan. Kielilaki siis edellyttää, että suomen tai ruotsin taitoisia henkilöitä on kaksikielisissä viranomaisissa riittävä määrä ja että viranomaiset kykenevät palvelemaan asiakkaitaan riittävän hyvin kummallakin kielellä.
Siis Sannille, RKP:lle, Harkimolle ja Folktingetille vielä kertaukseksi:
Lopettakaa paskanpuhuminen!
"Mikään kielilain kohta ei myöskään riveillä eikä rivien välissä viittaa siihen, että ruotsin kielen opetuksen tulisi olla pakollista suomenkieliselle oppilaalle tai suomen kielen opetuksen pakollista ruotsinkieliselle oppilaalle."
Tajusitko, Sanni ? Tajusitko, RKP ? Tajusitko, Harry Harkimo ?
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1459
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.