http://www.uusisuomi.fi/raha/194709-usan-desinfioitua-lihaa-kauppoihin-suomessakin-kansanedustaja-prosessi-jo-alkanut
Lue lisää Puheenvuorosta: Jäädyttääkö vapaakauppa ympäristöä ja terveyttä suojelevat lait?
– Yhdysvalloissa lihakarjan kasvua saa jouduttaa hormoneilla, EU:ssa ”hormoniliha” on kielletty. EU:ssa kuluttajalle pitää kertoa jos ruoka sisältää geenimuunneltua ainesta, Yhdysvalloissa ei. USAssa kananlihaa saa desinfioida klooriliuoksella, Euroopassa ei. EU-maissa ei saa myydä kosmetiikkaa, jonka ainesosia on testattu eläinkokeilla maaliskuun 2013 jälkeen, Yhdysvalloissa saa. Yhdysvaltojen elintarviketeollisuus haluaisi päästä Euroopan markkinoille myymään samaa tavaraa kuin rapakon takanakin. TTIP-neuvottelijat vakuuttavat, että tämä ei tule menemään läpi. Mutta neuvotteluissa yleensä molempien osapuolten on tehtävä myönnytyksiä, Hassi kirjoittaa.
Hän kertoo Uudelle Suomelle, että Euroopan komission aiemmat toimet kertovat siitä, että tämä kaupan alan ja ruoantuotannon yhdenmukaistamisprosessi on jollain tasolla jo alkanut. Hassi oli viime kaudella europarlamentaarikkona.
– Viime kaudella meni läpi se, että maitohappoliuoksella desinfioitua naudanlihaa saa myydä, Hassi kertoo.
Sen sijaan aiemmin EU-parlamentti torppasi EU-komission esityksen, joka olisi sallinut kananlihan desinfioinnin klooriliuoksella.
Mutta kukaan ei tiedä, mitä loppumetrien rutistuksessa tapahtuu, Hassi sanoo.
Hassia huolettaa myös TTIP-neuvotteluiden kiistellyin asia, investointisuoja. Hän pelkää, että suuryritykset käyttävät sitä ympäristölainsäädännön jäädyttämiseen.
___________________
Eläinten kasvtus on USAssa teollisuustuotantoa eikä eläimet saa lainkaan elää normaalia elämää, ne seisoo vain karsinoissaan ahtaassa tilassa ja niiden ainoa tarkoitus on lihoa nopeasti ja tuottaa kasvattajalle rahaa.
Lue lisää Puheenvuorosta: Jäädyttääkö vapaakauppa ympäristöä ja terveyttä suojelevat lait?
– Yhdysvalloissa lihakarjan kasvua saa jouduttaa hormoneilla, EU:ssa ”hormoniliha” on kielletty. EU:ssa kuluttajalle pitää kertoa jos ruoka sisältää geenimuunneltua ainesta, Yhdysvalloissa ei. USAssa kananlihaa saa desinfioida klooriliuoksella, Euroopassa ei. EU-maissa ei saa myydä kosmetiikkaa, jonka ainesosia on testattu eläinkokeilla maaliskuun 2013 jälkeen, Yhdysvalloissa saa. Yhdysvaltojen elintarviketeollisuus haluaisi päästä Euroopan markkinoille myymään samaa tavaraa kuin rapakon takanakin. TTIP-neuvottelijat vakuuttavat, että tämä ei tule menemään läpi. Mutta neuvotteluissa yleensä molempien osapuolten on tehtävä myönnytyksiä, Hassi kirjoittaa.
Hän kertoo Uudelle Suomelle, että Euroopan komission aiemmat toimet kertovat siitä, että tämä kaupan alan ja ruoantuotannon yhdenmukaistamisprosessi on jollain tasolla jo alkanut. Hassi oli viime kaudella europarlamentaarikkona.
– Viime kaudella meni läpi se, että maitohappoliuoksella desinfioitua naudanlihaa saa myydä, Hassi kertoo.
Sen sijaan aiemmin EU-parlamentti torppasi EU-komission esityksen, joka olisi sallinut kananlihan desinfioinnin klooriliuoksella.
Mutta kukaan ei tiedä, mitä loppumetrien rutistuksessa tapahtuu, Hassi sanoo.
Hassia huolettaa myös TTIP-neuvotteluiden kiistellyin asia, investointisuoja. Hän pelkää, että suuryritykset käyttävät sitä ympäristölainsäädännön jäädyttämiseen.
___________________
Eläinten kasvtus on USAssa teollisuustuotantoa eikä eläimet saa lainkaan elää normaalia elämää, ne seisoo vain karsinoissaan ahtaassa tilassa ja niiden ainoa tarkoitus on lihoa nopeasti ja tuottaa kasvattajalle rahaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
EU joutuu sopeutumaan?
EU:lla on tapana tarkastella ruuantuotannon koko ketjun turvallisuutta alkutuotannosta lopputuotteeseen. Siksi EU on kieltänyt esimerkiksi kasvuhormonien tai antibioottien käytön eläinten kasvatuksessa.
Yhdysvalloille riittää se, että itse tuote on puhdas.
Yhdysvaltojen ja EU:n välillä on toinenkin merkittävä näkökulmaero. Euroopassa katsotaan, että kuluttajalla on oikeus valita ja hänellä on oikeus tuntea ruuantuotannon koko ketju. Kuluttajansuoja on vankka.
Yhdysvalloissa ei painoteta kuluttajansuojaa tai eettisiä näkökulmia yhtä paljon kuin Euroopassa. Myöskään eläinten hyvinvointiin ei kiinnitetä yhtä suurta huomiota kuin EU:n alueella.
Yleisesti ottaen EU:n säännökset ovat tiukempia kuin Yhdysvaltojen. EU sallii muuntogeenisten kasvien viljelyn vasta mittavan lupamenettelyn jälkeen. Sensijaan Yhdysvalloissa viljely on arkipäivää.
Vapaakauppaneuvottelijat vakuuttavat, että vapaakauppasopimus ei kumoaisi EU:n tiukkoja direktiivejä. Vapaakauppakriitikot kuitenkin pelkäävät, että EU joutuisi sopeutumaan Yhdysvaltojen väljempään politiikkaan.
---
Olisiko Suomen pakko sallia geenimuunneltujen organismien ja yhdysvaltalaisen hormonilihan vapaa myynti alueellaan?
Ulkoministeriöstä vakuutetaan, että ei. EU linjasi jo neuvotteluiden alussa, että neuvotteluissa ei tulla muuttamaan EU:n geenitekniikkaa ja hormoneja koskevaa peruslainsäädäntöä. Hormonilihan ja geenimuunneltujen organismien myynti siten ei tule vapautumaan EU:ssa vapaakauppasopimuksen myötä, vaan mahdollinen päätös on tehtävä EU:ssa erikseen. EU-maihin voidaan jo tuoda muuntogeenisiä organismeja tai niistä valmistettuja tuotteita, jos ne on hyväksytty käytettäviksi elintarvikkeina, rehuina tai viljeltäviksi.
EUssa nyt hyväksytään kaikki mitä USA vaatii, se voi viedä jonkin aikaa mutt läpi menee.
https://minimahti.net/2015/04/16/oikeusprofessori-koskenniemi-ttip-sopimuksessa-piilee-oikeusjuttujakin-suurempi-uhka/
Investointisuoja murentaa käytännössä valtioiden itsenäisyyttä lakien säätämisessä, sanoo Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori ja Erik Castrén -instituutin johtaja Martti Koskenniemi. EU-komissio ja Yhdysvallat aloittivat salaiset TTIP-neuvottelut heinäkuussa 2013, ja investointisuoja on määrä sisällyttää vapaakauppasopimukseen. Julkinen huomio on keskittynyt voittopuolisesti vastaavien sopimusten nojalla nostettuihin kanteisiin, mutta Koskenniemen mukaan ne eivät ole pääasia: investointisuojajärjestelmä uhkaa neuvottelutasapainoa.
– Jokainen juristi tietää, että yksittäisiä juttuja tärkeämpää on se, että järjestelmä on olemassa. Se vaikuttaa lukemattomiin neuvotteluihin, joita ulkomaiset sijoittajat ja viranomaiset käyvät, jos toinen osapuoli voi sanoa, että jos ette suostu meidän ehtoihin, niin ’see you in court’.
Koskenniemi ottaa hypoteettisen esimerkin läheltä: Terveystalon, Attendon ja Mehiläisen takana on yhdysvaltalaisia eläkerahastoja. Jos investointisuoja toteutuu, yritykset voivat lähettää juristinsa lakimuutosta valmistelevaan sosiaali- ja terveysministeriöön kertomaan, ettei esitys ole mieleinen ja jos se toteutuu, luvassa on haaste kansainväliseen välimiesoikeuteen.
– Mitä luulette vähien varojen kanssa kamppailevan viranomaisen tekevän? Eikö olisi suuri houkutus suostua ehdotettuihin muutoksiin? Investointisuoja muuttaa neuvottelutilannetta olennaisesti ulkomaisen investoijan eduksi – olennaisesti, Koskenniemi toistaa.
Jos sijoittaja haastaa valtion välimiesoikeuteen, valtion maksettavaksi tulevat ainakin 8–30 miljoonan dollarin oikeudenkäyntikulut, minkä lisäksi mahdollisesti tuomittavat korvaukset voivat nousta miljardiluokkaan. Valtio sen sijaan ei voi haastaa sijoittajaa välimiesoikeuteen esimerkiksi sopimusrikkomuksesta.
Investointisuojaan sisältyvän painostuskeinon vaikuttavuutta lisää se, etteivät välimiesoikeuden ratkaisut ole ennakoitavissa.
Tuomiot ovat arpapeliä
Ministerimme Stubbin filosofian tohtorihatun lahjoittanut opinahjo London School of Economics on lähtenyt eri tielle oppilaansa kanssa.
Brittien hallituksen itsensä tilaaman ja salaaman tutkimuksen teki London School of Economics!
TTIP-vastustajajärjestö nimeltään „Global Justice Now“ (5) on pakottanut brittihallituksen julkistamaan tutkimuksen. Tämä paljastus vaikuttaa PM Cameroniin (Stubbin „paras kaveri“) yhtälailla, kuin tulevaan EU-kansanäänestykseen.
Tutkimus on tehty jo 2013 ja tulee murskaavaan lopputulokseen: „TTIP ei tuo mitään hyötyä/etua briteille, mutta pitää sisällään suuria riskejä ja tulee maksamaan brittiveronmaksajalle hyödyttä melkoisesti.“
London School of Economics käytti tutkimuksessaan tietoja Kanadan NAFTA-sopimuksesta. Kanada on joutunut oikeuteen 30 kertaa sijoittajasuojan takia. Näistä oikeustoimista johtuen on Kanada joko sovitellut tilanteen, maksanut korvauksia tai muuttanut lainsäädäntöään. Tutkimus odottaa vastaavaa tapahtuvan myös Briteissä.
Tutkimuksessa todetaan myös, ettei TTIP-sopimus tuo kasvua investointeihin, koska US-yritykset toimivat jo nyt Briteissä melko samansuuntaisilla vapauksilla.
Tutkimus mainitsee myös että tämä toteama USA-yritysten turvallisuudesta ja vapaudesta briteissä on verrannollinen niin Saksan, Ranskan, Itävallan kuin Ruotsin kanssa. (Suom. Huom. „Suomi on ruotsalainen“)
http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216082-alexilla-taas-10-ja-90-sekaisin
Huom, TIMO blokkailee taas.
"London School of Economics käytti tutkimuksessaan tietoja Kanadan NAFTA-sopimuksesta. Kanada on joutunut oikeuteen 30 kertaa sijoittajasuojan takia. Näistä oikeustoimista johtuen on Kanada joko sovitellut tilanteen, maksanut korvauksia tai muuttanut lainsäädäntöään. Tutkimus odottaa vastaavaa tapahtuvan myös Briteissä."
Miten näissä tapauksissa sitten oli? Oliko investoija oikeassa vaiko väärässä?
Entä sitten miten tämä oikeastaan liittyy asiaan? Näitä oikeustapauksia on siis nostettu ihan ilman TTIP:täkin. Ihan kuten Euroopassakin on tehty vaikkei ole mitään TTIP:tä. Onko TTIP:stä siis tehty turha mörkö?
Neuvottelut eivät ole päättyneet eikä välimiesoikeuksien käyttämisestä ole päästy sopuun. Eikä ehkä päästäkään.